Hyvät kyydit Leenalta

Kollegani Antti täytti 50 ja luvassa oli työpäivän päätteeksi kunnon bileet hänen kotonaan Porvoossa. Koska Antti on tunnetusti hyvien juomien ystävä päätin lähteä julkisella töihin Helsinkiin (itse olen Espoolainen) ja sieltä toisen kollegan kyydissä jatkoille. Kotiinpaluu varmasti järjestyisi sitten kollegan tai taksin kyydissä.

Juhlat olivat tosi mukavat ja siellä oli paljon ennestään tuntemattomia ihmisiä. Mm. yksi Leena, joka oli ollut Antin opettaja yliopistossa oli viihtyisää seuraa. Hän oli kuusikymppinen ja juuri jäänyt eläkkeelle. Iästään huolimatta hän oli hoikka, sporttinen, vähärypyinen ja ihan hyvännäköinen. Leena oli edellisenä talvena jäänyt leskeksi, mutta näytti siltä, ettei suru ollut enää kovin päällimmäisenä.

Juttelimme niitä näitä ja kun kello oli kymmenen, päätin lähteä etsimään kyytiä kotiin. En näet ole kovin myöhäinen juhlija. Kollegani ei ollut vielä valmis lähtemään aikoihinkaan, mutta Leena ehdotti, että hän voisi lähteä ja ottaa minut kyytiinsä. Hänkin asui Espoossa, melko lähellä siellä missä minäkin. Kiitin tarjouksesta, hyvästelimme päivänsankaria ja lähdimme.

Matkalla Leena siirtyi yhä vaan henkilökohtaisempiin puheenaiheisiin. Hän kertoi mm. siitä, että vaikka hän oli muuten oppinut elämään yksin (hänellähän oli monia harrastuksia ja sosiaalisia yhteyksiä), ”aina jotkut tarpeet pysyvät ja tulevat ennemmin tai myöhemmin taas pintaan.” Hän alkoi kysellä jopa vähän intiimimpiä asioita itsestäni, ja kerroin joitakin asioita peitellysti, joitakin asioita vähän avoimemminkin. Pimeässä autossa oli jotenkin helpompi puhua niitä kuin valossa kasvotusten.

Olimme jo ykköskehällä, kun Leena laski kätensä reiteni päälle (tuttavallisesti vai tuhmasti,sitä en osannut sanoa) ja kyseli, tulisinko vielä hetkeksi hänen luokseen juomaan iltateetä, hän kaipaa jutella vielä vähän lisää. ”On niin ankeaa lähteä yksin pimeään kotiin.” Lupasin tulla mukaan, kun täytyy nyt jollakin tapaa kiittää kyydistä.

Leena asui rivitalossa Sepänkylässä. Menimme sisään. Hän ohjasi minua olohuoneeseen tarjosi paikan sohvalle ja sanoi, että hän menee keittiöön laittamaan teetä ja samalla vaihtamaan juhlavaatteensa vähän mukavampiin.

Hän poistui hetkeksi. Kun hän palasi takaisin, hänellä oli kaunis punainen silkkiaamutakki päällä. Epäilin, että sen alta ei varmaan paljon muuta vaatetta löytyisikään ja tajusin lopullisesti, mitä Leenalla oli mielessä. Hetken tuli mieleen kiittää ja poistua paikalta välttääkseni vaikean tilanteen, mutta toisaalta Leena oli kaunis ja ihana nainen (lähes 15 vuoden ikäerostamme huolimatta) ja ilmeisen suuressa sisäisessä paineessa. Oma perheeni oli lähtenyt iltapäivällä jo maalle, joten kotonakaan ei ollut ketään minua odottamassa.

Tajusin että halusimme molemmat sitä samaa, vaikkemme puhuneet sitä ääneen. Mietin kuumeisesti, millä skenariolla saataisiin seuraavat vaiheet luontevasti ja molemmille tyydyttävällä tavalla eteenpäin, ketään nolottamatta. En halunnut olla aloitteen tekijänä, osittain myös siksi, että olin naimisissa enkä vielä koskaan pettänyt vaimoani. Piti siis löytää ikään kuin peitetarina, joka johtaisi lopulta ”siihen”.

Onneksi Leena keksi hyvän alun. Hän toi teet ja naposteltavat tarjottimella olohuoneeseen, laittoi sen pöytään, liikutteli hartioitaan vähän vaivalloisesti, ja sanoi että autoajon jälkeen hartiat aina jumiutuvat. ”Ilmeisesti jännitän kun joudun pimeässä ajamaan.” Tiesin heti, mitä repliikkiä hän odotti minulta. Kysyin kaipaako hän vähän hartiahierontaa, sehän on vähin, mitä voisin autokyydin kiitokseksi tehdä. ”No, jos se ole liikaa viavaa, se olisi tietenkin tosi kivaa,” hän vastasi ja meni istumaan eteeni lattialle selkä minuun päin.

Aloitin varovaisin liikkein, ensin lihasten hellää lämmittelyä, sitten varsinaista hierontaa. Leena huokaili tyytyväisenä ja kertoi monta kertaa, kuinka ihanalta tuntui. Koska silkki on aika ikävä materiaali hierottavan ihon päällä, laskin käteni vähän kauluksesta sisää ja hieroin paljasta ihoa. En vielä siirtynyt mihinkään tuhmalle alueelle, koska olihan meillä ääneen lausumattomat sääntömme. Nyt oli Leenan siirto. Eikä sitä tarvinnut kauan odottaa.

Leena kumartui vähän eteenpäin, laski aamutakkiaan sen verran, että yläselkä paljastui reippaasti, jo kysyi voisinko hieroa selkääkin. Sen verran katselin, että Leenan nännit vielä peittyi kutakuinkin, mutta muuten tämä alkoi olla jo aika paljastava asento.

Laskin hierovat kätenne ja hieroin Leenan selkää pitkin liikkein. Välillä kädet siirtyivät sivummalle, niin, että sormeni melkein ulottuivat hänen rinnoilleen, välillä siirryin niskaan ja siitä hivenen Leenan ylärintaa, kuitenkaan koskematta hänen rintojaan.

Hieronta-alue laajeni pikkuhiljaa kuin itsestään. Ei mennyt monta minuuttia, kun aamutakki oli laskenut jo niin alas että rinnat ja alaselkä olivat paljaina. ...

Lue koko kiihottava tarina täältä:
http://ilmaisporno.com/pornonovellit/hyvat-kyydit-leenalta/