13-vuotias ja tuntuu että olisi adhd

Vaikka ei olisi ADHD nuo ovat vakavia oireita tuon ikäisellä ja yksittäinen tuollainen ehkä on vielä kasvamista, mutta koko listasta kuuluisi äidin huolestua.
Jos ei huolestu niin, sitten pyydät koulun kautta terkkarin aikaa, jossa kerrot huolistasi. Ihan vinkkinä, että lääkärit ei yleensä tykkää, että joku diagnosoi itsensä etukäteen. Joten kerrot vain avoimesti mitä oireita on ja haluat, että sinut tarkastetaan.
Muista, että kyseessä ei ole välttämättä ADHD vaan ehkä jokin muu neurologinen yms. sairaus, joka voi olla pysyvä tai myöhemmin korjaantua kun keho kehittyy. Älä siis mene sillä oletuksella, että tulee tasan se lopputulos mitä luulet sen olevan, koska silloin helposti saatat vahvihstaa huomaamattasi juuri ADHD:n piirteitä ja jotain tärkeää jää huomaamatta. Väärä diagnoosi on helvetistä.
Selkeästi kirjaat ylös huolestuttavia oireitasi ja menet sen päiväkirjan kanssa terkkarille tai koululääkäkärille. Pysy asiassa ja aiheessa, älä tee oletuksia, vaan rehellisesti ja avoimesti kerrot oireet sekä olosi.

Ja ole valmis myös siihen, että äiti oli oikeassa, mutta niin ei voi sanoa ennen kuin olet päässyt kunnolliselle lääkärille tutkittavaksi joka osaa sanoa tarvitsetko esim. neuropsykologisia tutkimuksia vai jotain muuta.

Koulumenestyksesi? Etköhän ole ihan normaali nuori. Mitä enemmän tekee, sitä enemmän myös sattuu "mokia". Vaikutat nopeajärkiseltä ja tekevältä. Ja tekevälle sattuu.

Multitaskaus lisää sen riskiä, että asiat tulee tehtyä puolittain. Eli älypuhelin on vihon viimeinen laite. Siitä luopuminen aiheuttaa vakavia vieroitusoireita, mutta kokeile olla joskus ilman. Törmäilyt vähenevät, kun keskityt todelliseen maailmaan. Tee asia kerrallaan. Aivot eivät oikeasti ole sopeutuneet nykyisen kaltaiseen viriketulvaan. Ja aivojen kehitys on valmis tietyssä mielessä vasta ehkä 25-vuotiaana, eli siihen asti ihminen on teini. Osa ominaisuuksista (kuten vaaran taju) kehittyvät varsin myöhään. Sitten saat kokea, miltä tuntuu ajatella aikuisten aivoilla.

Vajaat 70v. lisää 13 niin ollaan lähempänä oikeaa ikääsi. Sodan jaloista tulit vanhempiesi evakkoletkassa. Etkö osaa hävetä kd-opettaja provoilujasi?

ALOITTAJALLE (ehkä olet välissä kommentoinut, en jaksanut lukea kaikkia ; , ehkä tulee toistoa ):

Voisitko mennä puhumaan kouluterveydenhoitajalle, psykologille tms. ? Sinulla on siihen oikeus eikä äitisi tarvitse sitä edes tietää.

Olen itse aikuisiällä adhd diagnoosin saanut ja lapseni on kutakuinkin saman ikäinen kun sinä ja on saanut diagnoosin vastaavanlaisille oireilla kuin sinä. Minulla on myös ollut lapsena juuri tuollaisia oireita ja nyt aikuisena edelleenkin. Sekä minulla että lapsellani on lääkitys josta todellakin on apua. Aikuisena tiedän millaiset seuraukset hoitamattomasta adhdsta voi olla itseluottamukseen yms , ja valitettavasti vaikutukset pahimmillaan tuntuvat pitkälle aikuisuuteen, niin kuin minulla.

Kovasti kannustan sinua ottamaan koulussa ammattilaiseen yhteyttä. Kyllä nykyään noi asiat tiedostetaan paremmin ja minusta niitä ei voi jättää huomioimatta. Toivon todella että saat apua. Kerro jos tulee mieleen jotain keinoja miten voisin auttaa sinua. Tämä on minulle sydämenasia. :)

Olisi kiva kuulla, mitä ketjun aloittajalle kuuluu - oletko saanut apua?