se mies ei kyllä tuntenut mua oikeasti yhtään. Ihastui kai vaan mielikuvaansa minusta ja se taas herätti turhia toiveita itselle, niin että uskoin jo et joku voisi oikeesti sietääkin mua, mutta tuskin kuitenkaan pitemmän päälle niin olisi. Hän ei ehkä kestäisi olla kanssani kun joudun käymään paljon ikäviä asioita läpi menneisyydestä, ei ole helppo olla semmoisen ihmisen lähellä. Onneksi näen taas miten asiat todellisuudessa on, vaikkei se kivaa ole, mut totta kuitenkin. Niin toivon ainakin....muuten olen ainakin pilannut kaiken, enkä voi enää asioita korjata..
Luulen että
Anonyymi
15<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
"Luulen, ihastui kai, turhia toiveita, tuskin, ei ehkä kestäisi, olen ainakin pilannut kaiken."
Olettamuksia, arvailuja, ja tuomiokin on etukäteen päätetty. Älä ole noin JULMA itsellesi, sitä pyydän.
Jos en itse ole, niin muut ovat. Niin se vaan menee.
Sellaiset ihmiset vain haluavat samalle tasolle kanssasi. Koska se ei itse oivaltamatta onnistu, niin heidän on helpompi vetää sua alas omalle tasolleen. Usko että on ihmisiä jotka hyväksyvät itsensä ja antavat arvoa omalle elämälleen. Eivät elä kateudesta tai ylpeydestä, vaan sisäisestä rikkaudesta ja aidosta välittämisestä.
Tää oli jotenki ihana, ainakin kun kuvittelee miehen kirjoittamaksi :D <3 - nainen sivusta
Ei tarvitse kuvitella. :)
Toivottavasti käyt taitavan terapeutin kanssa läpi noita menneisyyden rankkoja kokemuksia. Oma psykologini on sitä mieltä, että alan vaan voimaan huonosti, jos mietin niitä menneisyydessäni olevia asioita. Opetellaan lähinnä arkipäivän elämisen taitoja. Tällä hetkellä radikaalia hyväksymistä.
"Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa mitkä voin ja viisautta erottaa nämä toisistaan". Tuon Tyyneysrukouksen olen oppinut jo AA- ryhmissä aikanaan. Ja tuon Jumalan asemaan voi vaihtaa vaikka korkeamman voiman. Itselleni on vaikeaa ainakin ymmärtää konkreettisesti mitään persoonallista Jumalaa. Mutta johonkin omaa itseään suurempaan voimaan on helpottavaa uskoa.
Voimia sinulle ja koita laittaa itsesi ykköseksi, niin pääset toipumaan. Toipuneella ihmisellä on jotain annettavaa myös ympäristölleen. Rakkaussuhteet ovat vaativia ja joskus ne voivat viedä liikaa voimia. Itse myös joudun hyväksymään sen, etten voi ehkä koskaan olla ihmisen kanssa, jota rakastan. Koska kummallakin tulee vain huono olo toisen seurassa ja kaikki kärsimys alkaa taas alusta. Toivon sinulle kaikkea hyvää, kyllä se vielä paremmaksi muuttuu, kun yrittää parhaansa oman hoidon suhteen! ❤️👍
Ei ihmiset luo mielikuvia, kyllä aina taustalla on tunne, ihmisen sopivuudesta, omaan itseensä. Ihastutaan toiseen ihmisenä, pidetään toisen kauneudesta, ja jos osataan elää hetkessä, tilanteesta voi syntyä jotain kaunista ja pysyvää.
https://youtu.be/-vAyP80slRU
Kauniisti kirjoitit
❤️
Juuri näin. Mielikuva on vain kiiltokuvaa, se syvempi tunne toisesta sitoo yhteen. Loppu riippuu sitten omasta tahdosta.
Olet aivan ok mutta et mulle. Toivottavasti löydät jonkun muun kunhan saat omat juttusi kuntoon. Päivä kerrallaan mennään ei turhia murheita.
Voi niinhän ne kaikki sanoo, olen sitten kaikille ”Ok jollekin muulle” eli loppujen lopuksi en kenellekään muulle kuin itselleni, parhaani mukaan ainakin yritän olla.
Pöh. Tuosta aloituksesta ei voinut tunnistaa. Itsekin olisin voinut tuon tapaisen kirjoittaa. Kivaa laittaa tuollaista jo valmiiksi surulliselle ikävöijälle.
Samantyyppinen tilanne. Ehkä hyvä ettei juttu edennyt pidemmälle. Mies taisi ihastua vain ulkonäköni luomaan mielikuvaan.
Sodassa ja rakkaudessa kaikki keinot on käytettävissä. Käyttäkää mielikuvitustanne naiset, niin kohta olette onnellisesti parisuhteessa rakastamanne miehen kanssa. Tähdet sen kertovat...
Jokaisella on valoisa ja varoisa puoli. Menneisyyden traumat ja muistot ovat kuin syvää merta, johon välillä joutuu sukeltamaan pohjalle, ja välillä joutuu odottaa, kunnes aika koittaa, ja on lähdettävä takaisin pinnalle kohti auringonvaloa, Platonin luola kertoo miten ihmisen on joskus sukellettava pimeään luolaan, käsitellä asiat ja tultava luolasta pois, välillä se on hyvin haastavaa, mutta kyllä se siitä. Opi rakastamaan itseäsi, turha odottaa, sillä odotusten odottelu saattaa välillä lannistaa kun odotukset eivät vastaa toivomaasi odotuksia. Aina kannattaa kysyä, näin luulot karsitaan. Huomioi myös sen välillä henkilö saattaa sanoa mitä haluaisit kuulla, vaikka ei hän tarkoita sanomiaan. Ja on olemassa ihmisiä, jotka tarkoittavat mitä he sanovat. Pointti on, investoi aina itseesi. Sinä et petä itseäsi etkä lannista.