Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    On hyvä kun

    käydään keskustelua siitä mitä on viime vuosina tehnyt. Kävi niin että se muistutti kaikesta siitä mitä on menettänyt monen vuoden aikana. Ykkösasia on ollut vakituisen mukavan työpaikan puute. Suru siitä on yhä läsnä. Nyt kun ajattelee mahdollista suhteen aloittamista joskus, niin on sellainen tunne ettei voi olla muuta kuin pelkkä ystävä sellaisen kanssa joka on "tavallaan" ollut mukana vaikuttamassa siihen mitä on menettänyt, niin se vain on. Oma sisin tuo kaiken tämän esille erilaisina tunteita. Suhde ei ole sellainen missä ollaan vain ystäviä, siihen kuuluu läheisyyttä mitä ei taas ystävyyteen koskaan kuulu.
    4<50
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 4

    Vanhimmat

    pienet lapset

    Äänestä

    Käydä voi vuodessakin, tiedän.

    Äänestä

    • Ehkä ei nyt ole ketään kenen kanssa tarvitsisi käydä keskustelua, koska pelkkä ystävyyssuhde ei riitä kenenkään kanssa. Se ei ole sitä mitä haluan vaan parisuhde suunnilleen samanikäisen kanssa kuin itse olen. Ihan uudet kasvot, jotta pääsee eteenpäin ja rankat vuodet alkavat unohtua. Työntekeminen on se mikä on tärkeintä nyt, koska työstä saa paljon iloa ja tasapainoa elämäänsä ja turvallisuuden tunnetta elämäänsä.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Ehkä ei nyt ole ketään kenen kanssa tarvitsisi käydä keskustelua, koska pelkkä ystävyyssuhde ei riitä kenenkään kanssa. Se ei ole sitä mitä haluan vaan parisuhde suunnilleen samanikäisen kanssa kuin itse olen. Ihan uudet kasvot, jotta pääsee eteenpäin ja rankat vuodet alkavat unohtua. Työntekeminen on se mikä on tärkeintä nyt, koska työstä saa paljon iloa ja tasapainoa elämäänsä ja turvallisuuden tunnetta elämäänsä.

      Niin surullista se kun työnilo vietiin pois.

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Anonyymi kirjoitti:

    käydään keskustelua siitä mitä on viime vuosina tehnyt. Kävi niin että se muistutti kaikesta siitä mitä on menettänyt monen vuoden aikana. Ykkösasia on ollut vakituisen mukavan työpaikan puute. Suru siitä on yhä läsnä. Nyt kun ajattelee mahdollista suhteen aloittamista joskus, niin on sellainen tunne ettei voi olla muuta kuin pelkkä ystävä sellaisen kanssa joka on "tavallaan" ollut mukana vaikuttamassa siihen mitä on menettänyt, niin se vain on. Oma sisin tuo kaiken tämän esille erilaisina tunteita. Suhde ei ole sellainen missä ollaan vain ystäviä, siihen kuuluu läheisyyttä mitä ei taas ystävyyteen koskaan kuulu.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu