Luin jokin aika sitten jutun vammaisesta äidistä. Mitä mieltä äidit jas odottavat äidit ovat yleensäkin vammaisista/pyörätuolilla kulkevista äideistä ja odottavista? Ovatko he mielestänne ihan tavallisia vai eivätkö he mielestänne jostain syystä sovi äidiksi (mistä syystä)?
Kysymys
mietiskelijä
5424
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
kykeneväinen huolehtimaan lapsestaan vammansa takia edes suunnilleen itsenäisesti miehensä kanssa, ei ole sopiva äidiksi. Jos taas pystyy huolehtimaan lapsestaan, on varmasti äidiksi sopiva. Pyörätuoli itsessään ei ole este. Kaulasta alaspäin halvaantuminen sitten alkaisi jo olla.
Ja jos joku vammautuu lapsen teon jälkeen, niin sitten häntä autetaan niin paljon kuin tarvitsee, mutta tahallaan ei lasta pitäisi tehdä, jos ei pysty siitä huolehtimaan vamman tai jonkun muun syyn takia. Uskoisin, että useimmat vammaiset, jotka lapsen tekee, ovat kykeneväisiä myös huolehtimaan hänestä, joten ovat tavallisia.
Useimmiten fyysisesti vammainen äiti ja tietysti myös isä tulevat hyvin toimeen vauvan kanssa. Tukea ja apua on tarjolla niin paljon. Tietenkin mainittu neliraajahalvaus on jo asia erikseen.
Useimmiten lapsen puuttelliseen hoitoon ovat syynä aivan muut asiat. Yleensä heitteillejättöön ja huonoon hoitoon johtuvat syyt sijaitsevat korvien välissä. Ongelma on vielä pahempi niillä joita ei voida auttaa, koska perhe kieltää ongelmien olemassa olon.
Pelkkä fyysinen vammaisuus ei ole mielestäni este lapsenteolle, jos perheessä on esimerkiksi mies joka kykenee liikkumaan suht.normaalisti. Vaikeasti liikuntavammainen yh-äiti ei nyt ihan kuulosta hyvälle, eihän siellä kotona ole tukihenkilöä 24h/vrk. Eli kyllä, minusta ovat yhtä sopivia vanhemmiksi siinä missä muutkin. Samaa ei voi sanoa alkoholisti/narkkariäideistä jotka voisi viedä nurkan taakse ja...saman tien!
Miksi eivät vammaiset äidit/odottajat olisi sopivia äidiksi? Kamalaa, että tuollaista pitää edes kysyä! Olen itse kroonisesti sairas, ja sairaus vaikuttaa liikuntakykyyni. Kuitenkin koen että minulla on aivan samanlainen oikeus tulla äidiksi kuin kaikilla muillakin! Mikä sairaudessani mahdollisesti voisi tehdä minusta huonon äidin? Saattaa olla, että lapseni synnyttyä tulen tarvitsemaan apua, mutta niinhän tarvitsevat monet ns. "terveetkin" äidit!
Täytyy tietenkin myöntää, että neliraajahalvaantuneen on jokseenkin mahdotonta hoitaa lastaan. Mutta jos hän kykenee tulemaan raskaaksi ja haluaa lapsen saada, hänellä on siihen oikeus. Ei meistä kukaan voi häneltä tätä oikeutta kieltää. Arvosteltaisiinkohan muuten vammaisia isiä yhtä helposti, kuin äitejä?
Taas kerran nähdään mitä ennakkoluulot saavat aikaan. Kannatta ensin tutustua sairaiden/vammaisten arkipäivään, ennen kuin katsoo oikeudekseen arvostella!
kykeneväinen hoitamaan lastasi, olet varmasti sopiva äidiksi. Mutta kyllä esimerkiksi sen neliraajahalvaantuneen tulee miettiä jo muutakin kuin omaa oikeuttaan tulla äidiksi. Kai hänellä sellainen lain mukaan on, mutta olisiko lapsella suotavaa olla myös oikeuksia? Tietysti, jos lapsella on isä, joka ottaa hoitovastuun... Muussa tapauksessa mitä lapselle tapahtuu?
Sama pätee vammaiseen isään. Jos lapsi tulee hoidettua edes suurin piirtein oman perheen voimin, asia on kunnossa.
Mä en itse huomannut täällä viestiketjussa yhtään arvostelua asian suhteen, joten ota rennommin.