Tunnetteko myötätuntoa jokaista kohtaan?

Myötätunto ei ole jokin sumuinen fiilis, jossa ihminen rakastaa kaikkia ja tahtoo kaikille hyvää.

Jokaiselle teolle on jokin syy. Voi olla, että ihminen ei ymmärrä täysin mitä hän tekee tai hän ei käsitä tekojensa seurauksia. He voi olla toisten vaikutuksen alla, käsittäneet jotain väärin, kärsineet elämässä tai heillä voi olla vamma tai sairaus, joka johtaa heidät tekemään jotain. Me emme tiedä, mitkä syyt ja olosuhteet ovat aiheuttaneet sen, että hän nyt vahingoittaa muita.

Syyt itsessään eivät ole tekosyitä, ne eivät anna oikeutusta vahingoittaa muita, mutta ne auttavat ymmärtämään, miksi ihminen tekee jotain ja miten häntä voisi mahdollisesti auttaa.

Myötätunto on ymmärrystä siitä, miten asiat ovat ja miksi näin tapahtuu.

"He, who has harmed us today, can help us tomorrow."

"Ideals are for inspiration and direction, not for beating ourselves up."

Tietenkään ei ole mahdollista että ei tuntisi vihaa jos itselle tai jollekin läheiselle tehdään vääryyttä. Eikä siinä olisi mitään hävettävää, vaan se on luonnollista. On myös selvää että ihminen myös toimii siinä tilanteessa, kuten toimii. Esimerkkisi onkin ääritapaus. Mutta pointti on huomata että kuinka vaarallinen viha on, koska se vääristää tilannetta entisestään ja voi saada näkemään esim. vahingossa pahaa aiheuttaneen ihmisen heti 100% täysin pahana ihmisenä. Sekin joka tekee pahaa, ei tee niin vain omasta tahdostaan, vaan hänen toimintansa on lukemattomien aiemmin tapahtuneiden asioiden seurausta, mutta se ei tietenkään oikeuta tekemään pahaa, eikä se säästä häntä hänen tekojensa seurauksilta.

Jos on vaikka auton ratissa ja suuttuu hirveästi, niin autosta tuleekin tehokas tuhoamisväline sekunnin murto-osassa. Myötätunnon siemen on kuitenkin myös vahva ja se voi rauhoittaa nopeasti ylireagoivan mielen. Tarkkaavaisuutta harjoittanut voi tarkkailla omia ajatuksiaan ja nähdä että ajatuksia nousee. Hän voi nähdä että nyt nousee tällainen ajatus, jonka kanssa tulee tietysti siihen liittyvä tunnekin (ja nämä mielessä nousevat asiat ovat aina kietoutuneet Minä&Muut-käsitteisiin jollakin tavalla) ja jos hän ymmärtää jo viisaudella, että onko ajatus/tunne perusteltu vai ei, niin hän voi sivuuttaa sen ja olla tarttumatta siihen "koukkuun". Tätä viisautta löytyy alkuperäisistä sutrista, eikä juuri mistään muualta ja se on kaikki täysin loogista ja järkevää.

Myötätunnon ja siihen liittyvien muiden positiivisten tunteiden luominen (metta-meditaatio) on sitten oma juttunsa ja se kohdistuu myös omaa itseä kohtaan. Itseä ei siis jätetä paitsi tästä hyvästä tahdosta. Hyvää tahtovalla energialla (todellista hyvää) on vahva vaikutus, ensinnä omaan mieleen. En ala tässä selittämään tästä tarkemmin, koska sen harjoittaminen ja mahdolliset seuraukset on selitetty monessa muussa paikassa, esim. monissa alkuperäisissä Majjhima Nikayan sutrissa, jotka ovat luotettavin lähde Buddhan opetuksista kiinnostuneille. Jokainen tietää miltä tuntuu kun on huolien painama ja sisäisessä myrskyssä, tai kun on vailla huolia ja tahtoo vain hyvää kaikille.. Kummassa olotilassa on mukavampi olla?

Dalai Lama joka on tiibetinbuddhalainen, puhuu usein mahayana-buddhalaisuuden ihanteesta, että pitäisi tuntea myötätuntoa kaikkia kohtaan, mutta hän myös sanoo sen jälkeen, että käytännössä ei ole tarkoitus tuosta vaan rakastaa kaikkia, koska se olisi mahdotonta, mutta voi olla kuitenkin vihaamatta. Kuitenkin itse Buddha sanoi ("The saw simile"), että jos on harjoittanut kuten hän on opettanut, niin vihan tunnetta ei nouse mielessä, vaikka omalle keholle tehtäisiin pahaa. Tämä on taas eri asia, että tunnetta ei nouse esiin ja tätä on vaikea käsittää jos ei ole kokenut sellaista tilaa, missä "Minä" -ajatuksia ei muodostu. Sellainen jolla "minä" -ajatuksia ei muodostu on vapaa kärsimyksestä, mutta silti "hän" spontaanisti huolehtii mitä parhaimmalla tavalla, sekä omasta että muiden hyvinvoinnista. Toivottavasti tämä vastasi jotenkin kysymykseesi.

Olen jonkin verran tutkinut buddhalaisuutta, mutta enhän minäkään mikään mestari selittäjä ole. Kysymyksesi olisikin parempi muotoilla toisin, että siihen voisi antaa sellaisen vastauksen, mistä olisi sinulle hyötyä.