Mietin 80-lukua mm. työpaikalla. Johtajat, esimiehet ja työntekijät olivat nuoria. Naisten raskaaksi tulemiseen suhtauduttiin normaalisti, enemminkinmpositiivisesti. Kun koko hierarkian porukat olivat hiljan perustaneet perheen, niin se että naisia häipyi vuodeksi ja tarjosi sijaisuuksia muille oli niin normaalia.
Onko nyt niin, että kaikenlainen epävarmuus hidastaa ja siirtää perheen perustamista? Pystyykö tarjoamaan asunnon, ruokaa ja vaatteet pienokaiselle.
Havahduin, kun puhuttiin jossakin 2030-2040 luvuille, siis vuosille jolloin me ehkä emme enää ole.
Kuitenkin pitäisikin olla kaukokatseisuutta enemmän.
Tuota vasten se 6-tuntinenntyöpäivä ei olekaan hullumpi ajatus.
Jos se muutos todella julkispuolella noin 90.000 uutta työpaikkaa.
Jopa työvoimatoimistoille, mikä nimi pitäisi palauttaa.
Nyt vain TEKES, mikä ei ole asioiden sujumista parantanut.
Ongelma lienee työajan hinta. Sen pitää olla parempi kuin tukipaketit.
Voisiko startissa olla työpaikan tuki, mitä käsittääkseni on yritetty jo nytkin, mutta tuloksista ei mitään puhuttu.
Käsityömäiset työpaikat tarjoaisivat mahdollisuuksia, jos alvi pidettäisiin alhaalla. Tässä potentiaalia lisää julkispuolen rinnalle.
Beng
Onko nyt niin, että kaikenlainen epävarmuus hidastaa ja siirtää perheen perustamista? Pystyykö tarjoamaan asunnon, ruokaa ja vaatteet pienokaiselle.
Havahduin, kun puhuttiin jossakin 2030-2040 luvuille, siis vuosille jolloin me ehkä emme enää ole.
Kuitenkin pitäisikin olla kaukokatseisuutta enemmän.
Tuota vasten se 6-tuntinenntyöpäivä ei olekaan hullumpi ajatus.
Jos se muutos todella julkispuolella noin 90.000 uutta työpaikkaa.
Jopa työvoimatoimistoille, mikä nimi pitäisi palauttaa.
Nyt vain TEKES, mikä ei ole asioiden sujumista parantanut.
Ongelma lienee työajan hinta. Sen pitää olla parempi kuin tukipaketit.
Voisiko startissa olla työpaikan tuki, mitä käsittääkseni on yritetty jo nytkin, mutta tuloksista ei mitään puhuttu.
Käsityömäiset työpaikat tarjoaisivat mahdollisuuksia, jos alvi pidettäisiin alhaalla. Tässä potentiaalia lisää julkispuolen rinnalle.
Beng
Vastaukset 130
Vanhimmat
Ja hän jatkaa.
Miten yhteiskunta voisi olla aikuistuville nuorille lapsiystävällisempi.
On päiväkoteja ja paikka jokaiselle tarvitsijalle. Eipä ollut 80-luvulla itsestään selvää, mihin saat lapsesi hoitoon. Perhepäivähoitoa oli, mikä on ollut yksi kunnan ratkaisu.
En edes tiedä, onko tänä päivänä moista palvelua valikoimassa.
Kovasti puhutaan isyyslomasta ja äitiysloman jakamisesta. Edelleen useimmiten mies ansaitsee naistaan enemmän, joten pakottein ei ä.loman jakamisella paranneta lapsiperheiden asemaa. Sillä vain haluttaisiin jakaa työnantajien palkkataakkaa, mikä ei ole ollenkaan lapsi- tai perhelähtöistä ajattelua. On kuvitelmaa, että isä olisi parempi isä, jos hänen olisi pakko olla kotona. Jo tänään, jotkut voivat olla pidempään lastensa kanssa, mutta perheen tilanteestahan on paljon kiinni. Saatetaan valmistua, tehdä lopputöitä, harjoitella työpaikoissa. Ei ole yksi yhteen perheitä, joten liiallinen sääntely ei houkuttele kaikkia. Liiasta perinteisestä kodin työjakomallista lienee hiemän jo etäännytty.
Entä venyykö sinkkuilu liian vanhaksi?
Beng
Halusin aikoinaan lapsia, kun elämä oli niin mielenkiintoisempaa. Halusin myös heidän nauttivan elämän mahdollisuuksista. Kyllä olikin hauskaa heidän kanssaan taivaltaa.
Elämä oli työtä, vapaata, matkustelua ja paljon kaikenlaista puuhaa mahtui noihin lapsuusvuosiin. Soisin sen kaikille, että saisivat nauttia lapsista. Oma elämäni kulki siinä mukana ja elin omaakin elämääni. En jäänyt mistään paitsi, eikä elämätöntä elämää ollut.
Näinhän se meidänikäisillä on ollut.
Tuo on tärkeää: suoda sama kaikille nauttia lapsista.
Vaan, miten päättäjät edesauttaisivat tätä?
Itse voimme olla toki omien lastemme tukena.
Beng
Miten niin päättäjät? Miten päättäjät tukivat 70-luvulla? En kyllä sitä ollenkaan ajatellut lapsia halutessani. Tiesin, että itse on hoidettava ja mielellään hoidinkin.
Kirjoitin isyyslomasta ja siinä viittaan päättäjiin v 2020. Yritän puolustaa vapautta valita perhekohtaisesti.
Minä olin taas työssä käyvä äiti. Kun muutimme muualle, sieltä isosta entisestä asuinkaupungistamme tuli kysely, miten mielestäni lastehoito on siellä järjestetty. Vastasin, ettei kukaan ollut koskaan kehunut.
Minulle taas työ oli valintani.
Beng
Millä alalla puuhastelit?
Siirtelin papereita ja pyörittelin kynää, kunnes uppouduin it-jutskiinkin.
Siis sitä siistiä sisätyötä.
Näin tämänikäisenä olen joskus pohtinut, että aika paljon aikaa työt veivät.
Lapseltani olen kysynyt. On ollut vähän huono omatunto, ettei ole ollut niin paljon läsnä.
Beng
Ja kun eläkkeellä olisi aikaa olla läsnä, eipä lapsia kiinnosta.
Eikä mummoja kiinnosta kuin vouhotukset lasten lasten perään. Eli taas kerran ne omat lapset jäävät ohitetuiksi, väliin putoajiksi.
Äläs nyt liioittele ja yleistä.
Kyllä omia lapsiaan ihmiset ajattelevat, ovat alati sydämessä, vaikka eivät ole silmissä.
He elävät parhaillaan ruuhkavuosiaan.
Se on kuulkaas 'whatsuppia' enimmäkseen ollut näinä tautisina aikoina.
Beng
Paska-aloitus.
Paska-kaupunki. Paska-kylä. Paskaakin paskempi pyrookratia. Paska on kovana.
Ota jotain laxeeraavaa.
Beng
70-luvulla palkkaerot olivat niin suuria, että esimerkiksi vaimoni poistui työmarkkinoilta 7:ksi vuodeksi ilman muuta korvausta kuin lyhyt ja mitätön äitiysraha ja 3kk:n välein tulleet naurettavan pienet lapsilisät.
Yhteiskunnalliseen päivähoitoon ei ollut mahdollisuutta ja 2:n lapsen yksityinen maksoi niin paljon, ettei vaimoni täysaikainen palkka olisi riittänyt.
Nuo vuodet oli ainakin yhdessä marketissa työpaikka jollekin enemmän tarpeessa olevalle.
Kotivuosien jälkeen vaimo meni osa-aikaiseen iltatyöhön joten kouluikäisten lasten perushuolto hoitui kivuttomasti.
On se vaan kummaa, että tuo on nykyään niin vaikeaa!
Ymmärrän. Jo kahden lapsen kanssa tuolloin punnittiin ja laskeskeltiin, kannattiko lähteä äitiysloman jälkeen töihin, kun hoitopalkkiot olivat korkeat ja käteen ei oikein jäänyt mitään.
Tavallaan iltatyöllä tuli tapauksessanne se netto, koska ei ollut tuettua hoitovapaata.
Niinpä niin.
Monihan joutui lastenhoitovuosien jälkeen päivittämään tietojaan, mutta saivat koulutustaan vastaavaa työtä.
Kaipa sitä sumplittiin eri perheissä eri tavoin.
Beng
70-luvulla, ja vuosia eteenkin päin, vähittäiskaupan puolella oli todella huonot palkat.
Vaimoni koulupohja oli kansakoulu ja minun aloituspalkkani oli 4 x vaimoni parhaan myyjäryhmän kokoaikaisen työn ansio. Oli helppoa jäädä kotiin lasten kanssa.
Tuo arviosi vaimoni iltatyön netosta pitää täysin paikkansa. Olimme vuosikaudet eläneet pelkästään minun palkallani joten vaimoni tulot jäivät kuluttamatta ja kertyivät haman tulevaisuuden "eläkekassaan".
Kotivuosien jälkeen iltakassaksi meno ei vaatinut päivitystä.
Sanoin joskus ilkeasti, että kouluttamattomassa vaimossa on se hyvä puoli, että paikkakuntien vaihdot minun työni vuoksi sujuvat käteväsi.
Samoin silloin kun valmistelimme "eläköitymistämme" Espanjassa ja vaimoni otti kassalta omaa lomaa ilman korvauksia niin voin todeta, ettei tullut paljoakaan ansion menetystä.
Joku feministi veti herneet nenäänsä.
En väitä tätä kovinkaan tyypilliseksi tapaukseksi.
Minusta ratkaisut, kuten teidän, ovat perheen sisäisiä.
Eri koulutustaso ei ole parisuhteen, perheen este.
Tämä aika on niin eri. Kun meidän lastemme lasten määrä vähenee siellä tulevaisuudessa ja he aikuistuvat, tulee väkisin lastemme päätettäväksi työnjako. Kasvaviin sosiaalikuluihin ei heillä ole varaa.
Minun matematiikkani mukaan, mitä suuremman jakajan työelämä kestää, sitä vähemmän tukia tarvitaan. Ja jakoa voidaan tehdä vain työajan kautta. Mutta sen palkan on oltava siedettävä. Siis, Marinin ehdotukselta ei voi täysin vetää mattoa alta. Sitä pitäisi rohkeasti pyöritellä. Kolmen 8-tuntisen vakituiselta saaduista 2-tuntisista voisi palkata yhden.
Kuusituntisen verokaan ei voi päätä huimata. Netolla ihmiset elävät.
Beng
Saa olla erimieltä.
Olen eri mieltä koska saan olla.
Kuten jo niin moni tietää, niin maailmassa on tällä hetkellä liikaa porukkaa. Tämä on fakta.
Eikä pidä kanta-suomalaisten lapsia tehdä muslimien raiskattavaksi enää ainoatakaan.
Muistakaapa Oulun tapaukset.
Olet pahasti sairas vanha mies.
Oho, diagnoosi tuli kuin vakuutusyhtiön lääkäriltä konsanaan? Olenhan minä, mies ja aika iäkäskin, onneksi pää on pysynyt kuitenkin terävänä kuten aina on ollutkin..
Noh, johonkin se on sinunkin paha mielesi purettava jos niitä pakolaisia on taas pahoinpidelty maailmalla, joutuivat poloiset poltttamaan oman leirinsä että pääsisivät paremmin Suomeen KELA GOLD kortin etuja nauttimaan?
Ja Ruotsissa jopa pääministeri ikäviä asioita sanoi..muutenkin "päähänpotkituista ja syrjityistä" pakolaispoloisista - ressukoista..
Ruotsin sossut joutuivat tunnustamaan venkoilunsa , matuinvaasion seurauksien yhteys kiihtyneeseen rikollisuuteen.
Sipilän ma tuhyysärin äänimäärä puolittui Oulussa kun kutsui pe dofiilejä Suomeen ja nyt pskalaki- Sipilä joutuu luopumaan politiikasta talo myyty Sipoossa
Aika kaukaa haettu tekosyy lapsettomuuteen!
Ne on linnassa, ne oululaiset raiskaajat.
Varoituksesi voi kuitenkin osoittaa oululaisille perheille varmuuden vuoksi.
Oisko tämä "huolestuneen eläkeläisen" aloitus syntyvyydestä ???
Onhan tämä sellainen.
Ja kieputtelen tätä niin, pystymmekö ajattelemaan, mitkä olisivat ne keinot ja puitteet nuorille ja heidän lapsilleen perustaa perhe.
Beng
Ämmät haluu rasksaksi mutta mies ei halua
maksaa ruokkoja koko elämä pilalla
Eivätkö miehet yhtälailla halua perustaa perhettä?
Vastuuntunnetta!
Beng
Minä en ole halunnut koskaan perhettä. Mutta pimpeistä en ole kieltäytynyt.
No jaa, onhan niitä perheitäkin ollut,,,mutta enemmän panostin työelämään kuin olisin lastenvaunuja työnnellyt. En koskaan.
Kaduttaako yhtään?
Beng
Mistä pitäisi katua? Kaikki mennyt ok.
Ok.
Sinun elämäsi on sinun ja valintasi on sinun.
En arvostele.
Beng
Miten elämä voi olla pilalla, jos huolehtii omasta lapsestaan?
Jos ainoa kosketus lapseen on ruokkojen maksu, niin isähän siinä häviää.
Ikääntyneenä voi iloita, että on läheisiä omaisia. Moni lapseton sinkkku jää sukunsa viimeiseksi.
Turhaa sanoa, että se on sitten sen ajan murhe.
60-70-lukujen asenne. Mies ei tehnyt kotona mitään.
Kapakassa valitti tilapäisdaamilleen, että vaimo on aina väsynyt ja kireä.
Lapset jäivät vieraiksi, ja nyt he eivät pidä yhteyttä, kiittämättömät.
Ruotsissa kelakortteja jaettu paljon ksuemmin ja psikalliset maf iososuvut valvotat Ruotsia Tästä voi olla karmeat seuraukset, "maf iosot tulevat"
Matias Turkkila SuomenUutiset 10.9. "Ruotsin poliisin tiedusteluyksikön mukaan järjestäytynyt rikollisuus uhkaa maan valtionjärjestelmää. Asiasta kertoo Verkkouutiset. Rikollisuus perustuu perhepohjaisiin verkostoihin, joissa oma on valtajärjestelmänsä.
Kutsu maailma kylään. Kutsut samalla maailman ongelmat kylään."
Ei kai se syntyvyys ole joka huolettaa, eikö se ole huolen aihe ettei synnytetä?
Poikamies, minkäs teet....
Mitä tarkoitat? Voitko tarkentaa? Arvelen jotain, mutta on parempi, jos sinä sen kerrot.
Beng
Hirveästi ei myöskään varmaan huvita lisääntyä näiden epävarmuustekijöiden lisäksi sen takia, että Suomessa ja maailmalla on ihan hirveästi lapsia ja nuori lastenkodeissa. Ollut pitkään jo ongelma. Onneksi alkaa olla sukupolvi joka ei lisäänny vain koska niin pitää tehdä ja se on normaalia, koska Suomessa ainekin lähes kaikki nuo lastenkodeissa yms. ei ole mitään orpoja.
Vanhemmat jättäneet heitteille kun ei sitten sopineetkaan vanhemmiksi, vaikka kaiken piti korjaantua kun toimii vain oikein.
Eihän kukaan tästä tiedä kun nämä lapset on heitetty piiloon koteihin, josta mini on yksityisomistuksessa ja nämä pahoinpitelijät saavat vapaasti tehdä mitä vain, paljoa ei valvota lasten hyvinvointia, ja samalla rahastaa rikkaudet itselleen.
Nämä lapset pidetään piilossa, ettei kukaan vain ala miettimään kahdesti lastenhankkimista. Kaikki on lapsilla aina hyvin Suomessa satuja riimitellään. Mitään ei tarvitse tietää tai nähdä todella pahasta kroonisesta ongelmasta, joka ei näy pelkästään lastenkodeissa vaan sosiaalihuollossa yleensäkin.
Mitä jos nyt huolehdittaisiin ensin näistä lapsista mitä meillä täällä on ja jotka kärsivät tästä syntyvyyden ihannoimisesta? Sitten voidaan harkita niiden uusien hankkimista ehkä heiman paremmin perusteluin kuin, että niin vain kuuluu tehdä.
Meillä on sentään STM, minkä tehtäviin kuuluu monin tavoin turvata lasten elinolosuhteet.
Se, miten valppaasti alueellisesti hoidetaan asioita, on paikallisten viranomaisten harteilla.
Jos kukaan ei pääse kertomaan epäkohdista, ei niistä tiedetäkään.
Useissa yhteyksissä tarvittaisiin pistokoekäyntejä varsinkin perhekotien kaltaisiin paikkoihin.
Henkilöstön määrä taas vaikuttaa tässäkin.
Mutta se, että joku jossain ei kykene lapsestaan huolta pitämään, ei saa olla yleistyksen peruste.
Dokumenteistahan saamme tietää muiden maiden epäkohdista, mistä joku toimittaja on saanut tietoa. Mutta mirtipä, kun turistit vievät rahaa, niin minne se päätyy? Nostaako se yhteiskunnan ns. sosiaalitapausten asemaa. Ketkä pyörittävät ihmiskauppaa, prostituutiota, pedofiliaa, mietis sitä ja mistä sen kysyntä tulee?
Beng
Poliittiset päättäjät ovat sen tason sekoilijoita, ettei niiden kykyyn ylläpitää järjestäytynyttä yhteiskuntaa enää luoteta. Ei vain monikulttuurisuusministeri Ohisalo hirvitä vaan monet muut. Harvoin kuulee mitään näin harhaanjohtavaa kuin ylioppilas ex-ministeri Arhinmäki huutamassa sekoilua julkisesti
https://mobile.twitter.com/HeikkiUutiset/status/1303678056847020034 Ei kyllä naurata. Suomi on nettomaksaja ja häviää. Englanti ei enää joutunut maksamaan tätä ns. elvytystä ( joka ei elvytä)
"Poliittiset päättäjät ovat sen tason sekoilijoita, ettei niiden kykyyn ylläpitää järjestäytynyttä yhteiskuntaa enää luoteta."
Järjestyksen ylläpito yhteiskunnassa kuuluu poliisille; ei poliittisille päättäjille.
Väitit, ettei luoteta, joka viittaa yleiseen luottamuspilaan ja kyseessä on kuitenkin ihan omista epäluuloistasi lähtöisin oleva ajatus. Aika harva suomalainen on niin kujalla, että kuvittelee järjetäytyneen yhteiskunnan ylläpidon kuuluvan poliitiukoille.
Englanti ei joutunut maksamaan elvytystä, mutta on syvemmässä lamassa kuin yksikään EU:n valtio. Nyt USA uhkaa jäädyttää kauppasopimukset, koska britit ovat rikkomassa kansainvälistä lakia.
Ja poliisien toiminnan vahtiminen kuuluu kansalle, että tekevät oikein. On hieman lipsunut kun poliisit tykkää nykyään salailla omia tekemisiään niin paljon, ettei heitä vain palauteta tekemään työtänsä niin kuin pitää.
Olemme eläneet vissin ihan eri todellisuudessa,
80-90 luvuilla naisille ilmoitettiin jo ihan suoraan, ettei töitä saa jos tekee lapsia.
Lisääntymisikäisiä naisia ei enää palkattu
viesti oli ihan selvä
nuorille alettiin jumputtamaan joka paikassa, että suomalaisten lisääntyminen pilaa maapallon. Väestöräjähdys.
kävin monet keskustelut aiheesta eri ikäisten kanssa
Se oli varmaan hauskaa valtapeliä sen ajan aikuisille,
mutta tässä on tulos.
Jälkikäteen ajateltuna, se saattoi olla EU sopimuksen
ensimmänen aivopesuvaihe.
Kuka sai sen lauseen ja asenteen?
ja mistä?
Mistä se työnantajien lapsivastaisuus alkoi?
Oliko se oikeasti rahakysymys?
Eihän työnantaja maksa mistään...sitä
vai maksoiko?
Olen ollut aivan erilaisessa ilmapiirissä. Ei haastattelussa sanaakaan lapsesta.
Minusta se oli nirmaalia käytöstä.
Kiristäminen lapsettomuuteen, että joku tuiki tuntematon kieltää, oho.
Jonkin aikaa muualla asuttaessa, kun lasta ei vielä ollut, kun mies opiskeli, meitä kehotettiin tekemään lapsi näillä sanoilla:"Laps' tuo leivän".
Ai, että uskomuksien perusteella. Ei tietenkään.
Beng
Lisäys: EU ei mitenkään kuulu tähän asiaan.
Beng
Älä nyt ihan sontaa puhu. Ei se työnantaja tiennyt, eikä edes usein työnhakijanainen tiennyt, työsuhteen alussa tuleeko jossain vaiheessa tulevaisuudessa saamaan lapsen tai lapsia.
En liioin ole noin 50- vuotisen työurani aikana kuullut kerran kertaa väitteitä joiden mukaan suomalaisten lastenteko pilaa maailman. Kyllä meillä on varsin hyvin jo pitkään tiedetty miten pienen osan maailman ihmisistä kansamme muodostaa ja on tiedetty ettemme ole ollenkaan voimakkaimmin lisääntyvä väestö!
Lastenteon väheneminen on tapahtunut kaikissa maissa missä keskimääräinen elintaso on kohonnut ja missä jokin jumalan ja kirkon vaatimus ei estä ehkäisyä. Meillä naiset ovat jo vuosikymmeniä kouluttautuneet miesten tavoin ja asettaneet yhä useammat uran ja ammatin lastenteon edelle. Näin lapsi tai pari tehdään entistä iäkkäämpinä tai jätetään tekemättä, naiset eivät enää halua olla eivätkä ole lapsentekokoneita.
Ongelma asiassa ei ole suomalaisten vähäinen lisääntyminen, ongelma on maailman väestön liiallinen lisääntyminen ja se jatkuu ja jatkuu...
Nyt et sitten ajatellut nenääsi pidemmälle. Mietis pienyrittäjää. Juuri palkkaa työntekijää, nuorta naista, niin väitätkö ettei naisilta ole kautta rantain kysytty lapsista. Älä nyt viitsi.
Monihan perustelee sen sillä, että juuri kun on perehdytetty, niin työntekijä lähtee ja uusi haku ja haastattelut.
Taidat olla mies, kun noin vastasit.
Ja olenko kirjoituksissani väittänyt, että suomalaisten lastenteko pilaa maailman. Mistä tuon väitteesi vetäisit.
Lapsenteon.... tästä eteenpäin on jo jotensakin asiaa.
Minä tässä aloituksessa pysyn mikromaailmassa ja sinä makromaailmassa. Voihan asioita projisoida vaikka mihin sfääreihin. Mitäs jos annettaisiin ylikansoittuneiden maiden ratkoa pulmiaan ja autotetaan jos/kun pyydetään. Tuo jatkuva puolesta-ajattelu on alentuvaa ja onko siinä edes moraalia.
Beng
Niin, en tiedä kenelle kuvittelet vastaavasi, minä kuitenkin vastasin tänään klo 05:07 sivulle lähetettyyn kommenttiin! Siinä kommentissa sattuu lukemaan seuraavalla tavalla: ...Nuorille alettiin jumputtamaan joka paikassa, että suomalaisten lisääntyminen pilaa maailman.
Että lukeeko siellä niin vai ei?
"Laps' tuo leivän".
Juu juu kyllä. Mamuilla se pätee tosi tosi hyvin, useamman vaimon kanssa. Tulee lapsilisät ja kaikki mahdolliset sosiaalietuudet, sekä erityislisät päälle. Äijillä on sika helppoo istua kahvikuppiloissa ja käydä pyllistelemässä muutaman kerran päivässä.
No. Vastaan, etten tuollaista jumputusta ole kuullut tai lukenut mistään.
Olisi mielenkiintoista tietää, missä ja miten on jumputettu.
Ennenhän lapsia vain 'tuli'. Kymmeniä vuosia on 'suunniteltu'.
Onhan sekin asia, että pystyy ruokkimaan katraansa, itse, miettimisen paikka.
Beng
Vastaus ei ota aina mukaan sitä, mihin kommentoi. Ehkä teen jonkin fiban ja yritän myös vastata moneen kommenttiin joskus.
Tuo on kyllä vanhanaikainen suomalainen sanonta.
Beng
80-90 luvulla oli kaupunkien lastenkodit ihan täynnä lapsia. Varmasti siis puhuttiin, ettei saa lisääntyä tai tulla raskaaksi. Lamakin tuli niin kaikkien pitäisi vain tehdä ilmaisiksi töitä rikkaille, naisten myös, että Suomi nousee. Ja sama asenne on jäänyt, että yhä pitäisi ilmaisiksi tehdä töitä, etenkin 90 luvulta lähtien syntyneet. Ei saa valittaa kun on töitä.
90 luvun lopulla kaupungit ulkoistivat yksityisille firmoille lastenkodit, joiden toimintaa ei oikeasti tarvitse edes valvoa. Sitten taas sai alkaa tehdä niitä lapsia ja siihen kannustetaan, koska oli paikkoja minne siirtää nämä ei halutut lapset vain syrjään.
Lamalla on ollut vaikutusta. Poukkoileva talouselämä rajoittaa pikkuihmisen päätöksiä.
Ehkä toinen jää tekemättä.
Kun mennään talouselämä edellä yhä enemmän ja enemmän, niin kysyy voisiko puhua muustakin elämästä.
Jotkut saavat täpinöitä pörssikursseista, toinen pienestä höpönassusesta.
Beng
Eikö jo tuo systeemi kannusta valtaväestöä lisääntymään? Jätetäänkö maa suosiolla muualta tulleitten käsiin 30 v. kuluttua?
Eläkeasunnossasi et pysty puhumaan hoivaajiesi kanssa, koska valtakielemme on muuttunut ja sinä se vaan yrität puhua suomea.
Millainen on valtaväestö vuosisadan loppupuolella?
Ongelma on, että koska lapsilla saa helposti rahaa mistä vain niin niitä tehdään myös rahan vuoksi. Enkä meinaa mitään mamuja. Isä suuttui niin perk*leesti kun karkasin kotoa ja minut laitettiin lastenkotiin. Muistan ikuisesti sen tekstiviestin mistä se raivosi, että se menee konkaan, koska lapsilisät yms. menee. Poistin viestin saman tien, vaikka olisi pitänyt jättää todistukseksi, mutta se oli vain reaktio. Silti ei ikinä poistunut se viesti mielestäni, vaikka muuten traumat tuhonneet muistia.
Voi olla hyväkin niin muistaa, ettei ikinä ole enää yhteyksissä. Ei se yksityinen lastenkoti ollut yhtään parempi ja siellä vasta rahaa lapsilla tehtiinkin, mutta.. Aina nuo kannustimet ei ole hyvä juttu, etenkin kun ne tulee rahana. Ne pitäisi rajottaa jotenkin, että saa vain lapseen liittyen käyttää. Monissa perheissä menee vieläkin lapsilisät, suomalaisen perinteen tapaan, kaljaan.
Todella kurjaa, että sinut syyllistetty olemalla hänen lapsensa. Epäaikuismaista.
Olet ollut nuori. Saitko kerrottua, miksi karkasit. Kyllä sinulla oli varmaan pätevä syy.
Harvassa ovat ne lapset, jotka lähtevät noin vain esim. seikkailemaan.
Tuo on varmaan mietittävä asia, että tulisi kohdistua lapseen. Mutta voi olla, että se menee perheessä kaikkeen, vaikkapa kodin peruskuluihin tai ruokaan.. Mutta jos se vain menee kaljaan, niin eihän se oikein ole.
Varakkaissa perheissä l.lisät voidaan käyttää vaikkapa osakkeisiin.
Lastenkodeista tulee välillä ilmi ikäviä asioita.
Mutta on niitä varmaan sellaisiakin paikkoja, missä pyritään antamaan korvaava vaihtoehto, jos kotona on mahdotonta elää. Näitäkin tuki-ihmisiä tarvitaan.
Nuorten vain ehkä pitäisi tuoda julki omia havaintojaan, huonoja.
Arvelen, että olet nuorehko ihminen ja toivon, että olet saanut jotain tukea sentään.
Kirjoitat virheettömästi, joten kirjoita jatkossakin ja ilmaise itseäsi. Saat ehkä ulos ahdistaviakin asioita.
Beng
Nuoret jos sanoo jotain niin niihin ei uskota tai jos puhut nuorena kohtaamista ongelmista niin ei ne olleet oikeita tai vähätellään.
Nuorella ei ole mitään arvoa. He eivät ole lapsia, ei aikuisia, ei ihmisiä.
He aina valehtelevat ja liiottelevat. He eivät kelpaa työpaikalle, koska he ovat nyt aina tollaisia niin ei me voida enää uudestaan nuorta palkata. Nuorena pitäisi saada oppia ja tehdä virheitä, mutta jos yksi tekee yhdenkin virheen niin kaikki on leimattu.
Nuorista puhutaan mediassa aina, että kuinka he ei tiedä mitään, tai ei ota selvää ja analisoidaan nuorien käytöstä kuin he olisivat täysin toiselta planeetalta. Ei ihmislaji.
Viimeksikin suomenkielinen versio tästä oli kun puhuttiin, että nuoret ei nkuulu työttömyyskassaan. Tuli nuo kaikki, että nuori ei tiedä, ei osaa, yms. jopa muka empaattiset syyt oli sellaisia, että nuoren vika.
Sillävälin monin nuorempi tietää kyllä tai edes on hyvä käsityspohja kassasta yli 18 vuotiailla, mutta ei siitä ole heille hyötyä. Työt, työpaikat, palkat ei enää mene entisen mukaan ja kassat/liitot on ihan omassa kuplassaan, jossa ei ole tarjolla mitään apua tai palveluita mitä nykyään nuoret tarvitsee. Tai jopa nykyajan 20-30 vuotiaat, joista moniin vieläkin asennutaan kuin nuoriin, koska he eivät ole päässeet yhtään urallisesti yms. etenemään.
Sen vähän rahan kanssa mitä saat täytyy olla tarkkana, joten jokainen ylimääräinen maksu on liikaa. Suurella todennäköisyydellä maksat turhaan ja ikinä et saa mitään takaisin päin, koska ei saa ikinä hyväksyttyjä viikkoja ajoissa täyteen, vaikka TES:in ulkopuoleinen palkka kelpuutettaisiinkin kassassa.
En voi olla vihainen kun esim jotkut teineistä ei tiedä maailmanmenosta mitään. Ihan ymmärrettävää, että ei jaksa lukea ja seurata mitään uutisia yms. koska aina heistä on aina jokin analisointi menossa.
Vähän sama asia kuin jenkeissä kun uutisoidaan vaaleaihoisten, etenkin poliisien, rikoksista pehmein sanoin ja tummaihoisten kohdalla käytetään voimakkaita sekä väkivaltaisempia sanoja.
Nuorten kohdalla se vain on jotenkin maailmanlaajuisesti sallittua ja kun nuoret huomauttaa asiasta, ei sille tehdä mitään. Palaamme siis takaisin mistä lähdettiin. Siihen asenteeseen, että nuoriin ei voi luottaa eikä heitä voi käsitellä ihmisinä. Yksilöinä.
Nuoret tuovat julki asioita, mutta jos he ikinä pääsevät sinne asti, että se kuuluu jossain, kukaan ei heitä halua kuunnella tai sanotaan, että vanhempiensa nukke on kun puhuu jostain ilmastonmuutoksesta. Vanhempien rahalla saatu asema ja jos on omalla toiminnallaan saanut mitään aikaan niin sitten on mielenvikainen ja kouluun oppimaan takaisin tuollaiset.
Gretan tapauksessa onkin kuuntelijoita enemmän osaksi siksi, koska nyt on ainakin kahden sukupolven nuoria, jotka yhdistävät voimansa ja kuuntelevat toisiaan. Vanhemmat nuoret arvostavat tämän hetkisiä nuoria ihmisinä, sillä ovat kokeneet jo miltä tuntuu olla alieni. Kenelläkään heistä ei silti ole minkään näköistä valtaa tai voimaa saada ääntä minnekään, joten yhä taistelun takana, että mitään kuuluu.
Hiljalleen heidän voimat yhdistyvät ja tastelusta on pakko tehdä näkyvä. Niin on käynytkin monessa paikkaa. Se ei ole suunniteltua, mutta tiettyihin lopputuloksiin ollaan ajettu. Seuraavan kerran kun luet taas lehdestä/mediasta jonkun normaalisoidun analyysin, mikä vikana nuorissa kun ei osta taloja yms. niin voisi miettiä hetken, että pitäisikö tämän uutisoinnin olla normaalia?
Saitpa minut ajatuksiini vaipumaan ja miettimään, miten noin yleiseti suhtaudun nuoreen.
En tiedä, onko minulla mitään isoa asennetta nuoriin niin, että voisin sanoa, mitä nuorista ylipäätään ajattelen.
En tiedä, oletko täysi-ikäinen eli pääsetkö vielä muodollisesti vaikuttamaan.
Seuraavan kerran....
Minusta nuoret tekevät elämässään, miten parhaaksi näkevät (jos se käytännössä on mahdollista), kuten me teimme aikanaan.
On tosi ikävää, jos yhteiskuntamme onkin sellainen, missä ei nuoria kuunnella ja kuulla.
Elänkö luulossa?
Minä uskon rauhanomaisiin ratkaisuihin ja demokraattiseen päätöksentekoon.
Minä uskon, ettei pelkkä huomionhakuisuus johda mihinkään. Ihmiset ovat lyhytpinnaisia.
Kansalaisadressi jonkin asian puolesta saa huomiota ja jos siihen saa kimputettua asiantuntijoita, siis, sellaisia, jotka aidosti ymmärtävät, mistä on kyse. Sen parempi.
Ymmärrän täysin turhautumisen, jos ei voi toteuttaa itseään mitenkään vaikkapa työelämässä ja vaikka osaisikin.
En tarkalleen tiedä, miten valmis pitää yksilön olla, jotta ollaan kiinnostuneita.
Jos tulee tunne, ettei uskalla hakea työtä, voisi kirjastosta hakea jonkin oppaan.
Itsensä liika aliarvioiminen ei auta. Mutta rehellinen arviointi, että tuota ja tuota osaan ja tätä ja tätä en, mutta olen valmis oppimaan ja yrittämään. Sillä siitä on usein kyse.
Kun sinut valitaan, se on päätöksentekijän vastuulla ja se, että opetetaan ja siitä saa suoraan sanoa, jos se on huonoa.
Mutta sitten, jos vaikutat siltä, ettei voisi oikeastaan vähempää kiinnostaa, olet itse avannut exitin. Vuorostaan minusta on ollut turhauttavaa perehdyttää henkilöä, nuortakin, jolla ei ole asennetta niin, että haluaa syventyä uuteen juttuun, uuteen työhön.
Ketään ei voi pakottaa, mutta joku sen opeteltavan ottaa vakavasti ja työt ovat sitten hänen, alku johonkin, uuteenkin.
Joskus minulla on ollut jokin tylsä työn osio, ehkä muiden mielestä, mutta siitä voisi miettiä, mitä uutta tietoa siitä irtoaa eli voi itse mielenkiintoistaa työtään. Onko siitä hyötyä muutenkin? Jos se tulee hyvin hoidettua, kas siitä kiinnostuu joku muukin ja sen voi luovuttaa toiselle.
Ilmaston tai oikeammin luonnon suhteen voi tehdä pienesti. Jos elää ekologisesti ja tekee hyviä valintoja, vaikkei se oikein missään näy, voi olla vähän tyytyväinen.
Beng
Pienten yritysten ongelma on äitiyslomalle siirtyvä työntekijä, joka ei tuota yritykselle mitään vuosiin, mutta hän on kuitenkin talon kirjoissa ja sotumaksut on maksettava hänestäkin.
Entäs kun palaa takaisin työpaikalle, ja sijaiseksi palkattu on osoittautunut paljon paremmaksi työntekijäksi, mutta hänestä on luovuttava.
Ei ole mikään ihme, etteivät työnantaja kovin mielellään palkkaa suoria naisia kuin määräajaksi.
Toinen hokema on: Joka lapsi vie äidiltä hampaan.
Eihän tämän ajan vihervouhotuskaan lähtenyt nuorista
vaan hallitus ja EU syötti sen lapsille
jotta lapset syyllistäisivät vanhempansa ja
kaikki tuntisivat syyllisyyttä
ja mitä sillä syyllisyydellä tehdään?
Millaisia päätöksiä?
Suljetaan tehtaita?
EU kuuluu vain siltä osin asiaan, kun sovitaan yhteisistä tavoitteista.
Eikös Suomessa roikuttu ketjuissa jonkin alueen säästämiseksi kauan, kauan ennen EU:ta.
Aina on ollu luonnosta huolestuneita. Jo kymmeniä vuosia sitten oli Afrikan eläimistäkin huolestuneita, koska hillittömät safarit metsästykset salametsästäjineenkin vähensi eläinkantoja. Luin juuri eräästä kirjasta Karen Blixenistä ja tuli mieleeni Akseli Gallen Kallela.
Jotain ammustelluista meni ruokapataan, mutta taljat ja täytetyt päät olivat kuin ansiomerkkejä.
Voisitko ajatella, että sadassa vuodessa ihmisten ajattelu, arvostukset ja asenteet ovat muuttuneet.
Beng
Lisäys: ei vihreydellä ole tekemistä tehtaan sulkemisen kanssa vaan markkinoilla,,siis kysynnällä. Kukaan ei ole kysynyt, onko pyydetty tuotehinta oikea.
Beng
Mikä hallitus? Vai useat eri hallitukset perkkäin?
Lapset ovat aina kyseenalaistaneet vanhempiensa maailmankatsomuksen ja niin on hyvä.
Mistä tuntee todellisen oikeistolaisen kapitalistin, kysyttiin -70 luvulla.
- Omakotilato West Endissä.
- Särestönimen tauluja seinällä.
- ...ja taistolaiset kakarat.
Olemme aiheuttamassa kuudetta sukupuuttoaaltoa. Eläinpopulaatiot pienenevät huolestuttavaa tahtia ja lajeja kuolee sukupuuttoon. Seuraava uutinen eiliseltä:
"WWF:n Living Planet -raportin mukaan selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat pienentyneet keskimäärin 68 prosenttia vuosina 1970–2016. Latinalaisessa Amerikassa luonnon tila on kaikkein hälyttävin: selkärankaisten eläinten populaatiot ovat pienentyneet keskimäärin 94 prosenttia. Globaalilla tasolla makean veden ekosysteemit kärsivät kaikkein eniten. Niiden eläinlajien kannoista 84 prosenttia on huvennut reilussa 50 vuodessa."
Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen kolahtaa jossain vaiheessa myös ihmiseen. Kun avainlajit poistuvat, voivat kokonaiset ekosysteemit sortua. Luonnonsuojelun eteen tulisi tehdä paljon enemmän kuin nyt tehdään.
No oikeistoa äänestettiin ainakin Espoon keskustan lähellä vuokra-asukkaat (Kirstinmäki? vai Suvela?) 70-luvulla. Westend oli aika harvaan asuttua tuolloin.
Beng
What! Eiköhän kirsu-suvela populaatiossa äänestäneet demareita ja kommareita.
Kauniaisissa ja muualla oikeistoa.
Niinhän sitä luulisi.
Kauniainen on oma lukunsa.
Beng
Mutta kun ensin pitää olla miljardööri jotta voi elättää sen lapsen ja olla omat omakotitalot, ensin pitää tehdä työtä jotta tulee miljonääriksi, sitten vasta tehdä lapsia jotta on varma että voi taata jokaiselle lapselleen loppuelämäkseen hyvåän toimeentulon.
Vastuutonta on tehdä lapsia jos ei ole miljonääri.
...jo vanhakin nyt nuortuu, kuin lapsi leikkimään.
Teksti on kuin esikoululaisen näppikseltä.
Onko se tärkeintä maksimoida ensin omaisuutensa?
Valinta?
Ehkei sitten enää saakaan lapsia? Miten adoptiot onnistuvat? Onko se varaus sitä, mitä lapsi ensisijaisesti tarvitsee tai haluaa? Eikö se ole syli ja rakkaus?
Ei ole tietenkään huonoa ajatella taloudellista turvaa ennen perheen perustamista? Milloin se menee överiksi? No. Jokainen päättää itse.
Tämä aika on kurittanut monia perheitä varmasti.
Beng
On se vaikeeta! Lapset nuorena opiskelun ja muun elämän lomassa. Oliko se silloin vaikeeta? Oikeasti! En muista. Muistan vain, että hauskaa oli ja puuhaa riitti kaikilla tahoilla. Rahaa tuli ja varmasti enemmän meni, mutta aina jotenkin handlattiin.
En usko, että silloiseen elämän valintaan olisi yhteiskunnalla ollut niin merkittävää roolia. Aina voi myös itse vaikuttaa siihen, miten asiat hoituvat. Niin minä tein. Kaikilla elämän osa-alueilla. Se on vain mielikuvituksen puutetta, jos tyytyy vallitseviin olosuhteisiin.
Eihän sinullakaan Beng ole kuin yksi lapsi,,eli maallisen mammonan perässä juostessa kului elämä,,etkä lainkaan ajatellut kuinka ja kuka elättää meidät vanhoina? Vai luotitko jo silloin mustien miesten tuloon?
Siinä mielessä yhteiskunnalla oli merkittävä asema, että töitä yleensä oli tarjolla.
Työtarjouksia saattoi tulla useastakin yrityksestä ja saattoi valita.
Sitten lainaa annettiin säästöjen ja tulojen mukaan. Tilantarve oli useimmilla ikäisilläni nuorena vaatimattomampaa kuin nykyään nuorilla.
Asuntovelka oli kyllä taakka korkeine korkoineen. Eipä silloin hirveästi bailattu tai tehty weekend-lomia.
Tottakai joihinkin asioihin voi paljonkin vaikuttaa itse.
Beng
14:07
Tein sen verran töitä, että nyt on kohtuullinen eläke ja olen voinut aiemmin avittaa lastani ihan itse, esim. opintojen lomassa, että pärjää.
Olen mammonaa ihan käyttänyt eläissäni. Jos matkusteltua ei olisi tullut niin, että kasa niistäkin olisi jäänyt.
Minä luotan robottien tuloon. Alkuinvestoinnin jälkeen halpoja hoivaajia, pelkät ohjelmoinnit ja huollot.
Minulla ei ole lahkorasitetta eikä synnytyskoneena oleminen ole mun juttuni.
Tunnen naisia, jotka ovat valinneet ei-synnyttämisen, mutta olleet hyviä äitejä ja tätejä toisten lapsille.
Epäilen, että olet mies, joten synnytyskokemus voi olla ehkäisy sekin.
Beng
Lisäys. Minultahan jää perintö ja siitä veroa valtiolle, jospa sen voisikin korvamerkata hoivaan?
Beng
Eipä ollut mahdollisuutta lainoihin. Ei niin pitkäaikaisia suunnitelmia. Matkustelua ja bailaamista kyllä. Eivät tarvinneet pitkänajan suunnitelmallisuutta.
Siinä mielessä talouselämällä oli merkitystä, että töitä löytyi aina kun ei asettanut ehtoja työn laadun ja sisällön, paikkakunnan ja palkkauksen eikä tekemisen puitteiden suhteen.
Olemme vaimoni kanssa molemmat lähtöisin köyhistä työlaiskodeista eikä meillä ole koskaan ollut "näyttämisen tarvetta" eivätkä trendit ole painostaneet meitä ratkaisuihin.
Ensimmäiset 6 asuntoamme olivat työsuhdeasuntoja verotusarvoa vastaavalla vuokralla.
Paikkakuntien vaihdot olivat maksuttomia. Uusi tuönantaja järjesti muuttoauton ja -miehet.
Miesten tyypillinen hinku autoon ei ole vaivannut minua koskaan. 56:n vuoden aikana menossa on nyt 6:s menopeli ja niistä viimeiset 3 ostettu tehdasuusina. Ensimmäinen meni takavarikkoon 3:n vuoden käytön jälkeen. Väärän väriset rekisterikilvet.
Matkustelu on maksanut. Ensin kahdestaan, sitten lapset mukana ja loppuaika taas kahdestaan. Yhteen laskettuna noin 5 vuotta. 4:ään saakka laskin jollakin tarkkuudella.
Tuo asuntovelka vaihe kesti viitisen vuotta.
Aktiivivuodet olivat niin stressaavia, että lopetimme palkkatyöt 50:n pinnassa.
Tenaviemme ja heidän jälkeläistensä suuntaan olemme tehneet lain puitteissa ja jonkin verran veroja aiheuttaneita järjestelyjä alkaen heidän opintojensa päättymisestä tähän päivään. Lastenlasten vanhemmat havaitsevat sen kuukausittain.
Elämässä ei ole moittimista ja toiveissa on, että vaimon terveys pitäisi.
Rehellinen ja aito kommentti. Arvostan sitä. Kiitos. Toivon myös vaimollesi terveyttä.
Beng
Usein parhaat lastenhoitajat, iltapäiväkerho- ja nuorisotyöntekijät on lapsettomia. Niillä on vielä jaksamista ja energiaa auttaa muita, sekä usein osaavat toimia tasa-arvoisesti.
Kun on omia lapsia, niihin menee paljon energiaa ja helpostin alkaa ajattelemaan, että kaikkien lasten pitää olla samantyyppisiä. Se sitten vaikuttaa työhön.
Ihan kiva oikeasti, että on tällaisia lapsettomia, jotka on hyviä toimimaan niin lasten kun muiden erilaisten ihmisten kanssa. On joitain joilla on aikaa ja energiaa auttaa nuoria, syrjäytyneitä, mielenterveysongelmaisia, yksinäisiä vanhuksia yms.
Monet sellaiset on näiden yhteiskunnan hylkäämien henkilöiden kavereita ihan omalla ajallaankin. Ei minullakaan lievästi autistisena yms. olisi yhtään kaveria tai ystävää ilman tuollaisia ihmisiä, suurin osa miehiä, koska naisilla on niin kova paine siihen lapsien hankintaan - ja siihen menee heidän aikansa.
Robotit tulee olemaan ihan yes, etenkin kun auttavat ihmisten nostamisessa ja muissa fyysisesti raskaissa hoito asioissa. Joidenkin ei tarvitse vammojen yms. takia pian mennä aina johonkin hoitokotiin, kun robootti teknologialla saa esim. kävelyavustuksen ja pärjää kotona.
Myös lemmikkirobootit olisi mukava idea seuraksi sellaisille, jotka ei voi pitää lemmikkejä, mutta heille sellainen on tärkeä ja tuo jopa terapiaa.
Hyvä kirjoitus. Toisenlaistakin näkökulmaa. Kiitos.
Beng
Kukin elää tavallaan olematta parempi tai huonompi kuin toinen.
Beng
Nimenomaan koin olevani huonompi, kun tuttavat ja sukulaiset tapasivat, niin keskustelivat suunnitelmistaan. Itse en niihin keskusteluihin osallistunut, kun ei ollut mitään ”perheen” yhteisiä suunnitelmia. Oli vain minun ja lasten suunnitelmia. Elin enemmän ”hetkeen heittäytyen”.
Väestönkasvu uhkaa maailman vakautta
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/2016070821871192
Väestönkasvu on unohdettu maailman tärkeimpien ongelmien joukosta. Näin kirjoitettiin 2016. Tuskin uhka on muuttunut miksikään muutamassa vuodessa.
Voe, voe - oli niitä huolia ennennii.
Iranin saahi ei onnistunut saamaan lapsia. Mutta sitten kolmas vaimo synnytti vuonna -60.
Kirjoitettiin, kun Farah Diba (saahin vaimo) synnytti pojan, että sai Iran uuden kruununperillisen.
Mutta, kun Peräkorven Jaskan vaimo synnytti pojan, niin naapurit sano, että sai kunta uuden elätettävän.
Vanha työkaverini saoi, ettei työmiehellä mitään perillisiä ole. Sillä on vaan kakaroita.
Toisaalta Mauri oli niin nuuka mies, että kyllä häneltä perintöäkin taisi jäädä.
Käännän ketjun suuntaa. Jos nyt olisitte nuoria, miten eläisittekö toisin perheen ja lasten suhteen?
Beng
Tuskin eläisin. Tietenkin, jos olisi tämä elämänkokemus, saattaisin olla perempi isä ja aviomies, mutta kun kolmekymppisellä ei voi olla kuuskymppisen kokemusta. Ei ainakaan yleensä.
En kuitenkaan koe epäonnistuneeni ainakaan pahasti. Kaikki kolme lastani ovat täysipäisiä ja yhteiskuntakelpoisia. Voiko paljoa enempää pyytää? No akasta tuli entinen, mutta olen aina ollut taipuvainen yksinelämiseen, joten en pidä sitäkään takaiskuna ainakaan enää.
Aivan viimeiset vuosikymmenet ovat antaneet perspektiiviä elämään ja auttaneet ymmärtämään oman lapsuuteni vaikutusta omien tenavien kasvattamiseen. Tuolla perusteella olisin vähemmän vaativa ja enemmän tunteitani osoittava.
Kasvatuksemme tarkoitus oli valmistella lapsiamme omaan aikuisuuteensa, rehellisiksi, ahkeriksi ja vastuunsa kantaviksi yksilöiksi. Tulokseen olemme tyytyväisiä mutta, kuten mainitsin niin vähempikin ryppyotsaisuus olisi taholtani riittänyt.
Muuten toistaisin nämä 5 vuosikymmentä samalla tavalla kuin olemme eläneetkin.
Poikamiesvuosissani olisi enemmänkin viisaampaa uudelleen elämistä mutta opiksihan nekin olivat.
Ei kuitenkaan saanut Iran uutta kruununperillistä, saahikin joutui lähtemään litomaan kesken kaiken!
Olisin tehnyt eukonvalinnan toisella lailla, kun oli valinnanvaraa.
Samoin. Epäonnistuin ukonvalinnassa. Jos en nyt itsekään täydellinen ollut, niin epäonnistunut ukko. Hyh hyh!
Kun synnyin maailman väestömäärä oli noin 2,7 miljardia, nyt se on noin 8 miljardia ja kai vähän jo ylikin ja kasvaa kaiken aikaa. Viis muutamasta kantasuomalaisesta, kokonaisuus ratkaisee.
Alle kahdeksan miljardia, eli n. 7, 8 miljardia. Mutta totta on, mitä toveri toistaa. Meitä on aivan liikaa. Nyt kuitenkin näyttää, että kasvu pysähtisi tasolle 10 - 11 miljardia, jonka jälkeen se kääntyisi laskuun. Se saattaisi olla jotenkin siedettävissä.
Tuskin tekisin montaa asiaa toisin. Romantikkona rakastuisin varmaan samoin ja tietäisin, että tuon miehen kanssa haluaisin lapsen. Mutta. Ehken harjoittelisi niin pitkään. Soisin lapsen tulla aiemmin. Minusta tuntuu, että otin aika hurjan vakavasti perheen perustamisen.
Ehkä vähän löysyyttä ranteisiin. Laitokselta tultuani olin niin onnettoman epävarma, mikä sitten vähitellen hiipui. Vaikka olin lukenut kaikenlaista ei se kokemusta korvaa. Hyvää harjoitusta olisi harjoitella lapsenhoitoa. Minusta tuntuu, että mies oli itsevarmempi.
Hän oli se, joka aluksi pesi vaavin, koska pelkäsin pudottavani. No tietenkin rohkaistuin.
Minusta tuntuu, että pelko ja hirveä epävarmuus oli minua, jonka kait peitin aika hyvin.
Niin ja jos 6 tuntinen päivä olisi tarjolla, tarttuisin siihen. Jo ehkä ennen lasta.
Tosin olen ollut varmistelija eli sen palkan tulisi olla riittävä. Isän vastuuntuntokasvatus on uponnut.
Beng
Ai että alkaisit viettää vain 6 tuntia päivässä näillä sivuilla, ei vaikuta uskottavalta!
Mitä kirjoitit?
Tämänhän muutin jossitteluksi.
Tekisin t y ö t ä kuusi tuntia, kun vaaviloman jälkeen työelämään. Katsos, kun pääkaupunkiseudulla matkoihin voi mennä 2 - 2,5 tuntia kaikkinensa.
Eihän tällaisilla sivuilla noin kauan viihdytä. Nyt ehkä enempi, kun tein tämän aloituksen.
Tämä ei ole työtä. Jotain mietiskelyä ja itseilmaisua ehkä karmein kirjoitusvirhein.
Hyvää lauantaiaamua Sinulle 📚🌻
Beng
Lasten hankkiminen ja lukumäärä. Lasten hankkimisen suhteen olimme samaa mieltä jo seurusteluaikana ja kahden, ensimmäisen "tunnustellen" eletyn aviovuoden jälkeen ajatukset olivat ennallaan. Pohdiskelimme jo silloin, että ilman lapsia saattaisi jossakin vaiheessa elämä tuntua tyhjälle. Vaikka penskamme olisivat toisella puolella maapalloa, niin pelkästään tietoisuus heidän olemassa olostaan antaa tarkoitusta elämällemme.
Minä olin kaavaillut 3 - 4 penskaa eikä vaimoni harannut vastaan mutta kahden, lyhyin ikäeroin syntyneen vintiön jälkeen vaimoni ilmaisi mielipiteenään, ettei edes kokoaikaisen kotiäidin hermot kestä enempää.
Nuorempikin poika viiletteli pitkin seiniä 6kk ikäisenä ja kerran hilasi itsensä tiskipöydälle ja mätti kuivauskaapin astiat lattialle. Yms. hauskaa. 9kk vanhana paineli rantahietikoola niin lujaa, että perässä juoksija alkoi hengästymään.
Vein pojan 4v ikäisenä painikouluun jossa harjoitukset kahdesti viikossa.
Pari vuotta tuon jälkeen vaimoni oli sen verran helpottunut, että olisi saattanut harkita lisää mutta ikäeroa vanhimpaan alkoi olemaan turhan paljon.
Minä otin jo avioliittoon sitoutumisen todella vakavasti. Minusta siihen sisältyy ehdoton vastuu ja velvollisuus joten sen polun valitseminen on harkittava tarkkaan.
Onneksi takanani olivat huuhaa vuodet joiden aikaisissa suhteissa ei ole juurikaan ylpeilemistä.
Loppuhenkonen. Harrastessani intensiivistä puutteen torjuntaa teki vaimoni muutaman matkan teini-ikäisten lastemme kanssa. Sisiliaan. Kroatiaan ja Espanjaan 1 - 3 viikkoa/matka. Lisäksi toisen aikuisikäisen kanssa reisuja Tallinnaan ja Keski-Euroopan kaupunkeihin.
Joten olihan pen
23 minuuttiahan siinä meni kun jo kiirehdit vastaamaan, että kyllä sinä aika tiiviisti vaikutat näillä sivuilla "työskentelevän"...
Ja sinä tarkkana kärppänä.
Olihan mulla muutama viikko sitten paastokin. Et silloin huomannut = kaivannut.
Herttanen sentään. Täytyyhän sitä vastailla niille, jotka aiheessa pysyttelevät.
Lauantaita vain sullekin.
Beng
Tuossa on ne kaksi tärkeää sanaa; vastuu ja velvollisuus.
Kirjoitat sinäkin hyvin.
Beng
Olihan minulla viikon paastokin. Et silloin ikävöinyt, et mis/kus sa olit.
Beng😎
Kellottajalleni: melkein vuorokausi jo mennyt.
Upea sää imaisi ulos. Ei eilen.
No. Flinkkilä & Kellomäki -ohjelmassa oli aamulla mielenkiintoinen osio.
Nuoret naiset kertoivat rehellisen tuntuisesti. Miten alkoivat rakentaa elämäänsä: kulissit ja yritys olla jotain muuta kuin mitä olivat. Käyttivät energiaa imitoimalla muiden elämää, kunnes se oikea elämä avautui ihan siinä omissa perhesuhteissa.
Yllättävän paljon kuitenkin puhuivat rahasta. Miksi rahaa silti piiloihannoidaan?
En ihan ymmärrä.
Kuvitelma 'oikeasta elämästä' voi olla kummallinen.
Täytyi ihan ravistella aivosoluja ja miettiä, oliko minussakin nuorena jotain tuonkaltaista.
Ulkokullattua. Ehkä. Ehkä nuorena on epävarmuutta sen verran, että sitä piilottaa joihinkin esineisiin, mitä ehdottomasti perustetussa kodissa pitää muka olla.
Nyt voi hymähtää ja lukea se lapsellisuuden piikkiin.
Beng
Pakko kirjoittaa toiseen minua vaivanneeseen tekstiin.
Ylikansoitus.
Luettuani Karen Blixenistä, kaikenlaisia ajatuksia vyöryi.
Millä oikeudella esim. Afrikkaan menivät eurooppalaiset ja perustivat siirtokuntia n. sata vuotta sitten.
Miten plantaasinomistajat työnsivät alkuperäisväestöä tieltään?
Tarjottiin työtä, mistä valkonaamat hyötyivät: kaivettiin rikkaudet, metsästettiin eläimet, uuvimetsästettiin - ei tarpeeseen ja alkuperäisväestö säilyi jokseenkin köyhänä. Kun heistä jotkut pääsivät eteenpäin, imitoivatko nämä valkonaamoja? Kun siirtomaat lakkautettiin?
Olisiko pitänyt katsoa omaan maahansa ja kehittää ja kehittyä siinä.
Mielestäni osaksi ylikansoitus on kolonialistien laiminlyöntien seurausta.
Jännää, että nämä vanhat kolonialistit ylläpitävät samaa asennetta EU:ssa ja pitävät muita alustalaisinaan. Sisäänkasvanut ylimielisyys.
Vastenmielistä.
Että jotta sormeni osoittavat vanhoihin kolonialisteihin ylikansoituksessa.
Vähän samaa ajattelua Talvivaarasta: hyöty irti, muulla ei paskankaan väliä. Muutaman iikan touhua.
Beng
Loppusanat.
Emme tainneet löytää sosiaalipoliittiseen probleemaan ratkaisua.
Kenties näämme vielä.
Beng
Eläkeputken katkaisu on aika kornia ajattelua.
Ja kiitos ketjuun osallistuneille.
Beng
Tallon jalaksille.
Paikkakuntamme kaksi, suurta tuotantolaitosta suhtautuivat ikääntyvään jengiin aivan toisin.
Toisessa oli vajaa 2000 palkollista ja toisessa noin 4000.
Kummankin henkilöstöjohto oli huolissaan palkollisten ukkoontumisesta. Muös naiset olivat runsaasti edustettuina.
Ennakoiden tulevia vuosia kumpikin tehdas palkkasi uutta, nuorta porukkaa sen verran ajoissa, että vabhemman pään eläköityessä niillä oli työuransa alktaipaleella olevaa, opastettua työvoimaan.
Tasainen ikäjakauma ja vähemmän sairaspoissaoloja. Tuotanto toimi!
Tämä hyviin tuloksiin johtanut henkilöstöpolitiikka on täysin päivastainen näihin
vanhusten töissä pitämiseen nähden.
Olin töissä toisessa ja toisessa oli tuttaviani.
Yritähän jaksaa olla täällä "töissä"!
Noissa johtajisto on ollut kaukokatseista.
Hiljainen tieto siirtyy eli työprosessit.
En tiedä, miten auvoista patruuna-aika ruukeissa oli, mutta jotainmyhteiskuntavastuuta oli koulujen, sairaaloiden, keittiöpuutarhojen perustamiset. Yritysten tuloksistako ne maksettiin? Hmmm.
Joku voisi koota ruukeittain jonkinmdokumenttisarja. Ruukilaisten jälkeläisiä ollee vielä elossa. Mikä oli lasten ja naisten asema yhteisössä?
Beng
"Hiljainen tieto siirtyy eli työprosessit."
Omassa työpaikassani se oli rutiinia. Minut opetti hommin kaveri, jonka esimies olin. Olin pidemmälle koulutettu, mutta tullessani taloon kyseisen alan työrutiinit olivat minulle vieraita. Huolimatta siitä, että olin organisaatiossa pykälää tai kahta ylempi hänen eläkkeelle lähtöönsä asti, pidin häntä aina oppi-isänäni ja tietenkin hyvänä työkaverina. Kaveri tiesi sen ja silti suhtautui minuun myös esimiehenä. Tuli suru puseroon, kun aika äskettäin kuulin hänen kuolleen.
Saman kaltaisia suhteita pyrittiin firmassamme vaalimaan. Kun nuori kaveri tuli, hän aloitti vanhemman "salkunkantajana". Siinä kohtasivat tuore koulutus ja kova työkokemus. Usein tällaisten työparien yhteistyö loppui vasta vanhemman siirtyessä eläkkeelle. Ja siinä vaiheessa ainakin ideaalitapauksessa parin nuorempi oli jo niin rutinoitunut ammattilainen, että hänelle voitiin laittaa uusi nuori ammattimies kasvamaan. Toimii käytännössä ainakin teknisellä alalla.
Ei tapahdu enää nykyään työpaikalla, hyvä jos kukaan haluaa uudelle nuorelle mitään näyttää ja esimiehet palkataan ulkopuolelta. Tietysti perhefirmoissa ylemmät pomot vaihtaa paikkoja nuoremman suvun jäsenen kanssa, mutta siinä se.
Nykyään uutena työntekijänä hyvä on jos saa edes vuodeksi jostain töitä, etenkin täyspäiväsesti. Aina pitäisi myös liikkua töiden perässä ja olla valmis palkattavaksi keikkahommiin sinne sun tänne.
Kaikkea täytyy osata, monelta eri alata ja ainakin kahdella eri kielellä, mutta osaamista ei saa näyttää, ettei kukaan vain vanhemmista uratyöntekijöistä suutu.
Monesti tullut haaveiltua tuollaisesta oppipoika tyyppisestä systeemistä, että saisi alusta asti ohjausta ja mahdollisuuden kehittyä taidoissaan. Nyt pitää aina vain aloittaa pohjalta, ei saa mahdollisuutta kehittyä pidemmälle ja palkkakin aina jää sinne pohjalle.
Olisi niin ihanaa, jos voisi mennä vain työpaikalle kysymään töitä ja niitä vain saisi, päästen suoraan töihin oppimaan. Nykyaikana pitää miljoona eri asiaa jo osata ennen kuin voi edes hakea töihin ja silti se ei riitä minnekään.
Anyway.. Anteeksi, että tulin tänne teidän läänille häiritsemään.
Työnopastuksen tarve ja sen hyöty ei ole kadonnut mihinkään.
On eri asia ostaa yrityksen ulkopuolelta jotain erikoisosaamista mutta senkin hyödyntäminen vaatii asiaan liittyvän henkilöstön opastamista mutta suorittavassa työssä työhön opstaminen työnopastuksen muodossa on välttämätöntä.
Tämä ei tarkoita "mestari-oppipoika" asetelmaa vaan normaalia tehtäväänsä kurssitettujen työnopastajien käyttämistä.
Normaali käytäntö on ollut, että riittävän ammattitaidon ja opastajakoulutuksen saanut työntekijä saa yrityksessä sovitun palkanlisän osaamisestaan.
Kyse on ainoastaan toiminnan jatkuvuuden turvaamisesta ja tekemisen laadusta osaseurauksena tuottavuus ja sen jatkeena kannattavuus.
Nuo kaksi termiä usein sekoitetaan. Tuottavuus ei ole kannattavuuden tae ja toisaalta toiminta voi olla kannattavaa vaikka tuottavuus olisi törkeän heikkoa!
Perehdyttäminen on muisto vain. Ne kaikki määräaikaiset ja keikkalaiset tyrkätään duuniin vain samantien. Sitten julkisuudessa ihmetellään työntekijöiden huolimattomuutta ja osaamattomuutta. Totuutta ei kuitenkaan nykyisestä toimintamallista kerrota.
Kommenttisi oli erittäin tärkeä, eikä häiritse lainkaan.
Tämä voisi olla poliitikoillekin hyvä teksti.
Toivon, että löydät paikkasi. Ajattelevainen olet.
Beng
Todellisuutta lienee, että pitää olla tuoreet opinnot ja kuitenkin mieletön määrä kokemusta.
Ei ajatella, että hakija on tulokas, joka pitää perehdyttää ja hyvin.
Aiemmin yritykset myivät itseään hakijoille kaikenlaisilla eduilla.
Onko ilmapiiristä tullut ylimielistä ja yrmeää.
Kuitenkin toivon sydämestäni sinulle hyvää tulevaisuutta!
Sinulla on ollut erinomaisen fiksusti toimiva työyhteisö.
Huomaa, että ajattelet vielä lämmöllä näin jälkeenpäinkin.
Beng
Suomen motto on "raha ratkaisee".
Beng
Työhön opastaminen ei ainakaan omalta alaltani ole kadonnut mihinkään, lähes päinvastoin. On laadittu jopa ohjelmat joiden rungon mukaan opastaminen tapahtuu, kun kyseessä on hyvin tekninen ala, asiat on jaettu osakokonaisuuksiin joista aina yhteen kerrallaan opastamisessa keskitytään Opastamista tapahtuu tyypillisesti, hieman kokeneen työntekijän ajankäytön kulloisistakin mahdollisuuksista riippuen, kaksi- kolme tuntia per työvuoro, ihmisen kyky vastaanottaa ja omaksua uutta kun on rajallinen. Muun osan ajasta opastettava on muiden mukana yleisemmällä tasolla, opastamisesta taas vastaa yleensä yksi ja sama kokenut työntekijä ja hän saa opastusajastaan pientä palkanlisääkin, se ei ole iso porkkana mutta kielii siitä että myös työnantaja näkee asian tärkeänä.
Hyvin olet tänäänkin sivulla "töissä" päivystänyt, hyvä hyvä sanoivat pienet pojat ja taputtivat karvaisia käsiään.
Huomenta vain 'pieni poika',🏃
Ajattelin pätkäistä sataan, mutten voinut, kun asiakirjoituksia tulikin vielä.
Yritä sietää.
Beng
Eläkkeelle siirtyessäni työni jaettiin usealle. Kutakin opastin.
Sitten tekivät itsenäisesti ja katsottiin, miten oli ymmärretty.
En ollut aivan varma, olivatko kaikki uudet tekijät aidosti kiinnostuneita saamistaan töistä.
Niille, jotka opettelevat uusia töitä, pitäisi antaa vihko, mihin laittavat muistiinpanoja.
Vuosien myötä tuli aina paljonkin muutoksia, joten tein prujuja, eräänlaisen luurangon, mikä oli tukena, kunnes tuli rutiinia.
Lomille lähtiessä tein pienen muistilappusen, mitä tullessa pitää muistaa ja jonkin aloitusohjeen itselleni. Sitten vain aivot lomalle (nehän tekevät työtä, vaikka nukkuisimme).
En tiedä, onko nuorille mitään ohjeistusta, miten aloittaa työt.
Beng
Noin toimien ei tule epäjatkuvuuskohtia eikä muitakaan yllätyksiä jos tulijan persoona ei sellaista aiheuta.
Viimeinen vakituinen työpaikkani oli pk-seudun pienehkön metallituoteyrityksen tuotannon hoitaminen.
Olin varmistellut luopumistani tekemällä vain vuoden määräaikaisen työsopimuksen. 3kk ennen määräajan umpeutumista varmistin asian omistaja/toimitusjohtajan kanssa.
Seuraajaani ei näkynyt ja tapani mukaan dokumentoin kaiken mahdollisen helposti käytettävään muotoon.
Kytkimme vaimoni kanssa loputtomalle vapaalle ja tuossa tilanteessa menimme Espanjaan rauhoittumaan. Parin kuukauden kuluttua tuo entinen työnantajani soitti ja kuultuaan meidän olevan reilun 4:n tunnin lennon päässä, kertoi seuraajani tarvitsevan opastusta joidenkin exelille tekemieni laskentapohjien käytössä.
Olimme kohtapuolin kotiutumassa joten sovimme päivän jolloin tulemme Seutulaan ja vaimoni jatkaessa kotiin minä jään pajalle opastamaan laskentapohjien käytön.
Olin kuvitellut, että exel on niin johdonmukainen, että minua rutkasti nuorempi, saman koulutuksen saaneelle hepulle se on vasemman käden juttu.
Mennessäni pajalle oli seuraajani järjestänyt itsensä muualle vaikka ajankohta oli sovittu. Heppu ei ollut ilmoittanut johtajallekaan syytä poissaoloonsa.
Kävimme pohjat läpi markkinoin kaverin kanssa ja poistin samana iltana.
En ollut suojannut tiedostoja ja joku oli onnistunut sooloilemaan niissä ja sotkemaan.
Viimeinen palveluni oli se, että lähetin postissa mukaani ( laittomasti ) ottamani levykkeet ko. pajalle.
Myöhemmin tein vielä yhden pikkuhomman kotonani.
Pitkä litania pyrkii kuvaamaan sitä, ettei edes pienissä puitteissa, omistajan välittömän johdon alaisuudessakaan tuota vaihtohommaa hoideta.
Minulle se kuulosti ihan mestari-oppipoika meiningiltä. Yleensä sinut pudotetaan tyhjänpäälle töihin eikä kukaan halua opastaa, kuulemma niin hyvät koulut, että pitäisi tietää. Tottakai monista asioista tiedän, mutta jos teen omaan tapaan niin se ei kelpaa! Mutta kun apuakaan ei saa pyytää, että millä tapaa täällä tehdään.
Vain yhdessä työpaikassa on ollut palkkiokäytäntö niille, jotka opastaa uusia, josta täällä mainittiinkin. Silloin kyllä näytettiin, mutta laadun ja muun seuraaminen ei tapahtunut, ensimmäisellä opastuksella olisi pitänyt tietää sokeasti mitä lopputulosta halutaan ja nähdä virheet.
Virheet laitettiin kokonaan uuden henkilön piikkiin, vaikka usein ne johtuivat, että opastajalla oli vanhaa tietoa ja ei ollut selvittänyt muutosta yms. Jos uusi henkilö teki toistuvasti omia virheitä tietyllä pisteellä, niin silloin se oli merkki, ettei sovi sille pisteelle, mutta opastajat huomasivat asian vasta sitten kun pitkän ajan päästä tuli valituksia muualta. Siksi minulle tuo käytäntö mitä kuvattiin tuntui mestari-oppipoika systeemiltä, koska vaikuttaa, että siinä tehtiin opastus oikeall tavalla loppuun asti.
Toisaalta, sekin työpaikka missä oli kannustin opastajille oli harvoja sellaisia työpaikkoja jossa työntekijällä oli jotain oikeuksia ja heille työpaikka tarjosikin jotain etuja. Mie elämäni ekaa kertaa olin jopa pekkasella! Se oli tosi outoa! Ja oli työpaikka lääkärikin, ihan hävetti käyttää sitä terveystarkastuksessa, mutta sellainen vaadittiin. Jotenkin tuntui rikkaiden etuoikeudelta ja en vain nähnyt, että olisin sen arvoinen, kun ei olle tuollaiseen yhtään tottunut.
Nykyään saa olla tyytyväinen jos saa työpaikan joka noudattaa TES:in mukaista palkkaa. Se on jo iso etu ja ei edes kehtaa kysyä muuta, koska silloin ei ainakaan palkata. Sormet ristissä vain, että kukaan ei sinua töissä kiusaa ja saat toivottavasti tarpeeksi tunteja, että elät tai lasketaan työssäoloehtoon kassalle.
Hienoa että pieni Suomi on esimerkkinä liikakansoituksen ja väestöräjähdyksen välttämisessä!
Ei lapsen hankkimista pidetty hyvänä 80- luvullakaan pk-yrityksissä. Valtiolla ja kunnalla suojatyöpaikoissa on varmaan oollut toisin.
Ne maat ovat vahvoilla, jotka osaavat hoitaa yhteiskuntansa asiat ottaen huomioon ihmismäärän vähenemisen tulevaisuudessa. Ne maat, joiden talous perustuu jatkuvaan kasvuun, ovat tulevaisuudessa helisemässä.
Käytännössä lähes kaikkien maiden, erityisesti ns. länsimaiden sekä USA:n talous on perustunut juuri siihen jatkuvaan kasvuun sekä kaikesta kasvusta huolimatta myös lisääntyneeseen velanottoon. Esim. USA:n valtionvelan suuruudeksi ilmoitetaan nyt noin reilut 22000 miljardia dollaria, euroiksi väännettynä se taitaa tehdä vähän yli 100000 Euroa jokaista kansalaista kohti. Meillä vastaava summa on jotain 22000 Euroa ja se kasvaa kaiken aikaa, sitten on kuntien, kuntayhtymien ja yksityisten velat. Tuosta ryhmästä vain jälkimmäiset kyennevät hieman velkojaan lyhentämäänkin, muut eivät, päinvastoin.
Siellä makoilee pelkästään Floridan edustalla merellä parisen kymmentä maailman uusinta, suurinta ja hienointa risteilyalusta toimettomina, kenttien reunoilla eri puolilla maailmaa lojuu samoin satoja suuria matkustajalentsikoita turhan pantteina, ei hetkeen aikaan puhettakaan alan kasvusta, uutiset tulevat täyttymään irtisanomisista, konkursseista jne. Matkailuala tietysti on juuri virusepidemian takia vaikeuksissa mutta samalla se paljastaa kuinka tavallaan tyhjän ja herkästi murenevan rungon varaan em. jatkuva kasvu on rakentunut.
”Ne maat”! Maat koostuvat ihmisistä, jotka maassa asuvat. Luuletko, että ihmiset ottavat tyytyväisinä vastaan yhteiskunnan olojen heikennyksen ja kaiken alasajon? Tyytyväisenä, että maapallon ihmispopulaatio ainakin heidän maassaan vähenee. Haluaisinpa nähdä!
Maatahan on kaikkialla, paitsi merta, järviä ja jokia.
Muistan lukeneeni valtiomääritelmän: valtio on ihmisyhteisö, mikä rajatulla aluella käyttää omintakeista ja pysyvää valtaa.
Minust' aika hieno.
Beng