Mä olen tässä kohta 8.kuulla raskaana ja tänään paljastui, että mitä ilmeisemmin lapsen isällä on päihdeongelma. Soitti mulle, oli ihan sekaisin, on aikaisemmin jättänyt mut herra ties miksi. Lapsesta se iloitsi kyllä?
Voinko mä hakea lähestymiskieltoa lapseeni siksi, että sillä olisi turvalliset oltavat ettei tarvii katsella isää, joka on välillä hiton vihainen, välillä tosi surullinen ja välillä iloinen ja ylienerginen? Onko mulla mitään mahiksia päästä lapsen isää karkuun, koska pelkään lapseni puolesta?
ASIALLISIA vastauksia, kiitos. En halua kuulla lausetta "mitäs menit narkkarin kaa yhteen!".
Voinko mä hakea lähestymiskieltoa lapseeni siksi, että sillä olisi turvalliset oltavat ettei tarvii katsella isää, joka on välillä hiton vihainen, välillä tosi surullinen ja välillä iloinen ja ylienerginen? Onko mulla mitään mahiksia päästä lapsen isää karkuun, koska pelkään lapseni puolesta?
ASIALLISIA vastauksia, kiitos. En halua kuulla lausetta "mitäs menit narkkarin kaa yhteen!".
Vastaukset 8
Vanhimmat
asiasta minulla ei mitään kokemuksia,
mutta luulisin että lähestymiskieltoon tarvitaan jonkinmoista näyttöä.
Eli isän pitäisi käyttäytyä uhkaavasti tms,
siksi, että isä on soittanut sinulle et saa lähestymiskieltoa.
ja lapsi ei vielä ole edes syntynyt,
voihan se olla, ettei isä lapsen aikana ole koskaan "sekaisin".
ja kirjoitit että mitä ilmeisemmin isällä on päihdeongelma..
kuinka kauan olet tuntenut isän?
etkö ole aiemmin huomannut mitään?
Ehkä isällä nyt vain satunnainen kausi?
ja onko kyse viinasta vai huumeista vai kummastakin.
Nautihan loppuajan raskaudesta, ja älä kovasti mieti pahoja asioita.
tietty ne mielessä pyörii, mutta kuitenkin.
Mun tapauksessa lähäri hommattiin lasten isälle eron jälkeen.
Lähäri saatiin kun ex oli 1v häirinnyt kotirauhaamme puhelimitse ja käymällä kotona hakkaamassa mut, hajottanu mun auton parkikselle, uhkaillu mun ja lasten henkeä yms.
Kaikki tämä piti myös todistaa tapahtuneeksi.
tämä ei kuitenkaan exää mitenkään estänyt jatkamaan samaan malliin, eihän poliisi joka paikkaan kerkiä.
jouduin muuttamaan lapsineni toiselle paikkakunnalle salaiseen osoitteeseen ja puh numerot salaisiksi ni sit vasta päästiin elään normi elämää.
Ex:llä on myös päihdeongelma ollu katkollaki pari kertaa eron jälkeen ja sen vaatiessa tapaamisia on oikeus katsonut ettei ole lasten edun mukaista tavata isäänsä eli se siitä isyydetä.
ilmoittaa sen isän nimeä ollenkaan.Näin ei isä saa mitään oikeuksia lapseensa eikä joudu maksamaan elatusmaksuja mutta valtio maksaa sinulle elatusmaksut silti.Tuskin niillä elatusmaksuilla on tässä tapauksessa mitään merkitystä kuka ne maksaa koska jos miehellä on päihdeongelma niin todennäköisesti maksut kiertäis kuitenkin ulosoton kautta.
Muuta vaikka toiselle paikkakunnalle niin isä ei tiedä missä olette ja laita osoitetiedot salaisiksi jos haluat päästä lopullisesti miehestä eroon.
Keinoja on vaikka mitä.
Lähestymiskieltoe et hänelle saa noilla perusteilla mutta sen sijaan saat miehestä ikuisen riesan.Sano vaikka että lapsi on jollekkin muulle.
Vaikka isällä on päihdeongelma niin se ei automaattisesti tarkoita, että paras ratkaisu on lähestymiskielto tai paikkakunnan vaihto. Juoppoja ja pillerin popsijoita on monee junaan kuten myös niitä, joilla ei päihdeongelmaa ole. Päihderiippuvuuteen voi myös hakea apua ja joissakin tapauksissa jälkikasvun ilmaantumisella on ollut vanhempiin kasvattava/tervehdyttävä vaikutus, kun tajutaan, että nyt ollaan vastuullisia pienen ihmisen hyvinvoinnista.
Syytä olisi nyt malttaa ja katsoa miten tilanne kehittyy. Jos päihdeongelma jatkuu, niin syytä on harkita yksinhuoltajuutta. Jos mies alkaa käyttäytyä aggressiivisesti niin sitten harkitaan lähestymiskieltoa. Jos taas mies pystyy pitämään viinanjuonnin ja lapsen kanssa vietetyn ajan toisistaan erillään (niin kuin suurin osa meistä pystyy), niin en ymmärrä mikä on pielessä. On lapsen edun mukaista, että hänellä on myös osallistuva isä. Jos tämä ei ole mahdollista niin sitten mietitään seuraavaksi parhaita vaihtoehtoja.
jos halutaan lapsesta kasvavan normaali tasapainoinen lapsi.
eikö tässä nyt hypitä hätäisiin johtopäätöksiin? Käsittääkseni kyse oli "päihdeongelmasta" joka voi tarkoittaa useampaakin asiaa sekä ailahtelevasta käytöksestä, ei huumeriippuvuudesta.
Ja vaikka isä olisi narkkarikin, kestää isyys eliniän eli jos isä pääsee kuiville, voi hän alkaa panostaa vanhemmuuteen. Joten ellet kannata kansalaisoikeuksien riistämistä huumeriippuvaisilta, olisi syytä edetä tässäkin tilanteen mukaan.
Isän oikeudet eivät pahemmin kapene, vaikka äiti (alkup.kirjoittaja) ei yhteishuoltajuuteen suostuisikaan. Isällä on oikeus tavata lastaan sopimusten mukaan, vaikka äidillä onkin yksinhuoltajuus. On lapsellista ajatella, että kaikki kääntyisi hyväksi lapsen synnyttyä. Parempi varautua yksinhuoltajan nimikkeellä ja muuttaa se ajan saatossa yhteishuoltajuudeksi, jos tarvetta ja näyttöä on. Yhteishuoltajuutta ei pureta ihan vähäisin perustein ja äiti kaivaa maata jalkojensa alta suostumalla siihen hätiköiden,ajattelematta! Muuten kyllä kannattaa toimia hyvässä yhteishengessä, molempien vanhempien ;))
jossain hoidossa? Vai onko hän vain päihdeongelmainen? Nimittäin kuvauksesi perusteella hän voi olla myös maanis-depressiivinen ja se on sairaus jota täytyy lääkkein hoitaa. Tämä sairaus edesauttaa isän päihdeongelmaa. Sen sijaan että pelkäät tätä miestä, voisiko tilanteeseen löytyä sellainen ratkaisu että miehesi saisi apua ongelmiinsa ja pystyisi jollain tasolla tapaamaan lastaan tai säilyttämään edes yhteyden. Koska asiat nimittäin voivat olla huomattavasti paremmat kun ongelmiin vain löydetään oikeat "lääkkeet." Sinä olet avainasemassa siinä, että lapsesi isä pääsee hoitoon, itse hän sinne tuskin osaa hakeutua.