Pätevä kauppakirja(ko)?

Kuten Jurristi sanoi, kauppakirja on periaatteessa laillinen, mutta sisältää vähän omituisia ehtoja ja myös puutteista, kuten Jurristi sanoikin, ja on muutenkin pikkuisin säälittävä viritelmä.

Esim tuo lopetuspykälä on siinä mielessä vähän erikoinen että jos koira sairastuu pahasti ja eläinlääkäri sanoo että pitää lopettaa niin ei siinä enää kasvattajalle soiteta. Lisäksi tuo suomessä on neljä vuodenaikaa, siksi koirassa voi olla neljää rotua on aika absurdi (eikä liity edes mihinkään) Tuolla siirtopykälällä lienee tarkoitettu ettei omistaja saa myydä koiraa eteenpäin ilman kasvattajan lupaa, mutta olisi se voitu huomattavasti paremmin sanoa. (ja on muutenkin mielestäni vähän erikoinen pykälä, kyseisessä pykälässä puututaan aika tavalla omistajan oikeuksiin eli oikeuteen myydä tai hävittää esine.)

Itse ostaisin koiran kasvattajalta joka pystyy juridisessa mielessä edes vähän parempaan ulosantiin sopimuksia tehdessään. Käyttäisi edes kennelliiton sopimuspohjia (muistaakseni he ovat julkaisseet kasvattajille koiran kauppakirjapohjia ja malleja.)

>>Kauppakirja olisi laadittava ainakin kahtena kappaleena, yksi kummalekin sopijapuolelle ja tästä pitäisi olla maininta kauppakirjassa.

Totta puhut, että ilman sanktioita jää edelleen myymisen kielto (jos sitä tarkoitettiin) vähän heikoksi.

Kauppakirjan ehdolla edelleen myynnin kiellosta ilman alkuperäisen myyjän lupaa on kuitenkin se merkitys, että uusi omistaja ei tule lailliseksi omistajaksi, jos on ollut tietoinen siitä, että lupa vaaditaan (esim. nähtyään ko. kauppakirjan, jolla koira ostettu alkuperäiseltä myyjältä). Eli periaatteessa alkuperäinen myyjä voisi tällaisessa tapauksessa vaatia koiraa itselleen, koska sopimusehtoja on rikottu olennaisesti. Samalla voisi ajatella, ettei kauppahintaa täytyisi palauttaa kokonaan vaan siitä olisi vähennettävä alkuperäiselle myyjälle palauttamisesta aiheutuvat kulut.

"Joten loppuenlopuksi nuo sopimusehdot on yhtä tyhjän kanssa koska niitä voi vapaasti rikkoa ilman mitään sanktion vaaraa."
Ei, huolimatta siitä että tuo sopimus on hieman ontuen tehty, niin lähtökohta on aina että sopimus sitoo tekijöitään. Niin myös tässä, se on sitten eri asia, mitä käytännössä tapahtuu jos noita sovittuja ehtoja rikotaan, mutta ei se nyt ihan niinkään mene että sopimusta voi rikkoa jos siltä tuntuu, jos sopimukseen ei ole sanktioitakaan laitettu.

Koska sopimus voi syntyä jopa hiljaisesti, niin sillä ei sinänsä ole itse sopimuksen oikeusvaikutuksiin merkitystä miten suppeasti tai laajasti sopimuksen sisältöä kirjataan, vaan lähinnä niiden tulkintaan, eli tässä tapauksessa se jää epäselväksi mitä tapahtuu jos vaikka koira myydään eteenpäin. Mahdollisuudet ovat aina alkuperäisen kaupan purkamiseen, jos uusi omistajan on sopimuksen vastaiusesti myymässä tai lopettamassa koiraa, esim. pitovaikeuksien takia.