Mistä syystä ruosut haluaa muuttaa Suomeen?

Tunnistan tuon ivallisuuden oikein hyvin. Olen ollut Ruotsissa vain kesätöissä, mutta monet sukulaisistani jäivät sinne (ehkä) pysyvästi. Nyt ensimmäiset Ruotsissa syntyneen ja kasvaneen sukupolven sukulaisnuoret kuitenkin valmistelevat muuttoa Suomeen. En olisi ikinä voinut kuvitella näkeväni tätä päivää. Eivät he varmaan kaikki sieltä muuta Suomeen, mutta ensimmäinen tai muutamat ensimmäiset ovat jo ihmeitä sinänsä. Ainakin nämä minun sukulaisnuoret ovat 100% täynnä sitä Ruotsia.

Muutama vuosi sitten nuoret innostuivat tutkimaan Suomea ja sen jälkeen ovat kyselleet ihan hirveästi Suomesta. Monia asioita heidän on ollut todella vaikea uskoa tosiksi. Eivät esimerkiksi uskoneet, ettei Suomessa ole autopaloja. Sekin oli heille ihme, ettei Suomessa ole moskeijoita samaan tapaan kuin Ruotsissa. Kuvittelivat myös, ettei Suomessa harrastettaisi ollenkaan frisbee golfia (disc golf). Ovat myös ihmetelleet monien lukioiden valmistuneiden listoja, kun ei siellä ole kuin suomalaisia nimiä. Kaikenlaisia aika jänniä asioita he miettii.

Tuo ivallisuus ei kyllä ole totta, ruotsalaiset ovat kilttejä ja ystävällisiä, toki he vieroksuvat meidän suomalaisten kulmikkuutta ja konfliktipelottomuutta. Ruotsalaiset välttävät suoria ja avoimia konflikteja sekä aggressiivisuutta, asiat hoidetaan eri tavalla.
Tuo konfliktien pelko on toisaalta huono siinä, että Ruotsissa röyhkeydellä pääsee pitkälle. Toisaalta myös uhriutumalla saa hyvän kohtelun, ruotsalaiset pitävät ihmisistä, jotka ovat ns heikkoja ja näkevät mielellään maahanmuuttajat säälittäviä ja autettavina ressukoina. Suomalaiset eivät oikein sovi tähän kuvaan, päinvastoin. Mutta mitään avointa ivallisuutta en ole kokenut.

Anonyymi kirjoitti:

Tunnistan tuon ivallisuuden oikein hyvin. Olen ollut Ruotsissa vain kesätöissä, mutta monet sukulaisistani jäivät sinne (ehkä) pysyvästi. Nyt ensimmäiset Ruotsissa syntyneen ja kasvaneen sukupolven sukulaisnuoret kuitenkin valmistelevat muuttoa Suomeen. En olisi ikinä voinut kuvitella näkeväni tätä päivää. Eivät he varmaan kaikki sieltä muuta Suomeen, mutta ensimmäinen tai muutamat ensimmäiset ovat jo ihmeitä sinänsä. Ainakin nämä minun sukulaisnuoret ovat 100% täynnä sitä Ruotsia.

Muutama vuosi sitten nuoret innostuivat tutkimaan Suomea ja sen jälkeen ovat kyselleet ihan hirveästi Suomesta. Monia asioita heidän on ollut todella vaikea uskoa tosiksi. Eivät esimerkiksi uskoneet, ettei Suomessa ole autopaloja. Sekin oli heille ihme, ettei Suomessa ole moskeijoita samaan tapaan kuin Ruotsissa. Kuvittelivat myös, ettei Suomessa harrastettaisi ollenkaan frisbee golfia (disc golf). Ovat myös ihmetelleet monien lukioiden valmistuneiden listoja, kun ei siellä ole kuin suomalaisia nimiä. Kaikenlaisia aika jänniä asioita he miettii.

Lue lisää

Suomi on hyvin kova yhteiskunta, kouluissa osa lapsista syrjäytyy jo hyvin aikaisin, eivätkä he enää sen jälkeen saakkaan enää opinnoistaan tai elämästään kiinni. Lapsesta saakka jauhetaan jotain kilpailuttamis retoriikkaa. Sitten monen kymmenen vuoden koulutusten jälkeen kuitenkin vaikea saada töitä. Se mikä Suomessa on erikoista on se valtava ulkomaisuuden ihannointi, oman maan kansalaisiin ei suhtauduta ollenkaan samalla arvostuksesta.

Anonyymi kirjoitti:

Suomi on hyvin kova yhteiskunta, kouluissa osa lapsista syrjäytyy jo hyvin aikaisin, eivätkä he enää sen jälkeen saakkaan enää opinnoistaan tai elämästään kiinni. Lapsesta saakka jauhetaan jotain kilpailuttamis retoriikkaa. Sitten monen kymmenen vuoden koulutusten jälkeen kuitenkin vaikea saada töitä. Se mikä Suomessa on erikoista on se valtava ulkomaisuuden ihannointi, oman maan kansalaisiin ei suhtauduta ollenkaan samalla arvostuksesta.

Lue lisää

Ilmeisesti uskot kaiken Suomi-vastaisen propagandan ja levität eteenpäin?

Tässä on muutamia kommentteja:
- kilpailuhenkisyys on yksilöllistä
- lapsille ja heidän vanhemmilleen muistutetaan suomalaisissa neuvoloissa, päiväkodeissa ja kouluissa myös itsetunnon vahvistamisen tärkeydestä, levon merkityksestä, leikin tärkeydestä jne.
- lasten opetuksessa leikinomaisuus, oppimismotivaation herättäminen ja oppimisen ilo ovat tärkeitä
- lapsille ja perheille on tarjolla paljon erilaisia tukimuotoja
- syrjäytyneille nuorille on tarjolla paljon erilaisia tukimuotoja
- Suomessa on monilla paikkakunnilla (koronassa huolimatta!) pulaa työnhakijoita

Voisitko myös kertoa, minkä maalaisia ihmisiä tai mitä maita Suomessa ihaillaan?

Oletko ihan tosissasi, ettei Suomessa arvosteta suomalaisuutta, Suomea ja oman maan väkeä?

Anonyymi kirjoitti:

Suomi on hyvin kova yhteiskunta, kouluissa osa lapsista syrjäytyy jo hyvin aikaisin, eivätkä he enää sen jälkeen saakkaan enää opinnoistaan tai elämästään kiinni. Lapsesta saakka jauhetaan jotain kilpailuttamis retoriikkaa. Sitten monen kymmenen vuoden koulutusten jälkeen kuitenkin vaikea saada töitä. Se mikä Suomessa on erikoista on se valtava ulkomaisuuden ihannointi, oman maan kansalaisiin ei suhtauduta ollenkaan samalla arvostuksesta.

Lue lisää

Kun palstan aiheena on ruotsinsuomalaiset, niin todettakoot, että eipä ole ruotsalainen koulujärjestelmä ainakaan suomalaista parempi. Suomen koulujärjestelmä on niittänyt kehuja vertailuissa ja vierailla mailla. Ruotsin koulutuslaitoksen saama palaute on hyvin toisenlaista.

On totta että Suomi on aika kova yhteiskunta niille jotka eivät pärjää keskiverrosti. Julkinen sektori on kooltaan laaja ja kallis ylläpidettävä veronmaksajille, mutta viranomaisilla ei ole rahaa, uskallusta, eikä aina haluakaan toimia. Kun oppilaalla tulee koulussa ongelmia, aika harva saa tarvitsemaansa erityisohjausta ja hoitoa. Kuraattoreita on liian vähän ja ovat ylityöllistettyjä. Kun kuraattorilla on vastuullaan satoja oppilaita ja vielä useammassa koulussa, kuraattori ei voi tehdä yksittäisen oppilaan eteen juuri mitään. Koulukuraattori on varsin tyypillinen suomalainen viranomaistaho. Viranomainen on nimellisesti olemassa, mutta tehtäväkenttä on puoli kaupunkia, jolloin toiminnasta ei tule käytännössä mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Kun palstan aiheena on ruotsinsuomalaiset, niin todettakoot, että eipä ole ruotsalainen koulujärjestelmä ainakaan suomalaista parempi. Suomen koulujärjestelmä on niittänyt kehuja vertailuissa ja vierailla mailla. Ruotsin koulutuslaitoksen saama palaute on hyvin toisenlaista.

On totta että Suomi on aika kova yhteiskunta niille jotka eivät pärjää keskiverrosti. Julkinen sektori on kooltaan laaja ja kallis ylläpidettävä veronmaksajille, mutta viranomaisilla ei ole rahaa, uskallusta, eikä aina haluakaan toimia. Kun oppilaalla tulee koulussa ongelmia, aika harva saa tarvitsemaansa erityisohjausta ja hoitoa. Kuraattoreita on liian vähän ja ovat ylityöllistettyjä. Kun kuraattorilla on vastuullaan satoja oppilaita ja vielä useammassa koulussa, kuraattori ei voi tehdä yksittäisen oppilaan eteen juuri mitään. Koulukuraattori on varsin tyypillinen suomalainen viranomaistaho. Viranomainen on nimellisesti olemassa, mutta tehtäväkenttä on puoli kaupunkia, jolloin toiminnasta ei tule käytännössä mitään.

Lue lisää

No ei se nyt aivan noin ole. Suomen kouluissa on oppilashuoltoryhmät, joissa kuraattori on yksi jäsen. Jos jollain oppilaalla on ongelmia, hänen tilanteeseen perehdytään oppilashuoltoryhmän toimesta ellei sitten ole jostain pikkumurheesta kyse.

Oppilashuoltoryhmässä on usein myös oppilaan luokanopettaja tai luokanvalvoja mukana sekä oppilaan vanhemmat ja oppilas voi itsekin osallistua. Siellä pohditaan useita erilaisia keinoja, joilla oppilaan tilannetta voitaisiin helpottaa ja tukea. Aika usein oppilaiden ongelmat liittyvät oppimiseen tai kaverisuhteisiin. Silloin apua voi löytyä esimerkiksi tukiopetuksesta, erityisopettajan tuesta, vanhempien lisäämästä tuesta kotitehtävien parissa, läksykerhosta tms. Kaverisuhteisiin liittyvissä ongelmissa voi auttaa, jos opettaja käsittelee ongelma-asiaa (esim. kiusaaminen) luokassa tai juttelee mahdollisten kiusaajien kanssa. Opettajat voivat myös jakaa oppilaita ryhmiin uusilla tavoilla, vaikuttaa istumajärjestyksiin jne.

Monesti oppilaiden ongelmien ratkaisemiseksi otetaan mukaan myös koulun ulkopuolisia tahoja: perheneuvola, nuorisotyö, lasten ja nuorten psykiatriset palvelut, lastenneurologiset palvelut, lastensuojelu, erilaiset yhdistykset jne.

Ennen vanhaan erilaiset viranomaiset - kuten koulukuraattori - istui yksin työhuoneessaan ja teki työtään lähinnä yksin. Nykyään tuon tyyppisiä työtehtäviä hoidetaan pääasiassa ryhmä- ja verkostotyönä.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo ivallisuus ei kyllä ole totta, ruotsalaiset ovat kilttejä ja ystävällisiä, toki he vieroksuvat meidän suomalaisten kulmikkuutta ja konfliktipelottomuutta. Ruotsalaiset välttävät suoria ja avoimia konflikteja sekä aggressiivisuutta, asiat hoidetaan eri tavalla.
Tuo konfliktien pelko on toisaalta huono siinä, että Ruotsissa röyhkeydellä pääsee pitkälle. Toisaalta myös uhriutumalla saa hyvän kohtelun, ruotsalaiset pitävät ihmisistä, jotka ovat ns heikkoja ja näkevät mielellään maahanmuuttajat säälittäviä ja autettavina ressukoina. Suomalaiset eivät oikein sovi tähän kuvaan, päinvastoin. Mutta mitään avointa ivallisuutta en ole kokenut.

Lue lisää

Minäkin olen kokenut tosi paljon ivallisuutta ja naureskelua ruotsalaisten taholta. Olen kyllä tavannut mukaviakin ruotsalaisia, mutta se ei tarkoita etteikö ivallisuuttakin olisi.

Anonyymi kirjoitti:

No ei se nyt aivan noin ole. Suomen kouluissa on oppilashuoltoryhmät, joissa kuraattori on yksi jäsen. Jos jollain oppilaalla on ongelmia, hänen tilanteeseen perehdytään oppilashuoltoryhmän toimesta ellei sitten ole jostain pikkumurheesta kyse.

Oppilashuoltoryhmässä on usein myös oppilaan luokanopettaja tai luokanvalvoja mukana sekä oppilaan vanhemmat ja oppilas voi itsekin osallistua. Siellä pohditaan useita erilaisia keinoja, joilla oppilaan tilannetta voitaisiin helpottaa ja tukea. Aika usein oppilaiden ongelmat liittyvät oppimiseen tai kaverisuhteisiin. Silloin apua voi löytyä esimerkiksi tukiopetuksesta, erityisopettajan tuesta, vanhempien lisäämästä tuesta kotitehtävien parissa, läksykerhosta tms. Kaverisuhteisiin liittyvissä ongelmissa voi auttaa, jos opettaja käsittelee ongelma-asiaa (esim. kiusaaminen) luokassa tai juttelee mahdollisten kiusaajien kanssa. Opettajat voivat myös jakaa oppilaita ryhmiin uusilla tavoilla, vaikuttaa istumajärjestyksiin jne.

Monesti oppilaiden ongelmien ratkaisemiseksi otetaan mukaan myös koulun ulkopuolisia tahoja: perheneuvola, nuorisotyö, lasten ja nuorten psykiatriset palvelut, lastenneurologiset palvelut, lastensuojelu, erilaiset yhdistykset jne.

Ennen vanhaan erilaiset viranomaiset - kuten koulukuraattori - istui yksin työhuoneessaan ja teki työtään lähinnä yksin. Nykyään tuon tyyppisiä työtehtäviä hoidetaan pääasiassa ryhmä- ja verkostotyönä.

Lue lisää

THL on tutkinut ja alta linkin takaa voi lukea tulokset. Kuraattorilla voi olla jopa 12 toimipaikkaa tai 2000 oppilasta vastuullaan. 2000 oppilaan joukkoon mahtuu kymmeniä kuraattorin palveluita tarvitsevia, joten aikasiivu jää lyhyeksi.

https://thl.fi/fi/-/yhdenvertaisuus-ei-toteudu-koulun-kuraattori-ja-psykologipalveluissa.

Anonyymi kirjoitti:

Suomi on hyvin kova yhteiskunta, kouluissa osa lapsista syrjäytyy jo hyvin aikaisin, eivätkä he enää sen jälkeen saakkaan enää opinnoistaan tai elämästään kiinni. Lapsesta saakka jauhetaan jotain kilpailuttamis retoriikkaa. Sitten monen kymmenen vuoden koulutusten jälkeen kuitenkin vaikea saada töitä. Se mikä Suomessa on erikoista on se valtava ulkomaisuuden ihannointi, oman maan kansalaisiin ei suhtauduta ollenkaan samalla arvostuksesta.

Lue lisää

Tässä sulle esimerkkejä suomalaisesta "kovasta yhteiskunnasta" ja kilpailullisuudesta 😉


Suomessa järjestetään vuosittain Harrastusviikkoa, joka on nuorten itse ehdottama juttu. Valtakunnallisena tavoitteena on, että jokaisella lapsella tai nuorella olisi ainakin yksi harrastus.

https://www.olympiakomitea.fi/2019/08/26/harrastusviikon-tavoitteena-jokaiselle-oma-harrastus/

Suomessa kehitetty Icehearts -lastensuojelutyö on todettu tehokkaaksi. Icehearts-toiminta on myös palkittu kansainvälisesti:

https://thl.fi/fi/-/icehearts-vahvistaa-liikunnallisuuden-lisaksi-sosiaalisia-taitoja-ja-mielen-hyvinvointia

Internetissä toimii nuorille suunnattu "Sekaisin Chat", joka on auki vuoden jokaisena päivänä: Maanantaista perjantaihin klo 09-24 sekä lauantaina ja sunnuntaina 15-24. Chat luo toivoa jokaiselle nuorelle ja auttaa ratkomaan mieltä painavia ongelmia.

https://mieli.fi/fi/tukea-netistä

Varmaan kaikissa Suomen kunnissa on läksykerhoja, joissa lapset voivat saada aikuisten apua läksyjen tekoon. Monet koulut järjestävät omille oppilailleen läksykerhoja, mutta läksykerhoja järjestetään myös muiden tahojen toimesta mm. kirjastojen tiloissa. Kerhoon voi mennä tekemään läksyjä, vaikkei apua tarvisikaan.

https://www.kulttuuriespoo.fi/fi/node/34078

https://www.keski-uusimaa.fi/paikalliset/1456737

https://www.punainenristi.fi/hae-tukea-ja-apua/laksyjen-tekoon

Koulukoirat ovat yleistyneet Suomen kouluissa. Alla voit tutustua koulukoira Inkeriin ja kollegaansa Topiin:

https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/7905f7a5-581f-4032-84fc-965b022a1245

https://yle.fi/uutiset/3-8572635

Koulukanat ovat kuitenkin vielä harvinaisia. Tässä jutussa kerrotaan koulukana Annelista:

https://yle.fi/uutiset/3-11553685

Lapsia yritetään innostaa lukemisen pariin mm. lukukoirien avulla. Myös mm. lukukaneja on olemassa:

https://www.kennelliitto.fi/koirat/lukukoirat

Kaikkia Suomen apsia ja nuoria pyritään kannustamaan myös liikkumaan entistä enemmän. Siihen on pyritty mm. Liikkuva koulu -hankkeen avulla. Ilmaisten liikuntaharrastusten määrää on pyritty lisäämään ja liikuntaa on monin eri keinoin lisätty koulujen normaaliarkeen. Myös koulujen pihoja on uusittu liikuntaa ajatellen.

https://liikkuvakoulu.fi/liikkuvakoulu

http://www.turku.fi/paivahoito-ja-koulutus/perusopetus/opetus/liikunta/liikkuva-koulu

https://yle.fi/uutiset/3-11525967

Anonyymi kirjoitti:

Tässä sulle esimerkkejä suomalaisesta "kovasta yhteiskunnasta" ja kilpailullisuudesta 😉


Suomessa järjestetään vuosittain Harrastusviikkoa, joka on nuorten itse ehdottama juttu. Valtakunnallisena tavoitteena on, että jokaisella lapsella tai nuorella olisi ainakin yksi harrastus.

https://www.olympiakomitea.fi/2019/08/26/harrastusviikon-tavoitteena-jokaiselle-oma-harrastus/

Suomessa kehitetty Icehearts -lastensuojelutyö on todettu tehokkaaksi. Icehearts-toiminta on myös palkittu kansainvälisesti:

https://thl.fi/fi/-/icehearts-vahvistaa-liikunnallisuuden-lisaksi-sosiaalisia-taitoja-ja-mielen-hyvinvointia

Internetissä toimii nuorille suunnattu "Sekaisin Chat", joka on auki vuoden jokaisena päivänä: Maanantaista perjantaihin klo 09-24 sekä lauantaina ja sunnuntaina 15-24. Chat luo toivoa jokaiselle nuorelle ja auttaa ratkomaan mieltä painavia ongelmia.

https://mieli.fi/fi/tukea-netistä

Varmaan kaikissa Suomen kunnissa on läksykerhoja, joissa lapset voivat saada aikuisten apua läksyjen tekoon. Monet koulut järjestävät omille oppilailleen läksykerhoja, mutta läksykerhoja järjestetään myös muiden tahojen toimesta mm. kirjastojen tiloissa. Kerhoon voi mennä tekemään läksyjä, vaikkei apua tarvisikaan.

https://www.kulttuuriespoo.fi/fi/node/34078

https://www.keski-uusimaa.fi/paikalliset/1456737

https://www.punainenristi.fi/hae-tukea-ja-apua/laksyjen-tekoon

Koulukoirat ovat yleistyneet Suomen kouluissa. Alla voit tutustua koulukoira Inkeriin ja kollegaansa Topiin:

https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/7905f7a5-581f-4032-84fc-965b022a1245

https://yle.fi/uutiset/3-8572635

Koulukanat ovat kuitenkin vielä harvinaisia. Tässä jutussa kerrotaan koulukana Annelista:

https://yle.fi/uutiset/3-11553685

Lapsia yritetään innostaa lukemisen pariin mm. lukukoirien avulla. Myös mm. lukukaneja on olemassa:

https://www.kennelliitto.fi/koirat/lukukoirat

Kaikkia Suomen apsia ja nuoria pyritään kannustamaan myös liikkumaan entistä enemmän. Siihen on pyritty mm. Liikkuva koulu -hankkeen avulla. Ilmaisten liikuntaharrastusten määrää on pyritty lisäämään ja liikuntaa on monin eri keinoin lisätty koulujen normaaliarkeen. Myös koulujen pihoja on uusittu liikuntaa ajatellen.

https://liikkuvakoulu.fi/liikkuvakoulu

http://www.turku.fi/paivahoito-ja-koulutus/perusopetus/opetus/liikunta/liikkuva-koulu

https://yle.fi/uutiset/3-11525967

Lue lisää

Tässä on tuore uutinen Suomen koulumaailmasta. Keväällä 2020 Suomen koulut määrättiin pandemian takia etäopetukseen, josta saatiin sekä hyviä että huonoja tuloksia. Etäopetusjakson jälkeen on huomattu, että osa oppilaista tarvitsee lisätukea saadakseen koulurytmistä jälleen kunnollisen otteen tai saavuttaakseen kevään aikana syntyneitä puutteita tietotaidossa.

Alle linkitetyssä uutisessa kerrotaan, että Kouvolassa on palkattu useita sosiaalialan koulutuksen omaavia kasvatustutoreita koululaisten tueksi. He voivat auttaa koulunkäynnin ongelmissa, tukea lapsen perhettä kasvatusasioissa tai vaikka ohjata lasta harrastuksen pariin. Eri puolilla Suomea on tehostettu koululaisten tukea mm. tukiopetusta lisäämällä, oppimisryhmiä pienentämällä, opetettavia asioita kertaamalla jne.

https://yle.fi/uutiset/3-11566980

Lisäksi kannattaa muistaa, että koulujen etäopetusjaksolla oli myös paljon positiivisia vaikutuksia:

https://yle.fi/uutiset/3-11287371

https://yle.fi/uutiset/3-11319608

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kotimaa/artikkeli-1.1086181

https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/c8957b35-5538-4502-ab04-dc928d311d51

https://www.sttinfo.fi/tiedote/kaupunki-tiedusteli-etaopetuksesta-kaksi-kolmasosaa-arvioi-opintojen-sujuneen-kohtalaisen-hyvin?publisherId=69817797&releaseId=69879620

Anonyymi kirjoitti:

Tuo ivallisuus ei kyllä ole totta, ruotsalaiset ovat kilttejä ja ystävällisiä, toki he vieroksuvat meidän suomalaisten kulmikkuutta ja konfliktipelottomuutta. Ruotsalaiset välttävät suoria ja avoimia konflikteja sekä aggressiivisuutta, asiat hoidetaan eri tavalla.
Tuo konfliktien pelko on toisaalta huono siinä, että Ruotsissa röyhkeydellä pääsee pitkälle. Toisaalta myös uhriutumalla saa hyvän kohtelun, ruotsalaiset pitävät ihmisistä, jotka ovat ns heikkoja ja näkevät mielellään maahanmuuttajat säälittäviä ja autettavina ressukoina. Suomalaiset eivät oikein sovi tähän kuvaan, päinvastoin. Mutta mitään avointa ivallisuutta en ole kokenut.

Lue lisää

Ruotsalaiset osaavat olla imelän ystävällisiä, mutta selän takana ihan muuta. Saattaa tietenkin olla, että ne ikävät ruotsalaiset on kaikki osuneet just mun kohdalle :D Kyllä mä mukavia ruotsalaisia olen tavannut. Tarkoitan sellaisia oikeasti mukavia. Mut heitä on vähempi. Kaikki ei halua ollenkaan olla tekemisissä maahanmuuttajien kanssa joten heikäläisistä en tiedä.

Itsellä on ns loma-asunto Suomessa, pieni yksiö lähellä Helsinkiä, mutta kuitenkin maalla. Työt ja vakiasuminen edelleen Ruotsissa. Se tuntuu parhaalta ratkaisulta, ehkä eläkepäiviksi voi palata Suomeen.

Anonyymi kirjoitti:

Itsellä on ns loma-asunto Suomessa, pieni yksiö lähellä Helsinkiä, mutta kuitenkin maalla. Työt ja vakiasuminen edelleen Ruotsissa. Se tuntuu parhaalta ratkaisulta, ehkä eläkepäiviksi voi palata Suomeen.

Lue lisää

Sinulla on hyvä suunnitelma. Jos tilanne muuttuu, voit luopua hommasta kummasta asunnostasi varmaan hyvinkin helposti. Pääset helposti muuttamaan pysyvästi Suomeen jos haluat, muttei ole pakkoa. Fiksu juttu!

Minun tuttavapiirissä näkyy 2000-luvulla yleistynyt paluumuuton ilmiö.

Suomeen on muuttanut tuttujen tuttuja joka vuosi viimeisten viiden vuoden aikana. Sitä ennen vain harvoin pitkään Ruotsissa asuneita palasi Suomeen. Lyhyen ajan Ruotsissa asuneet ovat tietysti eri juttu. Nyt Suomeen on muuttokuormien kanssa lähtenyt sellaisia ihmisiä, jotka aiemmin puhuivat, etteivät suunnittele Suomeen palaamista.

Muutaman kuukauden välein olen kuullut joidenkin tuttavien tuttavan muuttaneen Suomeen. Pari vuotta sitten ensimmäinen omista tuttavistani muutti Nackasta Pirkanmaalle. Sen jälkeen muuttajien määrä omassa tuttavapiirissä on lisääntynyt:

- pariskunta Södertäljestä Etelä-Karjalaan
- eläkeläisnaisia Södertäljestä Kainuuseen, Keski-Suomeen ja Etelä-Pohjanmaalle
- eläkeläismiehiä Södertäljestä Lappiin, Kainuuseen, Oulun lähistölle ja jonnekin Etelä-Suomeen
- Botkyrkasta yksi pariskunta Savoon ja yksinasuja Turun lähistölle
- Tukholmasta eläkeläisiä mm. pääkaupunkiseudulle, Turkuun ja jonnekin muuallekin

Södertäljen seudun ihmisiä tunnen, koska itsekin asuin siellä ennen. Seutu on muuttunut levottomaksi. Tavallinen kauppareissu voi olla seikkailu. Lähellä sijaitseva Botkyrka ei paljon poikkea Södertäljestä. Botkyrkassa kuoli hiljattain 12-vuotias tyttö rikollisten tulitukseen. Sellaista tapausta oli pelätty pitkään. Ampumistapaus vaikuttaa olleen monille viimeinen pisara. Myös suuri kuolleisuus covid-19 virukseen on saanut monet etsimään uutta kotia muualta.

Silti useimmat ruotsinsuomalaiset aikovat jäädä Ruotsiin. Ruotsi on heille kotimaa ja siellä on perhe.

Olet aivan harhateillä, suomalaiset eläkeläiset maksaam sairasvakuutusmaksun Suomessa ja sitten he tuo heitten eläkkeen Suomeen millä he ostavat kaikenlaista tavaraa suomalaisistamkaupoista ja liikkeistä. He maksaa vuokrat ruotsalaisella rahalla, tai ostaa omistusasunnon ruotsalaisella rahalla. Monella suomalaisella eläkeläisellä on omakotitalo tai Bostadsrätt Ruotsissa ja kun he myy sen pois he ostaa suomesta uuden talon tai asunnon. He tuo Suomeen suuria varoja miksi Suomi tekee nettovoiton heistä.

Siis älä höpötä turhia, sä tiedät yhtä hyvin kun me toiset, olet vaan katkera kaveri muutenkin, ja täytyy soittaa huonosta olosta kaikista.

Tässäpä sinulle hieman tietoa: Paluumuuttajaeläkeläisestä tulee yleisesti verovelvollinen sinä vuonna, kun hän asuu Suomessa yli puoli vuotta. Silloin hän on verovelvollinen maailmanlaajuisista tuloistaan. Suomeen muuton jälkeen eläkkeestä perittävä vero entisessä asuinmaassa voi muuttua lähdeveroksi. Esimerkiksi Ruotsista Suomeen maksettavista eläkkeistä peritään 25 prosentin lähdevero.
Voit lukea lisää ajankohtaista tietoa suomi-seura.fi senioripaluumuuttajan opas osiosta josta ylläolevakin tieto on noudettu.
Näistä ulkomailta ansaituista eläketuloista paluumuuttaneet eläkeläiset maksavat aivan samat sairauden/terveydenhoitomaksunsa Suomessa kuin muutkin Suomessa asuvat henkilöt.

Anonyymi kirjoitti:

Tässäpä sinulle hieman tietoa: Paluumuuttajaeläkeläisestä tulee yleisesti verovelvollinen sinä vuonna, kun hän asuu Suomessa yli puoli vuotta. Silloin hän on verovelvollinen maailmanlaajuisista tuloistaan. Suomeen muuton jälkeen eläkkeestä perittävä vero entisessä asuinmaassa voi muuttua lähdeveroksi. Esimerkiksi Ruotsista Suomeen maksettavista eläkkeistä peritään 25 prosentin lähdevero.
Voit lukea lisää ajankohtaista tietoa suomi-seura.fi senioripaluumuuttajan opas osiosta josta ylläolevakin tieto on noudettu.
Näistä ulkomailta ansaituista eläketuloista paluumuuttaneet eläkeläiset maksavat aivan samat sairauden/terveydenhoitomaksunsa Suomessa kuin muutkin Suomessa asuvat henkilöt.

Lue lisää

Minä en tunne asiaa aivan yksityiskohtaisesti, mutta minusta nämä kaksi kirjoittajaa tässä edellä ovat oikeassa.

Aika paljon vaikuttaa olevan väärää tietoa liikenteessä liittyen moniin taloudellisiin asioihin. Ruotsissa olen kuullut kerrottavan ihan väärää tietoa liittyen Suomeen muuttamiseen. Ihmeellisiä kauhutarinoita on kerrottu mm. suomalaisen työelämän rankkuudesta ja eläkeläisten korkeasta verotuksesta. Verotusasioissa ainakin meidän tutuilla Suomeen muuttaneilla ex-ruotsinsuomalaisilla on asiat menneet ihan fiksusti. Kuulemma heidän verotuksensa ei kokonaisuudessa muuttunut paljoakaan Suomeen muuton jälkeen. Jossain yksityiskohdassa he niin sanotusti hävisivät, mutta joku toinen juttu taas meni niin, että he niin sanotusti voittivat. Lopputulos on kuulemma kutakuinkin plus-miinus-nolla. Ainakin he ovat aktiivisia eläkeläisiä, jotka ovat mukana monissa harrastuksissa ja elävöittävät omalla panoksellaan sitä paikkakuntaa, minne he muuttivat.

Anonyymi kirjoitti:

Minä en tunne asiaa aivan yksityiskohtaisesti, mutta minusta nämä kaksi kirjoittajaa tässä edellä ovat oikeassa.

Aika paljon vaikuttaa olevan väärää tietoa liikenteessä liittyen moniin taloudellisiin asioihin. Ruotsissa olen kuullut kerrottavan ihan väärää tietoa liittyen Suomeen muuttamiseen. Ihmeellisiä kauhutarinoita on kerrottu mm. suomalaisen työelämän rankkuudesta ja eläkeläisten korkeasta verotuksesta. Verotusasioissa ainakin meidän tutuilla Suomeen muuttaneilla ex-ruotsinsuomalaisilla on asiat menneet ihan fiksusti. Kuulemma heidän verotuksensa ei kokonaisuudessa muuttunut paljoakaan Suomeen muuton jälkeen. Jossain yksityiskohdassa he niin sanotusti hävisivät, mutta joku toinen juttu taas meni niin, että he niin sanotusti voittivat. Lopputulos on kuulemma kutakuinkin plus-miinus-nolla. Ainakin he ovat aktiivisia eläkeläisiä, jotka ovat mukana monissa harrastuksissa ja elävöittävät omalla panoksellaan sitä paikkakuntaa, minne he muuttivat.

Lue lisää

Kun mä muutin Suomeen eläkeläisenä muutama vuosi sitten mä sain anoa Skatteverkeniltä niin sanottua SINK-skatt ulkomaille muuttaneille Ruotsista. Tämä tarkoittaa sitä että mä saan laskea pois noin 3000 kruunua mun eläkkeestä ennen veronmaksua Ruotsiin. Kaikki eläkeläiset kun muuttaa ulkomaille täytyy maksaa 25 prosenttia veroa eläkkeestä Ruotsiin.

Sitten mä maksan itte 6 prosenttia sairaanhoitoa ja sosiaalikustannuksia varten siittä mikä jää jäljelle mun nettoeläkkeestä kun Ruotsi on ottanut omansa veron mun eläkkeestä.

Kun möin mun asuntoni Ruotsissa ja maksoin pois kaikki velat ja ostin uuden halvemman asunnon Suomesta niin mä elän oikeen hyvää elämää vaikka mulla on aika pieni eläke. Suomen asunnot ovat hyvässä kunnossa ja halvemmat kun Ruotsissa yleensä paitsi Helsinginalueella. Vastikkeet (bostadsavgiften) on niin alhaiset verrattuna Ruotsissa että siittä voittaa paljon menoja. Mulle jää vielä yli pikkusen joka kuukausi minkä mä sijoitaan metsärahastoon. Suomi on täynnä metsää ja metsästä me elämme muun muassa. Mulla ei ole mitään puutteita Suomessa tänään, olen saannut niin hyvän elämän taloudellisesti vaikka en saa mitään tukia kelalta, pärjään täysin omilla vaikka mulla on pieni eläke Ruotsista!

Kaikki hyvin vaan:)

Anonyymi kirjoitti:

Kun mä muutin Suomeen eläkeläisenä muutama vuosi sitten mä sain anoa Skatteverkeniltä niin sanottua SINK-skatt ulkomaille muuttaneille Ruotsista. Tämä tarkoittaa sitä että mä saan laskea pois noin 3000 kruunua mun eläkkeestä ennen veronmaksua Ruotsiin. Kaikki eläkeläiset kun muuttaa ulkomaille täytyy maksaa 25 prosenttia veroa eläkkeestä Ruotsiin.

Sitten mä maksan itte 6 prosenttia sairaanhoitoa ja sosiaalikustannuksia varten siittä mikä jää jäljelle mun nettoeläkkeestä kun Ruotsi on ottanut omansa veron mun eläkkeestä.

Kun möin mun asuntoni Ruotsissa ja maksoin pois kaikki velat ja ostin uuden halvemman asunnon Suomesta niin mä elän oikeen hyvää elämää vaikka mulla on aika pieni eläke. Suomen asunnot ovat hyvässä kunnossa ja halvemmat kun Ruotsissa yleensä paitsi Helsinginalueella. Vastikkeet (bostadsavgiften) on niin alhaiset verrattuna Ruotsissa että siittä voittaa paljon menoja. Mulle jää vielä yli pikkusen joka kuukausi minkä mä sijoitaan metsärahastoon. Suomi on täynnä metsää ja metsästä me elämme muun muassa. Mulla ei ole mitään puutteita Suomessa tänään, olen saannut niin hyvän elämän taloudellisesti vaikka en saa mitään tukia kelalta, pärjään täysin omilla vaikka mulla on pieni eläke Ruotsista!

Kaikki hyvin vaan:)

Lue lisää

Ruotsista Suomeen muuttavat eläkeläiset maksavat aina Ruotsiin sen 25% perusveron ruotsalaisesta eläkkeestään. Kaikkein pienituloisimmat eläkeläiset eivät maksa veroja Suomeen, mutta hekin maksavat terveydenhoitomaksun (oliko se 6%) kuukausittain.

Lisäksi kannattaa muistaa, että kaikki Suomeen muuttavat eläkeläiset tosiaan "tuovat ruotsalaista rahaa" Suomeen, kun he ostavat Suomessa välttämättömiä tuotteita (ruokaa, asuminen, sähköä, puhelinliittymä, lääkkeet, vaatteet ja liikenne). Monet kuluttavat myös muulla tavalla: Käyvät kahviloissa ja ravintoloissa, ostavat palveluita (esim. kampaamo, remonttiapu, taksimatkat, hieronta), lomailevat kylpylöissä, vierailevat teattereissa ja konserteissa, matkustavat junilla ja busseilla yms. Jokainen kuluttaja taustasta huolimatta maksaa Suomessa myös välillisiä veroja kuten arvonlisävero (ALV), polttoainevero, autovero, alkoholivero jne.

Jos Ruotsista Suomeen muuttavilla eläkeläisillä on eläketuloja Suomesta tai jos ruotsalainen eläke on muhkeampi, heiltä peritään veroja myös Suomessa. Myös Yle-veron joutuu maksamaan, jos eläke ylittää tietyn rajan. Pienituloisimmilta Yle-veroa ei veloiteta. Jos Ruotsista paluumuuttaneet eläkeläiset tekevät eläkkeellä ollessaan vielä töitä Suomessa tai he saavat pääomatuloja, niistä verotetaan Suomessa.

Ps. Jokaisen tilanne on kuitenkin vähän erilainen, joten paluumuuttoa harkitsevan kannattaa kysyä neuvoja Suomi-Seura ry:ltä sekä tarvittaessa myös Suomen veroviranomaisilta. Suomi-Seura ry:n senioreille suunnattu paluumuuton opas kannattaa lukea.

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsista Suomeen muuttavat eläkeläiset maksavat aina Ruotsiin sen 25% perusveron ruotsalaisesta eläkkeestään. Kaikkein pienituloisimmat eläkeläiset eivät maksa veroja Suomeen, mutta hekin maksavat terveydenhoitomaksun (oliko se 6%) kuukausittain.

Lisäksi kannattaa muistaa, että kaikki Suomeen muuttavat eläkeläiset tosiaan "tuovat ruotsalaista rahaa" Suomeen, kun he ostavat Suomessa välttämättömiä tuotteita (ruokaa, asuminen, sähköä, puhelinliittymä, lääkkeet, vaatteet ja liikenne). Monet kuluttavat myös muulla tavalla: Käyvät kahviloissa ja ravintoloissa, ostavat palveluita (esim. kampaamo, remonttiapu, taksimatkat, hieronta), lomailevat kylpylöissä, vierailevat teattereissa ja konserteissa, matkustavat junilla ja busseilla yms. Jokainen kuluttaja taustasta huolimatta maksaa Suomessa myös välillisiä veroja kuten arvonlisävero (ALV), polttoainevero, autovero, alkoholivero jne.

Jos Ruotsista Suomeen muuttavilla eläkeläisillä on eläketuloja Suomesta tai jos ruotsalainen eläke on muhkeampi, heiltä peritään veroja myös Suomessa. Myös Yle-veron joutuu maksamaan, jos eläke ylittää tietyn rajan. Pienituloisimmilta Yle-veroa ei veloiteta. Jos Ruotsista paluumuuttaneet eläkeläiset tekevät eläkkeellä ollessaan vielä töitä Suomessa tai he saavat pääomatuloja, niistä verotetaan Suomessa.

Ps. Jokaisen tilanne on kuitenkin vähän erilainen, joten paluumuuttoa harkitsevan kannattaa kysyä neuvoja Suomi-Seura ry:ltä sekä tarvittaessa myös Suomen veroviranomaisilta. Suomi-Seura ry:n senioreille suunnattu paluumuuton opas kannattaa lukea.

Lue lisää

Tässä linkki senioreiden paluumuuton ohjeisiin.

https://senioritmaailmalla.fi/

Niin no ainakaan nämä Ruotsista paluumuuttavat eivät kuppaa Suomen nuoria ikäluokkia kuten Suomeen aikanaan jääneet ikätoverinsa tekevät. Ruotsista tänne muuttaneet tuo rahaa Suomeen mikä on hyvä juttu ja sen rahan niille maksaa Ruotsi.

Suomessa koko ikänsä asuneet eläkeläiset vaan valittaa miten pitäisi eläkkeitä nostaa ja nuoret laittaa maksumiehiksi. Joten jos tässä aletaan joitain haukkumaan pummeiksi, niin se on Suomessa työuransa tehnyt eläkeläinen.

Muutettiin kun sain Suomesta työpaikan ja oltiin jo pitkään haluttu muuttaa Suomeen. Ei sen kummempaa. Nyt on jo muu perhekin löytäneet paikkansa Suomesta.

Ai miksikö haluttiin Suomeen?

Haluttiin muuttaa aika pohjoiseen luonnon lähelle. Ruotsissa monissa pohjoisen paikoissa ei ole töitä eikä muita tärkeitä palveluita kuten kouluja ja kauppoja. Lisäksi toivottiin meidän lasten pääsevän suomalaiseen kouluun. Haluttiin elämänmuutosta ja saatiin elämänmuutos.

Suomalaisia rikollisia on muuttanut pois Suomesta jo useamman vuoden ajan lisääntyvässä määrin. Kuulemma syynä oli ensin rikosbisnesten vaikeutuminen Suomessa. Viimeisenä muutamana vuotena rikolliset ovat alkaneet pelätä myös kiinni jäämistä. Viranomaiset ovat lähivuosina tehneet suuria huumetakavarikoita, sulkeneet kokonaisia servereitä (tietoliikenne) ja viimeisimmäksi eurooppalaiset viranomaiset hakkeroituivat rikollisten käyttämään EncroChat-puhelinverkkoon.

Suomessa on paljastettu useita isoja huumerikosverkostoja, joista niin kutsuttu Katiska-juttu on ollut eniten mediassa.

Suomalaisia ja Suomessa asuneita ulkomaalaisia rikollisia on muuttanut tuhansittain pois Suomesta viimeisten vuosien aikana. Korona-pandemia tosin sai osan heistä palaamaan mm. Espanjasta Suomeen. Ruotsiin viime vuosina muuttaneet suomalaisrikolliset eivät tietääkseni ole palanneet Suomeen kuten mm. Espanjassa asuneet.

Kaikki Suomesta ulkomaille muuttavat tai Suomeen paluumuuttavat eivät tietenkään ole rikollisia. Kannattaa kuitenkin muistaa ylempään viestiin linkitetyn lehtiartikkelin diagrammeja katsoessa, että siellä on taustalla paljon sellaisia ilmiöitä ja muuttosyitä, joista tavallinen ihminen ei tiedä yhtään mitään.

Tässä on toinen YLE:n uutinen, jossa kerrotaan Suomeen palaavista henkilöistä. Paluumuutto on lisääntynyt korona-vuonna 2020. Pandemia on vaikuttanut ainakin joidenkin paluumuuttajien muuttopäätökseen.

Suomi-Seuran työntekijän mukaan paluumuutto saattaa vielä kiihtyä, sillä heille on tullut kasvavassa määrin kyselyitä paluumuuttoa harkitsevilta ihmisiltä. Ainakaan tähän mennessä ei ole vielä esiintynyt minkäänlaista paluumuuttajien vyöryä, vaikka paluumuuttajia onkin enemmän kuin ennen.

Vaikka uutisessa annetaan eniten palstatilaa lapsiperheille ja työikäisille, myös eläkeikäiset paluumuuttajat mainittiin. Tässä uutisessa ei tosin mainita Ruotsista Suomeen paluumuuttavia ollenkaan, mutta kerrotaan esimerkiksi Yhdysvalloista ja Espanjasta takaisin Suomeen muuttaneista eläkeläisistä.

Uutisen lopussa on tilastotaulukko Suomen kunnista, joihin on muuttanut paluumuuttajia. Ihan kaikki Suomen kunnat eivät kylläkään ole taulukossa mukana. Taulukosta näkee, että paluumuuttajia muuttaa varsin tasaisesti eri puolille Suomea. Isoihin kaupunkeihin muuttaa eniten väkeä ja heidän joukossaan on erityisesti nuorempia sekä lapsiperheitä. Minua hieman yllätti, miten usein paluumuuttajat asettuvat pienemmille paikkakunnille asumaan.

https://yle.fi/uutiset/3-11586660

Veljenpoika työskentelee Torniossa rajaseudulla. Siellä on ainakin Suomeen tulevien muuttokuormien määrät lisääntyneet. Kuulemma noin kaksinkertaistuneet entisestä. Ovat kyselleet minne päin ihmiset muuttaa niin ihan kaikenlaisia paikkakuntia on mainittu ympäri Suomea. Isoja kaupunkeja, keskisuuria ja pieniä kaupunkeja ja pieniä maalaispaikkakuntia. Kuulemma Pohjois-, Keski- ja Itä-Suomi korostuu, vaikka aina joskus joku menee Etelä-Suomeenkin Tornion kautta. Lounais-, Etelä- ja Länsi-Suomen muuttajat käyttää enemmän laivoja.

Se, että missä pohjoismaassa työurasi olet tehnyt, mistä saat eläkkeesi ja missä asut ja kulutat??
Jos opiskelet nämä oikein tarkasti, niin pohjoismaalainen onkin POHJOISMAALAINEN, eikä loppujenlopuksi merkitystä.

Ruotsi on muuttunut tosi paljon ihan vaan 5-10 vuodessa. Toki suuremman muutoksen näkevät ne, jotka ovat asuneet maassa 60-90-luvuilta lähtien.

On tosi kurjaa, jos ei enää halua asua kotimaassaan. Kannattaa miettiä, helpottaisiko muutto toiselle paikkakunnalle oman maan sisällä. Jos se ei tunnu mukavalta, voi miettiä muuttoa toiseen maahan. Olen kuullut monilta, ettei ole ollenkaan helppo valita uutta kotimaata, koska kaikissa maissa on hyvät ja huonot puolensa. Myös sopeutuminen uuteen maahan saattaa olla hankalaa, jos on muuttanut sinne vain paetakseen vanhaa. Neuvoni siis on, että jos muutat ulkomaille, yritä valita maa johon jostain syystä haluan muuttaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsi on muuttunut tosi paljon ihan vaan 5-10 vuodessa. Toki suuremman muutoksen näkevät ne, jotka ovat asuneet maassa 60-90-luvuilta lähtien.

On tosi kurjaa, jos ei enää halua asua kotimaassaan. Kannattaa miettiä, helpottaisiko muutto toiselle paikkakunnalle oman maan sisällä. Jos se ei tunnu mukavalta, voi miettiä muuttoa toiseen maahan. Olen kuullut monilta, ettei ole ollenkaan helppo valita uutta kotimaata, koska kaikissa maissa on hyvät ja huonot puolensa. Myös sopeutuminen uuteen maahan saattaa olla hankalaa, jos on muuttanut sinne vain paetakseen vanhaa. Neuvoni siis on, että jos muutat ulkomaille, yritä valita maa johon jostain syystä haluan muuttaa.

Lue lisää

Kiitos! Todella hyvä neuvo on tuo, että ei kannata ajatella pelkästään sitä, että haluaa pois jostain paikasta tai että haluaa paeta jotakin. On ihan hyväksyttävää haluta pois jostain. Mutta jos on oikeasti muuttamassa, silloin kannattaa etsiä paikkaa, mihin haluaisi muuttaa. Yrittäkää siis keksiä sellainen uusi kotipaikka, joka houkuttelee teitä puoleensa ja jossa on "sitä jotakin" mitä te kaipaatte & haluatte.

Onkos se teirän hyvät keenit periny poikavauva kasvanu kovasti? Toivottavasti pojalla on kaikki hyvin koronasta ja Ameriikan resitenttipelistä huolimatta.

Anonyymi kirjoitti:

Onkos se teirän hyvät keenit periny poikavauva kasvanu kovasti? Toivottavasti pojalla on kaikki hyvin koronasta ja Ameriikan resitenttipelistä huolimatta.

Poika on voimissaan , 3 viikon päästä vuoden vanha :) Lähretään vissiin Tokholmaan synttäreihin :D

Anonyymi kirjoitti:

Poika on voimissaan , 3 viikon päästä vuoden vanha :) Lähretään vissiin Tokholmaan synttäreihin :D

Onpas mukavia kuulumisia! Paljon onnitteluista koko perheelle mummot & vaarit mukaan lukien. Pojalla on ollut aika erikoinen ensimmäinen elinvuosi koronan takia, mutta tuskin hän itse on sitä murehtinut. Lähtekää vaan synttäreille, mutta yrittäkää välttää sitä hiivatin tautia.

Anonyymi kirjoitti:

Onpas mukavia kuulumisia! Paljon onnitteluista koko perheelle mummot & vaarit mukaan lukien. Pojalla on ollut aika erikoinen ensimmäinen elinvuosi koronan takia, mutta tuskin hän itse on sitä murehtinut. Lähtekää vaan synttäreille, mutta yrittäkää välttää sitä hiivatin tautia.

Lue lisää

Maskit naamalla ja tulta (coronaa) päin kuin Junnu aikoinaan :D

Kannattaa kuunnella yllämainitut ohjelmat. Ne oli kivasti tehty. Laitan alle syyt, jotka ensimmäisessä osassa kerrottiin Matildan ja tyttären Suomeen muutolle.

- Matilda oli vuoden päivät mietiskellyt Suomeen muuttoa
- Tukholman hektinen arki uuvutti
- Varsinkin työmatkat ruuhkaisessa tunnelbanassa olivat rasittavia
- Suomessa houkutti rauhallisempi arki
- Suomessa tyttärelle olisi paremmat harrastusmahdollisuudet (tästä ei kerrottu enempää)
- Pandemia oli ns. viimeinen pisara: Se pysäytti miettimään missä ja millä tavalla haluaa elää, aiheutti aluksi turvattomuuden tunteita sekä muistutti perheellä olevan Suomessa tiiviimmät turvaverkot kuin Ruotsissa
- Suomessa perheellä on mahdollisuus mökkeillä

Suomi-Seuran työntekijä kertoi, että heille on tullut aiempaa selvästi enemmän kyselyitä paluumuutosta Suomeen. Myös tilastojen mukaan alkuvuonna on paluumuutettu Suomeen enemmän kuin aiempina vuosina. Eniten kyselyitä on tullut Ruotsista, Yhdysvalloista ja Espanjasta.

Suomi-Seuran työntekijöiden mukaan tavallisimpia syitä paluumuutolle ovat:

- arjen sujuvuus
- koulu
- terveydenhuolto

Voin kertoa meidän osalta miten menee sujuvampi arki. Mä muutin Suomeen kahden lapsen kanssa. Olen siis yksinhuoltajaäiti. Lapset on nyt esikoulussa ja kolmannella luokalla Suomessa.

Ruotsissa meidän elämä oli ollut alamäessä jo useampi vuosi. Olin neljä vuotta yksinhuoltaja Ruotsissa. Meidän asunto oli turhan pieni, mutta halusin just olla siinä, koska lähellä oli dagis ja koulu, jotka oli aika hyvät. Kaupunki oli yksi Ruotsin suurimmista eli aika levoton. Molemmat mun lapset oli levottomia. He söi huonosti, nukkui huonosti ja kaikkee huonosti. Dagis ja koulu antoi paljon negatiivista palautetta mut ne ei kertonut kunnolla mitä ongelmia on ja miten pitäisi tehdä. Mun vanhempi lapsi inhosi koulua ja pelkäsi koulumatkoja koska siellä oleskeli teininuoria matkalla. Jouduin viedä ja hakea lapset dagikseen ja kouluun joka päivä. Ne oli vähän eri paikoissa. Isompaa lasta piti käyttää lisäksi terapiassa. Koko ajan mä huomasin että lapset voi huonosti eikä asiat mene paremmin vaan huonommin. Me oltiin kaikki väsyneitä ja nukuttiin huonosti. Me myös syötiin huonosti siis epäterveellisesti vaikka oon kokki. Lapset ei vaan suostunut syödä mitään terveellistä ja oltiin kaikki aina väsyneitä ja riideltiin. Me tultiin kaikki ylipainoiseksi. Kaikki meni vaan huonommin ja huonommin. Mun suomalainen äiti kuoli Ruotsissa kun odotin toista lasta. Vähän myöhemmin erosin lasten isästä. Mun omaa isää en nähnyt vuosiin. Mulla ei ollut oikein mitään apua lasten kanssa. Kävin tietysti töissä ja kaikki on hankalaa.

Sitten mä tapasin mun äidin siskon. Oltiin pidetty yhteyttä harvoin mutta äidin kuoleman jälkeen enempi. Mun täti sano mulle että miksi ette muuta Suomeen. Silloin mä keksin että sehän on ehkä mahdollista. Selvitin saanko viedä lapset Suomeen ja se oli ok. Siitä sain voimaa hirveesti. Aloin säästää rahaa ja valmistautua muuttoon. Hankin Suomen television näkymään ja opetin lapsille enemmän suomea. Luin paljon Suomesta ja katsoin elokuvia. Se oli ihan SuomiSuomiSuomi. Aloin tehdä terveellisempää ruokaa ja jotenkin aloin saada lapsia syömään sitä. Liikuttiin ja ulkoiltiin kanssa enemmän. Mä ajattelen nykyään että me oltiin ehkä kaikki silloin masentuneita. Varsinkin vanhempi lapsi oli. Muuttovalmistelut piristi tosi paljon kun tuli elämän päämäärä. Sain apua mun tädiltä. Tein Konmarin ja vähensin paljon tavaraa.

Me muutettiin keväällä Suomeen ja mun sukulaiset hoiti melkein koko muuton. He myös järjesti karanteenipaikan meille ja asunnon Suomesta. Järjestin lapsille esikoulun ja koulun sekä itselle työpaikan.

Kesälomalla oltiin sukulaisten kanssa aika paljon. Mökillä oltiin ja veneiltiin, kalastettiin. Hoidettiin puutarhaa ja kerättiin marjoja ja sieniä.

Tärkein asia aluksi oli mun sukulaiset että arki sujuu helpommin Suomessa.

Kun saatiin se asunto, niin se on parempi kuin Ruotsin asunto. Se on isompi. Mulla on nyt oma makuuhuone (Luxus!!!) ja lapsilla yhteinen. Meillä on sauna, lasitettu parveke ja ehkä paras on iso pakastin. Nyt on iso tiskikonekin. Ruotsissa oli pöytämallin tiskikone. Tässä keittiössä on parempi tila laittaa ruokaa. Piha on kiva ja lapset kilttejä. Kun lippis unohtui pihalle naapurin mummo toi sen ovelle. Pyöriä ei rikota eikä varasteta. Asunto oli helppo löytää ja kaikki koulut on hyviä. Nyt meillä ei ole autoa mutta saadaan lainata tädin autoa ja joskus vuokraan auton. Asutaan lähellä keskustaa joten ei tarvi autoa koko aika. Myös bussit ja junat toimii hyvin.

Jännää oli tänä syksynä että miten lapset pärjää eskarissa ja koulussa. Tiesin että kumpikin on jäljessä muita lapsia kun tullaan Ruotsista ja sielläkin oli vaikeuksia. Meidän eskarilapsi pärjää yllättävän hyvin. Suomessa olen ekaa kertaa saanut positiivista palautetta päiväkodista. Eskari on siis päiväkodissa. Opettajat sanoi että lapsi on kielellisesti ja motorisesti jäljessä ikäänsä. Lisäksi lapsi on vähän kärsimätön ja kiukkuuntuu välillä. Ruotsissa en koskaan saanut kuulla näin tarkkoja asioita. Opettajat näytti mulle lapsen askarteluja ja parin muun lapsen askarteluja. Niistä näki eron. Lapsi kuulemma on sosiaalinen, tykkää musiikista ja oppii uusia asioita. Sain neuvoja että täytyy harjoitella kotona hieno-motorinen tehtäviä eli askarrella, tehdä muovailuvahaa, pelata palapeliä, piirtää, leipoa ja rakentaa legoja. Lapsi oppi kesällä uimaan vaikka vielä ei osaa hyvin. Nyt hän käy uimakerhossa kerran viikossa. Myös pyöräilytaito parani kesällä paljon. Opettajat kannusti että harrastakaa liikuntaa yhdessä lisää. Myös luemme kirjoja yhdessä. Opettajat sanoi että lapsi oppii varmasti eskarin aikana paljon ja turha stressata liikaa. He sanoi että lapsi syö eskarissa tosi hyvin kaikkia makuja. Viime vuonna ei syönyt dagisissa melkein mitään!! Lapsi tykkää olla eskarissa. Tässä esimerkki miten arki sujuu hyvin kun eskari toimii hyvin ja opettajat on ammattilaisia!

Jatkan toisessa viestissä koska ei merkit riitä :D

Anonyymi kirjoitti:

Voin kertoa meidän osalta miten menee sujuvampi arki. Mä muutin Suomeen kahden lapsen kanssa. Olen siis yksinhuoltajaäiti. Lapset on nyt esikoulussa ja kolmannella luokalla Suomessa.

Ruotsissa meidän elämä oli ollut alamäessä jo useampi vuosi. Olin neljä vuotta yksinhuoltaja Ruotsissa. Meidän asunto oli turhan pieni, mutta halusin just olla siinä, koska lähellä oli dagis ja koulu, jotka oli aika hyvät. Kaupunki oli yksi Ruotsin suurimmista eli aika levoton. Molemmat mun lapset oli levottomia. He söi huonosti, nukkui huonosti ja kaikkee huonosti. Dagis ja koulu antoi paljon negatiivista palautetta mut ne ei kertonut kunnolla mitä ongelmia on ja miten pitäisi tehdä. Mun vanhempi lapsi inhosi koulua ja pelkäsi koulumatkoja koska siellä oleskeli teininuoria matkalla. Jouduin viedä ja hakea lapset dagikseen ja kouluun joka päivä. Ne oli vähän eri paikoissa. Isompaa lasta piti käyttää lisäksi terapiassa. Koko ajan mä huomasin että lapset voi huonosti eikä asiat mene paremmin vaan huonommin. Me oltiin kaikki väsyneitä ja nukuttiin huonosti. Me myös syötiin huonosti siis epäterveellisesti vaikka oon kokki. Lapset ei vaan suostunut syödä mitään terveellistä ja oltiin kaikki aina väsyneitä ja riideltiin. Me tultiin kaikki ylipainoiseksi. Kaikki meni vaan huonommin ja huonommin. Mun suomalainen äiti kuoli Ruotsissa kun odotin toista lasta. Vähän myöhemmin erosin lasten isästä. Mun omaa isää en nähnyt vuosiin. Mulla ei ollut oikein mitään apua lasten kanssa. Kävin tietysti töissä ja kaikki on hankalaa.

Sitten mä tapasin mun äidin siskon. Oltiin pidetty yhteyttä harvoin mutta äidin kuoleman jälkeen enempi. Mun täti sano mulle että miksi ette muuta Suomeen. Silloin mä keksin että sehän on ehkä mahdollista. Selvitin saanko viedä lapset Suomeen ja se oli ok. Siitä sain voimaa hirveesti. Aloin säästää rahaa ja valmistautua muuttoon. Hankin Suomen television näkymään ja opetin lapsille enemmän suomea. Luin paljon Suomesta ja katsoin elokuvia. Se oli ihan SuomiSuomiSuomi. Aloin tehdä terveellisempää ruokaa ja jotenkin aloin saada lapsia syömään sitä. Liikuttiin ja ulkoiltiin kanssa enemmän. Mä ajattelen nykyään että me oltiin ehkä kaikki silloin masentuneita. Varsinkin vanhempi lapsi oli. Muuttovalmistelut piristi tosi paljon kun tuli elämän päämäärä. Sain apua mun tädiltä. Tein Konmarin ja vähensin paljon tavaraa.

Me muutettiin keväällä Suomeen ja mun sukulaiset hoiti melkein koko muuton. He myös järjesti karanteenipaikan meille ja asunnon Suomesta. Järjestin lapsille esikoulun ja koulun sekä itselle työpaikan.

Kesälomalla oltiin sukulaisten kanssa aika paljon. Mökillä oltiin ja veneiltiin, kalastettiin. Hoidettiin puutarhaa ja kerättiin marjoja ja sieniä.

Tärkein asia aluksi oli mun sukulaiset että arki sujuu helpommin Suomessa.

Kun saatiin se asunto, niin se on parempi kuin Ruotsin asunto. Se on isompi. Mulla on nyt oma makuuhuone (Luxus!!!) ja lapsilla yhteinen. Meillä on sauna, lasitettu parveke ja ehkä paras on iso pakastin. Nyt on iso tiskikonekin. Ruotsissa oli pöytämallin tiskikone. Tässä keittiössä on parempi tila laittaa ruokaa. Piha on kiva ja lapset kilttejä. Kun lippis unohtui pihalle naapurin mummo toi sen ovelle. Pyöriä ei rikota eikä varasteta. Asunto oli helppo löytää ja kaikki koulut on hyviä. Nyt meillä ei ole autoa mutta saadaan lainata tädin autoa ja joskus vuokraan auton. Asutaan lähellä keskustaa joten ei tarvi autoa koko aika. Myös bussit ja junat toimii hyvin.

Jännää oli tänä syksynä että miten lapset pärjää eskarissa ja koulussa. Tiesin että kumpikin on jäljessä muita lapsia kun tullaan Ruotsista ja sielläkin oli vaikeuksia. Meidän eskarilapsi pärjää yllättävän hyvin. Suomessa olen ekaa kertaa saanut positiivista palautetta päiväkodista. Eskari on siis päiväkodissa. Opettajat sanoi että lapsi on kielellisesti ja motorisesti jäljessä ikäänsä. Lisäksi lapsi on vähän kärsimätön ja kiukkuuntuu välillä. Ruotsissa en koskaan saanut kuulla näin tarkkoja asioita. Opettajat näytti mulle lapsen askarteluja ja parin muun lapsen askarteluja. Niistä näki eron. Lapsi kuulemma on sosiaalinen, tykkää musiikista ja oppii uusia asioita. Sain neuvoja että täytyy harjoitella kotona hieno-motorinen tehtäviä eli askarrella, tehdä muovailuvahaa, pelata palapeliä, piirtää, leipoa ja rakentaa legoja. Lapsi oppi kesällä uimaan vaikka vielä ei osaa hyvin. Nyt hän käy uimakerhossa kerran viikossa. Myös pyöräilytaito parani kesällä paljon. Opettajat kannusti että harrastakaa liikuntaa yhdessä lisää. Myös luemme kirjoja yhdessä. Opettajat sanoi että lapsi oppii varmasti eskarin aikana paljon ja turha stressata liikaa. He sanoi että lapsi syö eskarissa tosi hyvin kaikkia makuja. Viime vuonna ei syönyt dagisissa melkein mitään!! Lapsi tykkää olla eskarissa. Tässä esimerkki miten arki sujuu hyvin kun eskari toimii hyvin ja opettajat on ammattilaisia!

Jatkan toisessa viestissä koska ei merkit riitä :D

Lue lisää

Vanhempi lapsi on nyt kolmosella luokalla. Hän saa tukiopetusta monta tuntia viikossa ja käy kerran viikossa läksykerhossa. Tosi hyvin saa apua vaikka ei edes ehditty pyytää. Ekaa kertaa tää lapsi viihtyy koulussa. Hän kulkee yksin koulumatkat kävellen (jeeee) ja jää yhtenä päivänä viikossa koulun jälkeen liikuntakerhoon vapaaehtoisesti. Se on ilmainen kerho missä on pallopelejä. Isommalla lapsella on vaikeuksia koulussa mutta opettaja vaan sanoi että katsotaan rauhassa. Ruotsissa opettaja sanoi että on oppimishäiriö ja tarvii terapiaa. Se terapia ei auttanut mun mielestä yhtään. Suomen open kanssa tehtiin lista asioista mitkä sujuu ja mitkä on vaikeaa. Kerroin ongelmista Ruotsissa ja ope oli iloinen kun lapsi nyt kulkee koulumatkan yksin ja menee kouluun mieluusti. Hänellä on siellä kavereita. Nyt tämäkin lapsi syö koulussa hyvin vaikka ei Ruotsissa kai syönyt. Liikunta ei ollut kivaa Ruotsissa mutta nyt se on lempiaine. Open mukaan lapsi osaa todella hyvin Suomea kun on vasta muuttanut Suomeen. Matematiikka ja englanti sujuu melko hyvin. Suomen kielen vaikeudet vaikuttaa moneen oppiaineeseen tässä aluksi. Vanhempi lapsi on muita jäljessä hieno-motorisien taitojen suhteen. Hän harjoittelee assistentin kanssa kirjoitustekstiä ja käsityötä. Kuvistaito, liikunta ja digitaidot sujuu ihan hyvin. Erityisopettaja auttaa Suomen kielessä syksyn aikana joka viikko. Ennen joulua katsomme tilanteen uusiksi. Opettajan mielestä lapsi on kiltti. Hän on vielä hiljainen varmaan kielitaidon vuoksi. Kotona harjoitellaan lukemista, kaikkia läksyjä ja hieno-motorisia tehtäviä. He oli tosi iloisia että lapsi käy säännöllisesti lukukoiran luona kirjastossa lukemassa. Harrastukset on uimakerho kerran viikossa ja partio kerran viikossa.

Ai niin nuorempi lapsi käy kerran viikossa kirjaston satutuokiossa ja lisäksi hän käy selittämässä lukukoiralle kirjojen kuvia kun ei vielä osaa lukea.

Yllä huomaatte miten meidän arki sujuu hyvin. Kumpikin lapsi on nyt normaalipainoinen. He syö hyvin terveellisiä ruokia. Lapset liikkuu ja ulkoilee paljon ja nukkuu hyvin. Eskari ja koulu on upeita. Lapset on nopeasti oppinut paljon. Meidän koti on ihana. Tosi hiljainen talo eikä naapurit melua. Kun tein Konmarin kaikki on tosi hyvin järjestyksessä. Meillä ei ole turhaa tavaraa. Mun arki on paljon helpompaa nyt. Koti on helpompi siivota ja se pysyy siistinä. Sisustin kaiken kauniiksi halvalla, koska ostin käytettyjä tavaroita. Oma makuuhuone on ihana asia. Saan apua sukulaisilta monissa asioissa. Mulla on välillä omaa aikaa, kun mun täti, eno tai serkut hoitaa lapsia. Saan puutarhan satoa tädiltä ja järvikaloja enolta. Rahaa jää jopa vähän säästöön, vaikka tulot on aika pienet. Mulla on säästösuunnitelma ja perustin oman pienen sivutoimisen yrityksen. Olen nyt töissä, mutta aloitan ehkä oppisopimus-koulutuksen. Se on vielä epävarma. Lapset ei enää riitele paljon keskenään eikä mun kanssa. Mulla itsellä on kauheasti uutta energiaa.

Meillä kaikki muuton asiat meni hyvin. Terveydenhuollossa ollaan käyty muutamia kertoja neuvolassa, kouluterveydenhoitajalla, terveyskeskuksen terveydenhoitajalla ja laboratoriossa. Ne sujui hyvin. Kaikki on mennyt hyvin.

Kuten huomaat meillä oli monta probleemaa Ruotsissa. Suomessa arki sujuu tosi hyvin. Vähän jännitän lapsen koulua ja omaa koulutusta jos se alkaa. Jos Ruotsissa olisi ollut sukulaisia ehkä olisi ollut helpompaa siellä. Ruotsissa myös meidän koti ja koulu oli ongelma. Jos olisi ollut enemmän rahaa olisi voinut ostaa hyvän kodin. Ruotsissa oli monilla vaikea löytää hyvä koulu ja opettajat vaihtuu välillä usein. Siellä lasten harrastukset oli kalliita. Suomessa on musta halvempaa. Mun mielestä monet asiat on Suomessa halvempaa.

Tämä on vain meidän kertomus. Nyt täytyy mennä nukkumaan. Lapsilla on syysloma joten ne nukkuu aamulla vähän pidempään :D

Anonyymi kirjoitti:

Vanhempi lapsi on nyt kolmosella luokalla. Hän saa tukiopetusta monta tuntia viikossa ja käy kerran viikossa läksykerhossa. Tosi hyvin saa apua vaikka ei edes ehditty pyytää. Ekaa kertaa tää lapsi viihtyy koulussa. Hän kulkee yksin koulumatkat kävellen (jeeee) ja jää yhtenä päivänä viikossa koulun jälkeen liikuntakerhoon vapaaehtoisesti. Se on ilmainen kerho missä on pallopelejä. Isommalla lapsella on vaikeuksia koulussa mutta opettaja vaan sanoi että katsotaan rauhassa. Ruotsissa opettaja sanoi että on oppimishäiriö ja tarvii terapiaa. Se terapia ei auttanut mun mielestä yhtään. Suomen open kanssa tehtiin lista asioista mitkä sujuu ja mitkä on vaikeaa. Kerroin ongelmista Ruotsissa ja ope oli iloinen kun lapsi nyt kulkee koulumatkan yksin ja menee kouluun mieluusti. Hänellä on siellä kavereita. Nyt tämäkin lapsi syö koulussa hyvin vaikka ei Ruotsissa kai syönyt. Liikunta ei ollut kivaa Ruotsissa mutta nyt se on lempiaine. Open mukaan lapsi osaa todella hyvin Suomea kun on vasta muuttanut Suomeen. Matematiikka ja englanti sujuu melko hyvin. Suomen kielen vaikeudet vaikuttaa moneen oppiaineeseen tässä aluksi. Vanhempi lapsi on muita jäljessä hieno-motorisien taitojen suhteen. Hän harjoittelee assistentin kanssa kirjoitustekstiä ja käsityötä. Kuvistaito, liikunta ja digitaidot sujuu ihan hyvin. Erityisopettaja auttaa Suomen kielessä syksyn aikana joka viikko. Ennen joulua katsomme tilanteen uusiksi. Opettajan mielestä lapsi on kiltti. Hän on vielä hiljainen varmaan kielitaidon vuoksi. Kotona harjoitellaan lukemista, kaikkia läksyjä ja hieno-motorisia tehtäviä. He oli tosi iloisia että lapsi käy säännöllisesti lukukoiran luona kirjastossa lukemassa. Harrastukset on uimakerho kerran viikossa ja partio kerran viikossa.

Ai niin nuorempi lapsi käy kerran viikossa kirjaston satutuokiossa ja lisäksi hän käy selittämässä lukukoiralle kirjojen kuvia kun ei vielä osaa lukea.

Yllä huomaatte miten meidän arki sujuu hyvin. Kumpikin lapsi on nyt normaalipainoinen. He syö hyvin terveellisiä ruokia. Lapset liikkuu ja ulkoilee paljon ja nukkuu hyvin. Eskari ja koulu on upeita. Lapset on nopeasti oppinut paljon. Meidän koti on ihana. Tosi hiljainen talo eikä naapurit melua. Kun tein Konmarin kaikki on tosi hyvin järjestyksessä. Meillä ei ole turhaa tavaraa. Mun arki on paljon helpompaa nyt. Koti on helpompi siivota ja se pysyy siistinä. Sisustin kaiken kauniiksi halvalla, koska ostin käytettyjä tavaroita. Oma makuuhuone on ihana asia. Saan apua sukulaisilta monissa asioissa. Mulla on välillä omaa aikaa, kun mun täti, eno tai serkut hoitaa lapsia. Saan puutarhan satoa tädiltä ja järvikaloja enolta. Rahaa jää jopa vähän säästöön, vaikka tulot on aika pienet. Mulla on säästösuunnitelma ja perustin oman pienen sivutoimisen yrityksen. Olen nyt töissä, mutta aloitan ehkä oppisopimus-koulutuksen. Se on vielä epävarma. Lapset ei enää riitele paljon keskenään eikä mun kanssa. Mulla itsellä on kauheasti uutta energiaa.

Meillä kaikki muuton asiat meni hyvin. Terveydenhuollossa ollaan käyty muutamia kertoja neuvolassa, kouluterveydenhoitajalla, terveyskeskuksen terveydenhoitajalla ja laboratoriossa. Ne sujui hyvin. Kaikki on mennyt hyvin.

Kuten huomaat meillä oli monta probleemaa Ruotsissa. Suomessa arki sujuu tosi hyvin. Vähän jännitän lapsen koulua ja omaa koulutusta jos se alkaa. Jos Ruotsissa olisi ollut sukulaisia ehkä olisi ollut helpompaa siellä. Ruotsissa myös meidän koti ja koulu oli ongelma. Jos olisi ollut enemmän rahaa olisi voinut ostaa hyvän kodin. Ruotsissa oli monilla vaikea löytää hyvä koulu ja opettajat vaihtuu välillä usein. Siellä lasten harrastukset oli kalliita. Suomessa on musta halvempaa. Mun mielestä monet asiat on Suomessa halvempaa.

Tämä on vain meidän kertomus. Nyt täytyy mennä nukkumaan. Lapsilla on syysloma joten ne nukkuu aamulla vähän pidempään :D

Lue lisää

Anteeksi mun kieliopin virheet. Puhuminen on helpompaa kuin kirjoittaminen. Yritän oppia Suomea lisää.

Anonyymi kirjoitti:

Vanhempi lapsi on nyt kolmosella luokalla. Hän saa tukiopetusta monta tuntia viikossa ja käy kerran viikossa läksykerhossa. Tosi hyvin saa apua vaikka ei edes ehditty pyytää. Ekaa kertaa tää lapsi viihtyy koulussa. Hän kulkee yksin koulumatkat kävellen (jeeee) ja jää yhtenä päivänä viikossa koulun jälkeen liikuntakerhoon vapaaehtoisesti. Se on ilmainen kerho missä on pallopelejä. Isommalla lapsella on vaikeuksia koulussa mutta opettaja vaan sanoi että katsotaan rauhassa. Ruotsissa opettaja sanoi että on oppimishäiriö ja tarvii terapiaa. Se terapia ei auttanut mun mielestä yhtään. Suomen open kanssa tehtiin lista asioista mitkä sujuu ja mitkä on vaikeaa. Kerroin ongelmista Ruotsissa ja ope oli iloinen kun lapsi nyt kulkee koulumatkan yksin ja menee kouluun mieluusti. Hänellä on siellä kavereita. Nyt tämäkin lapsi syö koulussa hyvin vaikka ei Ruotsissa kai syönyt. Liikunta ei ollut kivaa Ruotsissa mutta nyt se on lempiaine. Open mukaan lapsi osaa todella hyvin Suomea kun on vasta muuttanut Suomeen. Matematiikka ja englanti sujuu melko hyvin. Suomen kielen vaikeudet vaikuttaa moneen oppiaineeseen tässä aluksi. Vanhempi lapsi on muita jäljessä hieno-motorisien taitojen suhteen. Hän harjoittelee assistentin kanssa kirjoitustekstiä ja käsityötä. Kuvistaito, liikunta ja digitaidot sujuu ihan hyvin. Erityisopettaja auttaa Suomen kielessä syksyn aikana joka viikko. Ennen joulua katsomme tilanteen uusiksi. Opettajan mielestä lapsi on kiltti. Hän on vielä hiljainen varmaan kielitaidon vuoksi. Kotona harjoitellaan lukemista, kaikkia läksyjä ja hieno-motorisia tehtäviä. He oli tosi iloisia että lapsi käy säännöllisesti lukukoiran luona kirjastossa lukemassa. Harrastukset on uimakerho kerran viikossa ja partio kerran viikossa.

Ai niin nuorempi lapsi käy kerran viikossa kirjaston satutuokiossa ja lisäksi hän käy selittämässä lukukoiralle kirjojen kuvia kun ei vielä osaa lukea.

Yllä huomaatte miten meidän arki sujuu hyvin. Kumpikin lapsi on nyt normaalipainoinen. He syö hyvin terveellisiä ruokia. Lapset liikkuu ja ulkoilee paljon ja nukkuu hyvin. Eskari ja koulu on upeita. Lapset on nopeasti oppinut paljon. Meidän koti on ihana. Tosi hiljainen talo eikä naapurit melua. Kun tein Konmarin kaikki on tosi hyvin järjestyksessä. Meillä ei ole turhaa tavaraa. Mun arki on paljon helpompaa nyt. Koti on helpompi siivota ja se pysyy siistinä. Sisustin kaiken kauniiksi halvalla, koska ostin käytettyjä tavaroita. Oma makuuhuone on ihana asia. Saan apua sukulaisilta monissa asioissa. Mulla on välillä omaa aikaa, kun mun täti, eno tai serkut hoitaa lapsia. Saan puutarhan satoa tädiltä ja järvikaloja enolta. Rahaa jää jopa vähän säästöön, vaikka tulot on aika pienet. Mulla on säästösuunnitelma ja perustin oman pienen sivutoimisen yrityksen. Olen nyt töissä, mutta aloitan ehkä oppisopimus-koulutuksen. Se on vielä epävarma. Lapset ei enää riitele paljon keskenään eikä mun kanssa. Mulla itsellä on kauheasti uutta energiaa.

Meillä kaikki muuton asiat meni hyvin. Terveydenhuollossa ollaan käyty muutamia kertoja neuvolassa, kouluterveydenhoitajalla, terveyskeskuksen terveydenhoitajalla ja laboratoriossa. Ne sujui hyvin. Kaikki on mennyt hyvin.

Kuten huomaat meillä oli monta probleemaa Ruotsissa. Suomessa arki sujuu tosi hyvin. Vähän jännitän lapsen koulua ja omaa koulutusta jos se alkaa. Jos Ruotsissa olisi ollut sukulaisia ehkä olisi ollut helpompaa siellä. Ruotsissa myös meidän koti ja koulu oli ongelma. Jos olisi ollut enemmän rahaa olisi voinut ostaa hyvän kodin. Ruotsissa oli monilla vaikea löytää hyvä koulu ja opettajat vaihtuu välillä usein. Siellä lasten harrastukset oli kalliita. Suomessa on musta halvempaa. Mun mielestä monet asiat on Suomessa halvempaa.

Tämä on vain meidän kertomus. Nyt täytyy mennä nukkumaan. Lapsilla on syysloma joten ne nukkuu aamulla vähän pidempään :D

Lue lisää

Uusia terveisiä meiltä!

Me muutettiin Suomeen huhtikuussa 2020. Ollaan hirveän paljon tykätty Suomesta. Lasten syksy eskarissa ja kolmosluokalla sujui tosi hyvin. Eskaripoika sai kovasti kehuja. Hän on oppinut Suomen kieltä paljon ja oppinut kärsivälliseksi. Isompi poika pärjää koulussa ihan hyvin. Sitä mä etukäteen paljon jännitin. Hän saa edelleen tukiopetusta, läksykerhoa ja assistentin apua. Tukiopetusta on jo vähennetty, koska hän pärjää koko ajan vähän paremmin. Korona on ollut ikävää, koska lasten harrastuksia on välillä peruuntunut. Ollaan luettu kotona kirjoja, pelattu, laitettu ruokaa ja leivottu. Mieluummin lapset katsoo lastenohjelmia ja elokuvia. Koulussa on neuvottu hyviä ohjelmia, että Suomen kielen taito kehittyisi. Minäkin olen oppinut paljon Suomen kieltä.

Uutena vuotena mietittiin meidän kulunutta vuotta, joka oli erikoinen ja hurja. Muutettiin Suomeen, oltiin karanteenimökissä, saatiin oma koti Suomessa, löydettiin ystäviä, alkoi eskari ja kolmosluokka uudessa koulussa ja paljon muuta. Katsottiin kuvia vuodelta 2019 ja alkuvuodesta 2020. Se oli lapsille vaikeeta, kun katsottiin Ruotsin kuvia. Mullekin oli. Ne näytti masentavilta ja tuli paljon surua mieleen. Vuoden 2019 kuvissa me oltiin koko perhe aika lihavia. Lapsetkin huomasi sen. Ruotsin kuvista isommalle lapselle tuli mieleen mummon kuolema, koulukiusaaminen, rauhaton kotikaupunki, pelottava koulumatka ja inhottava koulu. Meidän pienempi lapsi ei oikein muista Ruotsista enää paljon asioita. Onko se tavallista? Huomasin että me näytetään uusissa kuvissa paljon terveellisemmiltä ja iloisemmilta. Ollaan käyty enemmän kampaajalla niin on paremmat kampauksetkin. Vaatteet on siistimpiä nyt.

Moni hyvä asia johtuu siitä, että Suomessa meidän elämä on helpompaa. Jaksan paremmin, kun arki sujuu hyvemmin. Jaksan enemmän pestä, korjata ja silittää vaatteita. Huollan myös kengät. Lapsille löytyy kivampia vaatteita, kun on hoikempia nyt. Suomessa löytyy helposti käytettyjä kauniita vaatteita halvasti. Meidän taloustilanne on parempi, koska jaksan miettiä asioita enemmän ja ostaa tarjouksia. Osaan ja jaksan säästää rahaa. Suunnittelen rahan käytön tarkkaan. Myös koti on aina siistimpi, on helpompi laittaa hyvää ruokaa ja me syödään terveellistä. Meille on käynyt iso hyvä muutos. Suomi on meille sopivampi maa, mutta me ollaan tehty töitä että opitaan asiat täällä. Suomi ei ole mikään Eldorado mutta joka haluaa tehdä työtä ja opiskella tavat, niin tämä on hirveän hyvä maa. Täällä on hirveän rauhallista. Ihmiset on kilttiä ja ystävällinen.

Anonyymi kirjoitti:

Uusia terveisiä meiltä!

Me muutettiin Suomeen huhtikuussa 2020. Ollaan hirveän paljon tykätty Suomesta. Lasten syksy eskarissa ja kolmosluokalla sujui tosi hyvin. Eskaripoika sai kovasti kehuja. Hän on oppinut Suomen kieltä paljon ja oppinut kärsivälliseksi. Isompi poika pärjää koulussa ihan hyvin. Sitä mä etukäteen paljon jännitin. Hän saa edelleen tukiopetusta, läksykerhoa ja assistentin apua. Tukiopetusta on jo vähennetty, koska hän pärjää koko ajan vähän paremmin. Korona on ollut ikävää, koska lasten harrastuksia on välillä peruuntunut. Ollaan luettu kotona kirjoja, pelattu, laitettu ruokaa ja leivottu. Mieluummin lapset katsoo lastenohjelmia ja elokuvia. Koulussa on neuvottu hyviä ohjelmia, että Suomen kielen taito kehittyisi. Minäkin olen oppinut paljon Suomen kieltä.

Uutena vuotena mietittiin meidän kulunutta vuotta, joka oli erikoinen ja hurja. Muutettiin Suomeen, oltiin karanteenimökissä, saatiin oma koti Suomessa, löydettiin ystäviä, alkoi eskari ja kolmosluokka uudessa koulussa ja paljon muuta. Katsottiin kuvia vuodelta 2019 ja alkuvuodesta 2020. Se oli lapsille vaikeeta, kun katsottiin Ruotsin kuvia. Mullekin oli. Ne näytti masentavilta ja tuli paljon surua mieleen. Vuoden 2019 kuvissa me oltiin koko perhe aika lihavia. Lapsetkin huomasi sen. Ruotsin kuvista isommalle lapselle tuli mieleen mummon kuolema, koulukiusaaminen, rauhaton kotikaupunki, pelottava koulumatka ja inhottava koulu. Meidän pienempi lapsi ei oikein muista Ruotsista enää paljon asioita. Onko se tavallista? Huomasin että me näytetään uusissa kuvissa paljon terveellisemmiltä ja iloisemmilta. Ollaan käyty enemmän kampaajalla niin on paremmat kampauksetkin. Vaatteet on siistimpiä nyt.

Moni hyvä asia johtuu siitä, että Suomessa meidän elämä on helpompaa. Jaksan paremmin, kun arki sujuu hyvemmin. Jaksan enemmän pestä, korjata ja silittää vaatteita. Huollan myös kengät. Lapsille löytyy kivampia vaatteita, kun on hoikempia nyt. Suomessa löytyy helposti käytettyjä kauniita vaatteita halvasti. Meidän taloustilanne on parempi, koska jaksan miettiä asioita enemmän ja ostaa tarjouksia. Osaan ja jaksan säästää rahaa. Suunnittelen rahan käytön tarkkaan. Myös koti on aina siistimpi, on helpompi laittaa hyvää ruokaa ja me syödään terveellistä. Meille on käynyt iso hyvä muutos. Suomi on meille sopivampi maa, mutta me ollaan tehty töitä että opitaan asiat täällä. Suomi ei ole mikään Eldorado mutta joka haluaa tehdä työtä ja opiskella tavat, niin tämä on hirveän hyvä maa. Täällä on hirveän rauhallista. Ihmiset on kilttiä ja ystävällinen.

Lue lisää

Laitan vielä tämän jutun. Kun asuttiin Ruotsissa me oltiin vain tosi paljon kotona. Ei ollut paljon rahaa ja lapset aina kiukkusi. He halusi McDonalds, he halusi tietyt lelut, he halusi tietyt vaatteet, he halusi tietyt elokuvat... Suomessa ei vissiin ole samanlainen haluaminen lapsilla. Ruotsissa päiväkodissa ja koulussa jotkut lapset halusi jotain ja sitten kaikki halusi. En tiedä miksei täällä Suomessa ole niin. Me ollaan käyty lasten kanssa päiväretkillä. Välillä on mun täti mukana tai muita sukulaisia. On kiva lähteä koska on enemmän energiaa ja Suomessa on moni paikka rauhallista. Näissä paikoissa me ollaan jo käyty:

- Mustilan Arboretum Kouvolan Elimäessä (ihana paikka!)
- Tykkimäen huvipuistossa pikkuserkkujen kanssa
- Kotkassa on käyty neljästi: katsottu puistoja, käyty merimuseossa ja oltu pienen laivan risteilyllä
- Junalla käytiin Lahden perhepuistossa
- Orimattilan kotieläinpuistossa oltiin pikkuserkkujen kanssa
- Loviisa ja Svartholman linnoitus tädin kanssa
- Repoveden kansallispuistossa kolme kertaa
- Valkmusan kansallispuisto tädin kanssa
- Lappeenrannan kylpylä
- Lisäksi ollaan tehty pikkuretkiä autolla ja pyörällä kotikaupungissa

Kun tarkkaan suunnittelee rahan käytön pystyy tekemään pikkumatkoja. Haaveena on nukkua ensi kesänä teltassa Repoveden kansallispuistossa. Mun eno ehkä lähtee mukaan. Tänä kesänä nukuttiin tädin mökin pihassa. Halutaan myös Haminaan, Heinolaan, Maretariumiin (Kotka) ja uudestaan johonkin kylpylään. Myös Helsingin matkaa on mietitty mutta ehkä en vielä jaksa näiden villejen poikien kanssa.

Tuli niitä asuntotietoja loppuviikostakin, mutta ei yhtä paljon kuin tiistaina. Keskiviikon ja perjantain välillä päivittäiset asuntotiedot olivat taas 1-2 per päivä. Yhtään nollapäivää ei ollut tällä viikolla. Ja vielä tänään lauantainakin tuli yksi asuntotieto. Jotkut asuntotoimistot tekevät lauantaisinkin töitä.

Taitaa olla muuttofirmoillekin töitä. Ruotsissa puolestaan vapautuu asuntoja niitä tarvitseville.

Oikein hyvä kielikuva tuo yhtä kokoa liian pieni takki. Ymmärrän tuota kaksijakoisuuttakin. Kyllähän ihminen väistämättä muuttuu, kun elää vuosikymmeniä kotikontujensa ulkopuolella.

Olen hieman jutellut ihmisten kanssa paluumuutosta ja tullut tällaiseen tulokseen. Olipa ulkosuomalaisen nykyisenä kotimaana sitten Ruotsi, Australia, USA, Saksa tai Kreikka, niin moni miettii samoja asioita. Osa haluaa palata vanhalle kotipaikkakunnalle tai sen lähelle. Ratkaisu voi olla erittäin hyvä, etenkin jos on pitänyt sinne yhteyksiä ja tietää mikä siellä odottaa. Osa etsii itselleen sellaisen asumuksen, jossa voi viettää jonkinlaista erakkoelämää, vaikka sitten olisikin palveluita siinä lähellä. Esimerkiksi omakotitalo, jossa on riittävästi pihaa sekä sisätilaa erilaisiin harrastuksiin, voi olla hyvä. Ihminen tarvitsee jonkin verran toisia ihmisiä ja erilaisia palveluita (kaupat, terveydenhuolto yms.), mutta jos ihmisten seura tökkii, voi hakeutua omiin oloihinsa. Toinen hankkii vaikka kerrostalokämpän rinnalle jonkinlaisen erakkomökin, johon voi vetäytyä, jos oikein alkaa sapettamaan. Olen myös kuullut, että Suomeenkin on joillekin paikkakunnille muodostunut pieniä paluumuuttajien yhteisöitä. Osa tai kaikki saattavat olla kyseiseltä paikkakunnalta kotoisin alun perinkin, mutta tällaiset yhteisöt saattavat vetää puoleensa myös paikkakunnalla aiemmin asumattomia ihmisiä. Yhteisö voi olla erittäin hyvä ratkaisu, sillä saman kaltaisia elämänkokemuksia kokeneiden ihmisten vertaistuki ja turvaverkko voi olla tärkeää. Riskinsä siinäkin on ja pahimmillaan touhu kääntyy tukahduttavaksi yhdessäoloksi, riitelyksi tai jopa alkoholin läträämiseksi. Olen kuitenkin kuullut lähinnä positiivisia juttuja näistä paluumuuttajien "siirtokunnista". Osa muuttaa pienten paikkakuntien sijasta isompiin kaupunkeihin, joissa meininki on yleensä anonyymimpää, kansainvälisempää ja suvaitsevampaakin. Sitten on aina niitä, jotka eivät paluumuuta ollenkaan.

Joitakin tiedän, jotka ovat Suomeen muuton sijasta lähteneet Ruotsista kohti uutta määränpäätä ulkomailla. On muutettu Viroon, Unkariin, Puolaan, Kreikkaan, Norjaan ja varmaan jonnekin muuallekin. Moni on lähtenyt kolmanteen maahan esimerkiksi rakkauden perässä eli muuttanut esimerkiksi Ruotsissa tavatun puolison kotimaahan. Yksi suomalaisukko kertoi olevansa luonteeltaan ikuinen seikkailija. Ei kuulemma viitsi mennä elämässään taaksepäin kuten hän paluumuuton Suomeen koki. Hänellä ei ollut mitään pahaa sanottavana Suomesta. Ilmiselvästi hänellä oli kuitenkin jano kokea vielä uutta, vaikka ikää jo olikin mittarissa. Taas opetteli uutta kieltä ja oli innoissaan uuden maan ruoista ja muista asioista kuin pikkulapsi. Useimmat ulkosuomalaiset kuitenkin kokevat, ettei vanhana enää jaksa sopeutua täysin uuteen kulttuuriin ja kieleen. Nämä tarinat opettavat, että me ollaan erilaisia.

Meillä oli sama. Meillä on kolme lasta ja kaikki tyttäriä. Vanhin oli ensimmäisellä luokalla ja nuorin alle vuoden vanha, kun aloimme tosissaan selvittää Suomeen muuttoa. Pari vuotta siinä meni ennen kuin muuttopäivä vihdoin koitti. Sinä aikana aloin suhtautua Ruotsiin entistä kriittisemmin. Tietysti kriittisyys johtui osin siitä, että aloin mielessäni sopeutua elämänmuutokseen ja Ruotsista lähtöön. Vaikeinta viimeisinä vuosina Ruotsissa oli kuitenkin juuri pikkutyttöjemme ajatusten kohtaamiset. Kaksi vanhinta kuuli ja ymmärsi jo paljon ampumisista, pommeista ja monista muista ongelmista. En olisi halunnut niin pienten lasten ajattelevan sellaisia asioita, jos olisin voinut asiaan itse vaikuttaa. Lapset kuitenkin kuulivat asioista päiväkodissa ja koulussa, kun toiset lapset asioista puhuivat. Vanhempi lapsi osasi lööpeistäkin lukea pommijuttuja sekä muita. Onneksi ei asuta siellä enää.

Alkoi hieman kyllästyttämään välivaiheessa eläminen. Selailin joutessani asuntojen myynti-ilmoituksia ja kävin joitain paikkoja katsomassakin. Ei tullut kauppoja. Enhän edes tiennyt, mihin tahtoisin asettua.

Suomen ja Ruotsin välillä matkustus oli sentään sallittua. En ikävöinyt Ruotsiin, mutta kävin siellä tapaamassa lapsia. Aikuisiahan ne jo ovat. Olin tehnyt kuvakoosteen Suomesta. Valtavasti valokuvia sieltä ja täältä. Editoin kuvat videoksi. Olin aika ylpeä lopputuloksesta. Poikakin kehui. Osaavat suomea, mistä olen iloinen. Tietysti kutsuin heitä Suomeen käymään. Mutta nuorilla on aina kiire. Niin mullakin oli samassa iässä. Tuttuja oli mukava tavata, mutta pakko sanoa, että Ruotsi näytti pahemmalta kuin ennen mun Suomeen muuttoa. Ei siitä sen enempää.

Ruotsin reissun jälkeen lähdin Lappiin asuntoauton kanssa. Viikko laskettelua. Yhtenä päivänä koirasafari. Illalla saunaa, kylpylää ja hieman afterski-meininkiä. Kevät tuli yllättäen. Piti olla mökillä katsomassa jäiden lähtöä, mutta nehän katos ennen kuin ehdin paikalle. Kesällä pääsin vihdoin Baltiaan. Kahden viikon Baltian retki venyi kolmen viikon reissuksi, koska vietin mennen tullen muutamia päiviä Etelä-Suomessa. Kivoja paikkoja on paljon. Mukavia ihmisiäkin on kaikkialla, mutta morsianta ei mistään vielä löytynyt. Kesän aikana tuli käytyä myös kansallispuistoissa, mökillä, kalassa ja muutamilla sukujuhlilla. Puutarhassa juhlittiin pienellä porukalla. Koronatautia varotaan edelleen. Paska tauti. Kaksi rokotusta olin ottanut jo heti kun niitä sai. Loppukesästä lensin Saksaan. Ostin sieltä auton ja ajoin sen Suomeen. Sähköauto uteliaisuuden vuoksi. Tekniikka kiiinnostaa. Yllättävän helposti sujui koko homma.

Syksyn tulo vähän masensi, koska elin edelleen väliaikaiselämää. Mutta ruska oli upea. Opiskelin sieniä. En ole niitä aiemmin poiminut, mutta mummolassa syötiin sieniä. Ihan hyvän keiton sain tehtyä ja metsästäjänpihvit. Sisko leipoi suppilovahveroista piirakan. Katselin kuvia Baltian retkeltä ja muistelin sitä reissua. Kiva paikka. Haluan siellä käydä uudestaankin, mutta päätin asettua pysyvästi Suomeen. Siispä aktivoin asunnon etsintää. Mökkiä mietiskelin siinä samalla. Minä käytän mökkiä selvästi eniten. Se on kiva paikka, mutta aika pieni ja alkeellinen nykyajan ihmisille. Paikkaa olisi kiva vähän enemmänkin remontoida. Kyllä, minäkin olen katsonut Huvila & Huussi -ohjelmaa televisiosta! Veljeä ei kiinnostanut koko mökki. Sisko ei halunnut investoida mökin remonttiin. Kumpikin suostui myymään mulle osuutensa, joten kaupat lyötiin lukkoon. Saavathan he edelleen siellä käydä.

Mökin remontti on nyt mun tärkein projekti tällä hetkellä. Tosin suunnitteluvaihe on vasta käynnissä. Pihaa ja rantaa täytyy myös kehittää. Syksyllä ostin mökille uuden veneen käytettynä, kun tutuntuttu halusi päästä omastaan eroon. Kaupan päälle tuli SUP-lauta!!!!! Ai saakeli, sitä lajia en olekaan vielä kokeillut...

Muuten syksy on kulunut entiseen tapaan: Kuntosali, uimahalli, kirjasto, kahvila, lenkkeily, fillarointi, lukeminen, sukulointi, TV:n katselu, mökkeily, kalastus ja muutamia parin yön reissuja lähialueella. Esimerkiksi Tampereella kävin. Se on kiva kaupunki, jonne täytyy mennä myöhemmin uudestaan.

Kohta on jo toinen joulu Suomessa. Aika on mennyt nopeasti. Yhtään ei kaduta Suomeen muutto. Tosin en ole vieläkään asettunut aloilleni Suomeen, jos ajatellaan asunnon ostoa. Sijaintia mietin eniten. Täällä kotimaakunnassa on aika mukava elellä. Mökkiremonttia tehdessä mulla on ehkä sitten paremmin aikaa miettiä kaikenlaista. Kunhan kevät etenee, alan viettää enemmän aikaa mökillä. Teen kesäksi majan saunatupaan, niin voin remontoida asuinrakennusta ilman stressiä ja tarkkoja aikatauluja. Alkuun on tavaran pois kuljettamista sekä purkuhommia. Ehkä päätös pysyvän asunnon osalta syntyy siinä remontin aikana. Vasaran varressa on ennenkin päätöksiä syntynyt.

Käyn vielä ennen joulua tapaamassa lapsia Ruotsissa. Suomesta katsottuna Ruotsin uutiset ovat ihan pähkähulluja. Ihmisiä ammutaan kaduille ja pommeja paukkuu. Minulta on kysytty Suomessa, onko ne uutiset totta. Moni luulee ampujien olevan kantaruotsalaisia. On ollut vaikea selittää tilannetta vanhoille ihmisille. He eivät ymmärrä kokonaisuutta. Vanhat sukulaiset pelkäävät minun lasten puolesta. En myönnä heille, mutta nykyään jo minuakin vähän pelottaa.

Olen tehnyt lapsille uutta kuvakoostetta. Mulla on hirveästi valokuvia: Baltiasta, Saksasta, sukulaisista, mökkiremontti-ideoista, Lapista, Suomen luonnosta, pitkin poikin Suomea otetuista... Toivottavasti mun video kelpaa nuorisolle. Mitä muuta veisin heille Suomesta tuliaisina? Vielä ehtisin ostaa ennen reissuun lähtöä.