Tupakkiaskin kokoisella pikku mokkulalla:
Viive (ping) 12 ms/Tyydyttävä / Viiveen vaihtelu (jitter) 2 ms/Hyvä / Latausnopeus (download) 71.7 Mbps Lähetysnopeus (upload) 44.5 Mbps
Viive (ping) 12 ms/Tyydyttävä / Viiveen vaihtelu (jitter) 2 ms/Hyvä / Latausnopeus (download) 71.7 Mbps Lähetysnopeus (upload) 44.5 Mbps
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mitä tarkoitat nyt. Minulla on ollut tupakka-askin kokoinen mokkula 7 vuotta. Noita arvoja en ymmärrä, jos osaat tai viitsit niin selitä. MIstä kohdasta nuo tiedot koneesta läytyvät.
Minä tiedän vain että koneessa on 150 megaa, jota mikään laite ei pysty kokonaisuudessaan käyttämään että 100 megaa olisi ihan riittävä. Joten maksan turhasta. Vai onko tämä eri asia.
Voisihan asiaan perehtyä jos joku valottaisi.
Ei kai enää missään koneessa ole 150 megaa kellotaajuutena. Jo 1996 Pentiumissa oli 200 MHz kellotaajuutena. Lisäksi se ei ole suoraan suhteessa tietokoneen nopeuteen. Pentin jälkeen koneita ei ole enää kellotaajuudella edes mainostettu.
Jos taas tarkoitat 150 MHz nettiyhteuyttä, niin se on nopea. Itselläni on 100 MHz ja minulle kun olisi kymmenenkin riittänyt.
Rahalla saa.
Mutta rahakaan ei auta, jos ei ole kaistaa. Kännykkä ei toimi kaikkialla suomessa ollenkaan, siihen ei auta vaikka ois ostanut minkälaisen liittymän. Niettä otappa mokkulas, painu jonnekin lappiin tundralle ja postaile sitten, paljonko vauhti :D
Mokkuloissa ei sen kummempia eroja ole, enenpi vaikuttaa sen antenni, kuin muu tekniikka. Liittymän nopeus ratkaisee, ja se voi olla jotain ihan muuta, kuin mitä sulle on myyty. Liittymän toimivuushan riippuu tukiasemista.
En muista tarkemmin, paljonko pöndellä nopeus nykyisin, 4g ja riittää normaaliin käyttöön hyvin. Siihen ei montaa Mbittiä tarvitse, mitannut joskus, oli kait se puolenkymmentä megaa olkkarissa. Muistaakseni myivät sadan megan liittymän, se niinkuin perustasoa nykyisin. Mutta se teoreettinen maksiminopeus, käytäntö voi olla mitätahansa.
Mittasin just tässä tsadissa, taloyhtiöliittymän, se kulkee kuparissa, uploud ja downloud kumpikin 9,7. Rahalla sais aika paljon nopeemmankin liittymän, ei ole tarvetta ollut. Kännykällä muistaakseni enenpi ollut, muttei likään sataa...
Jos ois heavyuser tottakai sitten pitäis olla jengaa enenpi, mutta hyvin harva liikuttelee valtavia tiedostomassoja, taitaapi melkein kaikille käyttäjille riittää, että leffastreamaukset ja surfailut onnistuu.
Viive ja ping on eri asioita.
Mutta kiva, että sullakin netti toimii.
=DW=
En ole koskaan kuullut sanaa kellotaajuus ja muutkin viestit ovat kuin vierasta kieltä. Oon sentään käyttänyt ainakin 30ntä ohjelmaa töissä. Tiedän että se on ihan eri asia kuin ymmärtää laitteen sisuksia ja toimintaa. Sai vain vinkata atk-gurulle, että joudatko käväisemään. Kuntamme järjestää senior-netti-opetusta. Taidan osallistua.
Nojoo.
Aika harva autolla ajeleva ja ajokortillinen ihminen sen kummemmin osaa korjailla, tai rakennella autoja. Vähän sama asia, kuin atk:ssakin. Aikanaan höpötettiin atk-ajokortista, ei se oikeestaan kaukaa haettu ilmaisu ollut.
Useimiten ihminen duunissaan käyttää tietokonetta työntekemiseen ja sitten on se tuki erikseen. Niin parempi, ois meinaan koneet ja ohjelmat melko solmussa jos jokainen räpeltelisi omia virityksiään. Vaan, ti-pohjalta kotikäyttäjä vähän pakosta joutuu niinuin hämmentämään vähän kaikkea. Ihan sama muuten kuin autokorjaamoittenkin kanssa, säästyy sivussa hitosti hilloakin, eikä jää sormi suussa tienlaitaan pikkuvian takia.
Ihan ajankuluksikin kannattaa kursseja käydä. Pahoin tosin pelkään, liki kaikki alkaa siitä, että selitetään, "tämä on hiiri" ja että hiirellä pitää klikata näytön alareunaa. No, silloin kannattaa ottaa hiiri käteen ja klikata sitten näytön alareunaa... Sekä suureen ääneen ihmetellä, miks mitään ei tapahdu :D
Itseopiskeluun netistä kyllä löytyy materiaalia ihan mihin tahansa. Ei rautapuoli mitään salatiedettä ole, kuten ei ole sovellusten käyttäminenkään. Asiaa toki kummassakin aivan mahdottomasti ja kehitys kehittyy jatkuvasti.
Aloitukseen viel sen verran. Mulla siis halpa perusliittymä kännykässä, sata megaa. Äsken mittasin, pikkasen reilut viiskymmentä oli mennentullen. Eli ilmaa on myyty. Kun nopeuteen nyt vaikuttaa niin monet muut asiat, kuten nyt vaikkapa verkon käyttöaste ja tukiaseman sijainti. Lisäks kun kyseessä täysin kv- systeemit, hitaus voi johtua jossain jenkkilässä olevasta palvelimesta ja sen kuormituksesta. Mutta normikäytössä nykyaikana nopeudella ei oikein merkitystä, ei sitä huomaa, kuin silloin, kun ei toimi ollenkaan tai pätkii. Eikä se riipu omista vehkeistä tai liittymän nopeudesta.
Miks muuten kenelläkään on nykyisin mokkula? Kaikilla kai kännykkä ja kännykässä nettiliittymä?
=DW=
Kotimokkulla sellainen kahdella korvalla varustettu juttu, joka on ikkunalaudalla lähellä tietokonetta. mulla Huowei B315. Toimii loistavasti ja kuukausihinta 19,80.
Saatavilla on parempiakin , mutta toistaiseksi mennään tällä.
Periaatteessa logiikkapiireillä järjestelmä voidaan rakentaa synkronisesti tai asynkronisesti. Tietokoneet ovat synkronisia. Niiden toimintaa ohjaa perustaajuus, jota kutsutaan kellotaajuudeksi. Sillä taataan, että eri mikropiirit ja mikropiirien osat toimivat oikea-aikaisesti toisiinsa nähden. Hidas kellotaajuus tarkoittaa sitä, että peräkkäisiä operaatioita tulee hitaammin. Rinnakkaisten operaatioiden määrään se ei vaikuta.