ihmiset asettuvat asumaan merten rannoille? Eikö järki auta ajattelemaan, niin korkeimmilla paikoilla olisi turvallisempaa elää eikä niin suurissa betonikylissä kuin nyt monet asuvat.? Tämä ajatus kohosi mieleen jälleen kerran Typhooni Haischen iskettyä Japaniin ja tuhansilta sähköt poiskki ja mökki osittain tai kokonaan rikki.
Sama systeemi täällä myöskin kaupunkien sijoittuminissa ja rakennusten paikoissa meren rannoilla.
Sama systeemi täällä myöskin kaupunkien sijoittuminissa ja rakennusten paikoissa meren rannoilla.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Mitä tulee Japaniin, joka koostuu saarista siellä on yli 126 miljoonaa asukasta,
Jos Japanissa rannat jätettäisiin asumatta, minne 126 miljoonaa ihmistä ahtautuisi asumaan,
kun Japani on pinta-alaltaan vain vähän Suomea suurempi ?
Yksin Japanin pääkaupungissa on yli kaksi kertaa enemmän asukkaita
kuin koko Suomessa eli yli 13 miljoonaa.
Japanin+pinta-alasta+75-80%+on+vuoristoa.
Rannikolle ihmiset asettuivat jo muinoin, muuallekkin kuin merenrannoille, vesistöt olivat oivia väyliä kulkea, kuljettaa.
Myrskyjen lisääntyminen johtuu ilmaston lämpenemisestä, etenkin merten lämmetessä myrskyt alkavat kehittyä merten yllä kaukana rannikosta, huomaatte kun meteorologi selittää sääkartalla.
Jos ilmaston keskilämpötila lämpiää 2-3 astetta joka on ennustettavissa myrskyt hirmumyrskyt lisääntyy miten paljon voi vain aavistaa.
Toinen paha ongelma tulevaisuudessa merenpinnan nousun myötä joudutaan kaupungit rakentamaan uudestaan ylemmäksi, Helsinkingissäkin tulee joskus ongelmia.
Kun ihmisiä alkoi muuttaa uusille paikoille, valmiiksi fileoitua kalaa ei saanut marketeista vaan kala piti itse kalastaa. Missä kalat uivat?
Kun ihmiset myös alkoivat liikkua hieman etäämmälle ja käydä kauppaa entistä laajemmalla ei ollut autoja eikä moottoriteitä, ei juniakaan, mikä oli käytännöllinen kulkureitti, olisiko ollut vesi, meri, järvi, joki? Oliko siis myös käytännöllistä asua rantojen lähellä?
Toistaiseksi meillä ongelma on ollut vesien vetäytyminen, Ulvilan kaupunki perustettiin Kokemäenjoen pinnan laskettua lähemmäs merta eli Poriin, Helsingin Vanhankosken paikalle aiottu ja aloitettu kaupunki perustettiin vesistön mataloiduttua uudelleen nykyiselle paikalleen. Länsirannikolla vedet vetäytyvät maankohoamisen ja vesien kasvavan pohjasedimentin seurauksena yhä 60- 70 cm 100 vuotta kohti.
Miten typeriä ihmisiä onkaan maassa, joka on rakennettu alemmas kuin meren pinta? Patojen ja kanavien avulla yrittävät pärjätä.
Hollannissa on ongelmia vuosisadan lopulla.
Hollanti on varautunut, siellä on uusittu "patojärjestelmät",
en muista koska se on tehty, mutta siitä tuli mielenkiintoinen dokumentti
pari vuotta sitten. Sen voisi katsoa uudestaankiin.
Ei silti tiedä, miten käy, missä ongelmissa ihmiset ovat tulevaisuudessa
satojen vuosien päästä,
ei kukaan vuorenvarmasti pysty ennustamaan muutoksia.
Hollannilla on vähän vaihtoehtoja, kyllä merenpinta nousee, Jääkäudella merenpinta oli 120 metriä alempana, maapallo ei ikinä ole ollut stabiili, merenpintaan vaikuttaa ilmaston lämpötila miten se kehittyy ja miten nopeasti ?
Mitkä merenpinnat olivat jääkaudella 120 metriä alempana, vedethän olivat jäässä, ei jään vaikutusalueella ollut vettä...Sen sijaan meiltä löytyy edelleen jälkiä siitä kun vesien pinta oli yli 40 metriä nykyistä ylempänä. Oli ne Litorinameret, Ancylusjärvet ja sellaiset, tiedäthän?
Japani on hieno kulttuuri
Iski sinne mikä tahansa he hoitavat itse
Eivät kerjää apua niinkuin afrikkalaiset
Japani on suurin USAn velkapapereiden ostaja rikas kuin mikä
Japani on kylläkin ollut suurissa talousvaikeuksissa jo kauan....
Ei ole
Japanin+valtionvelka+on+jotain+200-+300+%+kansantuotteesta,+maailman+velkaisin+valtio.+Ja+Japanilaiset,+yksi+tunnetun+historian+militaristisin,+valloitushaluisin+ja+väkivaltaisin+kansa+joka+on+pysynyt+aisoissa+hetken+aikaa+WW2-+kokemustensa+jälkeen+jenkkien+jatkuvassa+valvonnassa.
"Japanin+valtionvelka+on+jotain+200-+300+%+kansantuotteesta,+maailman+"
Eivät vissiin ole lukeneet yhtä Isoa Kirjaa, jossa kerrotaan, mihin viisas mies rakentaa. - Nm. Viisautta vailla
Ai se tulikin, vaikka ei näkynyt. - Nm. Oh-hoh
Eivät varmaankaan ole lukeneet sitä yhtä Isoa Kirjaa, jossa kerrotaan, mihin viisas mies rakentaa. - Nm. Viisautta vailla
Ison kirjan kirjottamisen aikaan maailma loppui taivaan rantaan, maa oli litteä maailmankaikkeuden keskus, tähtien epäiltiin olevan reikiä taivaan kannessa joiden kautta valo tuikki, litteän maan teoriaa kannattaa Laura Huhtasaari.
Imastonmuutokseen ei vieläkään tahdota uskoa, maailman vaikutusvaltaisin mieshenkilö päätti erota kansainväisestä ilmastosopimuksesta, mistähän sopimuksesta ei olisi valmis eroamaan.
Se ihmetyttää, niin veden nousut myrskyjen aikana eivät laita ihmisiä rannikoilta muuta kuin siirtymään joksikin aikaa evakkoon ja jälleen palaavat korjaamaan mökkejään. Olisi todellakin älykkäämpi tapa rakentaa se uusi mökki paikkaan, jonne merivesi ei seuraavan myrskyn tullen yllä.
Kerran kun mökin rakentaa korkeammalle kummulle, ei tarvitse siirtyä ja ajaa evakkoon sadan kilsan päähän.
Ihminen ei oikeastaan milloinkaan ajattele nokkaansa pidemmälle suunnitellessaan ja rakentaessaan jotain.
Mitä voimme päätellä tästä?
Voimme päätellä ihmisen olevan yksinkertainen ja melko tyhmä.
Voimme päätellä siitä sen, että muualla tilapäisessä asuinpaikassa ei edelleenkään
ole elinkelpoisia asumispaikkoja, koska ihmiset muuttavat takaisin entisille sijoilleen.
Suuri tsunami Japanissa silloin kun kaikki rannikolta tuhoutui ja tiet siirtyivät mudan ja veden edetessä. Mutta, siirtyikö asutus ja tehtaat? Rakennettiinko parempaan paikkaan, jonne tsunamit eivät yllä?
Japani ajautui taantumaa 1990-luvulla. Japani on kierteessä.
Teollistuneista länsimaista Japanin väestö ikääntyy eniten,
alijäämä kasvaa ja velkakestävyyden saavuttaminen on mittava haaste Japanille.
Keväällä Japani joutui täysmittaiseen taantumaan ja koronan takia alamäki jatkuu.
Vesi vetää ihmistä, sieltä aikojen alussa noussutkin..
Pirre
Tämmöset aloitukset satakertaa mukavempia mitä politiikka on.
Suomalaiset Väinämöisen suvulla oli onni asettua maantieellisesti ettei eksytty etelä-eurooppaan kun etsivät asuinsijojaan.
Suomessa maan kohoaminen kompensoi meren nousun, heti jääkauden jälkeen etelä-suomi oli pääosin veden alla. Maa kohoaa niin nopsaan että merenkurkun kohdalla muodostuu joskus maayhteys ruotsiin, kaakkois-suomessa maan kohoaminen tulee pysähtymään.
Ilmastonmuutoksella vaikutus etelä eurooppaan, eteläisin osa muuttuu pohjois-afrikan kaltaiseksi asuinkelvottomaksi. Lähi-itä on jo nyt pahasti aavikoitunut, ilman öljyä alue olisi vastenmielinen asua, entä kun öljyn merkitys loppuu.
Millä vuosisadalla skenaariosi toteutuu ?
Lähi-Itä on aavikoitunut jo ainakin 1000 vuotta.
Ei se siitä paljon kummemmaksi muutu kuin on
ollut Raamatun ajoista.
Meri, kuin järvikin on ollut ja on monille ruoka aitta, siitäkin syystä ihminen on pyrkinyt jo aikojen alussa vesistöjen ääreen.
Pirre
Olisikohan niin että asuinpaikat on valittu kulkuyhteyksien takia ja ilmastonmuutos ei ollut silloin sellainen asia jota edes tiedostettiin? Vesistöjä myöten kuljetettiin viljalasteja, turkiksia, orjia, kaikenlaista kauppatavaraa, meret, järvet ja joet tarjosivat ravintoa, yhteyksiä ja vaurautta ja sotaväkien ja materiaalien nopeaa ja helppoa siirtoa.
"Purjehtiminen on välttämätöntä" (elämää tärkeämpää) sanoi Plutarkosin mukaan sotaherra Pompeus antiikin Roomassa, viitaten juuri viljalastien kuljettamiseen ja miten sen takia oli uhmattava myrskyävän meren vaaroja.
Jos katselee vaikka maailmankarttoja ja niin näkee että rannat ovat joka puolella maailmaa ihmisten asuttamia aivan muinaisuudesta saakka ja tietyt maanosat (E_Amerikka, Afrikka esimerkiksi) ovat jääneet ekonomisen kehityksen jälkijunaan juuri vaikeiden maakuljetusyhteyksien takia.
Eikös sitä ajateltu, että kun lastu kulki virran mukana, tiedettiin, että naapurikin oli jossain.
Tietysti asuinpaikat valittiin sen mukaan, missä parhaat selviytymismahdollisuudet, kun ei ollut sitä lähikauppaa.
Eiköhän noista ajoista alkaen tuo ilmastokin ole muuttunut jo useaan kertaan.
Mökkiniemeni on entisen tervareitin läheisyydessä. Tervaa kuskattiin Kainuun korvesta Ouluun ja sieltä maailman laivateollisuuteen. Vesistot ovat antaneet elinvoimaa korven asukkaille.
Mökkini naapurustoon nousee ensi keväänä omakotitalo keskelle meidän mökkiläisten asutusta. Puut on tontilta hakattu tyystin pois. Se tietää kovien kevät ja syystuulten suoraa yhteyttä tontille.
Rantatonttien maan erroosio on hidasta, mutta etenee kuitenkin. Pitsikuistiltani on kolme metriä järven kivikkoon. Tänä kesänä eka kertaa mietin ison kuusen kohtaloa. Se on siinä kivikossa vesirajassa, kuistin edessä. Se suojaa mökkiä tuulilta ja tuiskuilta. Järveltä rantoja katsellessa tulin kuitenkin siihen tulokseen, että se on niemen nuorimpia pituutta verratessa. Puut luonnollisesti asettavat haasteita, koivujen keski-ikä lie 70-vuotta, joten moni tonttini koivu lähestyy lopuaan.
Ajat muuttuvat, rantakiville ei enää taloja rakenneta ja puut saavat väistyä.
Tuleen tuijotus ja veden liplatus ovat mieltä rauhoittavia.
"korppis"
Missäs päin Nuas-järveä rouvan laituri on?
Poikkeaisin ilma-teitse vilkaisemassa ranta-kiviäsi.
Kuinka kylmästi ne kolhivat kohtaloasi.
H.
Ja kilju pöntön pöhinä se vasta rauhottaakin.
Harmi, että viinisammioni pulputus ei juuri nyt kuulu kun sattui viallinen vesilukko. No, lähden mökille, tuijotan tuleen ja kuuntelen veden liplatusta rannalla. Tulomatkalla ostan uuden vesilukon, jotta illalla kuulisin kylppäristä iloista pulputusta.😊
On parempi olla kertomatta, voisi tulla tunkua lähivesille 😁
Korppis
sinähän voisit puhua hollantia nyt ja opetella ottamalla kielen haltuun
muunkin kuin rakkauden kielen
Krista Siegfrids on asunut jo jonkin aikaa yhdessä Rutgerin kanssa Amsterdamissa. Nyt yhteistä lasta odottaessaan Siegfrids on päättänyt ottaa miehensä äidinkielen haltuun. Siegfrids on alkanut opiskelemaan hollantia, että pystyy puhumaan yhteistä kieltä tulevan tyttärensä ja miehensä kanssa
Kyllä sen poikakaverin olisi pitänyt viitsiä suomea opetella, kun kerran Suomessa omistaa kiinteistönkin ja asuu ison osan vuotta. Naurettavaa puhua molemmille vieraalla kielellä mutta eikös ne asu eri kerroksissakin ja toinen siellä mökkeröllä.
Katsos, on hyvä, että on yksi kieli jolla kommunikoidaan, meillä se on englanti. Siegfrids ja Rutger ( en tunne kumpaakaan) ovat nuoria ja elämä edessä. Me olemme jo viimeisellä neljänneksellä. Kaikki lapsemme niin minun kuin kumpanini puhuvat englantia, joten se on meidän perheen yksi yhteinen kieli. Uuusioperheemme on monikielinen, enkä ole ulkona jos hollannin kieltä ympärilläni keskustellaan saati kumppanini jos suomea puhumme.
Tuo anonyymi 14.23 urputtaja se on monikielinen ohjeistaja
Korppis
Meren rannoilla on ruokaa mitä syödä. Ei ylhäällä vuoristossa ole syötävää vai asutko itse muka jossakin kolmenkilometrin korkeudessa eläen puhtaalla ilmalla.