Mistä syystä ruosut haluaa muuttaa Suomeen?

Anonyymi

Olisi kiva tietää mistä syistä ruotsinsuomalaiset muuttaa Suomeen, sillä sitä on monta syytä tänään kun maailma muuttuu ja ihmiset sen mukana!

Itte muutin pois Tukholmasta koska tunsin että yhteiskunta on mennyt väärään suuntaan ja ihmiset ovat tulleet muukalaisvihaajiksi parin vuosikymmenen ajan aikaa, ja sain itte kokea tätä mukalaisvihaa hyvin usein. Kansallismieliset mediat kirjoittaa melkein joka päivä matujen rikoksista mutta ei koskaan rasistisistä rikoksista tai syrjinnästä, segregaatiosta tai poissulkemisestä, tai mistä vain rikoksista missä indoruotsalaiset ovat syyllisiä. Mediat ovat muuttaneet Rinkebyhyyn, Tenstaan, Fittjaan, Husbyyhyn, ja kaikkiin muihin 60 paikkakuntaan missä asuu paljon matuja että pystytään tehostamaan rapotoinnin juuri matujen rikoksista. Jos 100 eri kansallisuuksia asuu yhdessä pienessä paikkakunnassa ja ruotsalaiset asuu omissa reservaateissa missä matut ei ole sallittu asumaan niin tottakai syttyy kaikenlaisia ongelmia, tämä ruotsalaiset tietää. Jos kaikille kansalaisuuksille annettais omat tilat jossain Ruotsissa niin tuskin rikollisuutta tulis kehittymään näissä paikkakunnissa. Monikulttuurisia paikkakuntia ovat kaatopaikkoja missä kaikenlaisia konfliktejä syntyy koska asukkaat ei tunne turvalliseksi kaikkien kansalaisuuksien seassa aivan samaan tapaan kun ruotsalaiset eivät tee. Paras tapa estää rappeutumista monikulttuurisessa yhteiskunnassa on tietenkin että joka kansallisuus asuu omissa oloissa, tämä on selvä asia sosioloogisesti.

65

1379

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Muutin pois Ruotsista juuri sen takia että en jaksannut tätä ammuskelua, pommitusta, autopaloja, koulupaloja, murhia, pahoinpietylyjä, raiskauksia, rasismia, syrjintä, ja yksinäisyyttä maahanmuuttajan vaikka tein töitä siellä koko asumisen aikana siellä.
      Ruotsalaisista on hyvin vaikea saada ystäviä koska he ovat niin ylimielisä meitä suomalaisia kohti. Kun he kuulee että puhutaan ruotsia suomalaisittain niin he tulee melkein vihaseksi ja alkaa melkeen haukkumaan tai sitten he alkaa nauramaan ivallisesti että siitä nöyryyntyy ja tulee täysin hermostuneeksi ja ei uskalla jatkaa keskustelua.

      En tosi jaksannut elää siellä onnelassa kun muutama vuosi. Kootiin vaan niin nopeasti kun vain jaksaa:)

      • Anonyymi

        Tunnistan tuon ivallisuuden oikein hyvin. Olen ollut Ruotsissa vain kesätöissä, mutta monet sukulaisistani jäivät sinne (ehkä) pysyvästi. Nyt ensimmäiset Ruotsissa syntyneen ja kasvaneen sukupolven sukulaisnuoret kuitenkin valmistelevat muuttoa Suomeen. En olisi ikinä voinut kuvitella näkeväni tätä päivää. Eivät he varmaan kaikki sieltä muuta Suomeen, mutta ensimmäinen tai muutamat ensimmäiset ovat jo ihmeitä sinänsä. Ainakin nämä minun sukulaisnuoret ovat 100% täynnä sitä Ruotsia.

        Muutama vuosi sitten nuoret innostuivat tutkimaan Suomea ja sen jälkeen ovat kyselleet ihan hirveästi Suomesta. Monia asioita heidän on ollut todella vaikea uskoa tosiksi. Eivät esimerkiksi uskoneet, ettei Suomessa ole autopaloja. Sekin oli heille ihme, ettei Suomessa ole moskeijoita samaan tapaan kuin Ruotsissa. Kuvittelivat myös, ettei Suomessa harrastettaisi ollenkaan frisbee golfia (disc golf). Ovat myös ihmetelleet monien lukioiden valmistuneiden listoja, kun ei siellä ole kuin suomalaisia nimiä. Kaikenlaisia aika jänniä asioita he miettii.


      • Anonyymi

        Tuo ivallisuus ei kyllä ole totta, ruotsalaiset ovat kilttejä ja ystävällisiä, toki he vieroksuvat meidän suomalaisten kulmikkuutta ja konfliktipelottomuutta. Ruotsalaiset välttävät suoria ja avoimia konflikteja sekä aggressiivisuutta, asiat hoidetaan eri tavalla.
        Tuo konfliktien pelko on toisaalta huono siinä, että Ruotsissa röyhkeydellä pääsee pitkälle. Toisaalta myös uhriutumalla saa hyvän kohtelun, ruotsalaiset pitävät ihmisistä, jotka ovat ns heikkoja ja näkevät mielellään maahanmuuttajat säälittäviä ja autettavina ressukoina. Suomalaiset eivät oikein sovi tähän kuvaan, päinvastoin. Mutta mitään avointa ivallisuutta en ole kokenut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tunnistan tuon ivallisuuden oikein hyvin. Olen ollut Ruotsissa vain kesätöissä, mutta monet sukulaisistani jäivät sinne (ehkä) pysyvästi. Nyt ensimmäiset Ruotsissa syntyneen ja kasvaneen sukupolven sukulaisnuoret kuitenkin valmistelevat muuttoa Suomeen. En olisi ikinä voinut kuvitella näkeväni tätä päivää. Eivät he varmaan kaikki sieltä muuta Suomeen, mutta ensimmäinen tai muutamat ensimmäiset ovat jo ihmeitä sinänsä. Ainakin nämä minun sukulaisnuoret ovat 100% täynnä sitä Ruotsia.

        Muutama vuosi sitten nuoret innostuivat tutkimaan Suomea ja sen jälkeen ovat kyselleet ihan hirveästi Suomesta. Monia asioita heidän on ollut todella vaikea uskoa tosiksi. Eivät esimerkiksi uskoneet, ettei Suomessa ole autopaloja. Sekin oli heille ihme, ettei Suomessa ole moskeijoita samaan tapaan kuin Ruotsissa. Kuvittelivat myös, ettei Suomessa harrastettaisi ollenkaan frisbee golfia (disc golf). Ovat myös ihmetelleet monien lukioiden valmistuneiden listoja, kun ei siellä ole kuin suomalaisia nimiä. Kaikenlaisia aika jänniä asioita he miettii.

        Suomi on hyvin kova yhteiskunta, kouluissa osa lapsista syrjäytyy jo hyvin aikaisin, eivätkä he enää sen jälkeen saakkaan enää opinnoistaan tai elämästään kiinni. Lapsesta saakka jauhetaan jotain kilpailuttamis retoriikkaa. Sitten monen kymmenen vuoden koulutusten jälkeen kuitenkin vaikea saada töitä. Se mikä Suomessa on erikoista on se valtava ulkomaisuuden ihannointi, oman maan kansalaisiin ei suhtauduta ollenkaan samalla arvostuksesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomi on hyvin kova yhteiskunta, kouluissa osa lapsista syrjäytyy jo hyvin aikaisin, eivätkä he enää sen jälkeen saakkaan enää opinnoistaan tai elämästään kiinni. Lapsesta saakka jauhetaan jotain kilpailuttamis retoriikkaa. Sitten monen kymmenen vuoden koulutusten jälkeen kuitenkin vaikea saada töitä. Se mikä Suomessa on erikoista on se valtava ulkomaisuuden ihannointi, oman maan kansalaisiin ei suhtauduta ollenkaan samalla arvostuksesta.

        Ilmeisesti uskot kaiken Suomi-vastaisen propagandan ja levität eteenpäin?

        Tässä on muutamia kommentteja:
        - kilpailuhenkisyys on yksilöllistä
        - lapsille ja heidän vanhemmilleen muistutetaan suomalaisissa neuvoloissa, päiväkodeissa ja kouluissa myös itsetunnon vahvistamisen tärkeydestä, levon merkityksestä, leikin tärkeydestä jne.
        - lasten opetuksessa leikinomaisuus, oppimismotivaation herättäminen ja oppimisen ilo ovat tärkeitä
        - lapsille ja perheille on tarjolla paljon erilaisia tukimuotoja
        - syrjäytyneille nuorille on tarjolla paljon erilaisia tukimuotoja
        - Suomessa on monilla paikkakunnilla (koronassa huolimatta!) pulaa työnhakijoita

        Voisitko myös kertoa, minkä maalaisia ihmisiä tai mitä maita Suomessa ihaillaan?

        Oletko ihan tosissasi, ettei Suomessa arvosteta suomalaisuutta, Suomea ja oman maan väkeä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomi on hyvin kova yhteiskunta, kouluissa osa lapsista syrjäytyy jo hyvin aikaisin, eivätkä he enää sen jälkeen saakkaan enää opinnoistaan tai elämästään kiinni. Lapsesta saakka jauhetaan jotain kilpailuttamis retoriikkaa. Sitten monen kymmenen vuoden koulutusten jälkeen kuitenkin vaikea saada töitä. Se mikä Suomessa on erikoista on se valtava ulkomaisuuden ihannointi, oman maan kansalaisiin ei suhtauduta ollenkaan samalla arvostuksesta.

        Kun palstan aiheena on ruotsinsuomalaiset, niin todettakoot, että eipä ole ruotsalainen koulujärjestelmä ainakaan suomalaista parempi. Suomen koulujärjestelmä on niittänyt kehuja vertailuissa ja vierailla mailla. Ruotsin koulutuslaitoksen saama palaute on hyvin toisenlaista.

        On totta että Suomi on aika kova yhteiskunta niille jotka eivät pärjää keskiverrosti. Julkinen sektori on kooltaan laaja ja kallis ylläpidettävä veronmaksajille, mutta viranomaisilla ei ole rahaa, uskallusta, eikä aina haluakaan toimia. Kun oppilaalla tulee koulussa ongelmia, aika harva saa tarvitsemaansa erityisohjausta ja hoitoa. Kuraattoreita on liian vähän ja ovat ylityöllistettyjä. Kun kuraattorilla on vastuullaan satoja oppilaita ja vielä useammassa koulussa, kuraattori ei voi tehdä yksittäisen oppilaan eteen juuri mitään. Koulukuraattori on varsin tyypillinen suomalainen viranomaistaho. Viranomainen on nimellisesti olemassa, mutta tehtäväkenttä on puoli kaupunkia, jolloin toiminnasta ei tule käytännössä mitään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun palstan aiheena on ruotsinsuomalaiset, niin todettakoot, että eipä ole ruotsalainen koulujärjestelmä ainakaan suomalaista parempi. Suomen koulujärjestelmä on niittänyt kehuja vertailuissa ja vierailla mailla. Ruotsin koulutuslaitoksen saama palaute on hyvin toisenlaista.

        On totta että Suomi on aika kova yhteiskunta niille jotka eivät pärjää keskiverrosti. Julkinen sektori on kooltaan laaja ja kallis ylläpidettävä veronmaksajille, mutta viranomaisilla ei ole rahaa, uskallusta, eikä aina haluakaan toimia. Kun oppilaalla tulee koulussa ongelmia, aika harva saa tarvitsemaansa erityisohjausta ja hoitoa. Kuraattoreita on liian vähän ja ovat ylityöllistettyjä. Kun kuraattorilla on vastuullaan satoja oppilaita ja vielä useammassa koulussa, kuraattori ei voi tehdä yksittäisen oppilaan eteen juuri mitään. Koulukuraattori on varsin tyypillinen suomalainen viranomaistaho. Viranomainen on nimellisesti olemassa, mutta tehtäväkenttä on puoli kaupunkia, jolloin toiminnasta ei tule käytännössä mitään.

        No ei se nyt aivan noin ole. Suomen kouluissa on oppilashuoltoryhmät, joissa kuraattori on yksi jäsen. Jos jollain oppilaalla on ongelmia, hänen tilanteeseen perehdytään oppilashuoltoryhmän toimesta ellei sitten ole jostain pikkumurheesta kyse.

        Oppilashuoltoryhmässä on usein myös oppilaan luokanopettaja tai luokanvalvoja mukana sekä oppilaan vanhemmat ja oppilas voi itsekin osallistua. Siellä pohditaan useita erilaisia keinoja, joilla oppilaan tilannetta voitaisiin helpottaa ja tukea. Aika usein oppilaiden ongelmat liittyvät oppimiseen tai kaverisuhteisiin. Silloin apua voi löytyä esimerkiksi tukiopetuksesta, erityisopettajan tuesta, vanhempien lisäämästä tuesta kotitehtävien parissa, läksykerhosta tms. Kaverisuhteisiin liittyvissä ongelmissa voi auttaa, jos opettaja käsittelee ongelma-asiaa (esim. kiusaaminen) luokassa tai juttelee mahdollisten kiusaajien kanssa. Opettajat voivat myös jakaa oppilaita ryhmiin uusilla tavoilla, vaikuttaa istumajärjestyksiin jne.

        Monesti oppilaiden ongelmien ratkaisemiseksi otetaan mukaan myös koulun ulkopuolisia tahoja: perheneuvola, nuorisotyö, lasten ja nuorten psykiatriset palvelut, lastenneurologiset palvelut, lastensuojelu, erilaiset yhdistykset jne.

        Ennen vanhaan erilaiset viranomaiset - kuten koulukuraattori - istui yksin työhuoneessaan ja teki työtään lähinnä yksin. Nykyään tuon tyyppisiä työtehtäviä hoidetaan pääasiassa ryhmä- ja verkostotyönä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo ivallisuus ei kyllä ole totta, ruotsalaiset ovat kilttejä ja ystävällisiä, toki he vieroksuvat meidän suomalaisten kulmikkuutta ja konfliktipelottomuutta. Ruotsalaiset välttävät suoria ja avoimia konflikteja sekä aggressiivisuutta, asiat hoidetaan eri tavalla.
        Tuo konfliktien pelko on toisaalta huono siinä, että Ruotsissa röyhkeydellä pääsee pitkälle. Toisaalta myös uhriutumalla saa hyvän kohtelun, ruotsalaiset pitävät ihmisistä, jotka ovat ns heikkoja ja näkevät mielellään maahanmuuttajat säälittäviä ja autettavina ressukoina. Suomalaiset eivät oikein sovi tähän kuvaan, päinvastoin. Mutta mitään avointa ivallisuutta en ole kokenut.

        Minäkin olen kokenut tosi paljon ivallisuutta ja naureskelua ruotsalaisten taholta. Olen kyllä tavannut mukaviakin ruotsalaisia, mutta se ei tarkoita etteikö ivallisuuttakin olisi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No ei se nyt aivan noin ole. Suomen kouluissa on oppilashuoltoryhmät, joissa kuraattori on yksi jäsen. Jos jollain oppilaalla on ongelmia, hänen tilanteeseen perehdytään oppilashuoltoryhmän toimesta ellei sitten ole jostain pikkumurheesta kyse.

        Oppilashuoltoryhmässä on usein myös oppilaan luokanopettaja tai luokanvalvoja mukana sekä oppilaan vanhemmat ja oppilas voi itsekin osallistua. Siellä pohditaan useita erilaisia keinoja, joilla oppilaan tilannetta voitaisiin helpottaa ja tukea. Aika usein oppilaiden ongelmat liittyvät oppimiseen tai kaverisuhteisiin. Silloin apua voi löytyä esimerkiksi tukiopetuksesta, erityisopettajan tuesta, vanhempien lisäämästä tuesta kotitehtävien parissa, läksykerhosta tms. Kaverisuhteisiin liittyvissä ongelmissa voi auttaa, jos opettaja käsittelee ongelma-asiaa (esim. kiusaaminen) luokassa tai juttelee mahdollisten kiusaajien kanssa. Opettajat voivat myös jakaa oppilaita ryhmiin uusilla tavoilla, vaikuttaa istumajärjestyksiin jne.

        Monesti oppilaiden ongelmien ratkaisemiseksi otetaan mukaan myös koulun ulkopuolisia tahoja: perheneuvola, nuorisotyö, lasten ja nuorten psykiatriset palvelut, lastenneurologiset palvelut, lastensuojelu, erilaiset yhdistykset jne.

        Ennen vanhaan erilaiset viranomaiset - kuten koulukuraattori - istui yksin työhuoneessaan ja teki työtään lähinnä yksin. Nykyään tuon tyyppisiä työtehtäviä hoidetaan pääasiassa ryhmä- ja verkostotyönä.

        THL on tutkinut ja alta linkin takaa voi lukea tulokset. Kuraattorilla voi olla jopa 12 toimipaikkaa tai 2000 oppilasta vastuullaan. 2000 oppilaan joukkoon mahtuu kymmeniä kuraattorin palveluita tarvitsevia, joten aikasiivu jää lyhyeksi.

        https://thl.fi/fi/-/yhdenvertaisuus-ei-toteudu-koulun-kuraattori-ja-psykologipalveluissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomi on hyvin kova yhteiskunta, kouluissa osa lapsista syrjäytyy jo hyvin aikaisin, eivätkä he enää sen jälkeen saakkaan enää opinnoistaan tai elämästään kiinni. Lapsesta saakka jauhetaan jotain kilpailuttamis retoriikkaa. Sitten monen kymmenen vuoden koulutusten jälkeen kuitenkin vaikea saada töitä. Se mikä Suomessa on erikoista on se valtava ulkomaisuuden ihannointi, oman maan kansalaisiin ei suhtauduta ollenkaan samalla arvostuksesta.

        Tässä sulle esimerkkejä suomalaisesta "kovasta yhteiskunnasta" ja kilpailullisuudesta 😉


        Suomessa järjestetään vuosittain Harrastusviikkoa, joka on nuorten itse ehdottama juttu. Valtakunnallisena tavoitteena on, että jokaisella lapsella tai nuorella olisi ainakin yksi harrastus.

        https://www.olympiakomitea.fi/2019/08/26/harrastusviikon-tavoitteena-jokaiselle-oma-harrastus/

        Suomessa kehitetty Icehearts -lastensuojelutyö on todettu tehokkaaksi. Icehearts-toiminta on myös palkittu kansainvälisesti:

        https://thl.fi/fi/-/icehearts-vahvistaa-liikunnallisuuden-lisaksi-sosiaalisia-taitoja-ja-mielen-hyvinvointia

        Internetissä toimii nuorille suunnattu "Sekaisin Chat", joka on auki vuoden jokaisena päivänä: Maanantaista perjantaihin klo 09-24 sekä lauantaina ja sunnuntaina 15-24. Chat luo toivoa jokaiselle nuorelle ja auttaa ratkomaan mieltä painavia ongelmia.

        https://mieli.fi/fi/tukea-netistä

        Varmaan kaikissa Suomen kunnissa on läksykerhoja, joissa lapset voivat saada aikuisten apua läksyjen tekoon. Monet koulut järjestävät omille oppilailleen läksykerhoja, mutta läksykerhoja järjestetään myös muiden tahojen toimesta mm. kirjastojen tiloissa. Kerhoon voi mennä tekemään läksyjä, vaikkei apua tarvisikaan.

        https://www.kulttuuriespoo.fi/fi/node/34078

        https://www.keski-uusimaa.fi/paikalliset/1456737

        https://www.punainenristi.fi/hae-tukea-ja-apua/laksyjen-tekoon

        Koulukoirat ovat yleistyneet Suomen kouluissa. Alla voit tutustua koulukoira Inkeriin ja kollegaansa Topiin:

        https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/7905f7a5-581f-4032-84fc-965b022a1245

        https://yle.fi/uutiset/3-8572635

        Koulukanat ovat kuitenkin vielä harvinaisia. Tässä jutussa kerrotaan koulukana Annelista:

        https://yle.fi/uutiset/3-11553685

        Lapsia yritetään innostaa lukemisen pariin mm. lukukoirien avulla. Myös mm. lukukaneja on olemassa:

        https://www.kennelliitto.fi/koirat/lukukoirat

        Kaikkia Suomen apsia ja nuoria pyritään kannustamaan myös liikkumaan entistä enemmän. Siihen on pyritty mm. Liikkuva koulu -hankkeen avulla. Ilmaisten liikuntaharrastusten määrää on pyritty lisäämään ja liikuntaa on monin eri keinoin lisätty koulujen normaaliarkeen. Myös koulujen pihoja on uusittu liikuntaa ajatellen.

        https://liikkuvakoulu.fi/liikkuvakoulu

        http://www.turku.fi/paivahoito-ja-koulutus/perusopetus/opetus/liikunta/liikkuva-koulu

        https://yle.fi/uutiset/3-11525967


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä sulle esimerkkejä suomalaisesta "kovasta yhteiskunnasta" ja kilpailullisuudesta 😉


        Suomessa järjestetään vuosittain Harrastusviikkoa, joka on nuorten itse ehdottama juttu. Valtakunnallisena tavoitteena on, että jokaisella lapsella tai nuorella olisi ainakin yksi harrastus.

        https://www.olympiakomitea.fi/2019/08/26/harrastusviikon-tavoitteena-jokaiselle-oma-harrastus/

        Suomessa kehitetty Icehearts -lastensuojelutyö on todettu tehokkaaksi. Icehearts-toiminta on myös palkittu kansainvälisesti:

        https://thl.fi/fi/-/icehearts-vahvistaa-liikunnallisuuden-lisaksi-sosiaalisia-taitoja-ja-mielen-hyvinvointia

        Internetissä toimii nuorille suunnattu "Sekaisin Chat", joka on auki vuoden jokaisena päivänä: Maanantaista perjantaihin klo 09-24 sekä lauantaina ja sunnuntaina 15-24. Chat luo toivoa jokaiselle nuorelle ja auttaa ratkomaan mieltä painavia ongelmia.

        https://mieli.fi/fi/tukea-netistä

        Varmaan kaikissa Suomen kunnissa on läksykerhoja, joissa lapset voivat saada aikuisten apua läksyjen tekoon. Monet koulut järjestävät omille oppilailleen läksykerhoja, mutta läksykerhoja järjestetään myös muiden tahojen toimesta mm. kirjastojen tiloissa. Kerhoon voi mennä tekemään läksyjä, vaikkei apua tarvisikaan.

        https://www.kulttuuriespoo.fi/fi/node/34078

        https://www.keski-uusimaa.fi/paikalliset/1456737

        https://www.punainenristi.fi/hae-tukea-ja-apua/laksyjen-tekoon

        Koulukoirat ovat yleistyneet Suomen kouluissa. Alla voit tutustua koulukoira Inkeriin ja kollegaansa Topiin:

        https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/7905f7a5-581f-4032-84fc-965b022a1245

        https://yle.fi/uutiset/3-8572635

        Koulukanat ovat kuitenkin vielä harvinaisia. Tässä jutussa kerrotaan koulukana Annelista:

        https://yle.fi/uutiset/3-11553685

        Lapsia yritetään innostaa lukemisen pariin mm. lukukoirien avulla. Myös mm. lukukaneja on olemassa:

        https://www.kennelliitto.fi/koirat/lukukoirat

        Kaikkia Suomen apsia ja nuoria pyritään kannustamaan myös liikkumaan entistä enemmän. Siihen on pyritty mm. Liikkuva koulu -hankkeen avulla. Ilmaisten liikuntaharrastusten määrää on pyritty lisäämään ja liikuntaa on monin eri keinoin lisätty koulujen normaaliarkeen. Myös koulujen pihoja on uusittu liikuntaa ajatellen.

        https://liikkuvakoulu.fi/liikkuvakoulu

        http://www.turku.fi/paivahoito-ja-koulutus/perusopetus/opetus/liikunta/liikkuva-koulu

        https://yle.fi/uutiset/3-11525967

        Tässä on tuore uutinen Suomen koulumaailmasta. Keväällä 2020 Suomen koulut määrättiin pandemian takia etäopetukseen, josta saatiin sekä hyviä että huonoja tuloksia. Etäopetusjakson jälkeen on huomattu, että osa oppilaista tarvitsee lisätukea saadakseen koulurytmistä jälleen kunnollisen otteen tai saavuttaakseen kevään aikana syntyneitä puutteita tietotaidossa.

        Alle linkitetyssä uutisessa kerrotaan, että Kouvolassa on palkattu useita sosiaalialan koulutuksen omaavia kasvatustutoreita koululaisten tueksi. He voivat auttaa koulunkäynnin ongelmissa, tukea lapsen perhettä kasvatusasioissa tai vaikka ohjata lasta harrastuksen pariin. Eri puolilla Suomea on tehostettu koululaisten tukea mm. tukiopetusta lisäämällä, oppimisryhmiä pienentämällä, opetettavia asioita kertaamalla jne.

        https://yle.fi/uutiset/3-11566980

        Lisäksi kannattaa muistaa, että koulujen etäopetusjaksolla oli myös paljon positiivisia vaikutuksia:

        https://yle.fi/uutiset/3-11287371

        https://yle.fi/uutiset/3-11319608

        https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kotimaa/artikkeli-1.1086181

        https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/c8957b35-5538-4502-ab04-dc928d311d51

        https://www.sttinfo.fi/tiedote/kaupunki-tiedusteli-etaopetuksesta-kaksi-kolmasosaa-arvioi-opintojen-sujuneen-kohtalaisen-hyvin?publisherId=69817797&releaseId=69879620


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo ivallisuus ei kyllä ole totta, ruotsalaiset ovat kilttejä ja ystävällisiä, toki he vieroksuvat meidän suomalaisten kulmikkuutta ja konfliktipelottomuutta. Ruotsalaiset välttävät suoria ja avoimia konflikteja sekä aggressiivisuutta, asiat hoidetaan eri tavalla.
        Tuo konfliktien pelko on toisaalta huono siinä, että Ruotsissa röyhkeydellä pääsee pitkälle. Toisaalta myös uhriutumalla saa hyvän kohtelun, ruotsalaiset pitävät ihmisistä, jotka ovat ns heikkoja ja näkevät mielellään maahanmuuttajat säälittäviä ja autettavina ressukoina. Suomalaiset eivät oikein sovi tähän kuvaan, päinvastoin. Mutta mitään avointa ivallisuutta en ole kokenut.

        Ruotsalaiset osaavat olla imelän ystävällisiä, mutta selän takana ihan muuta. Saattaa tietenkin olla, että ne ikävät ruotsalaiset on kaikki osuneet just mun kohdalle :D Kyllä mä mukavia ruotsalaisia olen tavannut. Tarkoitan sellaisia oikeasti mukavia. Mut heitä on vähempi. Kaikki ei halua ollenkaan olla tekemisissä maahanmuuttajien kanssa joten heikäläisistä en tiedä.


    • Anonyymi

      Ei kaikki ruotsinsuomalaiset suinkaan halua Suomeen muuttaa. Nyt on ollut poikkeuksellisen paljon niitä, jotka ovat anoneet entistä kansalaisuuttaan (eli Suomen kansalaisuus) takaisin yksinkertaisesti sen vuoksi, että pääsisivät kulkemaan helpommin rajan yli.

      En tiedä, muutetaanko nykyään Ruotsista Suomeen sen enempää kuin ennenkään. Ainakaan minun tuttavapiirissä ei ole näkynyt sellaista ilmiötä.

      • Anonyymi

        Itsellä on ns loma-asunto Suomessa, pieni yksiö lähellä Helsinkiä, mutta kuitenkin maalla. Työt ja vakiasuminen edelleen Ruotsissa. Se tuntuu parhaalta ratkaisulta, ehkä eläkepäiviksi voi palata Suomeen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itsellä on ns loma-asunto Suomessa, pieni yksiö lähellä Helsinkiä, mutta kuitenkin maalla. Työt ja vakiasuminen edelleen Ruotsissa. Se tuntuu parhaalta ratkaisulta, ehkä eläkepäiviksi voi palata Suomeen.

        Sinulla on hyvä suunnitelma. Jos tilanne muuttuu, voit luopua hommasta kummasta asunnostasi varmaan hyvinkin helposti. Pääset helposti muuttamaan pysyvästi Suomeen jos haluat, muttei ole pakkoa. Fiksu juttu!


      • Anonyymi

        Minun tuttavapiirissä näkyy 2000-luvulla yleistynyt paluumuuton ilmiö.

        Suomeen on muuttanut tuttujen tuttuja joka vuosi viimeisten viiden vuoden aikana. Sitä ennen vain harvoin pitkään Ruotsissa asuneita palasi Suomeen. Lyhyen ajan Ruotsissa asuneet ovat tietysti eri juttu. Nyt Suomeen on muuttokuormien kanssa lähtenyt sellaisia ihmisiä, jotka aiemmin puhuivat, etteivät suunnittele Suomeen palaamista.

        Muutaman kuukauden välein olen kuullut joidenkin tuttavien tuttavan muuttaneen Suomeen. Pari vuotta sitten ensimmäinen omista tuttavistani muutti Nackasta Pirkanmaalle. Sen jälkeen muuttajien määrä omassa tuttavapiirissä on lisääntynyt:

        - pariskunta Södertäljestä Etelä-Karjalaan
        - eläkeläisnaisia Södertäljestä Kainuuseen, Keski-Suomeen ja Etelä-Pohjanmaalle
        - eläkeläismiehiä Södertäljestä Lappiin, Kainuuseen, Oulun lähistölle ja jonnekin Etelä-Suomeen
        - Botkyrkasta yksi pariskunta Savoon ja yksinasuja Turun lähistölle
        - Tukholmasta eläkeläisiä mm. pääkaupunkiseudulle, Turkuun ja jonnekin muuallekin

        Södertäljen seudun ihmisiä tunnen, koska itsekin asuin siellä ennen. Seutu on muuttunut levottomaksi. Tavallinen kauppareissu voi olla seikkailu. Lähellä sijaitseva Botkyrka ei paljon poikkea Södertäljestä. Botkyrkassa kuoli hiljattain 12-vuotias tyttö rikollisten tulitukseen. Sellaista tapausta oli pelätty pitkään. Ampumistapaus vaikuttaa olleen monille viimeinen pisara. Myös suuri kuolleisuus covid-19 virukseen on saanut monet etsimään uutta kotia muualta.

        Silti useimmat ruotsinsuomalaiset aikovat jäädä Ruotsiin. Ruotsi on heille kotimaa ja siellä on perhe.


    • Anonyymi

      Ruotsinsuomalaiset eläkeläiset muuttavat Suomeen tänne hoidettaviksi ja maksavat veronsa Ruotsiin, koska Ruotsin systeemin mukaan siellä ansaittu eläke verotetaan Ruotsissa. Sitä harva suomalainen veronmaksaja tietää. Eli paluumuuttajia on kohdeltava pummeina täällä Suomessa.

      • Anonyymi

        Olet aivan harhateillä, suomalaiset eläkeläiset maksaam sairasvakuutusmaksun Suomessa ja sitten he tuo heitten eläkkeen Suomeen millä he ostavat kaikenlaista tavaraa suomalaisistamkaupoista ja liikkeistä. He maksaa vuokrat ruotsalaisella rahalla, tai ostaa omistusasunnon ruotsalaisella rahalla. Monella suomalaisella eläkeläisellä on omakotitalo tai Bostadsrätt Ruotsissa ja kun he myy sen pois he ostaa suomesta uuden talon tai asunnon. He tuo Suomeen suuria varoja miksi Suomi tekee nettovoiton heistä.

        Siis älä höpötä turhia, sä tiedät yhtä hyvin kun me toiset, olet vaan katkera kaveri muutenkin, ja täytyy soittaa huonosta olosta kaikista.


      • Anonyymi

        Tässäpä sinulle hieman tietoa: Paluumuuttajaeläkeläisestä tulee yleisesti verovelvollinen sinä vuonna, kun hän asuu Suomessa yli puoli vuotta. Silloin hän on verovelvollinen maailmanlaajuisista tuloistaan. Suomeen muuton jälkeen eläkkeestä perittävä vero entisessä asuinmaassa voi muuttua lähdeveroksi. Esimerkiksi Ruotsista Suomeen maksettavista eläkkeistä peritään 25 prosentin lähdevero.
        Voit lukea lisää ajankohtaista tietoa suomi-seura.fi senioripaluumuuttajan opas osiosta josta ylläolevakin tieto on noudettu.
        Näistä ulkomailta ansaituista eläketuloista paluumuuttaneet eläkeläiset maksavat aivan samat sairauden/terveydenhoitomaksunsa Suomessa kuin muutkin Suomessa asuvat henkilöt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässäpä sinulle hieman tietoa: Paluumuuttajaeläkeläisestä tulee yleisesti verovelvollinen sinä vuonna, kun hän asuu Suomessa yli puoli vuotta. Silloin hän on verovelvollinen maailmanlaajuisista tuloistaan. Suomeen muuton jälkeen eläkkeestä perittävä vero entisessä asuinmaassa voi muuttua lähdeveroksi. Esimerkiksi Ruotsista Suomeen maksettavista eläkkeistä peritään 25 prosentin lähdevero.
        Voit lukea lisää ajankohtaista tietoa suomi-seura.fi senioripaluumuuttajan opas osiosta josta ylläolevakin tieto on noudettu.
        Näistä ulkomailta ansaituista eläketuloista paluumuuttaneet eläkeläiset maksavat aivan samat sairauden/terveydenhoitomaksunsa Suomessa kuin muutkin Suomessa asuvat henkilöt.

        Minä en tunne asiaa aivan yksityiskohtaisesti, mutta minusta nämä kaksi kirjoittajaa tässä edellä ovat oikeassa.

        Aika paljon vaikuttaa olevan väärää tietoa liikenteessä liittyen moniin taloudellisiin asioihin. Ruotsissa olen kuullut kerrottavan ihan väärää tietoa liittyen Suomeen muuttamiseen. Ihmeellisiä kauhutarinoita on kerrottu mm. suomalaisen työelämän rankkuudesta ja eläkeläisten korkeasta verotuksesta. Verotusasioissa ainakin meidän tutuilla Suomeen muuttaneilla ex-ruotsinsuomalaisilla on asiat menneet ihan fiksusti. Kuulemma heidän verotuksensa ei kokonaisuudessa muuttunut paljoakaan Suomeen muuton jälkeen. Jossain yksityiskohdassa he niin sanotusti hävisivät, mutta joku toinen juttu taas meni niin, että he niin sanotusti voittivat. Lopputulos on kuulemma kutakuinkin plus-miinus-nolla. Ainakin he ovat aktiivisia eläkeläisiä, jotka ovat mukana monissa harrastuksissa ja elävöittävät omalla panoksellaan sitä paikkakuntaa, minne he muuttivat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä en tunne asiaa aivan yksityiskohtaisesti, mutta minusta nämä kaksi kirjoittajaa tässä edellä ovat oikeassa.

        Aika paljon vaikuttaa olevan väärää tietoa liikenteessä liittyen moniin taloudellisiin asioihin. Ruotsissa olen kuullut kerrottavan ihan väärää tietoa liittyen Suomeen muuttamiseen. Ihmeellisiä kauhutarinoita on kerrottu mm. suomalaisen työelämän rankkuudesta ja eläkeläisten korkeasta verotuksesta. Verotusasioissa ainakin meidän tutuilla Suomeen muuttaneilla ex-ruotsinsuomalaisilla on asiat menneet ihan fiksusti. Kuulemma heidän verotuksensa ei kokonaisuudessa muuttunut paljoakaan Suomeen muuton jälkeen. Jossain yksityiskohdassa he niin sanotusti hävisivät, mutta joku toinen juttu taas meni niin, että he niin sanotusti voittivat. Lopputulos on kuulemma kutakuinkin plus-miinus-nolla. Ainakin he ovat aktiivisia eläkeläisiä, jotka ovat mukana monissa harrastuksissa ja elävöittävät omalla panoksellaan sitä paikkakuntaa, minne he muuttivat.

        Kun mä muutin Suomeen eläkeläisenä muutama vuosi sitten mä sain anoa Skatteverkeniltä niin sanottua SINK-skatt ulkomaille muuttaneille Ruotsista. Tämä tarkoittaa sitä että mä saan laskea pois noin 3000 kruunua mun eläkkeestä ennen veronmaksua Ruotsiin. Kaikki eläkeläiset kun muuttaa ulkomaille täytyy maksaa 25 prosenttia veroa eläkkeestä Ruotsiin.

        Sitten mä maksan itte 6 prosenttia sairaanhoitoa ja sosiaalikustannuksia varten siittä mikä jää jäljelle mun nettoeläkkeestä kun Ruotsi on ottanut omansa veron mun eläkkeestä.

        Kun möin mun asuntoni Ruotsissa ja maksoin pois kaikki velat ja ostin uuden halvemman asunnon Suomesta niin mä elän oikeen hyvää elämää vaikka mulla on aika pieni eläke. Suomen asunnot ovat hyvässä kunnossa ja halvemmat kun Ruotsissa yleensä paitsi Helsinginalueella. Vastikkeet (bostadsavgiften) on niin alhaiset verrattuna Ruotsissa että siittä voittaa paljon menoja. Mulle jää vielä yli pikkusen joka kuukausi minkä mä sijoitaan metsärahastoon. Suomi on täynnä metsää ja metsästä me elämme muun muassa. Mulla ei ole mitään puutteita Suomessa tänään, olen saannut niin hyvän elämän taloudellisesti vaikka en saa mitään tukia kelalta, pärjään täysin omilla vaikka mulla on pieni eläke Ruotsista!

        Kaikki hyvin vaan:)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun mä muutin Suomeen eläkeläisenä muutama vuosi sitten mä sain anoa Skatteverkeniltä niin sanottua SINK-skatt ulkomaille muuttaneille Ruotsista. Tämä tarkoittaa sitä että mä saan laskea pois noin 3000 kruunua mun eläkkeestä ennen veronmaksua Ruotsiin. Kaikki eläkeläiset kun muuttaa ulkomaille täytyy maksaa 25 prosenttia veroa eläkkeestä Ruotsiin.

        Sitten mä maksan itte 6 prosenttia sairaanhoitoa ja sosiaalikustannuksia varten siittä mikä jää jäljelle mun nettoeläkkeestä kun Ruotsi on ottanut omansa veron mun eläkkeestä.

        Kun möin mun asuntoni Ruotsissa ja maksoin pois kaikki velat ja ostin uuden halvemman asunnon Suomesta niin mä elän oikeen hyvää elämää vaikka mulla on aika pieni eläke. Suomen asunnot ovat hyvässä kunnossa ja halvemmat kun Ruotsissa yleensä paitsi Helsinginalueella. Vastikkeet (bostadsavgiften) on niin alhaiset verrattuna Ruotsissa että siittä voittaa paljon menoja. Mulle jää vielä yli pikkusen joka kuukausi minkä mä sijoitaan metsärahastoon. Suomi on täynnä metsää ja metsästä me elämme muun muassa. Mulla ei ole mitään puutteita Suomessa tänään, olen saannut niin hyvän elämän taloudellisesti vaikka en saa mitään tukia kelalta, pärjään täysin omilla vaikka mulla on pieni eläke Ruotsista!

        Kaikki hyvin vaan:)

        Ruotsista Suomeen muuttavat eläkeläiset maksavat aina Ruotsiin sen 25% perusveron ruotsalaisesta eläkkeestään. Kaikkein pienituloisimmat eläkeläiset eivät maksa veroja Suomeen, mutta hekin maksavat terveydenhoitomaksun (oliko se 6%) kuukausittain.

        Lisäksi kannattaa muistaa, että kaikki Suomeen muuttavat eläkeläiset tosiaan "tuovat ruotsalaista rahaa" Suomeen, kun he ostavat Suomessa välttämättömiä tuotteita (ruokaa, asuminen, sähköä, puhelinliittymä, lääkkeet, vaatteet ja liikenne). Monet kuluttavat myös muulla tavalla: Käyvät kahviloissa ja ravintoloissa, ostavat palveluita (esim. kampaamo, remonttiapu, taksimatkat, hieronta), lomailevat kylpylöissä, vierailevat teattereissa ja konserteissa, matkustavat junilla ja busseilla yms. Jokainen kuluttaja taustasta huolimatta maksaa Suomessa myös välillisiä veroja kuten arvonlisävero (ALV), polttoainevero, autovero, alkoholivero jne.

        Jos Ruotsista Suomeen muuttavilla eläkeläisillä on eläketuloja Suomesta tai jos ruotsalainen eläke on muhkeampi, heiltä peritään veroja myös Suomessa. Myös Yle-veron joutuu maksamaan, jos eläke ylittää tietyn rajan. Pienituloisimmilta Yle-veroa ei veloiteta. Jos Ruotsista paluumuuttaneet eläkeläiset tekevät eläkkeellä ollessaan vielä töitä Suomessa tai he saavat pääomatuloja, niistä verotetaan Suomessa.

        Ps. Jokaisen tilanne on kuitenkin vähän erilainen, joten paluumuuttoa harkitsevan kannattaa kysyä neuvoja Suomi-Seura ry:ltä sekä tarvittaessa myös Suomen veroviranomaisilta. Suomi-Seura ry:n senioreille suunnattu paluumuuton opas kannattaa lukea.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ruotsista Suomeen muuttavat eläkeläiset maksavat aina Ruotsiin sen 25% perusveron ruotsalaisesta eläkkeestään. Kaikkein pienituloisimmat eläkeläiset eivät maksa veroja Suomeen, mutta hekin maksavat terveydenhoitomaksun (oliko se 6%) kuukausittain.

        Lisäksi kannattaa muistaa, että kaikki Suomeen muuttavat eläkeläiset tosiaan "tuovat ruotsalaista rahaa" Suomeen, kun he ostavat Suomessa välttämättömiä tuotteita (ruokaa, asuminen, sähköä, puhelinliittymä, lääkkeet, vaatteet ja liikenne). Monet kuluttavat myös muulla tavalla: Käyvät kahviloissa ja ravintoloissa, ostavat palveluita (esim. kampaamo, remonttiapu, taksimatkat, hieronta), lomailevat kylpylöissä, vierailevat teattereissa ja konserteissa, matkustavat junilla ja busseilla yms. Jokainen kuluttaja taustasta huolimatta maksaa Suomessa myös välillisiä veroja kuten arvonlisävero (ALV), polttoainevero, autovero, alkoholivero jne.

        Jos Ruotsista Suomeen muuttavilla eläkeläisillä on eläketuloja Suomesta tai jos ruotsalainen eläke on muhkeampi, heiltä peritään veroja myös Suomessa. Myös Yle-veron joutuu maksamaan, jos eläke ylittää tietyn rajan. Pienituloisimmilta Yle-veroa ei veloiteta. Jos Ruotsista paluumuuttaneet eläkeläiset tekevät eläkkeellä ollessaan vielä töitä Suomessa tai he saavat pääomatuloja, niistä verotetaan Suomessa.

        Ps. Jokaisen tilanne on kuitenkin vähän erilainen, joten paluumuuttoa harkitsevan kannattaa kysyä neuvoja Suomi-Seura ry:ltä sekä tarvittaessa myös Suomen veroviranomaisilta. Suomi-Seura ry:n senioreille suunnattu paluumuuton opas kannattaa lukea.

        Tässä linkki senioreiden paluumuuton ohjeisiin.

        https://senioritmaailmalla.fi/


      • Anonyymi

        Niin no ainakaan nämä Ruotsista paluumuuttavat eivät kuppaa Suomen nuoria ikäluokkia kuten Suomeen aikanaan jääneet ikätoverinsa tekevät. Ruotsista tänne muuttaneet tuo rahaa Suomeen mikä on hyvä juttu ja sen rahan niille maksaa Ruotsi.

        Suomessa koko ikänsä asuneet eläkeläiset vaan valittaa miten pitäisi eläkkeitä nostaa ja nuoret laittaa maksumiehiksi. Joten jos tässä aletaan joitain haukkumaan pummeiksi, niin se on Suomessa työuransa tehnyt eläkeläinen.


    • Anonyymi

      Käymään vain sinne tullaan eikä olemaan ! Maata ja mehtää on siellä ja vanhempien haudat .-

    • Anonyymi

      Oho, on se näköjään niin, että Ruotsista Suomeen muuttajia on nyt enemmän kuin ennen. Luulin että ihmiset vaan meuhkaavat tyhjästä.

      Viime vuonna Ruotsista Suomeen muutti enemmän väkeä kuin Suomesta Ruotsiin. Tänä vuonna Ruotsista on muutettu Suomeen vieläkin ahkerammin ainakin alkuvuoden aikana. Muutot Suomesta Ruotsiin ovat sen sijaan hiipuneet entisestään. Ruotsin ja Suomen välinen muuttoliike on tosin aina aaltoillut eri syistä. Minusta Ruotsissa ei kannata ajatella, että "nyt kaikki ruotsinsuomalaiset lähtevät Suomeen". Minusta sellaisesta ei ole mitään merkkejä, vaikka muuttotilastot ovatkin nyt vähän koholla. Suomen päässäkin voinee olla aika rauhassa. Tuskinpa lievästi kasvanut paluumuutto Ruotsista Suomeen vaikuttaa juuri kenenkään elämään radikaalisti. Ehkä johonkin luokkaan tulee uusi oppilas Ruotsista ja joidenkin naapuriin muuttaa ruotsinsuomalainen eläkeläinen.

      Oheisesta Ylen jutusta näkee, että Ruotsin lisäksi Suomeen on nyt muutettu tavallista enemmän takaisin myös mm. Espanjasta, Iso-Britanniasta ja Saksasta.

      https://yle.fi/uutiset/3-11524018

      • Anonyymi

        Muutettiin kun sain Suomesta työpaikan ja oltiin jo pitkään haluttu muuttaa Suomeen. Ei sen kummempaa. Nyt on jo muu perhekin löytäneet paikkansa Suomesta.

        Ai miksikö haluttiin Suomeen?

        Haluttiin muuttaa aika pohjoiseen luonnon lähelle. Ruotsissa monissa pohjoisen paikoissa ei ole töitä eikä muita tärkeitä palveluita kuten kouluja ja kauppoja. Lisäksi toivottiin meidän lasten pääsevän suomalaiseen kouluun. Haluttiin elämänmuutosta ja saatiin elämänmuutos.


      • Anonyymi

        Suomalaisia rikollisia on muuttanut pois Suomesta jo useamman vuoden ajan lisääntyvässä määrin. Kuulemma syynä oli ensin rikosbisnesten vaikeutuminen Suomessa. Viimeisenä muutamana vuotena rikolliset ovat alkaneet pelätä myös kiinni jäämistä. Viranomaiset ovat lähivuosina tehneet suuria huumetakavarikoita, sulkeneet kokonaisia servereitä (tietoliikenne) ja viimeisimmäksi eurooppalaiset viranomaiset hakkeroituivat rikollisten käyttämään EncroChat-puhelinverkkoon.

        Suomessa on paljastettu useita isoja huumerikosverkostoja, joista niin kutsuttu Katiska-juttu on ollut eniten mediassa.

        Suomalaisia ja Suomessa asuneita ulkomaalaisia rikollisia on muuttanut tuhansittain pois Suomesta viimeisten vuosien aikana. Korona-pandemia tosin sai osan heistä palaamaan mm. Espanjasta Suomeen. Ruotsiin viime vuosina muuttaneet suomalaisrikolliset eivät tietääkseni ole palanneet Suomeen kuten mm. Espanjassa asuneet.

        Kaikki Suomesta ulkomaille muuttavat tai Suomeen paluumuuttavat eivät tietenkään ole rikollisia. Kannattaa kuitenkin muistaa ylempään viestiin linkitetyn lehtiartikkelin diagrammeja katsoessa, että siellä on taustalla paljon sellaisia ilmiöitä ja muuttosyitä, joista tavallinen ihminen ei tiedä yhtään mitään.


      • Anonyymi

        Tässä on toinen YLE:n uutinen, jossa kerrotaan Suomeen palaavista henkilöistä. Paluumuutto on lisääntynyt korona-vuonna 2020. Pandemia on vaikuttanut ainakin joidenkin paluumuuttajien muuttopäätökseen.

        Suomi-Seuran työntekijän mukaan paluumuutto saattaa vielä kiihtyä, sillä heille on tullut kasvavassa määrin kyselyitä paluumuuttoa harkitsevilta ihmisiltä. Ainakaan tähän mennessä ei ole vielä esiintynyt minkäänlaista paluumuuttajien vyöryä, vaikka paluumuuttajia onkin enemmän kuin ennen.

        Vaikka uutisessa annetaan eniten palstatilaa lapsiperheille ja työikäisille, myös eläkeikäiset paluumuuttajat mainittiin. Tässä uutisessa ei tosin mainita Ruotsista Suomeen paluumuuttavia ollenkaan, mutta kerrotaan esimerkiksi Yhdysvalloista ja Espanjasta takaisin Suomeen muuttaneista eläkeläisistä.

        Uutisen lopussa on tilastotaulukko Suomen kunnista, joihin on muuttanut paluumuuttajia. Ihan kaikki Suomen kunnat eivät kylläkään ole taulukossa mukana. Taulukosta näkee, että paluumuuttajia muuttaa varsin tasaisesti eri puolille Suomea. Isoihin kaupunkeihin muuttaa eniten väkeä ja heidän joukossaan on erityisesti nuorempia sekä lapsiperheitä. Minua hieman yllätti, miten usein paluumuuttajat asettuvat pienemmille paikkakunnille asumaan.

        https://yle.fi/uutiset/3-11586660


      • Anonyymi

        Veljenpoika työskentelee Torniossa rajaseudulla. Siellä on ainakin Suomeen tulevien muuttokuormien määrät lisääntyneet. Kuulemma noin kaksinkertaistuneet entisestä. Ovat kyselleet minne päin ihmiset muuttaa niin ihan kaikenlaisia paikkakuntia on mainittu ympäri Suomea. Isoja kaupunkeja, keskisuuria ja pieniä kaupunkeja ja pieniä maalaispaikkakuntia. Kuulemma Pohjois-, Keski- ja Itä-Suomi korostuu, vaikka aina joskus joku menee Etelä-Suomeenkin Tornion kautta. Lounais-, Etelä- ja Länsi-Suomen muuttajat käyttää enemmän laivoja.


      • Anonyymi

        Se, että missä pohjoismaassa työurasi olet tehnyt, mistä saat eläkkeesi ja missä asut ja kulutat??
        Jos opiskelet nämä oikein tarkasti, niin pohjoismaalainen onkin POHJOISMAALAINEN, eikä loppujenlopuksi merkitystä.


    • Anonyymi

      Ketjun aloittajalle kysymys:

      Miksi Suomessa asuinalueilla ei ole nähty samanlaisia levottomuuksia kuin Ruotsissa? Suomessahan eri maista kotoisin olevat ihmiset on sekoitettu kaupungeissa eri asuinalueille paljon enemmän kuin Ruotsissa. Tietenkin Suomessa on vähemmän maahanmuuttajia kuin Ruotsissa, mutta jos levottomuudet johtuvat lähinnä kulttuurien välisistä konflikteista, jotka johtuvat eri kansalaisuuksien samalle alueelle asuttamisesta, niin pitäisihän Suomessakin jo olla monenlaisia levottomuuksia ja konflikteja.

    • Anonyymi

      En tiedä haluanko muuttaa Suomeen.
      Luen viestejä koska en ehkä enää haluaisi asua Ruotsissa.

      • Anonyymi

        Ruotsi on muuttunut tosi paljon ihan vaan 5-10 vuodessa. Toki suuremman muutoksen näkevät ne, jotka ovat asuneet maassa 60-90-luvuilta lähtien.

        On tosi kurjaa, jos ei enää halua asua kotimaassaan. Kannattaa miettiä, helpottaisiko muutto toiselle paikkakunnalle oman maan sisällä. Jos se ei tunnu mukavalta, voi miettiä muuttoa toiseen maahan. Olen kuullut monilta, ettei ole ollenkaan helppo valita uutta kotimaata, koska kaikissa maissa on hyvät ja huonot puolensa. Myös sopeutuminen uuteen maahan saattaa olla hankalaa, jos on muuttanut sinne vain paetakseen vanhaa. Neuvoni siis on, että jos muutat ulkomaille, yritä valita maa johon jostain syystä haluan muuttaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ruotsi on muuttunut tosi paljon ihan vaan 5-10 vuodessa. Toki suuremman muutoksen näkevät ne, jotka ovat asuneet maassa 60-90-luvuilta lähtien.

        On tosi kurjaa, jos ei enää halua asua kotimaassaan. Kannattaa miettiä, helpottaisiko muutto toiselle paikkakunnalle oman maan sisällä. Jos se ei tunnu mukavalta, voi miettiä muuttoa toiseen maahan. Olen kuullut monilta, ettei ole ollenkaan helppo valita uutta kotimaata, koska kaikissa maissa on hyvät ja huonot puolensa. Myös sopeutuminen uuteen maahan saattaa olla hankalaa, jos on muuttanut sinne vain paetakseen vanhaa. Neuvoni siis on, että jos muutat ulkomaille, yritä valita maa johon jostain syystä haluan muuttaa.

        Kiitos! Todella hyvä neuvo on tuo, että ei kannata ajatella pelkästään sitä, että haluaa pois jostain paikasta tai että haluaa paeta jotakin. On ihan hyväksyttävää haluta pois jostain. Mutta jos on oikeasti muuttamassa, silloin kannattaa etsiä paikkaa, mihin haluaisi muuttaa. Yrittäkää siis keksiä sellainen uusi kotipaikka, joka houkuttelee teitä puoleensa ja jossa on "sitä jotakin" mitä te kaipaatte & haluatte.


    • Anonyymi

      Ei Ruottista minnekkään , täällä lapset ja lastenlapset !

      • Anonyymi

        Onkos se teirän hyvät keenit periny poikavauva kasvanu kovasti? Toivottavasti pojalla on kaikki hyvin koronasta ja Ameriikan resitenttipelistä huolimatta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onkos se teirän hyvät keenit periny poikavauva kasvanu kovasti? Toivottavasti pojalla on kaikki hyvin koronasta ja Ameriikan resitenttipelistä huolimatta.

        Poika on voimissaan , 3 viikon päästä vuoden vanha :) Lähretään vissiin Tokholmaan synttäreihin :D


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Poika on voimissaan , 3 viikon päästä vuoden vanha :) Lähretään vissiin Tokholmaan synttäreihin :D

        Onpas mukavia kuulumisia! Paljon onnitteluista koko perheelle mummot & vaarit mukaan lukien. Pojalla on ollut aika erikoinen ensimmäinen elinvuosi koronan takia, mutta tuskin hän itse on sitä murehtinut. Lähtekää vaan synttäreille, mutta yrittäkää välttää sitä hiivatin tautia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onpas mukavia kuulumisia! Paljon onnitteluista koko perheelle mummot & vaarit mukaan lukien. Pojalla on ollut aika erikoinen ensimmäinen elinvuosi koronan takia, mutta tuskin hän itse on sitä murehtinut. Lähtekää vaan synttäreille, mutta yrittäkää välttää sitä hiivatin tautia.

        Maskit naamalla ja tulta (coronaa) päin kuin Junnu aikoinaan :D


    • Anonyymi

      Nyt on kotitila myynnissä , se on loppua ny :´-( Ei sitten ennään ku vanhempien haudat .-

    • Anonyymi

      Sveriges Radio Finska (ex-Sisuradio) on julkaissut ohjelmasarjan, missä kerrotaan kyseisen radion toimittajan Matilda Peltosen tänä vuonna tapahtuneesta paluumuutosta Suomeen 9-vuotiaan tyttärensä kanssa. Ainakin luulen, että he muuttivat kahdestaan, koska muista ihmisistä ei ole kerrottu.

      Varsinkin ensimmäisessä jaksossa Peltonen kertoi, kuinka päätös muutosta oli heidän kohdallaan syntynyt. Kannattaa kuunnella nuo pätkät. Ne eivät ole kuin muistaakseni viiden minuutin pituisia pätkiä.

      Paluumuutto osa 1:
      Mikä sai muuttamaan takaisin Suomeen Suomeen?
      https://sverigesradio.se/artikel/7554180

      Paluumuutto osa 2:
      Suomeen muutto yhdeksänvuotiaan näkökulmasta:
      https://sverigesradio.se/artikel/7564101

      Paluumuutto osa 3:
      Olenko nyt ex-ruotsinsuomalainen?
      https://sverigesradio.se/artikel/7573953

      Ilmeisesti ohjelmasarja ei enää jatku tämän pidemmälle.

      • Anonyymi

        Kannattaa kuunnella yllämainitut ohjelmat. Ne oli kivasti tehty. Laitan alle syyt, jotka ensimmäisessä osassa kerrottiin Matildan ja tyttären Suomeen muutolle.

        - Matilda oli vuoden päivät mietiskellyt Suomeen muuttoa
        - Tukholman hektinen arki uuvutti
        - Varsinkin työmatkat ruuhkaisessa tunnelbanassa olivat rasittavia
        - Suomessa houkutti rauhallisempi arki
        - Suomessa tyttärelle olisi paremmat harrastusmahdollisuudet (tästä ei kerrottu enempää)
        - Pandemia oli ns. viimeinen pisara: Se pysäytti miettimään missä ja millä tavalla haluaa elää, aiheutti aluksi turvattomuuden tunteita sekä muistutti perheellä olevan Suomessa tiiviimmät turvaverkot kuin Ruotsissa
        - Suomessa perheellä on mahdollisuus mökkeillä

        Suomi-Seuran työntekijä kertoi, että heille on tullut aiempaa selvästi enemmän kyselyitä paluumuutosta Suomeen. Myös tilastojen mukaan alkuvuonna on paluumuutettu Suomeen enemmän kuin aiempina vuosina. Eniten kyselyitä on tullut Ruotsista, Yhdysvalloista ja Espanjasta.

        Suomi-Seuran työntekijöiden mukaan tavallisimpia syitä paluumuutolle ovat:

        - arjen sujuvuus
        - koulu
        - terveydenhuolto


    • Anonyymi

      Mitä "arjen sujuvuus" tarkoittaa käytännössä? Mä olen aina ajatellut, että se koskee niitä jotka muuttaa Suomeen jostain Lontoosta tai New Yorkista. Sellaisissa tilanteissa voin kuvitella, että arki Suomessa tuntuu sujuvammalta esimerkiksi lapsiperheen näkökulmasta. En kuitenkaan käsitä, millä tavalla arki Suomessa olisi sujuvampaa kuin arki Ruotsissa...!?!

      • Anonyymi

        Voin kertoa meidän osalta miten menee sujuvampi arki. Mä muutin Suomeen kahden lapsen kanssa. Olen siis yksinhuoltajaäiti. Lapset on nyt esikoulussa ja kolmannella luokalla Suomessa.

        Ruotsissa meidän elämä oli ollut alamäessä jo useampi vuosi. Olin neljä vuotta yksinhuoltaja Ruotsissa. Meidän asunto oli turhan pieni, mutta halusin just olla siinä, koska lähellä oli dagis ja koulu, jotka oli aika hyvät. Kaupunki oli yksi Ruotsin suurimmista eli aika levoton. Molemmat mun lapset oli levottomia. He söi huonosti, nukkui huonosti ja kaikkee huonosti. Dagis ja koulu antoi paljon negatiivista palautetta mut ne ei kertonut kunnolla mitä ongelmia on ja miten pitäisi tehdä. Mun vanhempi lapsi inhosi koulua ja pelkäsi koulumatkoja koska siellä oleskeli teininuoria matkalla. Jouduin viedä ja hakea lapset dagikseen ja kouluun joka päivä. Ne oli vähän eri paikoissa. Isompaa lasta piti käyttää lisäksi terapiassa. Koko ajan mä huomasin että lapset voi huonosti eikä asiat mene paremmin vaan huonommin. Me oltiin kaikki väsyneitä ja nukuttiin huonosti. Me myös syötiin huonosti siis epäterveellisesti vaikka oon kokki. Lapset ei vaan suostunut syödä mitään terveellistä ja oltiin kaikki aina väsyneitä ja riideltiin. Me tultiin kaikki ylipainoiseksi. Kaikki meni vaan huonommin ja huonommin. Mun suomalainen äiti kuoli Ruotsissa kun odotin toista lasta. Vähän myöhemmin erosin lasten isästä. Mun omaa isää en nähnyt vuosiin. Mulla ei ollut oikein mitään apua lasten kanssa. Kävin tietysti töissä ja kaikki on hankalaa.

        Sitten mä tapasin mun äidin siskon. Oltiin pidetty yhteyttä harvoin mutta äidin kuoleman jälkeen enempi. Mun täti sano mulle että miksi ette muuta Suomeen. Silloin mä keksin että sehän on ehkä mahdollista. Selvitin saanko viedä lapset Suomeen ja se oli ok. Siitä sain voimaa hirveesti. Aloin säästää rahaa ja valmistautua muuttoon. Hankin Suomen television näkymään ja opetin lapsille enemmän suomea. Luin paljon Suomesta ja katsoin elokuvia. Se oli ihan SuomiSuomiSuomi. Aloin tehdä terveellisempää ruokaa ja jotenkin aloin saada lapsia syömään sitä. Liikuttiin ja ulkoiltiin kanssa enemmän. Mä ajattelen nykyään että me oltiin ehkä kaikki silloin masentuneita. Varsinkin vanhempi lapsi oli. Muuttovalmistelut piristi tosi paljon kun tuli elämän päämäärä. Sain apua mun tädiltä. Tein Konmarin ja vähensin paljon tavaraa.

        Me muutettiin keväällä Suomeen ja mun sukulaiset hoiti melkein koko muuton. He myös järjesti karanteenipaikan meille ja asunnon Suomesta. Järjestin lapsille esikoulun ja koulun sekä itselle työpaikan.

        Kesälomalla oltiin sukulaisten kanssa aika paljon. Mökillä oltiin ja veneiltiin, kalastettiin. Hoidettiin puutarhaa ja kerättiin marjoja ja sieniä.

        Tärkein asia aluksi oli mun sukulaiset että arki sujuu helpommin Suomessa.

        Kun saatiin se asunto, niin se on parempi kuin Ruotsin asunto. Se on isompi. Mulla on nyt oma makuuhuone (Luxus!!!) ja lapsilla yhteinen. Meillä on sauna, lasitettu parveke ja ehkä paras on iso pakastin. Nyt on iso tiskikonekin. Ruotsissa oli pöytämallin tiskikone. Tässä keittiössä on parempi tila laittaa ruokaa. Piha on kiva ja lapset kilttejä. Kun lippis unohtui pihalle naapurin mummo toi sen ovelle. Pyöriä ei rikota eikä varasteta. Asunto oli helppo löytää ja kaikki koulut on hyviä. Nyt meillä ei ole autoa mutta saadaan lainata tädin autoa ja joskus vuokraan auton. Asutaan lähellä keskustaa joten ei tarvi autoa koko aika. Myös bussit ja junat toimii hyvin.

        Jännää oli tänä syksynä että miten lapset pärjää eskarissa ja koulussa. Tiesin että kumpikin on jäljessä muita lapsia kun tullaan Ruotsista ja sielläkin oli vaikeuksia. Meidän eskarilapsi pärjää yllättävän hyvin. Suomessa olen ekaa kertaa saanut positiivista palautetta päiväkodista. Eskari on siis päiväkodissa. Opettajat sanoi että lapsi on kielellisesti ja motorisesti jäljessä ikäänsä. Lisäksi lapsi on vähän kärsimätön ja kiukkuuntuu välillä. Ruotsissa en koskaan saanut kuulla näin tarkkoja asioita. Opettajat näytti mulle lapsen askarteluja ja parin muun lapsen askarteluja. Niistä näki eron. Lapsi kuulemma on sosiaalinen, tykkää musiikista ja oppii uusia asioita. Sain neuvoja että täytyy harjoitella kotona hieno-motorinen tehtäviä eli askarrella, tehdä muovailuvahaa, pelata palapeliä, piirtää, leipoa ja rakentaa legoja. Lapsi oppi kesällä uimaan vaikka vielä ei osaa hyvin. Nyt hän käy uimakerhossa kerran viikossa. Myös pyöräilytaito parani kesällä paljon. Opettajat kannusti että harrastakaa liikuntaa yhdessä lisää. Myös luemme kirjoja yhdessä. Opettajat sanoi että lapsi oppii varmasti eskarin aikana paljon ja turha stressata liikaa. He sanoi että lapsi syö eskarissa tosi hyvin kaikkia makuja. Viime vuonna ei syönyt dagisissa melkein mitään!! Lapsi tykkää olla eskarissa. Tässä esimerkki miten arki sujuu hyvin kun eskari toimii hyvin ja opettajat on ammattilaisia!

        Jatkan toisessa viestissä koska ei merkit riitä :D


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voin kertoa meidän osalta miten menee sujuvampi arki. Mä muutin Suomeen kahden lapsen kanssa. Olen siis yksinhuoltajaäiti. Lapset on nyt esikoulussa ja kolmannella luokalla Suomessa.

        Ruotsissa meidän elämä oli ollut alamäessä jo useampi vuosi. Olin neljä vuotta yksinhuoltaja Ruotsissa. Meidän asunto oli turhan pieni, mutta halusin just olla siinä, koska lähellä oli dagis ja koulu, jotka oli aika hyvät. Kaupunki oli yksi Ruotsin suurimmista eli aika levoton. Molemmat mun lapset oli levottomia. He söi huonosti, nukkui huonosti ja kaikkee huonosti. Dagis ja koulu antoi paljon negatiivista palautetta mut ne ei kertonut kunnolla mitä ongelmia on ja miten pitäisi tehdä. Mun vanhempi lapsi inhosi koulua ja pelkäsi koulumatkoja koska siellä oleskeli teininuoria matkalla. Jouduin viedä ja hakea lapset dagikseen ja kouluun joka päivä. Ne oli vähän eri paikoissa. Isompaa lasta piti käyttää lisäksi terapiassa. Koko ajan mä huomasin että lapset voi huonosti eikä asiat mene paremmin vaan huonommin. Me oltiin kaikki väsyneitä ja nukuttiin huonosti. Me myös syötiin huonosti siis epäterveellisesti vaikka oon kokki. Lapset ei vaan suostunut syödä mitään terveellistä ja oltiin kaikki aina väsyneitä ja riideltiin. Me tultiin kaikki ylipainoiseksi. Kaikki meni vaan huonommin ja huonommin. Mun suomalainen äiti kuoli Ruotsissa kun odotin toista lasta. Vähän myöhemmin erosin lasten isästä. Mun omaa isää en nähnyt vuosiin. Mulla ei ollut oikein mitään apua lasten kanssa. Kävin tietysti töissä ja kaikki on hankalaa.

        Sitten mä tapasin mun äidin siskon. Oltiin pidetty yhteyttä harvoin mutta äidin kuoleman jälkeen enempi. Mun täti sano mulle että miksi ette muuta Suomeen. Silloin mä keksin että sehän on ehkä mahdollista. Selvitin saanko viedä lapset Suomeen ja se oli ok. Siitä sain voimaa hirveesti. Aloin säästää rahaa ja valmistautua muuttoon. Hankin Suomen television näkymään ja opetin lapsille enemmän suomea. Luin paljon Suomesta ja katsoin elokuvia. Se oli ihan SuomiSuomiSuomi. Aloin tehdä terveellisempää ruokaa ja jotenkin aloin saada lapsia syömään sitä. Liikuttiin ja ulkoiltiin kanssa enemmän. Mä ajattelen nykyään että me oltiin ehkä kaikki silloin masentuneita. Varsinkin vanhempi lapsi oli. Muuttovalmistelut piristi tosi paljon kun tuli elämän päämäärä. Sain apua mun tädiltä. Tein Konmarin ja vähensin paljon tavaraa.

        Me muutettiin keväällä Suomeen ja mun sukulaiset hoiti melkein koko muuton. He myös järjesti karanteenipaikan meille ja asunnon Suomesta. Järjestin lapsille esikoulun ja koulun sekä itselle työpaikan.

        Kesälomalla oltiin sukulaisten kanssa aika paljon. Mökillä oltiin ja veneiltiin, kalastettiin. Hoidettiin puutarhaa ja kerättiin marjoja ja sieniä.

        Tärkein asia aluksi oli mun sukulaiset että arki sujuu helpommin Suomessa.

        Kun saatiin se asunto, niin se on parempi kuin Ruotsin asunto. Se on isompi. Mulla on nyt oma makuuhuone (Luxus!!!) ja lapsilla yhteinen. Meillä on sauna, lasitettu parveke ja ehkä paras on iso pakastin. Nyt on iso tiskikonekin. Ruotsissa oli pöytämallin tiskikone. Tässä keittiössä on parempi tila laittaa ruokaa. Piha on kiva ja lapset kilttejä. Kun lippis unohtui pihalle naapurin mummo toi sen ovelle. Pyöriä ei rikota eikä varasteta. Asunto oli helppo löytää ja kaikki koulut on hyviä. Nyt meillä ei ole autoa mutta saadaan lainata tädin autoa ja joskus vuokraan auton. Asutaan lähellä keskustaa joten ei tarvi autoa koko aika. Myös bussit ja junat toimii hyvin.

        Jännää oli tänä syksynä että miten lapset pärjää eskarissa ja koulussa. Tiesin että kumpikin on jäljessä muita lapsia kun tullaan Ruotsista ja sielläkin oli vaikeuksia. Meidän eskarilapsi pärjää yllättävän hyvin. Suomessa olen ekaa kertaa saanut positiivista palautetta päiväkodista. Eskari on siis päiväkodissa. Opettajat sanoi että lapsi on kielellisesti ja motorisesti jäljessä ikäänsä. Lisäksi lapsi on vähän kärsimätön ja kiukkuuntuu välillä. Ruotsissa en koskaan saanut kuulla näin tarkkoja asioita. Opettajat näytti mulle lapsen askarteluja ja parin muun lapsen askarteluja. Niistä näki eron. Lapsi kuulemma on sosiaalinen, tykkää musiikista ja oppii uusia asioita. Sain neuvoja että täytyy harjoitella kotona hieno-motorinen tehtäviä eli askarrella, tehdä muovailuvahaa, pelata palapeliä, piirtää, leipoa ja rakentaa legoja. Lapsi oppi kesällä uimaan vaikka vielä ei osaa hyvin. Nyt hän käy uimakerhossa kerran viikossa. Myös pyöräilytaito parani kesällä paljon. Opettajat kannusti että harrastakaa liikuntaa yhdessä lisää. Myös luemme kirjoja yhdessä. Opettajat sanoi että lapsi oppii varmasti eskarin aikana paljon ja turha stressata liikaa. He sanoi että lapsi syö eskarissa tosi hyvin kaikkia makuja. Viime vuonna ei syönyt dagisissa melkein mitään!! Lapsi tykkää olla eskarissa. Tässä esimerkki miten arki sujuu hyvin kun eskari toimii hyvin ja opettajat on ammattilaisia!

        Jatkan toisessa viestissä koska ei merkit riitä :D

        Vanhempi lapsi on nyt kolmosella luokalla. Hän saa tukiopetusta monta tuntia viikossa ja käy kerran viikossa läksykerhossa. Tosi hyvin saa apua vaikka ei edes ehditty pyytää. Ekaa kertaa tää lapsi viihtyy koulussa. Hän kulkee yksin koulumatkat kävellen (jeeee) ja jää yhtenä päivänä viikossa koulun jälkeen liikuntakerhoon vapaaehtoisesti. Se on ilmainen kerho missä on pallopelejä. Isommalla lapsella on vaikeuksia koulussa mutta opettaja vaan sanoi että katsotaan rauhassa. Ruotsissa opettaja sanoi että on oppimishäiriö ja tarvii terapiaa. Se terapia ei auttanut mun mielestä yhtään. Suomen open kanssa tehtiin lista asioista mitkä sujuu ja mitkä on vaikeaa. Kerroin ongelmista Ruotsissa ja ope oli iloinen kun lapsi nyt kulkee koulumatkan yksin ja menee kouluun mieluusti. Hänellä on siellä kavereita. Nyt tämäkin lapsi syö koulussa hyvin vaikka ei Ruotsissa kai syönyt. Liikunta ei ollut kivaa Ruotsissa mutta nyt se on lempiaine. Open mukaan lapsi osaa todella hyvin Suomea kun on vasta muuttanut Suomeen. Matematiikka ja englanti sujuu melko hyvin. Suomen kielen vaikeudet vaikuttaa moneen oppiaineeseen tässä aluksi. Vanhempi lapsi on muita jäljessä hieno-motorisien taitojen suhteen. Hän harjoittelee assistentin kanssa kirjoitustekstiä ja käsityötä. Kuvistaito, liikunta ja digitaidot sujuu ihan hyvin. Erityisopettaja auttaa Suomen kielessä syksyn aikana joka viikko. Ennen joulua katsomme tilanteen uusiksi. Opettajan mielestä lapsi on kiltti. Hän on vielä hiljainen varmaan kielitaidon vuoksi. Kotona harjoitellaan lukemista, kaikkia läksyjä ja hieno-motorisia tehtäviä. He oli tosi iloisia että lapsi käy säännöllisesti lukukoiran luona kirjastossa lukemassa. Harrastukset on uimakerho kerran viikossa ja partio kerran viikossa.

        Ai niin nuorempi lapsi käy kerran viikossa kirjaston satutuokiossa ja lisäksi hän käy selittämässä lukukoiralle kirjojen kuvia kun ei vielä osaa lukea.

        Yllä huomaatte miten meidän arki sujuu hyvin. Kumpikin lapsi on nyt normaalipainoinen. He syö hyvin terveellisiä ruokia. Lapset liikkuu ja ulkoilee paljon ja nukkuu hyvin. Eskari ja koulu on upeita. Lapset on nopeasti oppinut paljon. Meidän koti on ihana. Tosi hiljainen talo eikä naapurit melua. Kun tein Konmarin kaikki on tosi hyvin järjestyksessä. Meillä ei ole turhaa tavaraa. Mun arki on paljon helpompaa nyt. Koti on helpompi siivota ja se pysyy siistinä. Sisustin kaiken kauniiksi halvalla, koska ostin käytettyjä tavaroita. Oma makuuhuone on ihana asia. Saan apua sukulaisilta monissa asioissa. Mulla on välillä omaa aikaa, kun mun täti, eno tai serkut hoitaa lapsia. Saan puutarhan satoa tädiltä ja järvikaloja enolta. Rahaa jää jopa vähän säästöön, vaikka tulot on aika pienet. Mulla on säästösuunnitelma ja perustin oman pienen sivutoimisen yrityksen. Olen nyt töissä, mutta aloitan ehkä oppisopimus-koulutuksen. Se on vielä epävarma. Lapset ei enää riitele paljon keskenään eikä mun kanssa. Mulla itsellä on kauheasti uutta energiaa.

        Meillä kaikki muuton asiat meni hyvin. Terveydenhuollossa ollaan käyty muutamia kertoja neuvolassa, kouluterveydenhoitajalla, terveyskeskuksen terveydenhoitajalla ja laboratoriossa. Ne sujui hyvin. Kaikki on mennyt hyvin.

        Kuten huomaat meillä oli monta probleemaa Ruotsissa. Suomessa arki sujuu tosi hyvin. Vähän jännitän lapsen koulua ja omaa koulutusta jos se alkaa. Jos Ruotsissa olisi ollut sukulaisia ehkä olisi ollut helpompaa siellä. Ruotsissa myös meidän koti ja koulu oli ongelma. Jos olisi ollut enemmän rahaa olisi voinut ostaa hyvän kodin. Ruotsissa oli monilla vaikea löytää hyvä koulu ja opettajat vaihtuu välillä usein. Siellä lasten harrastukset oli kalliita. Suomessa on musta halvempaa. Mun mielestä monet asiat on Suomessa halvempaa.

        Tämä on vain meidän kertomus. Nyt täytyy mennä nukkumaan. Lapsilla on syysloma joten ne nukkuu aamulla vähän pidempään :D


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vanhempi lapsi on nyt kolmosella luokalla. Hän saa tukiopetusta monta tuntia viikossa ja käy kerran viikossa läksykerhossa. Tosi hyvin saa apua vaikka ei edes ehditty pyytää. Ekaa kertaa tää lapsi viihtyy koulussa. Hän kulkee yksin koulumatkat kävellen (jeeee) ja jää yhtenä päivänä viikossa koulun jälkeen liikuntakerhoon vapaaehtoisesti. Se on ilmainen kerho missä on pallopelejä. Isommalla lapsella on vaikeuksia koulussa mutta opettaja vaan sanoi että katsotaan rauhassa. Ruotsissa opettaja sanoi että on oppimishäiriö ja tarvii terapiaa. Se terapia ei auttanut mun mielestä yhtään. Suomen open kanssa tehtiin lista asioista mitkä sujuu ja mitkä on vaikeaa. Kerroin ongelmista Ruotsissa ja ope oli iloinen kun lapsi nyt kulkee koulumatkan yksin ja menee kouluun mieluusti. Hänellä on siellä kavereita. Nyt tämäkin lapsi syö koulussa hyvin vaikka ei Ruotsissa kai syönyt. Liikunta ei ollut kivaa Ruotsissa mutta nyt se on lempiaine. Open mukaan lapsi osaa todella hyvin Suomea kun on vasta muuttanut Suomeen. Matematiikka ja englanti sujuu melko hyvin. Suomen kielen vaikeudet vaikuttaa moneen oppiaineeseen tässä aluksi. Vanhempi lapsi on muita jäljessä hieno-motorisien taitojen suhteen. Hän harjoittelee assistentin kanssa kirjoitustekstiä ja käsityötä. Kuvistaito, liikunta ja digitaidot sujuu ihan hyvin. Erityisopettaja auttaa Suomen kielessä syksyn aikana joka viikko. Ennen joulua katsomme tilanteen uusiksi. Opettajan mielestä lapsi on kiltti. Hän on vielä hiljainen varmaan kielitaidon vuoksi. Kotona harjoitellaan lukemista, kaikkia läksyjä ja hieno-motorisia tehtäviä. He oli tosi iloisia että lapsi käy säännöllisesti lukukoiran luona kirjastossa lukemassa. Harrastukset on uimakerho kerran viikossa ja partio kerran viikossa.

        Ai niin nuorempi lapsi käy kerran viikossa kirjaston satutuokiossa ja lisäksi hän käy selittämässä lukukoiralle kirjojen kuvia kun ei vielä osaa lukea.

        Yllä huomaatte miten meidän arki sujuu hyvin. Kumpikin lapsi on nyt normaalipainoinen. He syö hyvin terveellisiä ruokia. Lapset liikkuu ja ulkoilee paljon ja nukkuu hyvin. Eskari ja koulu on upeita. Lapset on nopeasti oppinut paljon. Meidän koti on ihana. Tosi hiljainen talo eikä naapurit melua. Kun tein Konmarin kaikki on tosi hyvin järjestyksessä. Meillä ei ole turhaa tavaraa. Mun arki on paljon helpompaa nyt. Koti on helpompi siivota ja se pysyy siistinä. Sisustin kaiken kauniiksi halvalla, koska ostin käytettyjä tavaroita. Oma makuuhuone on ihana asia. Saan apua sukulaisilta monissa asioissa. Mulla on välillä omaa aikaa, kun mun täti, eno tai serkut hoitaa lapsia. Saan puutarhan satoa tädiltä ja järvikaloja enolta. Rahaa jää jopa vähän säästöön, vaikka tulot on aika pienet. Mulla on säästösuunnitelma ja perustin oman pienen sivutoimisen yrityksen. Olen nyt töissä, mutta aloitan ehkä oppisopimus-koulutuksen. Se on vielä epävarma. Lapset ei enää riitele paljon keskenään eikä mun kanssa. Mulla itsellä on kauheasti uutta energiaa.

        Meillä kaikki muuton asiat meni hyvin. Terveydenhuollossa ollaan käyty muutamia kertoja neuvolassa, kouluterveydenhoitajalla, terveyskeskuksen terveydenhoitajalla ja laboratoriossa. Ne sujui hyvin. Kaikki on mennyt hyvin.

        Kuten huomaat meillä oli monta probleemaa Ruotsissa. Suomessa arki sujuu tosi hyvin. Vähän jännitän lapsen koulua ja omaa koulutusta jos se alkaa. Jos Ruotsissa olisi ollut sukulaisia ehkä olisi ollut helpompaa siellä. Ruotsissa myös meidän koti ja koulu oli ongelma. Jos olisi ollut enemmän rahaa olisi voinut ostaa hyvän kodin. Ruotsissa oli monilla vaikea löytää hyvä koulu ja opettajat vaihtuu välillä usein. Siellä lasten harrastukset oli kalliita. Suomessa on musta halvempaa. Mun mielestä monet asiat on Suomessa halvempaa.

        Tämä on vain meidän kertomus. Nyt täytyy mennä nukkumaan. Lapsilla on syysloma joten ne nukkuu aamulla vähän pidempään :D

        Anteeksi mun kieliopin virheet. Puhuminen on helpompaa kuin kirjoittaminen. Yritän oppia Suomea lisää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vanhempi lapsi on nyt kolmosella luokalla. Hän saa tukiopetusta monta tuntia viikossa ja käy kerran viikossa läksykerhossa. Tosi hyvin saa apua vaikka ei edes ehditty pyytää. Ekaa kertaa tää lapsi viihtyy koulussa. Hän kulkee yksin koulumatkat kävellen (jeeee) ja jää yhtenä päivänä viikossa koulun jälkeen liikuntakerhoon vapaaehtoisesti. Se on ilmainen kerho missä on pallopelejä. Isommalla lapsella on vaikeuksia koulussa mutta opettaja vaan sanoi että katsotaan rauhassa. Ruotsissa opettaja sanoi että on oppimishäiriö ja tarvii terapiaa. Se terapia ei auttanut mun mielestä yhtään. Suomen open kanssa tehtiin lista asioista mitkä sujuu ja mitkä on vaikeaa. Kerroin ongelmista Ruotsissa ja ope oli iloinen kun lapsi nyt kulkee koulumatkan yksin ja menee kouluun mieluusti. Hänellä on siellä kavereita. Nyt tämäkin lapsi syö koulussa hyvin vaikka ei Ruotsissa kai syönyt. Liikunta ei ollut kivaa Ruotsissa mutta nyt se on lempiaine. Open mukaan lapsi osaa todella hyvin Suomea kun on vasta muuttanut Suomeen. Matematiikka ja englanti sujuu melko hyvin. Suomen kielen vaikeudet vaikuttaa moneen oppiaineeseen tässä aluksi. Vanhempi lapsi on muita jäljessä hieno-motorisien taitojen suhteen. Hän harjoittelee assistentin kanssa kirjoitustekstiä ja käsityötä. Kuvistaito, liikunta ja digitaidot sujuu ihan hyvin. Erityisopettaja auttaa Suomen kielessä syksyn aikana joka viikko. Ennen joulua katsomme tilanteen uusiksi. Opettajan mielestä lapsi on kiltti. Hän on vielä hiljainen varmaan kielitaidon vuoksi. Kotona harjoitellaan lukemista, kaikkia läksyjä ja hieno-motorisia tehtäviä. He oli tosi iloisia että lapsi käy säännöllisesti lukukoiran luona kirjastossa lukemassa. Harrastukset on uimakerho kerran viikossa ja partio kerran viikossa.

        Ai niin nuorempi lapsi käy kerran viikossa kirjaston satutuokiossa ja lisäksi hän käy selittämässä lukukoiralle kirjojen kuvia kun ei vielä osaa lukea.

        Yllä huomaatte miten meidän arki sujuu hyvin. Kumpikin lapsi on nyt normaalipainoinen. He syö hyvin terveellisiä ruokia. Lapset liikkuu ja ulkoilee paljon ja nukkuu hyvin. Eskari ja koulu on upeita. Lapset on nopeasti oppinut paljon. Meidän koti on ihana. Tosi hiljainen talo eikä naapurit melua. Kun tein Konmarin kaikki on tosi hyvin järjestyksessä. Meillä ei ole turhaa tavaraa. Mun arki on paljon helpompaa nyt. Koti on helpompi siivota ja se pysyy siistinä. Sisustin kaiken kauniiksi halvalla, koska ostin käytettyjä tavaroita. Oma makuuhuone on ihana asia. Saan apua sukulaisilta monissa asioissa. Mulla on välillä omaa aikaa, kun mun täti, eno tai serkut hoitaa lapsia. Saan puutarhan satoa tädiltä ja järvikaloja enolta. Rahaa jää jopa vähän säästöön, vaikka tulot on aika pienet. Mulla on säästösuunnitelma ja perustin oman pienen sivutoimisen yrityksen. Olen nyt töissä, mutta aloitan ehkä oppisopimus-koulutuksen. Se on vielä epävarma. Lapset ei enää riitele paljon keskenään eikä mun kanssa. Mulla itsellä on kauheasti uutta energiaa.

        Meillä kaikki muuton asiat meni hyvin. Terveydenhuollossa ollaan käyty muutamia kertoja neuvolassa, kouluterveydenhoitajalla, terveyskeskuksen terveydenhoitajalla ja laboratoriossa. Ne sujui hyvin. Kaikki on mennyt hyvin.

        Kuten huomaat meillä oli monta probleemaa Ruotsissa. Suomessa arki sujuu tosi hyvin. Vähän jännitän lapsen koulua ja omaa koulutusta jos se alkaa. Jos Ruotsissa olisi ollut sukulaisia ehkä olisi ollut helpompaa siellä. Ruotsissa myös meidän koti ja koulu oli ongelma. Jos olisi ollut enemmän rahaa olisi voinut ostaa hyvän kodin. Ruotsissa oli monilla vaikea löytää hyvä koulu ja opettajat vaihtuu välillä usein. Siellä lasten harrastukset oli kalliita. Suomessa on musta halvempaa. Mun mielestä monet asiat on Suomessa halvempaa.

        Tämä on vain meidän kertomus. Nyt täytyy mennä nukkumaan. Lapsilla on syysloma joten ne nukkuu aamulla vähän pidempään :D

        Uusia terveisiä meiltä!

        Me muutettiin Suomeen huhtikuussa 2020. Ollaan hirveän paljon tykätty Suomesta. Lasten syksy eskarissa ja kolmosluokalla sujui tosi hyvin. Eskaripoika sai kovasti kehuja. Hän on oppinut Suomen kieltä paljon ja oppinut kärsivälliseksi. Isompi poika pärjää koulussa ihan hyvin. Sitä mä etukäteen paljon jännitin. Hän saa edelleen tukiopetusta, läksykerhoa ja assistentin apua. Tukiopetusta on jo vähennetty, koska hän pärjää koko ajan vähän paremmin. Korona on ollut ikävää, koska lasten harrastuksia on välillä peruuntunut. Ollaan luettu kotona kirjoja, pelattu, laitettu ruokaa ja leivottu. Mieluummin lapset katsoo lastenohjelmia ja elokuvia. Koulussa on neuvottu hyviä ohjelmia, että Suomen kielen taito kehittyisi. Minäkin olen oppinut paljon Suomen kieltä.

        Uutena vuotena mietittiin meidän kulunutta vuotta, joka oli erikoinen ja hurja. Muutettiin Suomeen, oltiin karanteenimökissä, saatiin oma koti Suomessa, löydettiin ystäviä, alkoi eskari ja kolmosluokka uudessa koulussa ja paljon muuta. Katsottiin kuvia vuodelta 2019 ja alkuvuodesta 2020. Se oli lapsille vaikeeta, kun katsottiin Ruotsin kuvia. Mullekin oli. Ne näytti masentavilta ja tuli paljon surua mieleen. Vuoden 2019 kuvissa me oltiin koko perhe aika lihavia. Lapsetkin huomasi sen. Ruotsin kuvista isommalle lapselle tuli mieleen mummon kuolema, koulukiusaaminen, rauhaton kotikaupunki, pelottava koulumatka ja inhottava koulu. Meidän pienempi lapsi ei oikein muista Ruotsista enää paljon asioita. Onko se tavallista? Huomasin että me näytetään uusissa kuvissa paljon terveellisemmiltä ja iloisemmilta. Ollaan käyty enemmän kampaajalla niin on paremmat kampauksetkin. Vaatteet on siistimpiä nyt.

        Moni hyvä asia johtuu siitä, että Suomessa meidän elämä on helpompaa. Jaksan paremmin, kun arki sujuu hyvemmin. Jaksan enemmän pestä, korjata ja silittää vaatteita. Huollan myös kengät. Lapsille löytyy kivampia vaatteita, kun on hoikempia nyt. Suomessa löytyy helposti käytettyjä kauniita vaatteita halvasti. Meidän taloustilanne on parempi, koska jaksan miettiä asioita enemmän ja ostaa tarjouksia. Osaan ja jaksan säästää rahaa. Suunnittelen rahan käytön tarkkaan. Myös koti on aina siistimpi, on helpompi laittaa hyvää ruokaa ja me syödään terveellistä. Meille on käynyt iso hyvä muutos. Suomi on meille sopivampi maa, mutta me ollaan tehty töitä että opitaan asiat täällä. Suomi ei ole mikään Eldorado mutta joka haluaa tehdä työtä ja opiskella tavat, niin tämä on hirveän hyvä maa. Täällä on hirveän rauhallista. Ihmiset on kilttiä ja ystävällinen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Uusia terveisiä meiltä!

        Me muutettiin Suomeen huhtikuussa 2020. Ollaan hirveän paljon tykätty Suomesta. Lasten syksy eskarissa ja kolmosluokalla sujui tosi hyvin. Eskaripoika sai kovasti kehuja. Hän on oppinut Suomen kieltä paljon ja oppinut kärsivälliseksi. Isompi poika pärjää koulussa ihan hyvin. Sitä mä etukäteen paljon jännitin. Hän saa edelleen tukiopetusta, läksykerhoa ja assistentin apua. Tukiopetusta on jo vähennetty, koska hän pärjää koko ajan vähän paremmin. Korona on ollut ikävää, koska lasten harrastuksia on välillä peruuntunut. Ollaan luettu kotona kirjoja, pelattu, laitettu ruokaa ja leivottu. Mieluummin lapset katsoo lastenohjelmia ja elokuvia. Koulussa on neuvottu hyviä ohjelmia, että Suomen kielen taito kehittyisi. Minäkin olen oppinut paljon Suomen kieltä.

        Uutena vuotena mietittiin meidän kulunutta vuotta, joka oli erikoinen ja hurja. Muutettiin Suomeen, oltiin karanteenimökissä, saatiin oma koti Suomessa, löydettiin ystäviä, alkoi eskari ja kolmosluokka uudessa koulussa ja paljon muuta. Katsottiin kuvia vuodelta 2019 ja alkuvuodesta 2020. Se oli lapsille vaikeeta, kun katsottiin Ruotsin kuvia. Mullekin oli. Ne näytti masentavilta ja tuli paljon surua mieleen. Vuoden 2019 kuvissa me oltiin koko perhe aika lihavia. Lapsetkin huomasi sen. Ruotsin kuvista isommalle lapselle tuli mieleen mummon kuolema, koulukiusaaminen, rauhaton kotikaupunki, pelottava koulumatka ja inhottava koulu. Meidän pienempi lapsi ei oikein muista Ruotsista enää paljon asioita. Onko se tavallista? Huomasin että me näytetään uusissa kuvissa paljon terveellisemmiltä ja iloisemmilta. Ollaan käyty enemmän kampaajalla niin on paremmat kampauksetkin. Vaatteet on siistimpiä nyt.

        Moni hyvä asia johtuu siitä, että Suomessa meidän elämä on helpompaa. Jaksan paremmin, kun arki sujuu hyvemmin. Jaksan enemmän pestä, korjata ja silittää vaatteita. Huollan myös kengät. Lapsille löytyy kivampia vaatteita, kun on hoikempia nyt. Suomessa löytyy helposti käytettyjä kauniita vaatteita halvasti. Meidän taloustilanne on parempi, koska jaksan miettiä asioita enemmän ja ostaa tarjouksia. Osaan ja jaksan säästää rahaa. Suunnittelen rahan käytön tarkkaan. Myös koti on aina siistimpi, on helpompi laittaa hyvää ruokaa ja me syödään terveellistä. Meille on käynyt iso hyvä muutos. Suomi on meille sopivampi maa, mutta me ollaan tehty töitä että opitaan asiat täällä. Suomi ei ole mikään Eldorado mutta joka haluaa tehdä työtä ja opiskella tavat, niin tämä on hirveän hyvä maa. Täällä on hirveän rauhallista. Ihmiset on kilttiä ja ystävällinen.

        Laitan vielä tämän jutun. Kun asuttiin Ruotsissa me oltiin vain tosi paljon kotona. Ei ollut paljon rahaa ja lapset aina kiukkusi. He halusi McDonalds, he halusi tietyt lelut, he halusi tietyt vaatteet, he halusi tietyt elokuvat... Suomessa ei vissiin ole samanlainen haluaminen lapsilla. Ruotsissa päiväkodissa ja koulussa jotkut lapset halusi jotain ja sitten kaikki halusi. En tiedä miksei täällä Suomessa ole niin. Me ollaan käyty lasten kanssa päiväretkillä. Välillä on mun täti mukana tai muita sukulaisia. On kiva lähteä koska on enemmän energiaa ja Suomessa on moni paikka rauhallista. Näissä paikoissa me ollaan jo käyty:

        - Mustilan Arboretum Kouvolan Elimäessä (ihana paikka!)
        - Tykkimäen huvipuistossa pikkuserkkujen kanssa
        - Kotkassa on käyty neljästi: katsottu puistoja, käyty merimuseossa ja oltu pienen laivan risteilyllä
        - Junalla käytiin Lahden perhepuistossa
        - Orimattilan kotieläinpuistossa oltiin pikkuserkkujen kanssa
        - Loviisa ja Svartholman linnoitus tädin kanssa
        - Repoveden kansallispuistossa kolme kertaa
        - Valkmusan kansallispuisto tädin kanssa
        - Lappeenrannan kylpylä
        - Lisäksi ollaan tehty pikkuretkiä autolla ja pyörällä kotikaupungissa

        Kun tarkkaan suunnittelee rahan käytön pystyy tekemään pikkumatkoja. Haaveena on nukkua ensi kesänä teltassa Repoveden kansallispuistossa. Mun eno ehkä lähtee mukaan. Tänä kesänä nukuttiin tädin mökin pihassa. Halutaan myös Haminaan, Heinolaan, Maretariumiin (Kotka) ja uudestaan johonkin kylpylään. Myös Helsingin matkaa on mietitty mutta ehkä en vielä jaksa näiden villejen poikien kanssa.


    • Anonyymi

      Olen viime ja tänä vuonna auttanut ruotsinsuomalaisia paluumuuton kanssa. Lähinnä olen antanut neuvoja ja vinkkejä.

      Nyt illalla kuulin, että peräti seitsemän minulle tuttua ruotsinsuomalaista on saanut Suomesta asuntotiedon tänään. Niin monta yhtenä päivänä!

      Luku ei varmaan enää tänään nouse. Yleensä asuntotietoja on tullut 0-2 päivässä. Aiemmin kävin kerran niin, että samana päivänä tuli asuntotieto kolmelle samana päivänä. Usein on niitäkin päiviä ja jopa viikkoja, ettei ole yhtään asuntotietoja tullut. Nämä henkilöt ovat etsineet ja löytäneet asuntoja ympäri maata. Pohjoisin on Rovaniemeltä ja eteläisin vissiin Tammisaaresta.

      Ihan selvästi ruotsinsuomalaisten into paluumuuttoa kohtaan on noussut. Vanhempi väki tuntuu pelkäävän Ruotsissa asumista. Ainakin joillain seuduilla on ollut ampumisia, rikollisten pommeja, autojen tuhopolttoja, ryöstöjä, raiskauksia, ilkivaltaa jne. Osa on kertonut pelkäävänsä, ettei saisi enää kunnollista terveydenhoitoa, jos sairastuisi, koska on "pelkkä suomalaisvanhus" vaikkei ikää olisi kuin 65 vuotta. Sitten on nuorempaa väkeä, jotka muuttaa Suomeen työn tai opintojen perässä. Moni haluaa lapset suomalaiseen kouluun. Jotkut ovat tehneet avioeron Ruotsissa ja haluavat palata Suomeen, kun täällä on tukiverkostoa, mistä on apua lasten kanssa.

      • Anonyymi

        Tuli niitä asuntotietoja loppuviikostakin, mutta ei yhtä paljon kuin tiistaina. Keskiviikon ja perjantain välillä päivittäiset asuntotiedot olivat taas 1-2 per päivä. Yhtään nollapäivää ei ollut tällä viikolla. Ja vielä tänään lauantainakin tuli yksi asuntotieto. Jotkut asuntotoimistot tekevät lauantaisinkin töitä.

        Taitaa olla muuttofirmoillekin töitä. Ruotsissa puolestaan vapautuu asuntoja niitä tarvitseville.


    • Anonyymi

      Tuttaviemme sukulaisperhe on muuttamassa Suomeen joululomalla. Heidän mielestä lasten turvallisuus ja tulevaisuus on tärkein syy, vaikka muitakin syitä on.

      Ruotsissa 6-vuotias poika hukkui uimahallissa, missä hän oli esikoulun kanssa. Lapsia oli ollut 40 ja aikuisia kolme. Kamala tilanne, mutta järjestelyt olivat kuulemma hengenvaaralliset. Ainakin aikuisia oli aivan liian vähän ja ehkä sinne uimahalliinkin olisi pitänyt mennä pienemmällä porukalla.

      Ruotsin Botkyrkassa 12-vuotias kadulla kävellyt tyttö kuoli rikollisten tulitukseen. Ilmeisesti tyttö oli sattumalta paikalla, eikä hän ollut rikollisten kohteena. Rikollisia ei ole saatu kiinni.

      Ruotsin päiväkodeissa ja kouluissa tilanne on sellainen, että ei siellä hirveän hyvää huolenpitoa, kasvatusta tai koulutusta pystytä tarjoamaan. Sellaisilla asioilla tuppaa olemaan hintansa tulevaisuudessa.

    • Anonyymi

      Katsokaa Suomen telkkarista Ulkolinja-ohjelma joka kertoo Ruotsin korona-taudin tilanteesta. Se on erityisesti iskenyt ruotsinsuomalaisten yhteisöön. Tietenkin moni tahtoo pelastua. Osa pelastautuu Suomeen saakka.

    • Anonyymi

      Sairastin jo koronan, eikä se pelota.
      Mutta koti-ikävä vaivaa.
      Tahdon Suomeen!

    • Anonyymi

      Niin, miksi. Hyvä kysymys. Se on sellanen epämääränen tunne, että tarvis päästä pois. Vähän kuin olis kokoa liian pieni takki päällä, toimii mutta hiukan epämukava olo. Outoa että se tunne vaan pahenee vuosien mittaan, luulisi sen menevän just toisin päin.
      Tiedä johtuuko siitä että Ruotsi on muuttunut. Onhan sitä aina saanut kuulla yhtä sun toista suomalaisista, tosi pahastikin on sanottu suoraan päin naamaa. Mutta koen että ilmapiiri yleisesti on nyt jollain lailla erilainen kun vaan muutama vuosi sitten.
      Tai sitten olen itse muuttunut. Hyväksynyt sen että tämä kanska ei koskaan tule tuntumaan omalta, vaikka olenkin ruotsalaistunut.

      Tosin en ole varma että viihtyisin Suomessa sen paremmin, jos otan vaaleanpunaiset rillit pästä. Se maanläheisyys ja realismi jota luulen kaipaavani ja Suomesta löytäväni ehkä ei olisikaan niin kivaa pitkän päälle.

      Onko tämä nyt sitten sitä paljon puhuttua juurettomuutta. Että ei tunne kuuluvansa kumpaankaan ja aina haikalee sinne aidan toiselle puolelle.

      • Anonyymi

        Oikein hyvä kielikuva tuo yhtä kokoa liian pieni takki. Ymmärrän tuota kaksijakoisuuttakin. Kyllähän ihminen väistämättä muuttuu, kun elää vuosikymmeniä kotikontujensa ulkopuolella.

        Olen hieman jutellut ihmisten kanssa paluumuutosta ja tullut tällaiseen tulokseen. Olipa ulkosuomalaisen nykyisenä kotimaana sitten Ruotsi, Australia, USA, Saksa tai Kreikka, niin moni miettii samoja asioita. Osa haluaa palata vanhalle kotipaikkakunnalle tai sen lähelle. Ratkaisu voi olla erittäin hyvä, etenkin jos on pitänyt sinne yhteyksiä ja tietää mikä siellä odottaa. Osa etsii itselleen sellaisen asumuksen, jossa voi viettää jonkinlaista erakkoelämää, vaikka sitten olisikin palveluita siinä lähellä. Esimerkiksi omakotitalo, jossa on riittävästi pihaa sekä sisätilaa erilaisiin harrastuksiin, voi olla hyvä. Ihminen tarvitsee jonkin verran toisia ihmisiä ja erilaisia palveluita (kaupat, terveydenhuolto yms.), mutta jos ihmisten seura tökkii, voi hakeutua omiin oloihinsa. Toinen hankkii vaikka kerrostalokämpän rinnalle jonkinlaisen erakkomökin, johon voi vetäytyä, jos oikein alkaa sapettamaan. Olen myös kuullut, että Suomeenkin on joillekin paikkakunnille muodostunut pieniä paluumuuttajien yhteisöitä. Osa tai kaikki saattavat olla kyseiseltä paikkakunnalta kotoisin alun perinkin, mutta tällaiset yhteisöt saattavat vetää puoleensa myös paikkakunnalla aiemmin asumattomia ihmisiä. Yhteisö voi olla erittäin hyvä ratkaisu, sillä saman kaltaisia elämänkokemuksia kokeneiden ihmisten vertaistuki ja turvaverkko voi olla tärkeää. Riskinsä siinäkin on ja pahimmillaan touhu kääntyy tukahduttavaksi yhdessäoloksi, riitelyksi tai jopa alkoholin läträämiseksi. Olen kuitenkin kuullut lähinnä positiivisia juttuja näistä paluumuuttajien "siirtokunnista". Osa muuttaa pienten paikkakuntien sijasta isompiin kaupunkeihin, joissa meininki on yleensä anonyymimpää, kansainvälisempää ja suvaitsevampaakin. Sitten on aina niitä, jotka eivät paluumuuta ollenkaan.

        Joitakin tiedän, jotka ovat Suomeen muuton sijasta lähteneet Ruotsista kohti uutta määränpäätä ulkomailla. On muutettu Viroon, Unkariin, Puolaan, Kreikkaan, Norjaan ja varmaan jonnekin muuallekin. Moni on lähtenyt kolmanteen maahan esimerkiksi rakkauden perässä eli muuttanut esimerkiksi Ruotsissa tavatun puolison kotimaahan. Yksi suomalaisukko kertoi olevansa luonteeltaan ikuinen seikkailija. Ei kuulemma viitsi mennä elämässään taaksepäin kuten hän paluumuuton Suomeen koki. Hänellä ei ollut mitään pahaa sanottavana Suomesta. Ilmiselvästi hänellä oli kuitenkin jano kokea vielä uutta, vaikka ikää jo olikin mittarissa. Taas opetteli uutta kieltä ja oli innoissaan uuden maan ruoista ja muista asioista kuin pikkulapsi. Useimmat ulkosuomalaiset kuitenkin kokevat, ettei vanhana enää jaksa sopeutua täysin uuteen kulttuuriin ja kieleen. Nämä tarinat opettavat, että me ollaan erilaisia.


    • Anonyymi

      Minä muutin vajaa kolme vuotta sitten Ruotsista Suomeen tunne edellä! Laitoin järjen lukolliseen laatikkoon ja läksin Suomeen! Kaikki Ruotsissa ihmettelivät päätöstäni ja arvelivat minun palaavan pian takaisin.

      Olen aina elämässäni ollut järki-ihminen, joten yllä kuvattu päätös oli minulle kuin olisin hypännyt lentokoneesta ilman laskuvarjoa. Pelotti ja paljon!

      Mutta Suomi tuntui heti kodilta. Ei sitä osaa selittääkään. Ihan kaikki asiat ovat sujuneet paljon helpommin kuin kuvittelin. Olen sopeutunut valtavan helposti. Minua on autettu jokaisessa virastossa ja toimistossa hyvin. Naapurit ottivat minut vastaan ystävällisesti. Harrastuksia on paljon tarjolla, joista voi valita. En voi valittaa mistään. Sattumalta tähän nyt tuli sitten tuo koronakin. Olen miettinyt, onko se vaikuttanut mielipiteisiini niitä positiiviseen suuntaan kärjistävästi. Olin kuitenkin asunut Suomessa jo vuoden ennen kuin koronasta kuultiin ensimmäiset uutiset. Minä olen ajatellut, että minulle vaan sattui näin helppo paluumuutto ja nopeasti sopeutuminen. Ehkä se oli se minun tunne, mikä minut ohjasi oikeaan paikkaan. Ehkä olen mieleltäni poikkeuksellisen suomalainen ja tänne suomalaisten joukkoon helposti sopeutuva.

      Muuton syynä oli siis tunne, jota on vaikea selittää. Tunne ohjasi minut lähtemään Ruotsista ja asettumaan Suomeen. En ole päätöstä kertaakaan katunut, mutta en osaa kyseistä tunnetta myöskään tarkemmin selittää.

    • Anonyymi

      Minä sairastelin Ruotsissa. Eihän se sairastelu postinumerosta tietenkään johtunut, mutta aloin jo ajatella, että kuolen parin vuoden sisällä niille sijoilleni sinne Ruotsiin. Lopulta ajattelin, että viimeisenä tekonani otan ja muutan Suomeen. Ja niin teinkin. Muutin tänne entiselle kotiseudulleni Oulun eteläpuolelle, missä kaunista luontoa riittää ja elämä on leppoisaa.

      Salaa toivoin tietysti, että Suomeen muutto saisi aikaan hyvän kierteen. Ruotsissa olin kulkenut lääkäristä toiseen ja kokeillut pilleriä pillerin perään, mutta en saanut niistä apua. Ruotsissa se kaupunkimainen ympäristökin tympäisi ja mieli oli maassa. Suomeen muuttaessa valitsin kodin, jonka ympärillä on hyviä kävelyreittejä. Lisäksi kunnasta löytyy uimahalli ja kuntosali. Mikään liikuntahullu minä en ole, mutta halusin yrittää jotain, jos vaikka voisi jotenkin kuolemaa viivyttää. Täällä maalla kun ei ole kauheasti tekemistä, aloin myös harrastaa ruoanlaittoa mahdollisimman terveellisesti. Päätin käydä joka päivä kävelemässä vaikka vain sata metriä. Pikku hiljaa vointi lähti kohenemaan ja on täällä hyvä lääkärikin. Sain sopivampia lääkkeitä ja varmaan ruoallakin oli merkitystä. Minulla oli terveysvaivoja, jotka olivat haitanneet ihan kävelyäkin, mutta pikkuisen kerrassaan vointi parani. Uimahallissakin ehdin aloittaa käynnit, mutta sitten tuli pandemia.

      Ajattelin heti ensimmäisten koronarajoitusten tultua, että onpa luojan lykky asua maalla, kun voi lenkkeillä kauniissa luonnossa päivittäin. Ehtiihän sitä uimahalliin toivottavasti myöhemminkin. Vuoden 2020 aikana, kun oli pandemian ensimmäinen vuosi, minun paino putosi peräti 22 kiloa. Kävelykunto parani huimasti, turvotukset vähenivät, vatsahaava helpottui selvästi, veriarvot kohenivat ja unenlaatukin parani. Hurja virusvuosi olikin minulle tuloksekas terveysvuosi. Korona myös motivoi terveysasioissa, koska taudin kerrottiin olevan ylipainoisille ja sairaille vaarallisempi.

      Nyt olen kaksi rokotusta saanut sitä koronatautia vastaan ja odotan kesää toiveikkaammin kuin kymmeneen vuoteen.

    • Anonyymi

      Tämä ketju on tosi mukava lukea! Tulee ihan mukavia tunteita.....

    • Anonyymi

      En halunnut tyttärieni varttuvan nykyajan Ruotsissa. Siksi muutimme viitisen vuotta sitten Suomeen ja se oli oikea päätös. Nyt Ruotsi on euroopan vaarallisin maa ja tuskin tilanne tulee paranemaan.

      • Anonyymi

        Meillä oli sama. Meillä on kolme lasta ja kaikki tyttäriä. Vanhin oli ensimmäisellä luokalla ja nuorin alle vuoden vanha, kun aloimme tosissaan selvittää Suomeen muuttoa. Pari vuotta siinä meni ennen kuin muuttopäivä vihdoin koitti. Sinä aikana aloin suhtautua Ruotsiin entistä kriittisemmin. Tietysti kriittisyys johtui osin siitä, että aloin mielessäni sopeutua elämänmuutokseen ja Ruotsista lähtöön. Vaikeinta viimeisinä vuosina Ruotsissa oli kuitenkin juuri pikkutyttöjemme ajatusten kohtaamiset. Kaksi vanhinta kuuli ja ymmärsi jo paljon ampumisista, pommeista ja monista muista ongelmista. En olisi halunnut niin pienten lasten ajattelevan sellaisia asioita, jos olisin voinut asiaan itse vaikuttaa. Lapset kuitenkin kuulivat asioista päiväkodissa ja koulussa, kun toiset lapset asioista puhuivat. Vanhempi lapsi osasi lööpeistäkin lukea pommijuttuja sekä muita. Onneksi ei asuta siellä enää.


    • Anonyymi

      Tein loppuvuodesta 2020 sellaisen poikamiesmuuton Ruotsista Suomeen. Tässä raportti:

      Paljonkaan mulla ei ollut Ruotsissa tavaraa eikä roinaa, koska aikoinaan tuli avioero ja sain jättää kaiken rouvalle ja lapsille. Kun yhtenä kauniina syysiltana Ruotsin tv-uutisia kuunnellessa päätin, että nyt saa riittää, se päätös oli siinä. Samana iltana soitin velipojalle, jolla on omakotitalo ja pieni yrityshalli, että otatko mut tavaroineni hetkeksi kylään, jos muutan Suomeen parin viikon kuluttua. Veli sanoi kyllä. Siinä sitten seuraavina päivinä juttelin muutamien tuttujen kanssa, että haluaisivatko he hieman tavaroita (astioita ja sellaista), niin pääsin aika hyvin eroon turhista tavaroista. Myös risaa tavaraa piti toimittaa kierrätyspisteisiin (esim. risa kodinkone). Suomesta listasin paperille vuokranantajia haluamaltani alueelta. Ruotsissa tilasin meklarin katsomaan asuntoa ja laitoin saman tien asunnon myyntiin. Eräältä suomenruotsalaiselta tuttavalta sain peräkärryn vuokrattua kolmeksi viikoksi. Pari huonekalua kävin viemässä ihmisille, jotka halusivat ne vastaanottaa. Kirpparille lahjoihin useamman laatikollisen tavaraa. Loput tavarat mahtuivat auton ja peräkärryn kyytiin. Ajoin tavarat Suomeen velipojan varastoon. Palasin Ruotsiin. Palautin peräkärryn. Asuin viikon päivät ruotsalaisella vuokramökillä. Siivosin sekä hieman ehostin asuntoa, josta otettiin myyntikuvat. Kävin hoitamassa asioita Ruotsin virastoissa ja pankeissa. Myin auton Ruotsissa, koska halusin siitä eroon. Palasin bussilla Suomeen ja hyppäsin Oulusta junaan. Menin suvun mökille viettämään kalastuskaranteenia. Saunoin ja nautin. Muutaman oluenkin kumosin kurkkuuni. Karanteenin jälkeen kävin katsomassa viittä potentiaalista vuokra-asuntoa. Yhden vuokrasin. Kaupunkikämppä. Tavarat velipojan varastosta kämppään. Suomen virastoissa ramppaamista. Meklari Ruotsista soitti ja kertoi myyneensä kämpän. Lainasin siskolta auton. Käväisin Ruotsissa allekirjoittamassa paperit ja hoitamassa pari unohtunutta juttua. Kävin Ruotsin autokaupoissa. Ei tullut kauppaa. Palasin Suomeen. Pidin uuden karanteenin mökillä. Jäät eivät kestäneet, joten pilkille en päässyt. Pilkoin puita, saunoin, paistelin makkaraa ja ihmettelin elämää.

      Mietin mitä tekisin loppuelämällä. Eläkkeellä olen, mutta mitä sitä keksisi. Suomesta oli vuokrakämppä, mutta se ei ollut suunniteltukaan pysyväksi. Vaihtoehtoina oli asettuminen Suomeen tai vaikka Viroon. Auto pitäisi hankkia. Bensa, hybridi vai sähkö? Asuisiko kaupungissa, maalla vai jotain siltä väliltä? Missä päin Suomea? Mitä sitä alkais tekemään aikansa kuluksi? Kalastus? Retkeily? Liikunta? Löytyiskö jostain kiva akka? Tanssia en osaa enkä akan metsästyksen vuoksi siihen hommaan ryhdy.

      Tajusin lähteneeni Ruotsista enempiä pohtimatta. Olin Suomessa aikalailla tyhjän päällä. Vaikka olihan mulla pieni sukumökki käytössä, sisaruksia perheineen, serkkuja ja muutakin sukua. Häntä pystyyn vaikka hakaneulalla, niinkuin sanotaan.

      Tuli sopivasti joulukausi. Kinkkua, rosollia ja sekametelisoppaa. Hoosiannaa ja lasten kiljahtelua. Tapasin vanhoja tuttuja sukulaisia ja tutustuin uusiin. Selvisi että serkun appiukolla on asuntoauto, jota hän vuokraa luotettaville henkilöille. No, sellainenhan minä olen. Pääsin koeajoon ja vuokrasin heti viikonlopuksi. Lähdin laskettelemaan. Rinnepaikassa oli väkeä. Suomalaiset ovat aika mukavia.

      Kaupungissa aloin käydä kuntosalilla ja kirjastossa. Oli edelleen korona-aika ja kaikenlaisia rajoituksia. Jäät kestivät jo pilkkimista, joten pilkin milloin kaupungissa ja milloin mökillä. Elin edelleen ilman omaa autoa, mutta kaupungissa on yhteiskäyttöautoja sekä vuokraamoita. Viikonlopuiksi on usein hyviä autovuokratarjouksia. Tunsin olevani turistina Suomessa, mutta Ruotsiin ei ollut ikävä. Tapasin vanhoja kavereita ja sukulaisia silloin tällöin. Niillä on tietysti omat elämät. Erilaisia elämäntarinoita. Yllättäviäkin. Uimahallissa aloin käydä. Entinen opiskelukaupunki oli muuttunut edukseen. Pienempi kotipaikkakunta ei ollut muuttunut yhtä paljon. Tai ehkä en vain sitä huomannut. Siellä löytyä vuosien varrella niin monta kertaa.

      Kevättalvella viihdyin mökillä. Pilkin, saunoin ja tein pientä remonttia. Ostin lumikengät ja kuljin niiden avulla luonnossa. Suomalaiset liikkuvat paljon luonnossa. Aina oli valmiit tulet nuotiopaikoilla. Tein pieniä reissuja lähimaakunnissa. Kokeilin avantouintia ensimmäistä kertaa. Hurahdin matkaluisteluun ja talvipyöräilyyn läskipyörällä. Teki mieli matkustaa asuntoautolla Baltiaan, mutta koronarajoitusten vuoksi sinne ei päässyt. Yritin saada junalipun Pietariin, mutta kuulin rajan olleen turisteilta kiinni jo kuukausia. Huomasin monta kertaa, etten tiennyt mitään sellaisista Suomen asioista, jotka olivat tapahtuneet ennen muuttoani. Otti aikansa päästä maan ajankohtaisista asioista perille.

      JATKUU ALEMPANA!

      • Anonyymi

        Alkoi hieman kyllästyttämään välivaiheessa eläminen. Selailin joutessani asuntojen myynti-ilmoituksia ja kävin joitain paikkoja katsomassakin. Ei tullut kauppoja. Enhän edes tiennyt, mihin tahtoisin asettua.

        Suomen ja Ruotsin välillä matkustus oli sentään sallittua. En ikävöinyt Ruotsiin, mutta kävin siellä tapaamassa lapsia. Aikuisiahan ne jo ovat. Olin tehnyt kuvakoosteen Suomesta. Valtavasti valokuvia sieltä ja täältä. Editoin kuvat videoksi. Olin aika ylpeä lopputuloksesta. Poikakin kehui. Osaavat suomea, mistä olen iloinen. Tietysti kutsuin heitä Suomeen käymään. Mutta nuorilla on aina kiire. Niin mullakin oli samassa iässä. Tuttuja oli mukava tavata, mutta pakko sanoa, että Ruotsi näytti pahemmalta kuin ennen mun Suomeen muuttoa. Ei siitä sen enempää.

        Ruotsin reissun jälkeen lähdin Lappiin asuntoauton kanssa. Viikko laskettelua. Yhtenä päivänä koirasafari. Illalla saunaa, kylpylää ja hieman afterski-meininkiä. Kevät tuli yllättäen. Piti olla mökillä katsomassa jäiden lähtöä, mutta nehän katos ennen kuin ehdin paikalle. Kesällä pääsin vihdoin Baltiaan. Kahden viikon Baltian retki venyi kolmen viikon reissuksi, koska vietin mennen tullen muutamia päiviä Etelä-Suomessa. Kivoja paikkoja on paljon. Mukavia ihmisiäkin on kaikkialla, mutta morsianta ei mistään vielä löytynyt. Kesän aikana tuli käytyä myös kansallispuistoissa, mökillä, kalassa ja muutamilla sukujuhlilla. Puutarhassa juhlittiin pienellä porukalla. Koronatautia varotaan edelleen. Paska tauti. Kaksi rokotusta olin ottanut jo heti kun niitä sai. Loppukesästä lensin Saksaan. Ostin sieltä auton ja ajoin sen Suomeen. Sähköauto uteliaisuuden vuoksi. Tekniikka kiiinnostaa. Yllättävän helposti sujui koko homma.

        Syksyn tulo vähän masensi, koska elin edelleen väliaikaiselämää. Mutta ruska oli upea. Opiskelin sieniä. En ole niitä aiemmin poiminut, mutta mummolassa syötiin sieniä. Ihan hyvän keiton sain tehtyä ja metsästäjänpihvit. Sisko leipoi suppilovahveroista piirakan. Katselin kuvia Baltian retkeltä ja muistelin sitä reissua. Kiva paikka. Haluan siellä käydä uudestaankin, mutta päätin asettua pysyvästi Suomeen. Siispä aktivoin asunnon etsintää. Mökkiä mietiskelin siinä samalla. Minä käytän mökkiä selvästi eniten. Se on kiva paikka, mutta aika pieni ja alkeellinen nykyajan ihmisille. Paikkaa olisi kiva vähän enemmänkin remontoida. Kyllä, minäkin olen katsonut Huvila & Huussi -ohjelmaa televisiosta! Veljeä ei kiinnostanut koko mökki. Sisko ei halunnut investoida mökin remonttiin. Kumpikin suostui myymään mulle osuutensa, joten kaupat lyötiin lukkoon. Saavathan he edelleen siellä käydä.

        Mökin remontti on nyt mun tärkein projekti tällä hetkellä. Tosin suunnitteluvaihe on vasta käynnissä. Pihaa ja rantaa täytyy myös kehittää. Syksyllä ostin mökille uuden veneen käytettynä, kun tutuntuttu halusi päästä omastaan eroon. Kaupan päälle tuli SUP-lauta!!!!! Ai saakeli, sitä lajia en olekaan vielä kokeillut...

        Muuten syksy on kulunut entiseen tapaan: Kuntosali, uimahalli, kirjasto, kahvila, lenkkeily, fillarointi, lukeminen, sukulointi, TV:n katselu, mökkeily, kalastus ja muutamia parin yön reissuja lähialueella. Esimerkiksi Tampereella kävin. Se on kiva kaupunki, jonne täytyy mennä myöhemmin uudestaan.

        Kohta on jo toinen joulu Suomessa. Aika on mennyt nopeasti. Yhtään ei kaduta Suomeen muutto. Tosin en ole vieläkään asettunut aloilleni Suomeen, jos ajatellaan asunnon ostoa. Sijaintia mietin eniten. Täällä kotimaakunnassa on aika mukava elellä. Mökkiremonttia tehdessä mulla on ehkä sitten paremmin aikaa miettiä kaikenlaista. Kunhan kevät etenee, alan viettää enemmän aikaa mökillä. Teen kesäksi majan saunatupaan, niin voin remontoida asuinrakennusta ilman stressiä ja tarkkoja aikatauluja. Alkuun on tavaran pois kuljettamista sekä purkuhommia. Ehkä päätös pysyvän asunnon osalta syntyy siinä remontin aikana. Vasaran varressa on ennenkin päätöksiä syntynyt.

        Käyn vielä ennen joulua tapaamassa lapsia Ruotsissa. Suomesta katsottuna Ruotsin uutiset ovat ihan pähkähulluja. Ihmisiä ammutaan kaduille ja pommeja paukkuu. Minulta on kysytty Suomessa, onko ne uutiset totta. Moni luulee ampujien olevan kantaruotsalaisia. On ollut vaikea selittää tilannetta vanhoille ihmisille. He eivät ymmärrä kokonaisuutta. Vanhat sukulaiset pelkäävät minun lasten puolesta. En myönnä heille, mutta nykyään jo minuakin vähän pelottaa.

        Olen tehnyt lapsille uutta kuvakoostetta. Mulla on hirveästi valokuvia: Baltiasta, Saksasta, sukulaisista, mökkiremontti-ideoista, Lapista, Suomen luonnosta, pitkin poikin Suomea otetuista... Toivottavasti mun video kelpaa nuorisolle. Mitä muuta veisin heille Suomesta tuliaisina? Vielä ehtisin ostaa ennen reissuun lähtöä.


    • Hyvä ja mielenkiintoinen kooste siitä mitenpaluumuutto voi tapahtua ja jopa onnistua jos siihen on sopivat puitteet ja edellytykset.
      On helpompi muuttaa kun muutto on kuitenkin niin lähelle että sen ei tarvitse olla peruuttamaton. Myös elämän taitekohdissa, kun päätöstä ei tarvitse neuvotella esim. puolison kanssa tai työelämästä eläkkeelle siirtyessä.
      ***
      Minäkin mietin paluumuuttoa joskus parikymmentä vuotta sitten. Hain jopa paria työpaikkaa, joita en sitten saanut, koska työnantaja ei ollut vakuuttunut siitä olin todella muuttamassa, en ollut etsinyt asuntoa edes jne. Sitten unohdin koko asian ja en kadu etten silloin satsannut enempää siihen. Viihdyn hyvin täällä ja tapasin sitten nykyisen mieheni jonka kanssa menimme vihille viime talvena. Molempien aikuiset lapset asuvat myös lähellä ja tapaamme heitä säännöllisesti. Nyt lapsenlapsetkin ovat jo murkkuiässä ja minä edelleenkin voisin kuvitella asuvani Suomessa, mutta siteet tänne ovat liian vahvat ja koska ei meidän nurkilla pauku eikä räjähtele niin ei minua pelota yhtään että lapsenlapseni varttuvat aikuiseksi tässä maassa.

    • Anonyymi

      Yksinäisyydestä mikä teki pahaa kaiken tavoin. Nytten on parempi.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tykkään sinusta tosi tosi paljon

      Siksi en pysty sisäistämään sitä, että se ei ole molemminpuolista. Sattuu liikaa. En osaa käsitellä sitä tunnetta, koska
      Ikävä
      54
      3573
    2. Mikä sai sut ihastumaan

      Mitä tapahtui?
      Ikävä
      162
      2191
    3. Kaupan kassalla kannataa olla kylmä käytös

      https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010488540.html "19-vuotias Minja ja 59-vuotias Anne työskentelevät sillä todelli
      Sinkut
      209
      1891
    4. Mitä tehdä asialle?

      Jos laitan deitti-ilmon "40-vuotias nainen etsii seuraa" niin ketään ei kiinnosta (korkeintaan paria runkkaripenaa joill
      Sinkut
      135
      1782
    5. Mitä helvettiä pakolaisille pitäisi tehdä RAJALLA?

      Jos Venäjä työntää rajalle pakolaisia ja tekee Suomelle selväksi että heidän puolelleen ei ole pakolaisilla asiaa - mitä
      Maailman menoa
      362
      1211
    6. 80
      1185
    7. Hyvää heinäkuuta

      Hyvää huomenta ihanaa. 🦗🌾☔🤗🌻❤️
      Ikävä
      235
      1125
    8. Ethän syytä itseäsi

      siitä miten asia menivät. Mä en antanut sulle tilaisuutta.
      Ikävä
      134
      1051
    9. Olen pahoillani mies

      Olen surullinen puolestasi, ettet saanut kaipaamaasi naista. Yrititkö lopulta edes? Teistä olisi tullut hyvä pari
      Ikävä
      53
      964
    10. Olet mies varmasti peto

      Makkarin puolella. 🤤
      Ikävä
      74
      940
    Aihe