Yksi elämäni oivalluksista on se kaikkien tähän asti kokemien asioiden vuoksi se että en pidä useimpia asioita itsestäänselvyyksinä ja enkä esinnäkään ihmisiä jotka ovat tärkeitä, koskee myös omia lähellä olevia ihmisiä. Toivon myös kumppanilta, jos (vahva jos) sellaisen vielä saan joskus, ettei toista pidä pitää itsestäänselvyytenä tai muutenkaan asioita jotka tuottavat iloa ja onnea.
Menetyksiä ja pettymyksiä
Anonyymi
4<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Näin ajattelen myös. Jos menisin suhteeseen vielä, olisi siinä oltava paljon tunnetta molemmilla. Ja kun on välittämistä, löytyy myös aitoa yrittämistä, eikö niin? Olen sopeutunut ajatukseen, että saatan olla yksin loppumatkan täällä. Mikä ei tarkoita, ettenkö haluaisi vielä kumppania. En ole kenenkään laastari tai kompromissi, enkä ota itsekään kenestäkään ihmisestä sellaista elämääni.
Juurikin noin.
Hieno oivallus
Tämä on ollut myös minulla paras oivallus, jonka olen pitkään aikaan tehnyt.
Tunnen suurta kiitollisuutta.