Tunnen niin paljon sua kohtaan, enkä tiedä edes miksi. Tuotko Kenties mukavaa jännitystä tähän tasapaksuun arkeen. Kosketat ja kohtelet mua erilailla kuin muut koskaan, jotenkin niin kypsästi ja ihanasti. Onko meillä oikea yhteys? Viestimme kuitenkin kylmästi toisillemme, sattuuko meihin liikaa? Pelätäänköhän samoja asioita? Onkohan sulle suurempia tunteita kuin luulen? Vai vedätkö mua kuin pässiä narussa? Haluan sut mun elämään, enkä halua millään tasolla sua satuttaa.
Pää pyörällä
Anonyymi
14<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tämä oli siis naiselta vanhemmalle miehelle :)
Paljonko ikäero?
Kyllä sullakin toi hattara alkaa sulamaan, kun tutustut oikeasti kys.ihmiseen mikäli se on mahdollista. Vain teot merkitsee, muista se aina.
Pelkät epämääräiset mulkaisut suuntaan tai toiseen ei kieli mitään kiinnostusta. Kehonkieli josta näitä asioita nyt tulkitset, voi olla täyttä sulla leikkimistä. Toiset testailee ihan piristykseksi markkina-arvoansa ilman mitään sen suurempaa tarkoitusta/ merkitystä.
Jos hän ei ole siinä vierelläsi, niin kuvitelmaasi, valitan. Toisesta kiinnostunut tekee sen kyllä selväksi niin ettei jää epäselvyyttä asiasta.
No eipä oo kuvitelmaa, sen verran tiukasti pidit kiinni. Täällä ollaan vaan kateellisia siitä että toisten ei tarvi keksii tarinoita, vaik en ymmärrä kuka hullu niitä keksiskään. Se että ei mulkaista edes koskaan toisiamme, näemme vain jos olemme kasvotusten lähekkäin, olemme sokeita näkemään kauas.
Ei pahalla ollenkaan mutta ette te ap n kanssa oo koskaan ees nähneet, saati mulkoilleet.
No kyllä mä ap n peilistä näen :D
Maksaako tuolle yksinään jauhavalle trolleromiehelle (alleviivataas tätä heikoille mielille vielä) vaivaa vastata, klo 13.05 vastannutkin sinulle, että päättele siitä
Kylmää oli täälläkin.
En haluaisi vetee kuin pässiä narussa....
Mut mä oon tosi hedelmällinen ja se voi kiusota niin itteeni kuin muitakin.
En silti usko että näin olisi,vuoan olin sitä mite kypsän naisen kuuluupi ollakkin
Olisipa kiva jos tämä viesti olisi tarkoitettu minulle. Mutta tuskimpa. Jos kuitenkin jotenkin ihmeen kaupalla olisi, toivoisin että laittaisit viestiä suoraan minulle. Niin voitaisiin puhua asioita auki.
Laitoin viestiä, jos vain tajuisit kurkata postilaatikkoon. Olen niin vanhanaikainen etten ymmärrä tätä sähköistä maailmaa. Sähköä on jo itseni sisällä tarpeeksi, etenkin kun olen seurassasi.
Hyvin voisin kuvitella että kaikki täällä olisi kirjoitettu exäni toimesta. Kun mietin että mitään suhdetta ei ollut, joo emme sanoneet mitään siihen viittaavaa toisillemme. Ja hyvin ymmärtäisin hänen vihansa vaikka ei ole mitään syytä. Suhde pättyi jatkuvaan kiukutteluun ja vaikutti etten kelpaa millään tasolla. Myös hän tulkitsi minua ja minun sanomisia miten sattuu.
Jos olet exäni, sinulla on jonkin verran anteeksi pyydettävää sekä sinun pitäisi vähän tutustua itseesi. Eikä olisi huono jos yrittäisit vähän miettiä asioita myös toisenkin näkökulmasta. Eipä sitä tiedä vaikka voitaisiin jatkaa, ihastuin ja jopa jollain tavalla rakastin sinua jo.
Se on tämä palsta. Sitä miettii mitä täällä edes tekee, mutta sen kun tajuan niin alkaa surettamaan. Itkettämään ja sitten vihastuttamaan. Vihaisena sitten itken ja pyörin ja hyörin vailla mitään järkeä.
Ei sitä tätä koskaan halunnut, mutta kun maailma on niin voimakas pienen ihmisen edessä. Mun syytä tämä suurimmaksi osaksi on ja olen pettynyt, etten ole se mies joka voisi kaiken muuttaa.
Jeppulei, kinkkaat kuin autossa neliön muotoiset vanteet oujee :D