Missä elinympäristössä on eniten uhanalaisia kukkakasveja? Tiedetään,luontoilta-kysymys. Mutta kun vetoa on asiasta lyöty (ilman parempaa tietoa)ja ei malta odottaa kuukautta ennenkuin pääsee rehvastelemaan.(olettaen että on oikeassa)
Missä elinympäristössä on eniten uhanalaisia kukkakasveja?
Vänkyy
9437
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Taitaapa vetosi jäädä ratkaisematta jopa Luontoillan asiantuntijoilta ainakin jos kotimaasta puhutaan. Uhan-alaisia on joka elin-ympäristössä ja toisaalta mikään elinympäristö ei ole kokonaan Suomesta katoamassa. Niityt ja ahot, joissa kukkakasveja lienee lukumääräisesti eniten, ovat korvautumassa pihoilla ja pientareilla. Ja mikä on tyypillinen niitty ja missäpäin Suomea?
Mutta kun otetaan koko maailma huomioon, niin eiköpä tuo ole trooppinen sademetsä jossain päin maailmaa, sanotaan vaikka Indoneesiassa ja heti perään Amatzonin sademetsäalueilla.
PS. Tänään on televisiossa Luontoillan 30v juhlalähetys 18-30 alkkaen. Pistä sinne kysymyksesi vaikka sähköpostina.
perinnebiotoopeilla, kuten kedoilla, voititko?
Uskotaan perinnebiotooppi-vastaajaa. En voittanut,kaveri vei...
tuntureiden kalkkialueet on hyvä ehdotus..!
ylipäänsä kalkkialueiden harvinaiset kasvit ovat uhanalaisimpia. Etelässä kasvaa harvinaisia kämmeköitä kalkkimaiden ahoilla, niityillä ja soilla. Pohjoisempana kasvaa samantyyppisella biotoopilla mm. Tikankontti.
Toinen biotooppi, joka nopeasti häviää on ns. hukkamaat, ratapihojen ympäristöt, satamien hietikkoalueet yms., joita ollaan ottamassa "hyötykäyttöön" ja joilla kasvavat kasvit, ehkä ainoalla Suomen kasvupaikallaan, ovat häviämisuhan alla.
Tämä sama muuten koskee myös harjujen kasveja, joista monet ovat menettämässä kasvupaikkansa joko rakentamiselle tai sitten umpeenkasvamisen seurauksena.
mut hukkamaiden kasvit ovat usein täällä vieraita lajeja eli liittyvät tiettyyn kulttuuriin, kuten venäläisen viljan tuottamiseen, painolastiaikaan jne eivätkä mun mielestä ihan samanarvoisia luonnonkasvien kanssa
levinneet Suomen ilman, että niitä olisi tietentahtoen tänne levitetty. Näinollen ne ovat ihan yhtä "laillisia" kuin monet monet muut, joita ihminen on istuttanut, kylvänyt, siirtänyt uusille elinympäristöille niin, että ne katsotaan "luonnonkasveiksi". Sellaisia kasveja on itseasiassa aika paljon!
Merkillepantavaa on, että näiden ruderikkoalueiden tulokaskasveilla asustaa erikoinen joukko harvinaisia hyönteisiä mm. perhosia, joiden kannat ovat häviämisuhan alla näiden kasvien esiintymien kadotessa.
esim. jonka ihminen olisi kylvänyt tai siirtänyt ja nyt katsottaisiin "luonnonkasviksi" ?
rohdos- ja lääkekasveina mainituista ovat saaneet ihmisiltä ilmaista kyytiä mitä omituisimpiin paikkoihin.
Kasvit, joiden juurakot ovat syötäviä, ovat levinneet ihmisen avustuksella, mm. osmankäämi, monet putkikasvit.
Maanviljelyn sivussa monet heinäkasvit ovat saaneet uusia kasvualueita, samoin kuin viljan seassa kasvaneet (ja kylvetyt) siemenkasvit.
Koristekasveina Suomeen lienee saapuneet kaikki ns. jalot lehtipuut samoin useat pensaat, jotka nykyisin ovat niin laajalle levinneet, että ne ovat "luonnonkasveja".