Punapiraija

Se sitten meni copy/paste hiukan "käteen" eli tuli sama linkki pariinkertaan mutta kumminkin tuosta on hyvä jatkaa hakukoneella.

Kiitoksia oikein paljon neuvoistasi. Tuolla hakusanalla löytyi paljon hyödyllistä tietoa. Muutama asia jäi vielä epäselväksi.

Akvaarion koko. Jollain ulkomaisella keskustelupalstalla näin jonkun mainitsevan, että hänellä on 3 punapiraijaa 55 gallonan (reilu 200 litraa) akvaariossa. Käsittääkseni tuon kokoinen on liian pieni..? Itselläni olisi mahdollisuus hommata n. 350 litran allas. Olisiko 2-3 kalaa sen kokoiseen akvaarioon sopiva?

Ruokinta. Sain sellaisen käsityksen, että piraija ei syö joka päivä. Onko lontoon murre päässyt unohtumaan, vai onko näin?

Ympäristö. Akvaario olisi tarkoitus sijoittaa olohuoneeseen, jossa luonnollisesti on meteliä (tv, stereot, yms). Onko piraija arka taustamelulle? Kirkasta valoa sen tuolla kerrottiin aristelevan, mutta metelistä ei puhuttu mitään.

Kala kirjoitti:

Kiitoksia oikein paljon neuvoistasi. Tuolla hakusanalla löytyi paljon hyödyllistä tietoa. Muutama asia jäi vielä epäselväksi.

Akvaarion koko. Jollain ulkomaisella keskustelupalstalla näin jonkun mainitsevan, että hänellä on 3 punapiraijaa 55 gallonan (reilu 200 litraa) akvaariossa. Käsittääkseni tuon kokoinen on liian pieni..? Itselläni olisi mahdollisuus hommata n. 350 litran allas. Olisiko 2-3 kalaa sen kokoiseen akvaarioon sopiva?

Ruokinta. Sain sellaisen käsityksen, että piraija ei syö joka päivä. Onko lontoon murre päässyt unohtumaan, vai onko näin?

Ympäristö. Akvaario olisi tarkoitus sijoittaa olohuoneeseen, jossa luonnollisesti on meteliä (tv, stereot, yms). Onko piraija arka taustamelulle? Kirkasta valoa sen tuolla kerrottiin aristelevan, mutta metelistä ei puhuttu mitään.

Lue lisää

Kuten aikaisemmin kerroin tiedot vaihtelevat lähteestä riippuen, voihan pirjaoita tunkea vaikka 100 litran akvaarioon, ei sitä kukaan valvo. Kuten maisitsin "minunmielestäni" jopa 300 litrainen allas on täysikasvuiselle punapirajaparille liian pieni. Voihan 350 litran akvaariossa kasvattaa parven punapirajan poikasia, siinävaiheessa kun tila käy pieneksi viimeistään (parinmuodostus) luonto hoitaa heikoimmat yksilöt pois.

Aikuinen ja nuoriaikuinen piraja ei tarvitse päivittäistä ruokintaa, poikaset sitävastoin tarvitsevat kasvaakseen ja voidakseen hyvin. Poikasen ja aikuisen pirajan aineenvaihdunta on erillainen, aikuinen lepää ja säästää energiaa kuluttamata sitä turhaan, poikaset uivat ja etsivät ruokaa jatkuvasti sekä kisailevat keskenään ja syöty ravintomäärä kuluu nopeammin, eikä poikaseen kerralla mahdu ruokaa niinpaljon kuin isompaan kalaan. Lisäksi luonnossa on ns kuivakausi jonka aikana ruokaa on luonnonvesissä niukasti, aikuinen piraja luonnossa varautuu tähän syömällä sadekaudella varastoon = muodostaa ylimääräisestä syödystä ruuasta kudosrasvaa jonka turvin voi pärjätä pitkiäkin aikoja täysin syömättä.(kala siis käyttä tätä "vararavintoa" kudosrasvaa kuivallakaudella eläkseen.) Kuivankauden jälkeen tulee sadekausi ja luonossa joenuomat tulvivat, tulee uutta vettä, ruokaa on riittämiin kalat syövät hyvin ja on aika lisääntymisen. Eli luonnossa piraja lisääntyy kerran vuoodessa, akvaariossa pirajalla on potentiaalia lisääntyä hyväkuntoisilla kaloilla monestikkin vuodessa hyvissä olosuhteissa.

Pienenä otetut pirajanpoikaset kyllä tottuvat olemaan olohuoneessa akvaariossa, eikä niitä taustamelu häiritse kun tottuvat. Piraja niinkuin monet muutkin kalat tuntevat ajankanssa tuntemaan hoitajansa sekä perheensä elintavat eivätkä häiriinny siitä. Mutta auta armias kun jotakin tavallisuudesta poikkeavaa tapahtuu, esimerkiksi vieraita paukahtaa parvi akvaarion suojaisimpaan paikkaan eikä tule pois ennen tilanteen ns normalisointumista. En tiedä kaloilla mistä tämä johtuu, mutta epäilen niiden aistivan kylkiviivallaan jossa siaitsee kalojen yksi tärkein tuntoelin (kylkiviiva-aissti ns hyytelökupit jolla kala aistii pienimmätkin vedenvärähtelyt jne) Mutta kala oppii tosiaankin tuntemaan normaalin elämänrytmin paikassa jossa ovat. Voi olla että kala esim aistii ja oppii tuntemaan eri perheenjäsenten askeleet joita ei tarvitse pelätä. Tämä kalojen kylkiviiva-aisti on erittäin herkkä aisti jolla kala aistii pienetkin vedenvärähtelyn muutokset esim yöllä ja kun näin on jos vedessä tapahtuu jotakin tavallisuudesta poikkeavaa kala ymmärtää paeta (luonnossa pedot, pirajallakin on luonnossa vihollisia.) Aikuiselle pirajalle riittää kertaruokinta tai korkeintaan kaksi viikossa. Tähänkin muodostuu aikanaan oma rytmi kantapäänkautta, aikuinen piraja ei syö kuin silloin kun sillä on nälkä, eli käytäntö aikanaan opettaa miten omat kalat syövät aikuisena. Poikasia syöttäisin jokapäivä, ainakin tuonne 10 cm kokoon saakka.

Sinuna ottaisin jos pirajoihin päätyisin 6 kpl nuoria punapirajan poikasia kasvamaan tuohon altaaseen joskus suurempana luopuisin ylimääräisistä kaloista ja valitseisin siihen parin pirajoita. Piraja altaassahan ei oikein viihdy muut kalat (mistähän johtunee) jotkut ovat kokeilleet suurikasvuisia plekoja mutta nekin ovat menestyneet huonosti aikuisten pirajoiden seurassa. Jos joskus pirajan joutuu ottamaan "ulkopuolelta parven" on akvaarioontuotavan pirajan minimikoko oltava vähintäin 70 % entisten kalojen koosta, muuten käy huonosti.

Pikkuvinkkinä voin sanoa että osta haaveja yli tarpeen jos joudut pirajoita sillointällöin siirtänään, se on siirto/haavi kun piraja puree sen pillunpäreiksi. Äläkä koskaan kevennä haavinpussia toisella kämmenelläsi kun piraja on haavissa (ainakaan paljainkäsin) on varmaa että jos paljaalla kädellä tämän teet on kädessä ainakin hampaiden haavat, parhaassatapauksessa pala pois. Ainakin jenkkilässä olen joissakin kaupoissa nähnyt olevan myytävinä erityisiä metalliverkosta valmistettuja pirajahaaveja joita ne eivät saa purtua palasiksi. Jenkeissä on pirajanpito sekä tuonti kielletty sellaisissa osavaltioissa joissa on ns jatkuva kesä, sentakia että ihmiset ostavat heräteostoksina erillaisia exottisia kaloja esimerkiksi pirajat. Sitten ne koetaan ongelmaksi ja lempataan johonkin keinolammikkoon, järveen tms. Eli laki on tehty tämäntakia ettei lämpimät osavaltiot halua vesistöihinsä omaa pirajakantaa joka rajoittaisi humattavasti ihmisten virkistystoimintaa kuten esim uiminen.

Tässä muuten linkki siihen mistä aikaisemmin varoitin eli Pacu. Pienenä erityisesti niin punapirajan näköinen ettei niitä kokematon erota, katso Pacun aikuiskokoa.

http://freshaquarium.about.com/library/profiles/blfw0037.htm

Appmit kirjoitti:

Kuten aikaisemmin kerroin tiedot vaihtelevat lähteestä riippuen, voihan pirjaoita tunkea vaikka 100 litran akvaarioon, ei sitä kukaan valvo. Kuten maisitsin "minunmielestäni" jopa 300 litrainen allas on täysikasvuiselle punapirajaparille liian pieni. Voihan 350 litran akvaariossa kasvattaa parven punapirajan poikasia, siinävaiheessa kun tila käy pieneksi viimeistään (parinmuodostus) luonto hoitaa heikoimmat yksilöt pois.

Aikuinen ja nuoriaikuinen piraja ei tarvitse päivittäistä ruokintaa, poikaset sitävastoin tarvitsevat kasvaakseen ja voidakseen hyvin. Poikasen ja aikuisen pirajan aineenvaihdunta on erillainen, aikuinen lepää ja säästää energiaa kuluttamata sitä turhaan, poikaset uivat ja etsivät ruokaa jatkuvasti sekä kisailevat keskenään ja syöty ravintomäärä kuluu nopeammin, eikä poikaseen kerralla mahdu ruokaa niinpaljon kuin isompaan kalaan. Lisäksi luonnossa on ns kuivakausi jonka aikana ruokaa on luonnonvesissä niukasti, aikuinen piraja luonnossa varautuu tähän syömällä sadekaudella varastoon = muodostaa ylimääräisestä syödystä ruuasta kudosrasvaa jonka turvin voi pärjätä pitkiäkin aikoja täysin syömättä.(kala siis käyttä tätä "vararavintoa" kudosrasvaa kuivallakaudella eläkseen.) Kuivankauden jälkeen tulee sadekausi ja luonossa joenuomat tulvivat, tulee uutta vettä, ruokaa on riittämiin kalat syövät hyvin ja on aika lisääntymisen. Eli luonnossa piraja lisääntyy kerran vuoodessa, akvaariossa pirajalla on potentiaalia lisääntyä hyväkuntoisilla kaloilla monestikkin vuodessa hyvissä olosuhteissa.

Pienenä otetut pirajanpoikaset kyllä tottuvat olemaan olohuoneessa akvaariossa, eikä niitä taustamelu häiritse kun tottuvat. Piraja niinkuin monet muutkin kalat tuntevat ajankanssa tuntemaan hoitajansa sekä perheensä elintavat eivätkä häiriinny siitä. Mutta auta armias kun jotakin tavallisuudesta poikkeavaa tapahtuu, esimerkiksi vieraita paukahtaa parvi akvaarion suojaisimpaan paikkaan eikä tule pois ennen tilanteen ns normalisointumista. En tiedä kaloilla mistä tämä johtuu, mutta epäilen niiden aistivan kylkiviivallaan jossa siaitsee kalojen yksi tärkein tuntoelin (kylkiviiva-aissti ns hyytelökupit jolla kala aistii pienimmätkin vedenvärähtelyt jne) Mutta kala oppii tosiaankin tuntemaan normaalin elämänrytmin paikassa jossa ovat. Voi olla että kala esim aistii ja oppii tuntemaan eri perheenjäsenten askeleet joita ei tarvitse pelätä. Tämä kalojen kylkiviiva-aisti on erittäin herkkä aisti jolla kala aistii pienetkin vedenvärähtelyn muutokset esim yöllä ja kun näin on jos vedessä tapahtuu jotakin tavallisuudesta poikkeavaa kala ymmärtää paeta (luonnossa pedot, pirajallakin on luonnossa vihollisia.) Aikuiselle pirajalle riittää kertaruokinta tai korkeintaan kaksi viikossa. Tähänkin muodostuu aikanaan oma rytmi kantapäänkautta, aikuinen piraja ei syö kuin silloin kun sillä on nälkä, eli käytäntö aikanaan opettaa miten omat kalat syövät aikuisena. Poikasia syöttäisin jokapäivä, ainakin tuonne 10 cm kokoon saakka.

Sinuna ottaisin jos pirajoihin päätyisin 6 kpl nuoria punapirajan poikasia kasvamaan tuohon altaaseen joskus suurempana luopuisin ylimääräisistä kaloista ja valitseisin siihen parin pirajoita. Piraja altaassahan ei oikein viihdy muut kalat (mistähän johtunee) jotkut ovat kokeilleet suurikasvuisia plekoja mutta nekin ovat menestyneet huonosti aikuisten pirajoiden seurassa. Jos joskus pirajan joutuu ottamaan "ulkopuolelta parven" on akvaarioontuotavan pirajan minimikoko oltava vähintäin 70 % entisten kalojen koosta, muuten käy huonosti.

Pikkuvinkkinä voin sanoa että osta haaveja yli tarpeen jos joudut pirajoita sillointällöin siirtänään, se on siirto/haavi kun piraja puree sen pillunpäreiksi. Äläkä koskaan kevennä haavinpussia toisella kämmenelläsi kun piraja on haavissa (ainakaan paljainkäsin) on varmaa että jos paljaalla kädellä tämän teet on kädessä ainakin hampaiden haavat, parhaassatapauksessa pala pois. Ainakin jenkkilässä olen joissakin kaupoissa nähnyt olevan myytävinä erityisiä metalliverkosta valmistettuja pirajahaaveja joita ne eivät saa purtua palasiksi. Jenkeissä on pirajanpito sekä tuonti kielletty sellaisissa osavaltioissa joissa on ns jatkuva kesä, sentakia että ihmiset ostavat heräteostoksina erillaisia exottisia kaloja esimerkiksi pirajat. Sitten ne koetaan ongelmaksi ja lempataan johonkin keinolammikkoon, järveen tms. Eli laki on tehty tämäntakia ettei lämpimät osavaltiot halua vesistöihinsä omaa pirajakantaa joka rajoittaisi humattavasti ihmisten virkistystoimintaa kuten esim uiminen.

Tässä muuten linkki siihen mistä aikaisemmin varoitin eli Pacu. Pienenä erityisesti niin punapirajan näköinen ettei niitä kokematon erota, katso Pacun aikuiskokoa.

http://freshaquarium.about.com/library/profiles/blfw0037.htm

Lue lisää

Tämä selventää asiaa jo paljon. Kiitoksia tiedoista!

Kala kirjoitti:

Tämä selventää asiaa jo paljon. Kiitoksia tiedoista!

Hyvä että kelpasi.

Sisustukseen kannattaa "minunmielestäni" käyttää hienoa hiekkaa esim hiekkapuhallushiekkaa raekoko 0.5-1.2 mm. Kantoja yms suojapaikkoja kaloille turvallisuuden tunnetta ja piilopaikkoja luomaan. Kasvejakin voi olla mutta niistä kasveista tulee "pärettä" viimeistään kalojen hormoonitoiminnan alettua.

Ruoka taas, hmmm tätähän ei saa tehda suomen lain mukaan, mutta pirajan ruoka on luonnossa, toiset kalat, liha, osittain myös vesikasvit jne. Itse syöttäisin, muikkua, silakkaa. Sekä tekisin näistä kaloista jonkin näköisen pakastemixin johon lisäisin, esim hernettä, pinattia (pinatti pitää ryöpätä ennen ruojaan laittoa) tjms vihreää jotakin ihmisille tarkoitettua monivitamiinivalmistetta vaikka Sanasol (normaalia ei sorbitolilla maustettu) lisäksi lisäisin vielä hiukan tavallista kalanmaksaöljyä. Kalanmaksaöljyn ainut haittapuoli on että se tekee joksikinaikaa vedenpinnalle rasvaisen kalvon joka kyllä häviää aika nopeasti ruokinnanjälkeen pois jos pintavesi rikotaan hapettimella, sekä suodatin kierrättää pintävettä. Jos pinta jää tukkoon kalanmaksaöljystä se estää hapen sitoutumisen akvaarioveteen. Akvaariossahan saadaan paras happitilanne aikaiseksi pintaveden voimakkaalla kierolla joka hapettaa akvaariovettä sekä samalla haihduttaa akvaariovedessö syntyviä kaasuja samalla vedestä pois.

Pienenä otetut pirajanpoikaset oppivat myös syömään raemaisia akvaariokaloille tarkoitettuja kuivaruokia, sekä esimerkiksi pakasteena surviaisentoukkaa. Akvaariokaloille tarkoitettuja pakasteruokia tosin on paljon muitakin olemassa.

Pirajaharrastajan yksi tärkeimmistä tavoitteista onkin tasapainon loytyminen ruokinnan, suodatuksen sekä vedenvaihtojen kannalta kalojen hyvinvoinnin lisäksi, kun ruokinta sotkee vettä.

Ruokinta on kalojen koon mukaan, ne syövät vaihtelevia määriä erikokoisina eikä kenellekkään voi sanoa "anna kolme muikku/piraja" minä en ainakaan voi sano koska vain omien kalojen ruokamäärän tunteminen syntyy niinsanotulla "näppituntumalla" kokeilemalla kantapäänkautta. Kaloja kannattaa syöttää alussa varovasti, ei liikaa ja sitämukaa kun ruoka maistuu suurentaa annosta ja katsoa milloin kalat eivät enää syö, pilantuneen syömättömän ruuan joutuu akvaariosta poistamaan.

Hintataso eripuolilla suomea vaihtelee paljonkin, tämä johtuu ns "helsinkikeskeisyydestä" = kysynnän ja tarjonnan laki, sekä asiakasmäärät. Kun helsingissä joku kala maksaa 10 euroa voi samanlaisen kalan saada peräposion erä & kalashopista 5-6 euroon.