Aktiivimallin paluu

Ei auta.

Niinistö sanoi samoin jo vuosia sitten, vaikka häkämiehellä on omat visionsa.

Niin mahtuu, sinun "ääni" saisi jo kylläkin vaieta.

Anonyymi kirjoitti:

Niin mahtuu, sinun "ääni" saisi jo kylläkin vaieta.

Jos et ymmärrä, että 167-176 ajaa meidän muidenkin samassa tilanteessa olevien asiaa, niin ei mahda mitään. Esim. Tuo automaattipyöveli kävi minullekin ilmoittamassa, että kela "harkitsee" tukien katkaisua, vaikka katkaisulle ei ollut mitään perustetta. Pyövelin takia päivärahat olivat melkein kuukauden myöhässä, koska pyöveli odotti työkkärin päätöstä. Sitä ei pidä missään nimessä sallia, että automaatti tekee päätöksiä ihmisten tukien katkaisusta. Kiitos kuuluu 167-176:lle, koska hän otti tuon automaattipyöveli asian käsittelyyn.

Anonyymi kirjoitti:

Jos et ymmärrä, että 167-176 ajaa meidän muidenkin samassa tilanteessa olevien asiaa, niin ei mahda mitään. Esim. Tuo automaattipyöveli kävi minullekin ilmoittamassa, että kela "harkitsee" tukien katkaisua, vaikka katkaisulle ei ollut mitään perustetta. Pyövelin takia päivärahat olivat melkein kuukauden myöhässä, koska pyöveli odotti työkkärin päätöstä. Sitä ei pidä missään nimessä sallia, että automaatti tekee päätöksiä ihmisten tukien katkaisusta. Kiitos kuuluu 167-176:lle, koska hän otti tuon automaattipyöveli asian käsittelyyn.

Lue lisää

Jotain tolkkua tuohon automaattipyövelin toimintaan on tulossa kun huomattiin että puuttuu laki tuolle toiminnalle ja sellainen on nyt sitten tulossa.
Oikeuskanslerin lausunto automaattista päätöksentekoa koskevasta arviomuistiosta
http://www.okv.fi/fi/lausunnot/2020/id/144/

Kun huomasin tuon päätöksen puutteen niin en kyllä arvannut että se johtaisi kokonaan uuden lain säätämiseen. Tuli sitten työllistettyä virkamiehiä ja eduskuntaakin enemmän kun oli tarkoitus.

Ja kaiken lisäksi vakuutusoikeus istuu kravatti kaulassa ja pieruaan pidätellen rakaisemassa sitä mitä tuolle valitukselleni pitäisi tehdä.
Jos palauttavat päätökset Kelalle uudelleen tehtäväksi niin eipä ole enää lakia jonka mukaan Kela voisi tehdä uudet päätökset. Jos Kela kuitenkin tekee uudet päätökset kun ei se tapansa mukaa leista välitä niin alkaa uusi valituskierros.
Jos vakuutusoikeus poistaa päätökset kuten vaadin niin sitten Kela-parka joutuu maksamaan minulle tuon alennuksen verran lisää työmarkkinatukea, yhteensä joitain n. 600€.
Jos vakuutusoikeus hylkää valituksen ja hyväksyy Kelan päätökset niissä olevista puutteista huolimatta niin saatan hakea päätöksen purkua Korkeimmasta oikeudesta. Nuo muotovirheet on olemassa ja siitä ei pääse mihinkään.

Loppujen lopuksi minulle on ihan sama kuinka tuossa käy mutta periksi en anna vaan lailliset päätökset on saatava.

167-176 kirjoitti:

Jotain tolkkua tuohon automaattipyövelin toimintaan on tulossa kun huomattiin että puuttuu laki tuolle toiminnalle ja sellainen on nyt sitten tulossa.
Oikeuskanslerin lausunto automaattista päätöksentekoa koskevasta arviomuistiosta
http://www.okv.fi/fi/lausunnot/2020/id/144/

Kun huomasin tuon päätöksen puutteen niin en kyllä arvannut että se johtaisi kokonaan uuden lain säätämiseen. Tuli sitten työllistettyä virkamiehiä ja eduskuntaakin enemmän kun oli tarkoitus.

Ja kaiken lisäksi vakuutusoikeus istuu kravatti kaulassa ja pieruaan pidätellen rakaisemassa sitä mitä tuolle valitukselleni pitäisi tehdä.
Jos palauttavat päätökset Kelalle uudelleen tehtäväksi niin eipä ole enää lakia jonka mukaan Kela voisi tehdä uudet päätökset. Jos Kela kuitenkin tekee uudet päätökset kun ei se tapansa mukaa leista välitä niin alkaa uusi valituskierros.
Jos vakuutusoikeus poistaa päätökset kuten vaadin niin sitten Kela-parka joutuu maksamaan minulle tuon alennuksen verran lisää työmarkkinatukea, yhteensä joitain n. 600€.
Jos vakuutusoikeus hylkää valituksen ja hyväksyy Kelan päätökset niissä olevista puutteista huolimatta niin saatan hakea päätöksen purkua Korkeimmasta oikeudesta. Nuo muotovirheet on olemassa ja siitä ei pääse mihinkään.

Loppujen lopuksi minulle on ihan sama kuinka tuossa käy mutta periksi en anna vaan lailliset päätökset on saatava.

Lue lisää

Ai jaa......

Mitä se sinun jengisi ketään kiinnostaa?

Ei tarvitse perustuslain muutosta. Perustuslaissa sanotaan, että mm. työttömyysturvan ehdoista ja määrästä säädetään työttömyysturvalaissa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tarvitse perustuslain muutosta. Perustuslaissa sanotaan, että mm. työttömyysturvan ehdoista ja määrästä säädetään työttömyysturvalaissa.

Taidat olla virkanilkki kun valehtelet lain sisällöstä, heille se on ihan tyypillistä mutta aina jäävät siitä kiinni.

Ainoa kohta perustuslaissa jossa puhutaan työötmyydestä on 2 luvun 19§
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L2P19
"19 §
Oikeus sosiaaliturvaan

Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.

Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.

Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.

Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä."

Jotkut on jopa valehdelleet että perusturva on vastikkeellista mutta näin ei perustuslain mukaan ole eikä siten voi minkään muunkan lain perusteella olla. Tosin työttömyysturvalaissa on säädetty että pitää olla työmarkkinoiden käytettävissä ja jotkut ääliöt vaativat että työttömän pitäisi olla kaikkien hyväksikäytettävissä.

Anonyymi kirjoitti:

Taidat olla virkanilkki kun valehtelet lain sisällöstä, heille se on ihan tyypillistä mutta aina jäävät siitä kiinni.

Ainoa kohta perustuslaissa jossa puhutaan työötmyydestä on 2 luvun 19§
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L2P19
"19 §
Oikeus sosiaaliturvaan

Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.

Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.

Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.

Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä."

Jotkut on jopa valehdelleet että perusturva on vastikkeellista mutta näin ei perustuslain mukaan ole eikä siten voi minkään muunkan lain perusteella olla. Tosin työttömyysturvalaissa on säädetty että pitää olla työmarkkinoiden käytettävissä ja jotkut ääliöt vaativat että työttömän pitäisi olla kaikkien hyväksikäytettävissä.

Lue lisää

Luepa perustuslaki tarkemmin.

Et löydä siitä ensimmäistäkään täsmällistä määrettä. Siinä ei määritellä, millä tavalla välttämätön toimeentulo turvataan tai mitä katsotaan välttämättömäksi, ainoastaan ettei kenenkään pidä kuolla kylmään ja nälkään, ja jokaisella on oikeus terveydenhoitoon. Näistä siis säädetään käytännön tasolla normaalin lainsäädännön kautta. Perusturva on myös eri asia kuin (ansiosidonnainen) työttömyysturva.

Anonyymi kirjoitti:

Taidat olla virkanilkki kun valehtelet lain sisällöstä, heille se on ihan tyypillistä mutta aina jäävät siitä kiinni.

Ainoa kohta perustuslaissa jossa puhutaan työötmyydestä on 2 luvun 19§
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L2P19
"19 §
Oikeus sosiaaliturvaan

Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.

Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.

Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.

Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä."

Jotkut on jopa valehdelleet että perusturva on vastikkeellista mutta näin ei perustuslain mukaan ole eikä siten voi minkään muunkan lain perusteella olla. Tosin työttömyysturvalaissa on säädetty että pitää olla työmarkkinoiden käytettävissä ja jotkut ääliöt vaativat että työttömän pitäisi olla kaikkien hyväksikäytettävissä.

Lue lisää

Tuossa perustuslain 19§ 3. momentissa nimenomaan sanotaan, että ”sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään”, eli ei vaadi perustuslain muutosta, vaan normaali lakimuutos riittää. Voit toki saivarrella, mutta tuskin menee purnauksesi missään läpi.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa perustuslain 19§ 3. momentissa nimenomaan sanotaan, että ”sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään”, eli ei vaadi perustuslain muutosta, vaan normaali lakimuutos riittää. Voit toki saivarrella, mutta tuskin menee purnauksesi missään läpi.

Lue lisää

Juurikin näin.

Perustuslaissa ei mainita mitään työttömyysturvan (tai muunkaan sosiaaliturvan) vastikkeettomuudesta, todetaan vain, että sosiaali- ja työttömyysturvasta säädetään lailla.

Anonyymi kirjoitti:

Juurikin näin.

Perustuslaissa ei mainita mitään työttömyysturvan (tai muunkaan sosiaaliturvan) vastikkeettomuudesta, todetaan vain, että sosiaali- ja työttömyysturvasta säädetään lailla.

Lue lisää

Ihmiskauppa ja pakkotyö. Ihmiskauppa on Suomessa rikos. Ihmiskauppaa on esimerkiksi:

pakottaminen työhön, josta maksetaan liian vähän tai ei ollenkaan palkkaa.

Yleisin ihmiskaupan muoto on toisen ihmisen pakottaminen työhön ilman palkkaa tai muuten huonoissa olosuhteissa.

Työmarkkinatuki ei ole palkkaa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa perustuslain 19§ 3. momentissa nimenomaan sanotaan, että ”sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään”, eli ei vaadi perustuslain muutosta, vaan normaali lakimuutos riittää. Voit toki saivarrella, mutta tuskin menee purnauksesi missään läpi.

Lue lisää

"Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella."

"Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut...."

Perustuslaki takaa perustoimeentulon turvan. (lailla taataan)

Lailla erikseen säädetään sosiaali- ja terveyspalvelut. (sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään)

Jos jotain lakeja tehdään lisäksi, ne eivät voi olla myöskään ristiriidassa perustuslain kanssa. Perustuslain lisäksi tulee myös kansainväliset sopimukset.

Kannattaa uskoa suosiolla, että perustuslain ja isoimpien lakien tarkoitus on suojella kansaa enemmistön tyrannialta. Vastikkeellisuuksia vaativat sen sijaan haluavat suojella enemmistön tyranniaa kansalta. Suomessa ylin valta on lain mukaan kansalla, ei ay-liikkeellä eikä Eteläranta 10:llä.

Anonyymi kirjoitti:

Taidat olla virkanilkki kun valehtelet lain sisällöstä, heille se on ihan tyypillistä mutta aina jäävät siitä kiinni.

Ainoa kohta perustuslaissa jossa puhutaan työötmyydestä on 2 luvun 19§
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L2P19
"19 §
Oikeus sosiaaliturvaan

Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.

Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.

Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.

Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä."

Jotkut on jopa valehdelleet että perusturva on vastikkeellista mutta näin ei perustuslain mukaan ole eikä siten voi minkään muunkan lain perusteella olla. Tosin työttömyysturvalaissa on säädetty että pitää olla työmarkkinoiden käytettävissä ja jotkut ääliöt vaativat että työttömän pitäisi olla kaikkien hyväksikäytettävissä.

Lue lisää

"Jotkut on jopa valehdelleet että perusturva on vastikkeellista mutta näin ei perustuslain mukaan ole eikä siten voi minkään muunkan lain perusteella olla. Tosin työttömyysturvalaissa on säädetty että pitää olla työmarkkinoiden käytettävissä ja jotkut ääliöt vaativat että työttömän pitäisi olla kaikkien hyväksikäytettävissä."

Suomessa on sekä ensisijainen että viimesijainen sosiaaliturva.

Ensisijainen on työttömyysturva jota kontrolloidaan työvoimapolitiikalla, eli työmarkkinoilla valtaapitävät ryhmät määräilee muidenkin valintoja työmarkkinoilla.

Viimesijainen sosiaaliturva sen sijaan on asia jota on paha alkaa työmarkkinoiden valtaapitävien mielipiteiden perusteella alkaa kontrolloimaan. Ei varmasti olla missään sovittu niin että he jotka ovat saaneet kartellit aikaan työmarkkinoilla, että heillä olisi oikeus katkoa muilta sosiaaliturvaa mielensä mukaan.

Sosiaaliturvan tehtävä on lopulta suojella kansaa omassa maassaan liian vahvaksi kasvavien valtaryhmien päätöksiä vastaan.

Vastikkeellisuus-ajattelut on täysi järjettömyys yo. asioiden näkökulmasta, sellainen tuhoaisi lopulta koko valtion. Työmarkkinoilta tuolileikitetään kansaa ulos täysin valtaryhmien mielivaltaan perustuen, ja mikäs järki siinä olisi että heidän työmarkkinakartelleja pitäisi suojella ohitse kansan?

Anonyymi kirjoitti:

"Jotkut on jopa valehdelleet että perusturva on vastikkeellista mutta näin ei perustuslain mukaan ole eikä siten voi minkään muunkan lain perusteella olla. Tosin työttömyysturvalaissa on säädetty että pitää olla työmarkkinoiden käytettävissä ja jotkut ääliöt vaativat että työttömän pitäisi olla kaikkien hyväksikäytettävissä."

Suomessa on sekä ensisijainen että viimesijainen sosiaaliturva.

Ensisijainen on työttömyysturva jota kontrolloidaan työvoimapolitiikalla, eli työmarkkinoilla valtaapitävät ryhmät määräilee muidenkin valintoja työmarkkinoilla.

Viimesijainen sosiaaliturva sen sijaan on asia jota on paha alkaa työmarkkinoiden valtaapitävien mielipiteiden perusteella alkaa kontrolloimaan. Ei varmasti olla missään sovittu niin että he jotka ovat saaneet kartellit aikaan työmarkkinoilla, että heillä olisi oikeus katkoa muilta sosiaaliturvaa mielensä mukaan.

Sosiaaliturvan tehtävä on lopulta suojella kansaa omassa maassaan liian vahvaksi kasvavien valtaryhmien päätöksiä vastaan.

Vastikkeellisuus-ajattelut on täysi järjettömyys yo. asioiden näkökulmasta, sellainen tuhoaisi lopulta koko valtion. Työmarkkinoilta tuolileikitetään kansaa ulos täysin valtaryhmien mielivaltaan perustuen, ja mikäs järki siinä olisi että heidän työmarkkinakartelleja pitäisi suojella ohitse kansan?

Lue lisää

Siis, ensisijaiseen sosiaaliturvaan on leivottu sisään vastikkeellisuuksia jotka perustuu loppujenlopuksi mielivaltaan.

Viimesijainen sosiaaliturva sen sijaan ei voi perustua mielivaltaan.

Anonyymi kirjoitti:

Juurikin näin.

Perustuslaissa ei mainita mitään työttömyysturvan (tai muunkaan sosiaaliturvan) vastikkeettomuudesta, todetaan vain, että sosiaali- ja työttömyysturvasta säädetään lailla.

Lue lisää

Siis lue yo. tekstit uudelleen.

Siellä puhutaan "perustoimeentulon turvasta" joka taataan lailla.

Sen lisäksi sielä puhutaan sosiaalipalveluista ja terveyspalveluista, joista säädetään erikseen lailla.

Tässä ei mainittu mitään sosiaaliturvasta eikä työttömyysturvasta mistä itse sanot, eikä myöskään siitä että niistä säädettäisiin erikseen lailla. Kannattaa olla tarkkana kun tekstejä lukee, myös sanavalinnat kannattaisi lukaista oikein.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tarvitse perustuslain muutosta. Perustuslaissa sanotaan, että mm. työttömyysturvan ehdoista ja määrästä säädetään työttömyysturvalaissa.

Työttömyysturva on ensisijainen turva.

Perustoimeentulo (eli toimeentulotuki) on viimesijainen turva.

Viimeisijainen turva taataan sekä perustuslaissa että kv-sopimuksissa.

Suomessa on tuet (työttömyysturva/toimeentulotuki) erilaisia siksi, että tukisysteemiin on ilmeisesti haluttu leipoa sisään myös vallankäyttö ja ehtoja (ensisijaiselle) tuelle, koska viimesijaiseen tukeen niitä ei ihan noin vain voida laittaa.

Ensisijaisen tuen varassa olevan oikeuksia voidaan siis polkea koska tuen ehdot sallii sen. Perustuslaissa taataan että voit valita ammattisi, ensisijainen tuki sen sijaan työvoimapolitiikkansa kera voi sanoa että olet valinnut ammattisi väärin ja siksi sanktio.

Sanktio on lisäksi työttömyysturvan oma viritys, eli ei voi perustua rikoslakiin.

Ei kaada, koska esitys tuli demarivetoiselta hallitukselta. Ja miksi kaataisi, eihän Marinin mallissa ole Sipilän mallin kaltaista päivärahaleikkuria.

Nyt siellä istuu koulutettuja viisaita naisia eikä mitään viinalle ja valkosipulille haisevia miehiä jotka eivät saaneet mitään aikaiseksi. Työnantaja tulee paikalle sanomaan montako otetaan tällä viikolla ja virkailija sanoo ketkä lähtevät mukaan. Nyt asioissa on toiminta ja seuraus plus 70000 uutta työllistä.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt siellä istuu koulutettuja viisaita naisia eikä mitään viinalle ja valkosipulille haisevia miehiä jotka eivät saaneet mitään aikaiseksi. Työnantaja tulee paikalle sanomaan montako otetaan tällä viikolla ja virkailija sanoo ketkä lähtevät mukaan. Nyt asioissa on toiminta ja seuraus plus 70000 uutta työllistä.

Lue lisää

Mitä tarkoittaa TYÖLLISTEN lisääminen?

Määritelmä: työllinen = ” Työllisten osuus saman ikäisestä väestöstä. Työssäkäyntitilastossa työllisyysaste lasketaan 18–64-vuotiaasta väestöstä.”
Lähde: https://www.stat.fi/meta/kas/tyollisyysaste.html#tab2

Menetelmä lisätä TYÖLLISIÄ:
Siirretään ikäluokasta sopiva määrä työttömiä työnhakijoita palveluiden piiriin, jolloin he eivät ole enää työttömiä työnhakijoita vaan kuntoutuksen ja palveluiden tarpeessa olevia avunsaajia. Jotta oikeasti voidaan puhua työssäkäyvien lisäämisestä otetaan ulkomailta lisää työvoimaa ja lasketaan mukaan osa tulevista aikuisista.

Seuraus:
2020 työtön työnhakija —> 2022 työvoimapalvelu/sotekeskuksen asiakas.

RAUTALANGASTA VÄÄNNETTYNÄ tarinan muodossa:

Oletetaan, että meillä on yhteiskunta, jossa on 10 ihmistä. Heistä 2 ihmistä on yli 64 vuotiaita ja eläkkeellä ja 2 lapsia eli alle 18 vuotiaita. Lopuista 6 ihmisestä katsotaan työlliseksi 4, koska he käyvät työssä ja 2 on työttömiä työnhakijoita.

Työllisten osuus samanikäisestä väestöstä on siis 2/3 eli n. 66,67%
Malliyhteiskunnan työllisyysaste on siis 4/6 eli n. 66,67%.

Ihmisten eläessä mallin yhteiskunnassa aikuisille nousee huoli lasten tulevaisuudesta. Työssä olevat 4 aikuista ovat huolissaan heidän 2 lapsen kyvystä elättää nykyiset eläkeläiset, eläkeläisiksi siirtyvät työttömät sekä nykyiset työssäkäyvät vanhemmat. Tietenkin heillä on eläkerahasto, jota työssäkäyvät kerryttävät, mutta sen kadotessa tai muodostuessa riittämättömäksi jonkun muun tulisi kustantaa kaikki.

Yksi työssäkäyvä aikuinen sanoo ettei halua tehdä enää lapsia, mutta hän voi ottaa ulkomailta adoptiolapsen. Toinen työssäkäyvä aikuinen lupaa tehdä yhden lapsen lisää, mutta vaatii samalla lisää työllisiä.

Sattumoisin yksikään työssäkäyvistä aikuisista ei ennätä eläkkeelle vielä 20 vuoteen, joten toisen adoptiolapsi ja toisen oma lapsi kasvattavat yhteiskunnan väestöä kahdella 12 ihmiseen, ja viimeistään 18 vuoden kuluttua työssäkäyvien määrä on kahta yksikköä rikkaampia, jos oletamme että molemmat lapset työllistyvät heti 18 vuotta täytettyään ja pysyvät työllisinä.

Eläkeläiset ovat samaa mieltä työllisten kasvattamisesta, mutta toinen heistä vastustaa ulkomaista maahanmuttoa ja ehdottaa että oman yhteiskunnan 2 työtöntä voitaisiin palkata työhön.

Valitettavasti työssäkäyvät todistavat eläkeläisille kuinka vaativaa on käydä työssä. Nootissaan eläkeläisille työssä käyvät esittävät että työn tekeminen vaatii TARKKUUTTA, TÄSMÄLLISYYTTÄ, PAINEEN SIETOKYKYÄ, TOIMELIAISUUTTA ja KOKEMUSTA, ja toteavat että nämä kaksi työtöntä ovat ensinnäkin koulutuksen että palveluiden tarpeessa.

Ensinnäkin työttömyys ei kasvata kokemusta eikä lisää toimeliaisuutta. Sen lisäksi heille ei välttämättä ole riittävää paineen sietokykyä, mitä todistaa ehkä jo pelkkä työttömyys. Loppujen lopuksi he eivät ole täsmällisiä eivätkä tarkkoja, koska yhteiskunta ei voi kerätä veroja kuin työssä käyviltä, ja jotta saadaan riittävä maksukyky työssä käyminen on aloitettava 18 vuotiaana. Nyt toinen työtön on 32 vuotias ja toinen 42 vuotias eikä heillä kummallakaan ole kokemusta työssäolosta. Näin on siis selvää ettei työttömät ole osanneet olla TÄSMÄLLISIÄ saati TARKKOJA.

Niinpä yhteiskunnan hallitus, joka on valittu demokraattisesti 4 työllisen ja 2 eläkeläisen voimin päättää seuraavaa:

Perustetaan AUTTAVA PALVELUKESKUS, jonka tavoite on ensin selvittää haastatteluin ja tutkimuksin 2 työttömän palvelu- ja koulutustarve. Sen jälkeen keskuksen tavoite on kaikin mahdollisin tavoin auttaa asiakkaitaan.

Jotta syrjintää ei tapahtuisi, palvelukeskuksen toimintaan liitetään velvoite palvella myös työssäkäyviä, jos he haluavat olla keskuksen asiakkaita. Keskuksen hallintaan siirtyy myös aikuiskoulutus, sosiaalipalvelut, perusterveydenhoito, maahanmuuttojien kotoutus.

Yhteiskunnan 2 työtöntä siirretään siis PALVELUKESKUKSEN asiakkaiksi, jolloin 18-64 vuotiaiden ikäluokassa työssä käyvien määrä säilyy samana eli 4 yksikön kokoisena ja työttömyysprosentti putoaa nollaan.

Lopputulos:

Työllisten määrä 66,67 prosentista nousi 100 %. Vuoden päästä nousua työssäkäyvien määrään syntyy yhden yksikön verran kun toisen työllisen 17-vuotias ulkomailta adoptoitu lapsi täyttää 18 vuotta ja siirtyy samaan työhön adoptiovanhemman työpariksi. Eli koko väestöä mittaava veroa maksavien osuus nousi 4/10:stä 5/11 eli 40% nousua 5 prosenttiyksikköä eli 45 prosenttiin.

Kahden vuoden päästä toinen palvelukeskuksen asiakas siirrettiin keskuksen sisällä mielenterveyden ja kuntouksen piiriin ja toinen asiakas jatkoi mahdollisten koulutusvaihtoehtojen läpikäyntiä henkilökohtaisella terapian- ja työnhaun tavoiteohjelmassa.

Jooo.. hyvää yötä.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä tarkoittaa TYÖLLISTEN lisääminen?

Määritelmä: työllinen = ” Työllisten osuus saman ikäisestä väestöstä. Työssäkäyntitilastossa työllisyysaste lasketaan 18–64-vuotiaasta väestöstä.”
Lähde: https://www.stat.fi/meta/kas/tyollisyysaste.html#tab2

Menetelmä lisätä TYÖLLISIÄ:
Siirretään ikäluokasta sopiva määrä työttömiä työnhakijoita palveluiden piiriin, jolloin he eivät ole enää työttömiä työnhakijoita vaan kuntoutuksen ja palveluiden tarpeessa olevia avunsaajia. Jotta oikeasti voidaan puhua työssäkäyvien lisäämisestä otetaan ulkomailta lisää työvoimaa ja lasketaan mukaan osa tulevista aikuisista.

Seuraus:
2020 työtön työnhakija —> 2022 työvoimapalvelu/sotekeskuksen asiakas.

RAUTALANGASTA VÄÄNNETTYNÄ tarinan muodossa:

Oletetaan, että meillä on yhteiskunta, jossa on 10 ihmistä. Heistä 2 ihmistä on yli 64 vuotiaita ja eläkkeellä ja 2 lapsia eli alle 18 vuotiaita. Lopuista 6 ihmisestä katsotaan työlliseksi 4, koska he käyvät työssä ja 2 on työttömiä työnhakijoita.

Työllisten osuus samanikäisestä väestöstä on siis 2/3 eli n. 66,67%
Malliyhteiskunnan työllisyysaste on siis 4/6 eli n. 66,67%.

Ihmisten eläessä mallin yhteiskunnassa aikuisille nousee huoli lasten tulevaisuudesta. Työssä olevat 4 aikuista ovat huolissaan heidän 2 lapsen kyvystä elättää nykyiset eläkeläiset, eläkeläisiksi siirtyvät työttömät sekä nykyiset työssäkäyvät vanhemmat. Tietenkin heillä on eläkerahasto, jota työssäkäyvät kerryttävät, mutta sen kadotessa tai muodostuessa riittämättömäksi jonkun muun tulisi kustantaa kaikki.

Yksi työssäkäyvä aikuinen sanoo ettei halua tehdä enää lapsia, mutta hän voi ottaa ulkomailta adoptiolapsen. Toinen työssäkäyvä aikuinen lupaa tehdä yhden lapsen lisää, mutta vaatii samalla lisää työllisiä.

Sattumoisin yksikään työssäkäyvistä aikuisista ei ennätä eläkkeelle vielä 20 vuoteen, joten toisen adoptiolapsi ja toisen oma lapsi kasvattavat yhteiskunnan väestöä kahdella 12 ihmiseen, ja viimeistään 18 vuoden kuluttua työssäkäyvien määrä on kahta yksikköä rikkaampia, jos oletamme että molemmat lapset työllistyvät heti 18 vuotta täytettyään ja pysyvät työllisinä.

Eläkeläiset ovat samaa mieltä työllisten kasvattamisesta, mutta toinen heistä vastustaa ulkomaista maahanmuttoa ja ehdottaa että oman yhteiskunnan 2 työtöntä voitaisiin palkata työhön.

Valitettavasti työssäkäyvät todistavat eläkeläisille kuinka vaativaa on käydä työssä. Nootissaan eläkeläisille työssä käyvät esittävät että työn tekeminen vaatii TARKKUUTTA, TÄSMÄLLISYYTTÄ, PAINEEN SIETOKYKYÄ, TOIMELIAISUUTTA ja KOKEMUSTA, ja toteavat että nämä kaksi työtöntä ovat ensinnäkin koulutuksen että palveluiden tarpeessa.

Ensinnäkin työttömyys ei kasvata kokemusta eikä lisää toimeliaisuutta. Sen lisäksi heille ei välttämättä ole riittävää paineen sietokykyä, mitä todistaa ehkä jo pelkkä työttömyys. Loppujen lopuksi he eivät ole täsmällisiä eivätkä tarkkoja, koska yhteiskunta ei voi kerätä veroja kuin työssä käyviltä, ja jotta saadaan riittävä maksukyky työssä käyminen on aloitettava 18 vuotiaana. Nyt toinen työtön on 32 vuotias ja toinen 42 vuotias eikä heillä kummallakaan ole kokemusta työssäolosta. Näin on siis selvää ettei työttömät ole osanneet olla TÄSMÄLLISIÄ saati TARKKOJA.

Niinpä yhteiskunnan hallitus, joka on valittu demokraattisesti 4 työllisen ja 2 eläkeläisen voimin päättää seuraavaa:

Perustetaan AUTTAVA PALVELUKESKUS, jonka tavoite on ensin selvittää haastatteluin ja tutkimuksin 2 työttömän palvelu- ja koulutustarve. Sen jälkeen keskuksen tavoite on kaikin mahdollisin tavoin auttaa asiakkaitaan.

Jotta syrjintää ei tapahtuisi, palvelukeskuksen toimintaan liitetään velvoite palvella myös työssäkäyviä, jos he haluavat olla keskuksen asiakkaita. Keskuksen hallintaan siirtyy myös aikuiskoulutus, sosiaalipalvelut, perusterveydenhoito, maahanmuuttojien kotoutus.

Yhteiskunnan 2 työtöntä siirretään siis PALVELUKESKUKSEN asiakkaiksi, jolloin 18-64 vuotiaiden ikäluokassa työssä käyvien määrä säilyy samana eli 4 yksikön kokoisena ja työttömyysprosentti putoaa nollaan.

Lopputulos:

Työllisten määrä 66,67 prosentista nousi 100 %. Vuoden päästä nousua työssäkäyvien määrään syntyy yhden yksikön verran kun toisen työllisen 17-vuotias ulkomailta adoptoitu lapsi täyttää 18 vuotta ja siirtyy samaan työhön adoptiovanhemman työpariksi. Eli koko väestöä mittaava veroa maksavien osuus nousi 4/10:stä 5/11 eli 40% nousua 5 prosenttiyksikköä eli 45 prosenttiin.

Kahden vuoden päästä toinen palvelukeskuksen asiakas siirrettiin keskuksen sisällä mielenterveyden ja kuntouksen piiriin ja toinen asiakas jatkoi mahdollisten koulutusvaihtoehtojen läpikäyntiä henkilökohtaisella terapian- ja työnhaun tavoiteohjelmassa.

Jooo.. hyvää yötä.

Lue lisää

Unohdit tekstistäsi mainita vielä sen, että noista 4/6 työllisestä varsin suuri osa työskentelee kaikessa sellaisessa työssä, jossa työn kohteena on työttömät. Te-toimistot, pupukurssitukset, kaikenmaailman sosiaalijutut yms yms.

Ei mikään ihme, että oikeita työpaikkoja ei haluta, koska monille se "oikea" työ on sitä että askaroidaan ja tilastoidaan työttömien parissa jotain, tehdään tutkimuksia tai neuvotaan tai ohjataan tai arvostellaan tai pidellään kädestä.

Kun yhteiskunnassa on paljon työttömiä, sitten on paljon työpaikkoja heille jotka neuvoo ja opastaa ja taluttaa kädestä ja tutkii ja vaikka mitä, työttömiä.

Myös eduskunnassa 200 melkoisen isopalkkaista verovaroista rahansa saavaa henkilöä saavat käyttää kallista aikaansa työttömien asioiden pohtimiseen mittavat määrät koko 4 vuoden aikana.

Työttömiltä tosin ei kysytä mitään. Valtaryhmät ovat ottaneet oikeudekseen esittää paremmin tietävää työttömien asioista, tai ainakin he perustelevat sitä niin, jotta voisivat em. työttömyysbisneksen säilyttää kuvioissa mukana sopivasti, että he voisivat hyötyä siitä, että Suomessa on työttömiä.

Edes elinkeinoelämä ei halua eroon työttömyydestä, se on hyvä tapa kiristää ay-liikettäkin palkkoja alaspäin.

Työttömistä halutaan eroon, mutta ei työttömyydestä. Työttömyyttä ei tulla koskaan poistamaan koska moni hyötyy siitä, mutta työttömistä pitäisi hankkiutua heidän mielestään eroon.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä tarkoittaa TYÖLLISTEN lisääminen?

Määritelmä: työllinen = ” Työllisten osuus saman ikäisestä väestöstä. Työssäkäyntitilastossa työllisyysaste lasketaan 18–64-vuotiaasta väestöstä.”
Lähde: https://www.stat.fi/meta/kas/tyollisyysaste.html#tab2

Menetelmä lisätä TYÖLLISIÄ:
Siirretään ikäluokasta sopiva määrä työttömiä työnhakijoita palveluiden piiriin, jolloin he eivät ole enää työttömiä työnhakijoita vaan kuntoutuksen ja palveluiden tarpeessa olevia avunsaajia. Jotta oikeasti voidaan puhua työssäkäyvien lisäämisestä otetaan ulkomailta lisää työvoimaa ja lasketaan mukaan osa tulevista aikuisista.

Seuraus:
2020 työtön työnhakija —> 2022 työvoimapalvelu/sotekeskuksen asiakas.

RAUTALANGASTA VÄÄNNETTYNÄ tarinan muodossa:

Oletetaan, että meillä on yhteiskunta, jossa on 10 ihmistä. Heistä 2 ihmistä on yli 64 vuotiaita ja eläkkeellä ja 2 lapsia eli alle 18 vuotiaita. Lopuista 6 ihmisestä katsotaan työlliseksi 4, koska he käyvät työssä ja 2 on työttömiä työnhakijoita.

Työllisten osuus samanikäisestä väestöstä on siis 2/3 eli n. 66,67%
Malliyhteiskunnan työllisyysaste on siis 4/6 eli n. 66,67%.

Ihmisten eläessä mallin yhteiskunnassa aikuisille nousee huoli lasten tulevaisuudesta. Työssä olevat 4 aikuista ovat huolissaan heidän 2 lapsen kyvystä elättää nykyiset eläkeläiset, eläkeläisiksi siirtyvät työttömät sekä nykyiset työssäkäyvät vanhemmat. Tietenkin heillä on eläkerahasto, jota työssäkäyvät kerryttävät, mutta sen kadotessa tai muodostuessa riittämättömäksi jonkun muun tulisi kustantaa kaikki.

Yksi työssäkäyvä aikuinen sanoo ettei halua tehdä enää lapsia, mutta hän voi ottaa ulkomailta adoptiolapsen. Toinen työssäkäyvä aikuinen lupaa tehdä yhden lapsen lisää, mutta vaatii samalla lisää työllisiä.

Sattumoisin yksikään työssäkäyvistä aikuisista ei ennätä eläkkeelle vielä 20 vuoteen, joten toisen adoptiolapsi ja toisen oma lapsi kasvattavat yhteiskunnan väestöä kahdella 12 ihmiseen, ja viimeistään 18 vuoden kuluttua työssäkäyvien määrä on kahta yksikköä rikkaampia, jos oletamme että molemmat lapset työllistyvät heti 18 vuotta täytettyään ja pysyvät työllisinä.

Eläkeläiset ovat samaa mieltä työllisten kasvattamisesta, mutta toinen heistä vastustaa ulkomaista maahanmuttoa ja ehdottaa että oman yhteiskunnan 2 työtöntä voitaisiin palkata työhön.

Valitettavasti työssäkäyvät todistavat eläkeläisille kuinka vaativaa on käydä työssä. Nootissaan eläkeläisille työssä käyvät esittävät että työn tekeminen vaatii TARKKUUTTA, TÄSMÄLLISYYTTÄ, PAINEEN SIETOKYKYÄ, TOIMELIAISUUTTA ja KOKEMUSTA, ja toteavat että nämä kaksi työtöntä ovat ensinnäkin koulutuksen että palveluiden tarpeessa.

Ensinnäkin työttömyys ei kasvata kokemusta eikä lisää toimeliaisuutta. Sen lisäksi heille ei välttämättä ole riittävää paineen sietokykyä, mitä todistaa ehkä jo pelkkä työttömyys. Loppujen lopuksi he eivät ole täsmällisiä eivätkä tarkkoja, koska yhteiskunta ei voi kerätä veroja kuin työssä käyviltä, ja jotta saadaan riittävä maksukyky työssä käyminen on aloitettava 18 vuotiaana. Nyt toinen työtön on 32 vuotias ja toinen 42 vuotias eikä heillä kummallakaan ole kokemusta työssäolosta. Näin on siis selvää ettei työttömät ole osanneet olla TÄSMÄLLISIÄ saati TARKKOJA.

Niinpä yhteiskunnan hallitus, joka on valittu demokraattisesti 4 työllisen ja 2 eläkeläisen voimin päättää seuraavaa:

Perustetaan AUTTAVA PALVELUKESKUS, jonka tavoite on ensin selvittää haastatteluin ja tutkimuksin 2 työttömän palvelu- ja koulutustarve. Sen jälkeen keskuksen tavoite on kaikin mahdollisin tavoin auttaa asiakkaitaan.

Jotta syrjintää ei tapahtuisi, palvelukeskuksen toimintaan liitetään velvoite palvella myös työssäkäyviä, jos he haluavat olla keskuksen asiakkaita. Keskuksen hallintaan siirtyy myös aikuiskoulutus, sosiaalipalvelut, perusterveydenhoito, maahanmuuttojien kotoutus.

Yhteiskunnan 2 työtöntä siirretään siis PALVELUKESKUKSEN asiakkaiksi, jolloin 18-64 vuotiaiden ikäluokassa työssä käyvien määrä säilyy samana eli 4 yksikön kokoisena ja työttömyysprosentti putoaa nollaan.

Lopputulos:

Työllisten määrä 66,67 prosentista nousi 100 %. Vuoden päästä nousua työssäkäyvien määrään syntyy yhden yksikön verran kun toisen työllisen 17-vuotias ulkomailta adoptoitu lapsi täyttää 18 vuotta ja siirtyy samaan työhön adoptiovanhemman työpariksi. Eli koko väestöä mittaava veroa maksavien osuus nousi 4/10:stä 5/11 eli 40% nousua 5 prosenttiyksikköä eli 45 prosenttiin.

Kahden vuoden päästä toinen palvelukeskuksen asiakas siirrettiin keskuksen sisällä mielenterveyden ja kuntouksen piiriin ja toinen asiakas jatkoi mahdollisten koulutusvaihtoehtojen läpikäyntiä henkilökohtaisella terapian- ja työnhaun tavoiteohjelmassa.

Jooo.. hyvää yötä.

Lue lisää

Työvoimapolitiikan ja muun lainsäädännön ero tuleekin varmasti koetukselle:

Työvoimapolitiikan mielestä ihminen, joka ei saa työsopimusta (ei esim. halua tehdä itselleen huonoa sopimusta) on viallinen, joten hän on varmasti mielenvikainen tai työkyvytön.

Lainsäädännön mielestä ihminen, joka valvoo sopimusehtojaan, noudattaa vain itselleen kuuluvaa sopimusvapautta. Ei sopiminen ole mikään aikamäärään sidottu asia.

Lainsäädäntö ei varmasti anna työvoimapolitiikkaa edustavalle taholle oikeuksia tehdä em. kaltaisia tulkintoja saati sitten jaella niiden tulkintojen perusteella mielivaltaisia rankaisuja.

Siksipä työvoimapolitiikka onkin vain politiikkaa, ja rikoslakiin ei sanktiot mitenkään liity. Sama koskee myös sosiaali- ja terveyspalveluja, on luultavasti täysin järjetön tilanne jos työmarkkinajärjestöjen mielipiteisiin perustuvalla työvoimapolitiikalla alettaisiin perustelemaan väitettä jonkun ihmisen olemisesta mielenvikainen tai työkyvytön, vaikka tosiasiallisesti ihminen ei välttämättä halua tehdä sellaista sopimusta kuin työvoimapolitiikalla yritetään pakottaa.

Työvoimapolitiikka voi myös tehdä tilanteen, jossa perustuslaillinen ammatinvalinta muuttuukin työvoimapoliittisesti moitittavaksi asiaksi. Eihän se muuta tarvitse kuin mielipiteitä, sitähän politiikka on, mielipiteitä. Mielivallaksi se muuttuu kun siihen tulee lisäksi vielä jotain "kättä pidempää" rankaisuvälineeksi.

Anonyymi kirjoitti:

Työvoimapolitiikan ja muun lainsäädännön ero tuleekin varmasti koetukselle:

Työvoimapolitiikan mielestä ihminen, joka ei saa työsopimusta (ei esim. halua tehdä itselleen huonoa sopimusta) on viallinen, joten hän on varmasti mielenvikainen tai työkyvytön.

Lainsäädännön mielestä ihminen, joka valvoo sopimusehtojaan, noudattaa vain itselleen kuuluvaa sopimusvapautta. Ei sopiminen ole mikään aikamäärään sidottu asia.

Lainsäädäntö ei varmasti anna työvoimapolitiikkaa edustavalle taholle oikeuksia tehdä em. kaltaisia tulkintoja saati sitten jaella niiden tulkintojen perusteella mielivaltaisia rankaisuja.

Siksipä työvoimapolitiikka onkin vain politiikkaa, ja rikoslakiin ei sanktiot mitenkään liity. Sama koskee myös sosiaali- ja terveyspalveluja, on luultavasti täysin järjetön tilanne jos työmarkkinajärjestöjen mielipiteisiin perustuvalla työvoimapolitiikalla alettaisiin perustelemaan väitettä jonkun ihmisen olemisesta mielenvikainen tai työkyvytön, vaikka tosiasiallisesti ihminen ei välttämättä halua tehdä sellaista sopimusta kuin työvoimapolitiikalla yritetään pakottaa.

Työvoimapolitiikka voi myös tehdä tilanteen, jossa perustuslaillinen ammatinvalinta muuttuukin työvoimapoliittisesti moitittavaksi asiaksi. Eihän se muuta tarvitse kuin mielipiteitä, sitähän politiikka on, mielipiteitä. Mielivallaksi se muuttuu kun siihen tulee lisäksi vielä jotain "kättä pidempää" rankaisuvälineeksi.

Lue lisää

Palvelukeskukset eivät tarjoa oikeaa tuottavaa työtä. Palvelukeskusten pyörittäminen maksaa rahaa joka menee hukkaan. Palveluja tarvitsevat ainoastaan mm. alkoholistit ja huumeongelmaiset - näille ei työttömyyden perusteella pyörivä palvelukeskus tuota mitään, vaan nämä pitäisi yksilöidysti ohjata sellaisiin palveluihin jotka on tarkoitettu nimenomaan tämän ongelman kohtaamiseen, eli todistetusti huumeongelmainen ohjattaisi huumeongelmaisille tarkoitettuihin palveluihin.

Työttömyyden keston perusteella pyörivät palvelukeskukset ovat täysin turhia instansseja jossa poltetaan aikaa hukkaan turhalla kohtaamisilla ja lässyttämisillä jossa valtaosa käyvistä asiakkaista on vailla tuottavaa työtä jolla voi elättää itsensä - jollaista palvelukeskus ei voit tarjoa joten se tarjoaa näille vaan väärää lääkettä eli sosiaalipalveluita, joita nämä työttömät eivät tarvitse - ja sitten hakuammuntana se joskus löytää yhden alkoholisoituneen tai huumeongelmaiset, jonka se ohjaa edelleen jatkopalveluun, vaikka tämä voitaisi seuloa varmasti tehokkaammallakin tavalla kun työttömille tarkoitetuilla palvelukeskuksilla, joilla ei ole itsellään oikein tarjota kenellekään mitään.

Vastikkeeton perustulo olisi hyvä ratkaisu, ja sosiaalihuoltoa voitaisi kehittää jotenkin siten että olisi jokin todistettavuuspykälä jonka mukaan, jos jollain on todistettavasti huumeongelma, hänet voitaisi ohjata nykyistä tehokkaammin ja suuremmin tarvitsemaansa palveluun (joka ei liity työttömyyspalveluihin millään tavalla). Todistettavasti tarkoittaisi vaikka huumausainerikoshistoria tai poliisin tekemät huumetestit mm. rikosten ohessa, jossa kohdehenkilöllä olisi testeissä löytynyt huumausaineita verestä.

TE-keskukset voitaisi lakkauttaa kokonaan ja jäljelle voitaisi rakentaa jonkinnäköinen työttömiä auttava instanssi, josta voisi halutessaan kysyä apua työllistymisasioissa, joka ei olisi pakollinen mm. perustulon nauttimisen ehtona. Työttömiä auttava puhelinneuvonta tjsp. jossa olisi ajanvarausmahdollisuus. Samalla mm. rutiinihaastatteluja tekeviä TE-tanttoja voitaisi irtisanoa suurin joukoin ja tiloja sulkea niin, että jäljelle jäisi marginaaliosa nykyisiten virkailijoiden ja tilojen määrästä vapaaehtoiseen työttömien neuvontaan, joka kohdentuisi suoraan tarpeeseen silloin kun työtön tarvitsee itse oikeasti yksilöityyn pulmaan apua. Ei siis turhia rutiinihaastatteluja suojatyöpaikkalaisille palkatuille tantoille, jotka eivät tuota mitään työllistymisen suhteen, mutta ovat kuluerä.

Jos tuo menee läpi loppu usko politiikkaan ja äänstämisellä vaikuttamiseen. Oli sitte viiimene kerta viime kerta ku uurnille vaivauduin.