Läheisriippuvuus

Tämä on totta. Ja toden näköisesti näin on hyvin hyvin usein.

Niin. Läheisriippuvainen ei voi olla itsenäinen eikä yksin, hän tarvitsee koko ajan jonkun lähelleen hinnalla millä hyvänsä. Hän kestää ja sietää kaiken saadakseen olla jonkun lähellä.

Anonyymi kirjoitti:

Niin. Läheisriippuvainen ei voi olla itsenäinen eikä yksin, hän tarvitsee koko ajan jonkun lähelleen hinnalla millä hyvänsä. Hän kestää ja sietää kaiken saadakseen olla jonkun lähellä.

Lue lisää

Jätetyksi tulemisen pelko juontaa varhaislapsuuden hylkäämiskokemuksista.

Kuitenkin, kun läheisriippuvainen aikuinen syystä tai toisesta eroaa tuhoavasta kumppanistaan - tulee jätetyksi tai ehkä jopa jostain syystä itse irrottautuu, jos vaikka fyysinen pahoinpitely on henkeäuhkaavaa - niin moni huomaakin yllättäen pärjäävänsä paremmin kuin odotti. Huomaa, että omistaa oman elämän ja omat jalat jotka kantavat. Talouskin saadaan toimimaan, vaikka sekin on monella yksi minkä pettämistä pelätään etukäteen. Ympäriltä löytyy turvaverkkoja, joista ei tiennyt tai joihin ei uskaltanut luottaa.

Läheisriippuvainen on eron jäkeen suuremmassa riskissa kuin muut joutua uudelleen hyväksikäyttäviin ihmissuhteisiin. Kaikki eivät kuitenkaan joudu. Tiedostaminen on voinut alkaa ja edetä vähitellen. Moni on eronsa jälkeen ja jonkin aikaa itsenäisesti selvittyään löytänyt uuden kumppanin, jonka kanssa yhteiselo on vastavuoroista ja kunnioittavaa. Opetellaan vähitellen elämään niin ettei tarvitse pelätä eikä kokea nöyryytystä, eikä käyttää kaikkia voimiaan toisen miellyttämiseksi ja kannattelemiseksi saamatta siitä koskaan palkkioksi muuta kuin huonon suhteen jatkumisen...

Läheisriippuvaisuus on traumakokemus, jonka alkusyy ja vastuullinen on henkilön omat vanhemmat. Tämä on hyvä muistaa. Kun läheisriippuvainen aikuinen pähkäilee, miksi aina epäonnistuu ihmissuhteissaan, miksi ei ole riittävän hyvä missään eikä edes riittävän itsenäinen,jotta voisi kunnioittaa itseään, jne.jne., hänen on hyvä muistaa, että hänellä(kin) on lupa kohdistaa vastuu sinne minne se kuuluu. Niihin henkilöihin, jotka ovat aiheuttaneet hänen vaikean alkutilanteensa. Lapsena hylätyksi ja mahdollisesti hyväksikäytetyksi ja väkivallan kohteeksikin joutunut, vanhemmistaan vastuuta aina kantanut ei ole tasavertaisessa asemassa aikuisenakaan muihin ihmisiin. Hänen on hyvä oppia sietämään ajatusta, että voi tuntea vihaa ja kaunaakin. Viha ja muut negatiiviset tunteet ovat osa tervehtymisprosessia läheisriippuvuudesta. Kun suuntaa vastuun muille asioissa joissa se heille tosiasiassa täysin kuuluu, voi vapautua turhasta syyllisyydestä ja myöskin oppia ottamaan vastuuta siitä mitä itse tuntee, kokee ja tekee.

Läheisriippuvainen tarvitsee nimenomaan sen läheisen, josta riippua. Se uhri voi olla oma lapsi, jonka asioita hän alkaa huolehtia ja LR saa aikaan vain vahinkoa tyhmyyttään. Hän alistaa lapsensa hyvyydellään. Voi olla että lapsi joutuu auttamaan oikeasti läheisriippuvaista mutta läheisriippuvainen vanhempi on hoitavinaan lapsen asioita saamatta mitään hyvää aikaan. Siitä voi tulla helvetti kohteelle, koska vanhempi pilaa aina lapsensa asiat mutta ei koskaan ymmärrä pitää näppejään erossa asioista, vaan hänellä on hinku päästä hoitamaan. Hän ei tule toimeen yksin, hän tavitsee toiminnalle kohteen. Ja voi olla että joku joutuu parisuhteeseen läheisriipuvaisen kanssa, vaikka ei ole alkoholisti tai muu addiktoitunut tai väkivaltainen.

Läheisriippuvainen auttaa ja näkee avuntarvetta siellä missä sitä ei lainkaan ole. Hän tekee vaikkei osaa. Miten tavallinen ihminen joka ei ole alkoholisti reagoi sellaiseen henkilöön joka huolehtii turhaa jatkuvasti ja tekee vahinkoa. Voi olla että siinä on uhrilla pinna tiukalla, ja käytös alkaa muuttua. Eivät kaikki ole mitään kaupunkilais sohvaperunoita joiden pääaharrastus on telkun katselu. Ei ole pelkästään uhreja ja alistajia vaan ihmisiä on myös sellaisia jotka elävät rauhassa ja sovussa mutta jos heitä uhataan he puolustautuvat eivätkä ole uhreja. He puolustautuvat vain jos se on pakko, eikä muuta keinoa ole. Sellaisessa perheessä voi olla varmaan kovia yhteenottoja. Läheisriippuvainen on avulias, mutta hänen avustaan voi olla vain haittaa. Jos hän haluaa maalata sinun talosi hän maalaa siitä ikkunalasitkin. Hän on hyvä, mutta saa aikaan vahingon.

Juuri ehkä se pelko suosion katoamisesta laittaa läheisriipuvaisen palvelemaan muita. Hän saattaa tehdä jatkuvia palveluksia kenelle vain, kenet ottaa hyvyyden kohteekseen. Olen itse nähnyt, kuinka vanhenpi ihminen, nainen, itsellään 6 lastenlasta alkoi pitää täysin vierasta perhettä aivan kuin he olisivat hänen lapsiaan. Hän oli riippuvainen heistä, ryhtyi huolehtimaan ventovieraasta perheestä, joka oli paljon paremmin toimeentuleva kuin hän itse. Kertoi miten hän oli onnellinen kun tämän kohdeperheen lapset kutsuivat häntä mummoksi, hän kai eli omassa kuplassaan jossa tämå perhe oli hänen lapsiaan, ehkä heikkoitsetuntoinen sai siitä heikolle itsetunnolleen hieman tukea. Muille hän ei ollutkaan yhtä ystävällinen kuin heille.