Pyysin Kelalta tietoja
"Pyydettävät tiedot:
Kelan hyväksyttävien asumismenojen kuntakohtaiset rajat 2020 löytyy tuolta:
https://www.kela.fi/documents/10180/0/Toimeentulotuki_asumismenojen_ rajat_2020_suomenkielinen.pdf/44641b98-b450-4f52-af25-0cf91caa86c7
Laskentakaava miten nuo kuntakohtaiset kohtuullisena pidettävät määrät ja vesimaksu toimeentulotuessa asumismenoille määritellään ja taulukon luontiprosessi eli se kuka/ketkä virkamiehet tai mahdollinen muu organisaatio joka päätttää nuo määrät sekä kaikki se aineisto joka asiasta on kertynyt eli esim. tilastot yms."
Ihme tapahtui kun sain vastauksen 13 päivässä kun julkisuuslain mukainen vastausaika on enintään 14 päivää eikä laki anna viivytellä edes tuota 14 päivää. Aikaisemmin tuo määräaika on ylittynyt lähes joka kerta jopa yli kahdella kuukaudella.
Sain vastauksen lisäksi useita liitteitä ja tässä on julkaistu vain osa kysmyksistä ja vastauksesta.
Kelan vastaus
"Kelan hyväksyttävien asumismenojen määrittäminen
Jotta edellä kuvattua kohtuullisuusharkintaa ja asiakasohjausta voidaan tehdä, Kelassa on määritelty kuntakohtaiset rajat kohtuullisille asumisen kustannuksille. Ennen Kela-siirtoa perustoimeentulotuen täytäntöönpano oli kunnilla. Kunnissa asumismenojen kohtuullisuusharkintaa tehtiin samaan tapaan, kuin Kelassa nykyään tehdään. Lähes kaikissa kunnissa oli käytössä toimeentulotuen käsittelijöille tarkoitettu ohje, jossa oli määritelty kunnan kohtuullinen taso erikokoisten kotitalouksien asumismenoille. Kelan määrittämät hyväksyttävät asumismenot pohjautuvat kunnissa vuonna 2016 käytössä olleisiin asumisnormeihin. Tiedot kuntakohtaisista hyväksyttävistä asumismenoista kerättiin kunnilta kyselyn avulla syksyllä 2016 ja pääosa kunnista vastasi kyselyyn. Noin 30 pienen kunnan osalta tietoa asumisnormien määrästä ei saatu tai asumisnormeja ei oltu määritelty kunnassa lainkaan. Jos kunnan asumisnormi sisälsi vesimaksun, vähennettiin kunnan ilmoittamasta määrästä 22€/hlö.
Kelan määrittämään kuntakohtaiseen kohtuullisen asumismenon määrään (Kelan sisällä käytämme termiä asumisnormi) sisältyy vuokra ja lämmitysmenot. Kelan asumisnormissa ei ole otettu huomioon vesimaksua, taloussähköä eikä kotivakuutusta. Asumisnormin päälle voidaan hyväksyä erikseen maksettavat vesi-, taloussähkö- ja kotivakuutusmaksut todellisen suuruisena, mikäli niitä ei pidetä kohtuuttomina. Myös vesimaksulle, taloussähkölle sekä kotivakuutuksen kustannuksille on määritelty Kelassa valtakunnalliset viitteelliset raja-arvot käsittelyn tueksi, joiden tehtävänä on kiinnittää Kelan etuuskäsittelijöiden huomio siihen, onko meno lain tarkoittamalla tavalla tarpeellinen ja kohtuullinen.
· Vesimaksun kohtuulliseksi määräksi asetettiin v. 2016 Kelassa 21,60 e/kk/henkilö. Vesimaksun kohtuullinen määrä on muodostettu korottamalla yleisen asumistuen (v. 2016) vesinormia 20 %:lla. Vesimaksun normia 21,60 e ei ole korotettu, koska tilastojen perusteella asiakkaiden todelliset vesimaksut vastaavat hyvin nykyistä tasoa ja käsittelijät voivat harkinnallaan hyväksyä esim. paikkakunnasta johtuvat korkeammat vesimaksut.
· Sähkö- ja kotivakuutusmaksujen kohtuullisena pidettäviä rajoja ei ole asiakkaiden nähtävillä kela.fi-sivuilla, koska lähtökohtaisesti laskut hyväksytään todellisten kustannusten mukaisesti. Kotivakuutus- ja taloussähkönormeja valmisteltiin vuosina 2015-2016. Kela pyysi vuonna 2015 noin 20 eri kokoiselta kunnalta, jotka sijaitsivat eri puolella Suomea, tiedot kuntien käyttämistä perusteista ja raja-arvoista kotivakuutuksen ja taloussähkön kustannusten huomioimisessa. Kelasta selvitettiin muutamasta vakuutusyhtiöstä keskimääräisiä kotivakuutushintoja. Taloussähkön raja-arvojen määrittelemissä hyödynnettiin energiaviraston sähkön hintatilastoja sähkön hinnoista ja niiden muutoksista. Saatujen selvitysten perusteella raja-arvot määriteltiin ensimmäisen kerran loppuvuodesta 2016 ennen perustoimeentulotuen toimeenpanon siirtoa kunnista Kelaan. Kotivakuutuksen raja-arvoja on tarkasteltu tämän jälkeen vuosittain seuraamalla keskimääräisiä kotivakuutushintoja eri vakuutusyhtiöistä. Taloussähkön hintakehitystä on seurattu energiaviraston sähkön hintatilastoista.
Kelan aktuaaripalvelut määritteli hyväksyttävien asumismenojen (vuokra/vastike lämmitys) rajat vuodelle 2017 Kelan käyttöön. Kelan määrittelemät asumisnormit perustuvat kuntien ilmoittamiin vuoden 2016 rajoihin tai kunnalle laskettuun prosenttipisteeseen (yleisen asumistuen saajat 09/2016). Prosenttipisteet on laskettu kuntakohtaisesti ruokakuntakoon mukaan yleisen asumistuen saajien tiedoista ja pyöristetty euron tarkkuudella.
· Yhden hengen talouksilla 70 prosenttipistettä
(= 70% kunnan yleisen asumistuen saajista asuu pistettä halvemmassa asunnossa)
· Kahden, kolmen ja neljän hengen talouksilla 60 prosenttipistettä
(= 60% kunnan yleisen asumistuen saajista asuu pistettä halvemmassa asunnossa)
jatkuu..
"Pyydettävät tiedot:
Kelan hyväksyttävien asumismenojen kuntakohtaiset rajat 2020 löytyy tuolta:
https://www.kela.fi/documents/10180/0/Toimeentulotuki_asumismenojen_ rajat_2020_suomenkielinen.pdf/44641b98-b450-4f52-af25-0cf91caa86c7
Laskentakaava miten nuo kuntakohtaiset kohtuullisena pidettävät määrät ja vesimaksu toimeentulotuessa asumismenoille määritellään ja taulukon luontiprosessi eli se kuka/ketkä virkamiehet tai mahdollinen muu organisaatio joka päätttää nuo määrät sekä kaikki se aineisto joka asiasta on kertynyt eli esim. tilastot yms."
Ihme tapahtui kun sain vastauksen 13 päivässä kun julkisuuslain mukainen vastausaika on enintään 14 päivää eikä laki anna viivytellä edes tuota 14 päivää. Aikaisemmin tuo määräaika on ylittynyt lähes joka kerta jopa yli kahdella kuukaudella.
Sain vastauksen lisäksi useita liitteitä ja tässä on julkaistu vain osa kysmyksistä ja vastauksesta.
Kelan vastaus
"Kelan hyväksyttävien asumismenojen määrittäminen
Jotta edellä kuvattua kohtuullisuusharkintaa ja asiakasohjausta voidaan tehdä, Kelassa on määritelty kuntakohtaiset rajat kohtuullisille asumisen kustannuksille. Ennen Kela-siirtoa perustoimeentulotuen täytäntöönpano oli kunnilla. Kunnissa asumismenojen kohtuullisuusharkintaa tehtiin samaan tapaan, kuin Kelassa nykyään tehdään. Lähes kaikissa kunnissa oli käytössä toimeentulotuen käsittelijöille tarkoitettu ohje, jossa oli määritelty kunnan kohtuullinen taso erikokoisten kotitalouksien asumismenoille. Kelan määrittämät hyväksyttävät asumismenot pohjautuvat kunnissa vuonna 2016 käytössä olleisiin asumisnormeihin. Tiedot kuntakohtaisista hyväksyttävistä asumismenoista kerättiin kunnilta kyselyn avulla syksyllä 2016 ja pääosa kunnista vastasi kyselyyn. Noin 30 pienen kunnan osalta tietoa asumisnormien määrästä ei saatu tai asumisnormeja ei oltu määritelty kunnassa lainkaan. Jos kunnan asumisnormi sisälsi vesimaksun, vähennettiin kunnan ilmoittamasta määrästä 22€/hlö.
Kelan määrittämään kuntakohtaiseen kohtuullisen asumismenon määrään (Kelan sisällä käytämme termiä asumisnormi) sisältyy vuokra ja lämmitysmenot. Kelan asumisnormissa ei ole otettu huomioon vesimaksua, taloussähköä eikä kotivakuutusta. Asumisnormin päälle voidaan hyväksyä erikseen maksettavat vesi-, taloussähkö- ja kotivakuutusmaksut todellisen suuruisena, mikäli niitä ei pidetä kohtuuttomina. Myös vesimaksulle, taloussähkölle sekä kotivakuutuksen kustannuksille on määritelty Kelassa valtakunnalliset viitteelliset raja-arvot käsittelyn tueksi, joiden tehtävänä on kiinnittää Kelan etuuskäsittelijöiden huomio siihen, onko meno lain tarkoittamalla tavalla tarpeellinen ja kohtuullinen.
· Vesimaksun kohtuulliseksi määräksi asetettiin v. 2016 Kelassa 21,60 e/kk/henkilö. Vesimaksun kohtuullinen määrä on muodostettu korottamalla yleisen asumistuen (v. 2016) vesinormia 20 %:lla. Vesimaksun normia 21,60 e ei ole korotettu, koska tilastojen perusteella asiakkaiden todelliset vesimaksut vastaavat hyvin nykyistä tasoa ja käsittelijät voivat harkinnallaan hyväksyä esim. paikkakunnasta johtuvat korkeammat vesimaksut.
· Sähkö- ja kotivakuutusmaksujen kohtuullisena pidettäviä rajoja ei ole asiakkaiden nähtävillä kela.fi-sivuilla, koska lähtökohtaisesti laskut hyväksytään todellisten kustannusten mukaisesti. Kotivakuutus- ja taloussähkönormeja valmisteltiin vuosina 2015-2016. Kela pyysi vuonna 2015 noin 20 eri kokoiselta kunnalta, jotka sijaitsivat eri puolella Suomea, tiedot kuntien käyttämistä perusteista ja raja-arvoista kotivakuutuksen ja taloussähkön kustannusten huomioimisessa. Kelasta selvitettiin muutamasta vakuutusyhtiöstä keskimääräisiä kotivakuutushintoja. Taloussähkön raja-arvojen määrittelemissä hyödynnettiin energiaviraston sähkön hintatilastoja sähkön hinnoista ja niiden muutoksista. Saatujen selvitysten perusteella raja-arvot määriteltiin ensimmäisen kerran loppuvuodesta 2016 ennen perustoimeentulotuen toimeenpanon siirtoa kunnista Kelaan. Kotivakuutuksen raja-arvoja on tarkasteltu tämän jälkeen vuosittain seuraamalla keskimääräisiä kotivakuutushintoja eri vakuutusyhtiöistä. Taloussähkön hintakehitystä on seurattu energiaviraston sähkön hintatilastoista.
Kelan aktuaaripalvelut määritteli hyväksyttävien asumismenojen (vuokra/vastike lämmitys) rajat vuodelle 2017 Kelan käyttöön. Kelan määrittelemät asumisnormit perustuvat kuntien ilmoittamiin vuoden 2016 rajoihin tai kunnalle laskettuun prosenttipisteeseen (yleisen asumistuen saajat 09/2016). Prosenttipisteet on laskettu kuntakohtaisesti ruokakuntakoon mukaan yleisen asumistuen saajien tiedoista ja pyöristetty euron tarkkuudella.
· Yhden hengen talouksilla 70 prosenttipistettä
(= 70% kunnan yleisen asumistuen saajista asuu pistettä halvemmassa asunnossa)
· Kahden, kolmen ja neljän hengen talouksilla 60 prosenttipistettä
(= 60% kunnan yleisen asumistuen saajista asuu pistettä halvemmassa asunnossa)
jatkuu..
Vastaukset 4
Vanhimmat
...+jatkuu
Numeropelle taas vauhdissa.
Odotetaan hetki niin vastaa itse itselleen .
Miten jollakin (numeropellellä) voi vielä eläkkeellä riittää mielenkiintoa kelasotkuihin, kun ei edes omat asiat?
Varmaan sairas harrastus tai pakkomielle..