Rukousnauha

Noissa meditoinneissa aletaan etsiä jotain itsestä ja hiljaisuudesta, kun Jumala vaikuttaa todellisuudessa Sanansa ja sakramenttiensa kautta.

Jumala ja evankeliumi on löydettävissä ainoasta raamatun / raamatullisen sanan kautta eikä ihmisestä itsestä meditoimalla tms.

Kristinusko rakentuu sanan (tai Sanan) varaan eikä hiljaisuuden varaan tai meditoimisen varaan. Kaikkein oleellisinta kristinuskossa on Raamatun sana.

On hurmahenkisyyttä väittää että Pyhä Henki vaikuttaisi minkään muun kuin Jumalan sanan ja sakramenttien kautta. Nyt tuosta meditoinnista tulee lähinnä mieleen, että yritetään etsiä jotain ihmisestä / ihmisen mielen sopukoista, kun oikeasti sieltä ei löydy mitään tai korkeintaa syntiä ja eksytystä. Jumalan sanasta me löydämme elämän. Raamatun sana vaikuttaa uskoa. Usko on Jumalan tekoa, joka syntyy julistetun tai luetun sanan ja sakramenttien kautta. Usko ei synny meditoimalla.

Ja kuten mainittu tuossa meditoinnissa kuvitellaan selvästi, että ihmisestä itsestä löytyisi jotain hyvää. Mutta se ei ole totta. Ihminen on perisyntinen, läpeensä mätä, syntisraukka, joka tarvitsee epätoivoisesti Kristusta. Rientäkäämme Kristuksen luo, jonka opimme tuntemaan ja jonka osallisuuteen pääsemme sanan ja sakramenttien kautta (emme meditoimisen/joogaamisen/oman psyykeemme tai sielumme penkomisen kautta).

kirjoitus kirjoitti:

Noissa meditoinneissa aletaan etsiä jotain itsestä ja hiljaisuudesta, kun Jumala vaikuttaa todellisuudessa Sanansa ja sakramenttiensa kautta.

Jumala ja evankeliumi on löydettävissä ainoasta raamatun / raamatullisen sanan kautta eikä ihmisestä itsestä meditoimalla tms.

Kristinusko rakentuu sanan (tai Sanan) varaan eikä hiljaisuuden varaan tai meditoimisen varaan. Kaikkein oleellisinta kristinuskossa on Raamatun sana.

On hurmahenkisyyttä väittää että Pyhä Henki vaikuttaisi minkään muun kuin Jumalan sanan ja sakramenttien kautta. Nyt tuosta meditoinnista tulee lähinnä mieleen, että yritetään etsiä jotain ihmisestä / ihmisen mielen sopukoista, kun oikeasti sieltä ei löydy mitään tai korkeintaa syntiä ja eksytystä. Jumalan sanasta me löydämme elämän. Raamatun sana vaikuttaa uskoa. Usko on Jumalan tekoa, joka syntyy julistetun tai luetun sanan ja sakramenttien kautta. Usko ei synny meditoimalla.

Ja kuten mainittu tuossa meditoinnissa kuvitellaan selvästi, että ihmisestä itsestä löytyisi jotain hyvää. Mutta se ei ole totta. Ihminen on perisyntinen, läpeensä mätä, syntisraukka, joka tarvitsee epätoivoisesti Kristusta. Rientäkäämme Kristuksen luo, jonka opimme tuntemaan ja jonka osallisuuteen pääsemme sanan ja sakramenttien kautta (emme meditoimisen/joogaamisen/oman psyykeemme tai sielumme penkomisen kautta).

Lue lisää

Elä hermostu. Sanaa tässä mietiskellään..

kirjoitus kirjoitti:

Noissa meditoinneissa aletaan etsiä jotain itsestä ja hiljaisuudesta, kun Jumala vaikuttaa todellisuudessa Sanansa ja sakramenttiensa kautta.

Jumala ja evankeliumi on löydettävissä ainoasta raamatun / raamatullisen sanan kautta eikä ihmisestä itsestä meditoimalla tms.

Kristinusko rakentuu sanan (tai Sanan) varaan eikä hiljaisuuden varaan tai meditoimisen varaan. Kaikkein oleellisinta kristinuskossa on Raamatun sana.

On hurmahenkisyyttä väittää että Pyhä Henki vaikuttaisi minkään muun kuin Jumalan sanan ja sakramenttien kautta. Nyt tuosta meditoinnista tulee lähinnä mieleen, että yritetään etsiä jotain ihmisestä / ihmisen mielen sopukoista, kun oikeasti sieltä ei löydy mitään tai korkeintaa syntiä ja eksytystä. Jumalan sanasta me löydämme elämän. Raamatun sana vaikuttaa uskoa. Usko on Jumalan tekoa, joka syntyy julistetun tai luetun sanan ja sakramenttien kautta. Usko ei synny meditoimalla.

Ja kuten mainittu tuossa meditoinnissa kuvitellaan selvästi, että ihmisestä itsestä löytyisi jotain hyvää. Mutta se ei ole totta. Ihminen on perisyntinen, läpeensä mätä, syntisraukka, joka tarvitsee epätoivoisesti Kristusta. Rientäkäämme Kristuksen luo, jonka opimme tuntemaan ja jonka osallisuuteen pääsemme sanan ja sakramenttien kautta (emme meditoimisen/joogaamisen/oman psyykeemme tai sielumme penkomisen kautta).

Lue lisää

Mikähän siinä on että luterilainen ei saisi rukoilla? Ei meditaatiossa suinkaan etsitä mitään itsestä. Tai jos etsitään se on henkilön oma valinta. Luterilainen voi meditoida vaikka keskittymällä Jumalan hyvyyden ajatteluun, antamalla itsensä levätä Jumalassa tai rukoilemalla äänettömästi. Ja rukoilla voi myös sanoin. Käsittääksen rukoilun ei tarvitse aina olla vaatimista. Se voi olla myös meditatiivista.

Ja jos Lutheria uskotaan, niin ei ole mitään väärää pyytää Mariaa ja pyhiä rukoilemaan omasta puolestaan. Itselleni tämä oli hätkähdyttävä löytö, enkä tunne tuollaista uskonnollisuutta omakseni, mutta epäilemättä monet luterilaiset tuntevat!

Serpico kirjoitti:

Mikähän siinä on että luterilainen ei saisi rukoilla? Ei meditaatiossa suinkaan etsitä mitään itsestä. Tai jos etsitään se on henkilön oma valinta. Luterilainen voi meditoida vaikka keskittymällä Jumalan hyvyyden ajatteluun, antamalla itsensä levätä Jumalassa tai rukoilemalla äänettömästi. Ja rukoilla voi myös sanoin. Käsittääksen rukoilun ei tarvitse aina olla vaatimista. Se voi olla myös meditatiivista.

Ja jos Lutheria uskotaan, niin ei ole mitään väärää pyytää Mariaa ja pyhiä rukoilemaan omasta puolestaan. Itselleni tämä oli hätkähdyttävä löytö, enkä tunne tuollaista uskonnollisuutta omakseni, mutta epäilemättä monet luterilaiset tuntevat!

Lue lisää

miksi sitten kenenkään pitäisi uskoa Lutheriin, kun siitä tulee noin paljon erilaisia ongelmia, eikö kristillisyys olisi Lutheria tärkeämpää?

miksi sitten kirjoitti:

miksi sitten kenenkään pitäisi uskoa Lutheriin, kun siitä tulee noin paljon erilaisia ongelmia, eikö kristillisyys olisi Lutheria tärkeämpää?

Ei uskoa Lutheriin, vaan Jumalaan. Siksi kuulua luterilaiseen kirkkoon, että se edustaa kirkkoa Suomessa, sillä siihen kuuluu suurin osa täkäläisistä kristityistä. Kristittyjen yhteyttä edesauttaa että epävarmoista asioista suvaitaan monia näkemyksiä ja silti voidaan kuulua samaan kirkkoon.

Jeesuksen toive oli että olisimme yhtä. Lutherhan ei alunperin pyrkinyt eroon katolisesta (=yhteisestä) kirkosta, vaan väärinkäytöksistä. Onko se ongelma että luterilaisuuden pohjalta voidaan ymmärtää myös katolilaisittain ja ortodoksisesti tulkittua kristillisyyttä? Kristittyjä hekin ovat, vaikka jotkin heidän käytännöstään tuntuvat oudoilta koska emme ole tottuneet niihin.

Serpico kirjoitti:

Mikähän siinä on että luterilainen ei saisi rukoilla? Ei meditaatiossa suinkaan etsitä mitään itsestä. Tai jos etsitään se on henkilön oma valinta. Luterilainen voi meditoida vaikka keskittymällä Jumalan hyvyyden ajatteluun, antamalla itsensä levätä Jumalassa tai rukoilemalla äänettömästi. Ja rukoilla voi myös sanoin. Käsittääksen rukoilun ei tarvitse aina olla vaatimista. Se voi olla myös meditatiivista.

Ja jos Lutheria uskotaan, niin ei ole mitään väärää pyytää Mariaa ja pyhiä rukoilemaan omasta puolestaan. Itselleni tämä oli hätkähdyttävä löytö, enkä tunne tuollaista uskonnollisuutta omakseni, mutta epäilemättä monet luterilaiset tuntevat!

Lue lisää

"Ja jos Lutheria uskotaan, niin ei ole mitään väärää pyytää Mariaa ja pyhiä rukoilemaan omasta puolestaan."

Missä Luther on noin opettanut?

missä opettanut kirjoitti:

"Ja jos Lutheria uskotaan, niin ei ole mitään väärää pyytää Mariaa ja pyhiä rukoilemaan omasta puolestaan."

Missä Luther on noin opettanut?

Lutheria ajatuksista Jumalansynnyttäjästä voi lukea esim. Anja Ghisellin artikkelissa kirjassa Kärkkäinen (toim.) Johdatus Lutherin teologiaan (2002).

Ego S. kirjoitti:

Ei uskoa Lutheriin, vaan Jumalaan. Siksi kuulua luterilaiseen kirkkoon, että se edustaa kirkkoa Suomessa, sillä siihen kuuluu suurin osa täkäläisistä kristityistä. Kristittyjen yhteyttä edesauttaa että epävarmoista asioista suvaitaan monia näkemyksiä ja silti voidaan kuulua samaan kirkkoon.

Jeesuksen toive oli että olisimme yhtä. Lutherhan ei alunperin pyrkinyt eroon katolisesta (=yhteisestä) kirkosta, vaan väärinkäytöksistä. Onko se ongelma että luterilaisuuden pohjalta voidaan ymmärtää myös katolilaisittain ja ortodoksisesti tulkittua kristillisyyttä? Kristittyjä hekin ovat, vaikka jotkin heidän käytännöstään tuntuvat oudoilta koska emme ole tottuneet niihin.

Lue lisää

luterilaisuus Suomessa edustaa vain suomalaisia luterilaisia, se ei edusta mitään muita kristittyjä, miten se edes voisi protestanttisena liikkeenä sitä tehdä...

Tuo oli tosi mielenkiintoinen linkki! KÄytätkö itse noita helmiä? Onko ne kuinka tunnetut suomessa tai ruotsissa?

Millaiset ovat sitten katekismushelmet?

Ei se tosiaan ole "tyhjien hokemista". Vaivaudupa ottamaan asiasta vähän selvää.

_ON_ olemassa luterilaisia rukousnauhoja!! Se vain on melko uusi juttu, mutta sen on kehittänyt ruotsalainen emerituspiispa.

Rukousnauhoissa ei ole mitään mystiikkaan, New Ageen, tai muuhunkaan meditointiin liittyvää! Se auttaa keskittymään rukoukseen.

Sofia kirjoitti:

_ON_ olemassa luterilaisia rukousnauhoja!! Se vain on melko uusi juttu, mutta sen on kehittänyt ruotsalainen emerituspiispa.

Rukousnauhoissa ei ole mitään mystiikkaan, New Ageen, tai muuhunkaan meditointiin liittyvää! Se auttaa keskittymään rukoukseen.

Lue lisää

Kyllä se rukoushelmi-juttu vähän mystiikkaan vievää on.

Kuten kirjoitit, se on uusi juttu luterilaisuudessa.
Kyllä minä ainakin näen vaaran merkkejä että se vie sellaiseen mietiskelyyn (meditoimiseen), joka on kristinuskolle vierasta.


Seurasin kerran esityksenkin aiheesta.
Itse aion pysytellä kauempana tuollaisista.
En tahdo kuulla opetusta sellaisesta.


Englanninkielisiltä sivuilta:
Daily meditation
Wednesday, 6 April
When we pray, if we find that human language is almost incapable of expressing the depths of our being, there is no need to be alarmed. In a prayer steeped in silence, we rest in God - body, soul and spirit.

Kyllä tuo hiukan joogan tyyppiseen meditoimiseen on mielestäni viemässä.

Toivottavasti evankeliumi on kuitenkin esillä.


Muistaakseni jossakin oli opetettu tähän tyyliin, että rukousnauhaa läpikäydessä voi lausua "hengitä Jeesus sisään ja ulospuhaltaessa puhalla synnit ulos". Se oli vähän oudon tuntuista. Vai opettiko hän kuten noilla internet-sivuillakin tehdään, toistetaan aina välillä: "Annan pois yksinäisyyteni. Otan vastaan sen, että olen Sinun".
Kyllä tuo aika vieraalta tuntuu.


Tässä kuvaus tuosta toistettavasta "helmestä":
SOIKEA PUUNVÄRINEN HILJAISUUDEN HELMI



Helmi on merkki hiljaisuudesta ja rauhasta. Hiljaisuuteen asettuminen vie aikaa, siksi helmi on soikea, pikemminkin pitkä kuin pyöreä. Helmi on väritön ja lakkaamaton. Hiljaisuudessa ei tarvita mitään, ei sanoja, ei ajatuksia, hiljaisuudessa voi olla, olla vain, ihan rauhassa. Helmiä on renkaassa monta, ne antavat aikaa rauhoittua, hiljentyä.
http://www.rukoushelmet.net/index.html

Kyllä tuo meditoimiseen vie. Tuosta alkaa tulla mieleen jooga. Se ei ole kristinuskoa.
Tahdotaan vain pukea kristilliseen asuun.

Lisää tekstiä Internet-sivulta
"Helmen hohtava pinta heijastaa oman kuvan, jota katsellessa voi tutkiskella, mikä minussa on jumalallista. "

Tiesitkö muuten, että luterilaisuudessa opetetaan perisynnin olemassaoloa? Jos ihminen katsoo itseensä, niin itsessä näkyy vain saastaa ja pahuutta. Ihmisen perisyntisyyttä ei järki käsitä, se pitää lukea Raamatusta, Jumalan pitää ilmoittaa se meille. Perisyntisyys on niin ihmisen läpitunkemaa ettei ihmisessä itsessään ole mitään hyvää. Kristuksessa saamme syntimme anteeksi.



Tuo on tuota Taize-hommaa, josta tahdon pysyä kaukana.

Rukousnauha-sivustolta:
http://www.rukoushelmet.net/Spegeln1.htm
"Rukousnauha rukoilee Pyhän Birgitan kanssa, yhtyy kokosydämisesti ja ilontäyteisesti kelttiläisen pyhimyksen Pyhän Brigidan ja Taizén veljien ajatuksiin."
Sivu kokonaisuudessa on viemässä ihmistä mystiikkaan.

Tuohan yllä oleva alkaa mennä jo pyhimysten kautta rukoilemiseksi?! Sellaista on lähinnä ortodoksisuudessa ja taitaa olla roomalaiskatolisuudessakin.
Eihän meidän kuulu rukoilla pyhimysten kautta / pyhimyksiä, vaan Kristuksen kautta pyhää kolmiyhteistä Jumalaa.
Kyllähän tuo on hyvin vierasta luterilaisuudelle.

En ehtinyt tutkia sivustoja enempää. Sieltä löytyy varmasti vielä paljon muita tuollaisia asioita.
Kyllä näyttää menevän aika vaarallisille vesille! Kannattaa pysyä kaukana tuollaisesta. Kannattaapa jopa sanoutua irti tuollaisesta.
Evankeliumia kannattaa kyllä kuunnella (sekin saattaa olla mukana?), mutta ei tuollaisessa kannata olla mukana.



Vielä jotain lainauksia.
http://www.rukoushelmet.net/ohjaaja.htm
"Meditaatio - epäilyttävä vai jumalallinen kokemus?
Sain ensimmäisen meditaatiokokemukseni retriitissä, so. muutamien päivien hiljaisuudessa etäisessä paikassa, jossa me olimme yhdessä puhumatta toisillemme, vietimme vain yhdessä jumalanpalveluksia ja meditoimme."

Kyllä tuo ihan idän harhaoppien sekoittamiselta kristinuskoon vaikuttaa. Joogaamista tuo on. Joogaaminen on jumalattomuutta.
Itse sanoudun irti tuollaisesta.
Toki ihminen kaipaa rauhallisuuttakin, mutta tuo tuntuu kyllä olevan vierasta kristinuskolle / pakanuutta.


Tiesitkö että ihmisestä itsestää löytyy vain pahuutta ja saastaa, jos ihminen tuijottaa itseensä esim. mietiskellen (siis jos katsoo itseensä Raamatun ilmoituksen valossa).

Tässä vielä raamatullista ja luterilaista tunnustusta perisynnistä. Mielestäni tuo meditoiminen (joogaaminen) ei tunnusta tätä asiaa:

"Ennen kaikkea on todella pidettävä syntinä ja synniksi tiedettävä se kauhea, pöyristyttävä perinnöllinen sairaus, joka on turmellut koko ihmisluonnon. Se on jopa pääsynti, kaikkien tekosyntien juuri ja lähde. Tohtori Luther sanoo sitä luonnon- eli persoonansynniksi 5 antaen ymmärtää, että ihmisen luonto ja persoona on syntinen, vaikka hän ei ajattelisi, puhuisi eikä tekisi mitään pahaa, mikä kuitenkin on ihmisluonnolle mahdotonta esivanhempiemme lankeemuksen jälkeen. Luonnon ja persoonan on perisynti hengellisenä leprana perin pohjin, läpikotaisin myrkyttänyt ja turmellut Jumalan silmissä. Siitä turmeluksesta, ensimmäisen ihmisen lankeemuksen perusteella, Jumalan laki syyttää luontoamme eli persoonaamme ja tuomitsee sen. Siten me olemme luontomme (Ef. 2:3) puolesta vihan, kuoleman ja kadotuksen lapsia, jos ei Kristuksen ansio pelasta meitä siitä tilasta. "
http://nic.funet.fi/pub/doc/religion/christian/texts/html/finnish/tunnustuskirjat/yo/1.html



Jos joku on kiinnostunut rukouksista, niin suosittelen Vanhaa Suomalaista Virsi-, evankeliumi- ja rukouskirjaa.
Myös vaikkapa Johannes Bäckin "Muukalaisten kotielämä" on hyvä rukouskirja.

Myös Suomen Luther-säätiö on tehnyt kirjan, jossa on käsitelty (muistaakseni) mm. hetkirukouksia (ja aamurukouksia?) yms.
En tunne tarkkaan millainen tuo kirja on, mutta tuli vain mieleen.

Sofia kirjoitti:

_ON_ olemassa luterilaisia rukousnauhoja!! Se vain on melko uusi juttu, mutta sen on kehittänyt ruotsalainen emerituspiispa.

Rukousnauhoissa ei ole mitään mystiikkaan, New Ageen, tai muuhunkaan meditointiin liittyvää! Se auttaa keskittymään rukoukseen.

Lue lisää

Kuka muuten on se ruotsalainen piispa, joka on kehittänyt tuon rukousnauha-jutun?

Mielipide yhdeltä kirjoitti:

Kyllä se rukoushelmi-juttu vähän mystiikkaan vievää on.

Kuten kirjoitit, se on uusi juttu luterilaisuudessa.
Kyllä minä ainakin näen vaaran merkkejä että se vie sellaiseen mietiskelyyn (meditoimiseen), joka on kristinuskolle vierasta.


Seurasin kerran esityksenkin aiheesta.
Itse aion pysytellä kauempana tuollaisista.
En tahdo kuulla opetusta sellaisesta.


Englanninkielisiltä sivuilta:
Daily meditation
Wednesday, 6 April
When we pray, if we find that human language is almost incapable of expressing the depths of our being, there is no need to be alarmed. In a prayer steeped in silence, we rest in God - body, soul and spirit.

Kyllä tuo hiukan joogan tyyppiseen meditoimiseen on mielestäni viemässä.

Toivottavasti evankeliumi on kuitenkin esillä.


Muistaakseni jossakin oli opetettu tähän tyyliin, että rukousnauhaa läpikäydessä voi lausua "hengitä Jeesus sisään ja ulospuhaltaessa puhalla synnit ulos". Se oli vähän oudon tuntuista. Vai opettiko hän kuten noilla internet-sivuillakin tehdään, toistetaan aina välillä: "Annan pois yksinäisyyteni. Otan vastaan sen, että olen Sinun".
Kyllä tuo aika vieraalta tuntuu.


Tässä kuvaus tuosta toistettavasta "helmestä":
SOIKEA PUUNVÄRINEN HILJAISUUDEN HELMI



Helmi on merkki hiljaisuudesta ja rauhasta. Hiljaisuuteen asettuminen vie aikaa, siksi helmi on soikea, pikemminkin pitkä kuin pyöreä. Helmi on väritön ja lakkaamaton. Hiljaisuudessa ei tarvita mitään, ei sanoja, ei ajatuksia, hiljaisuudessa voi olla, olla vain, ihan rauhassa. Helmiä on renkaassa monta, ne antavat aikaa rauhoittua, hiljentyä.
http://www.rukoushelmet.net/index.html

Kyllä tuo meditoimiseen vie. Tuosta alkaa tulla mieleen jooga. Se ei ole kristinuskoa.
Tahdotaan vain pukea kristilliseen asuun.

Lisää tekstiä Internet-sivulta
"Helmen hohtava pinta heijastaa oman kuvan, jota katsellessa voi tutkiskella, mikä minussa on jumalallista. "

Tiesitkö muuten, että luterilaisuudessa opetetaan perisynnin olemassaoloa? Jos ihminen katsoo itseensä, niin itsessä näkyy vain saastaa ja pahuutta. Ihmisen perisyntisyyttä ei järki käsitä, se pitää lukea Raamatusta, Jumalan pitää ilmoittaa se meille. Perisyntisyys on niin ihmisen läpitunkemaa ettei ihmisessä itsessään ole mitään hyvää. Kristuksessa saamme syntimme anteeksi.



Tuo on tuota Taize-hommaa, josta tahdon pysyä kaukana.

Rukousnauha-sivustolta:
http://www.rukoushelmet.net/Spegeln1.htm
"Rukousnauha rukoilee Pyhän Birgitan kanssa, yhtyy kokosydämisesti ja ilontäyteisesti kelttiläisen pyhimyksen Pyhän Brigidan ja Taizén veljien ajatuksiin."
Sivu kokonaisuudessa on viemässä ihmistä mystiikkaan.

Tuohan yllä oleva alkaa mennä jo pyhimysten kautta rukoilemiseksi?! Sellaista on lähinnä ortodoksisuudessa ja taitaa olla roomalaiskatolisuudessakin.
Eihän meidän kuulu rukoilla pyhimysten kautta / pyhimyksiä, vaan Kristuksen kautta pyhää kolmiyhteistä Jumalaa.
Kyllähän tuo on hyvin vierasta luterilaisuudelle.

En ehtinyt tutkia sivustoja enempää. Sieltä löytyy varmasti vielä paljon muita tuollaisia asioita.
Kyllä näyttää menevän aika vaarallisille vesille! Kannattaa pysyä kaukana tuollaisesta. Kannattaapa jopa sanoutua irti tuollaisesta.
Evankeliumia kannattaa kyllä kuunnella (sekin saattaa olla mukana?), mutta ei tuollaisessa kannata olla mukana.



Vielä jotain lainauksia.
http://www.rukoushelmet.net/ohjaaja.htm
"Meditaatio - epäilyttävä vai jumalallinen kokemus?
Sain ensimmäisen meditaatiokokemukseni retriitissä, so. muutamien päivien hiljaisuudessa etäisessä paikassa, jossa me olimme yhdessä puhumatta toisillemme, vietimme vain yhdessä jumalanpalveluksia ja meditoimme."

Kyllä tuo ihan idän harhaoppien sekoittamiselta kristinuskoon vaikuttaa. Joogaamista tuo on. Joogaaminen on jumalattomuutta.
Itse sanoudun irti tuollaisesta.
Toki ihminen kaipaa rauhallisuuttakin, mutta tuo tuntuu kyllä olevan vierasta kristinuskolle / pakanuutta.


Tiesitkö että ihmisestä itsestää löytyy vain pahuutta ja saastaa, jos ihminen tuijottaa itseensä esim. mietiskellen (siis jos katsoo itseensä Raamatun ilmoituksen valossa).

Tässä vielä raamatullista ja luterilaista tunnustusta perisynnistä. Mielestäni tuo meditoiminen (joogaaminen) ei tunnusta tätä asiaa:

"Ennen kaikkea on todella pidettävä syntinä ja synniksi tiedettävä se kauhea, pöyristyttävä perinnöllinen sairaus, joka on turmellut koko ihmisluonnon. Se on jopa pääsynti, kaikkien tekosyntien juuri ja lähde. Tohtori Luther sanoo sitä luonnon- eli persoonansynniksi 5 antaen ymmärtää, että ihmisen luonto ja persoona on syntinen, vaikka hän ei ajattelisi, puhuisi eikä tekisi mitään pahaa, mikä kuitenkin on ihmisluonnolle mahdotonta esivanhempiemme lankeemuksen jälkeen. Luonnon ja persoonan on perisynti hengellisenä leprana perin pohjin, läpikotaisin myrkyttänyt ja turmellut Jumalan silmissä. Siitä turmeluksesta, ensimmäisen ihmisen lankeemuksen perusteella, Jumalan laki syyttää luontoamme eli persoonaamme ja tuomitsee sen. Siten me olemme luontomme (Ef. 2:3) puolesta vihan, kuoleman ja kadotuksen lapsia, jos ei Kristuksen ansio pelasta meitä siitä tilasta. "
http://nic.funet.fi/pub/doc/religion/christian/texts/html/finnish/tunnustuskirjat/yo/1.html



Jos joku on kiinnostunut rukouksista, niin suosittelen Vanhaa Suomalaista Virsi-, evankeliumi- ja rukouskirjaa.
Myös vaikkapa Johannes Bäckin "Muukalaisten kotielämä" on hyvä rukouskirja.

Myös Suomen Luther-säätiö on tehnyt kirjan, jossa on käsitelty (muistaakseni) mm. hetkirukouksia (ja aamurukouksia?) yms.
En tunne tarkkaan millainen tuo kirja on, mutta tuli vain mieleen.

Lue lisää

Sanoudun irti tuosta rukousnauhaopetuksesta.
Se vaikuttaa perkeleen työltä.


Kastekaavassakin (vanhassa ja paremmassa) sanoudutaan irti Perkeleestä:

Sen jälkeen pappi antaa lapsen kummiensa suulla sanoutua irti Perkeleestä näin:
"(Nimi), luovutko Perkeleestä?"
"Luovun."

"Luovutko kaikista hänen teoistaan?"
"Luovun."

"Luovutko kaikesta hänen petoksestaan?"
"Luovun."

Olen sanoutunut irti tuosta sielunvihaajasta, hänen teoistaan ja hänen petoksistaan.


Jeesuksessa Kristuksessa, Aamen.

Jeesuksessa Kristuksessa Aamen kirjoitti:

Sanoudun irti tuosta rukousnauhaopetuksesta.
Se vaikuttaa perkeleen työltä.


Kastekaavassakin (vanhassa ja paremmassa) sanoudutaan irti Perkeleestä:

Sen jälkeen pappi antaa lapsen kummiensa suulla sanoutua irti Perkeleestä näin:
"(Nimi), luovutko Perkeleestä?"
"Luovun."

"Luovutko kaikista hänen teoistaan?"
"Luovun."

"Luovutko kaikesta hänen petoksestaan?"
"Luovun."

Olen sanoutunut irti tuosta sielunvihaajasta, hänen teoistaan ja hänen petoksistaan.


Jeesuksessa Kristuksessa, Aamen.

Lue lisää

http://nic.funet.fi/pub/doc/religion/christian/texts/html/finnish/tunnustuskirjat/vähäkatekismusliitteet.html#kaste

Kyselisin kirjoitti:

Kuka muuten on se ruotsalainen piispa, joka on kehittänyt tuon rukousnauha-jutun?

Martin Lönnebo.

Sofia kirjoitti:

_ON_ olemassa luterilaisia rukousnauhoja!! Se vain on melko uusi juttu, mutta sen on kehittänyt ruotsalainen emerituspiispa.

Rukousnauhoissa ei ole mitään mystiikkaan, New Ageen, tai muuhunkaan meditointiin liittyvää! Se auttaa keskittymään rukoukseen.

Lue lisää

miksi ihmeessä pitää kenenkään nykyaikana enää olla Lutherin seuraaja, miksi kenenkään pitää olla ehdoin tahdoin ns luterilainen? voisiko joku vastata?
Lutherin seuraajat vastustivat keskiajan katolista kirkkoa mutta menettivät sillä retkellä yhteyden kristillisyyteen. Nyt on ollut muutama vuosisata korjata menetys, mutta vielä löytyy Luthrein seuraajia, jotka paheksuvat kovalla äänellä kaikkea kristillistä perinnettä. Mutta miksi?

Jeesuksessa Kristuksessa Aamen kirjoitti:

Sanoudun irti tuosta rukousnauhaopetuksesta.
Se vaikuttaa perkeleen työltä.


Kastekaavassakin (vanhassa ja paremmassa) sanoudutaan irti Perkeleestä:

Sen jälkeen pappi antaa lapsen kummiensa suulla sanoutua irti Perkeleestä näin:
"(Nimi), luovutko Perkeleestä?"
"Luovun."

"Luovutko kaikista hänen teoistaan?"
"Luovun."

"Luovutko kaikesta hänen petoksestaan?"
"Luovun."

Olen sanoutunut irti tuosta sielunvihaajasta, hänen teoistaan ja hänen petoksistaan.


Jeesuksessa Kristuksessa, Aamen.

Lue lisää

Samat ihmiset jotka käyttävät tuota kastekaavaa käyttävät myös rukousnauhaa. Rukoileminen ei ole perkeleen työtä.

Mielipide yhdeltä kirjoitti:

Kyllä se rukoushelmi-juttu vähän mystiikkaan vievää on.

Kuten kirjoitit, se on uusi juttu luterilaisuudessa.
Kyllä minä ainakin näen vaaran merkkejä että se vie sellaiseen mietiskelyyn (meditoimiseen), joka on kristinuskolle vierasta.


Seurasin kerran esityksenkin aiheesta.
Itse aion pysytellä kauempana tuollaisista.
En tahdo kuulla opetusta sellaisesta.


Englanninkielisiltä sivuilta:
Daily meditation
Wednesday, 6 April
When we pray, if we find that human language is almost incapable of expressing the depths of our being, there is no need to be alarmed. In a prayer steeped in silence, we rest in God - body, soul and spirit.

Kyllä tuo hiukan joogan tyyppiseen meditoimiseen on mielestäni viemässä.

Toivottavasti evankeliumi on kuitenkin esillä.


Muistaakseni jossakin oli opetettu tähän tyyliin, että rukousnauhaa läpikäydessä voi lausua "hengitä Jeesus sisään ja ulospuhaltaessa puhalla synnit ulos". Se oli vähän oudon tuntuista. Vai opettiko hän kuten noilla internet-sivuillakin tehdään, toistetaan aina välillä: "Annan pois yksinäisyyteni. Otan vastaan sen, että olen Sinun".
Kyllä tuo aika vieraalta tuntuu.


Tässä kuvaus tuosta toistettavasta "helmestä":
SOIKEA PUUNVÄRINEN HILJAISUUDEN HELMI



Helmi on merkki hiljaisuudesta ja rauhasta. Hiljaisuuteen asettuminen vie aikaa, siksi helmi on soikea, pikemminkin pitkä kuin pyöreä. Helmi on väritön ja lakkaamaton. Hiljaisuudessa ei tarvita mitään, ei sanoja, ei ajatuksia, hiljaisuudessa voi olla, olla vain, ihan rauhassa. Helmiä on renkaassa monta, ne antavat aikaa rauhoittua, hiljentyä.
http://www.rukoushelmet.net/index.html

Kyllä tuo meditoimiseen vie. Tuosta alkaa tulla mieleen jooga. Se ei ole kristinuskoa.
Tahdotaan vain pukea kristilliseen asuun.

Lisää tekstiä Internet-sivulta
"Helmen hohtava pinta heijastaa oman kuvan, jota katsellessa voi tutkiskella, mikä minussa on jumalallista. "

Tiesitkö muuten, että luterilaisuudessa opetetaan perisynnin olemassaoloa? Jos ihminen katsoo itseensä, niin itsessä näkyy vain saastaa ja pahuutta. Ihmisen perisyntisyyttä ei järki käsitä, se pitää lukea Raamatusta, Jumalan pitää ilmoittaa se meille. Perisyntisyys on niin ihmisen läpitunkemaa ettei ihmisessä itsessään ole mitään hyvää. Kristuksessa saamme syntimme anteeksi.



Tuo on tuota Taize-hommaa, josta tahdon pysyä kaukana.

Rukousnauha-sivustolta:
http://www.rukoushelmet.net/Spegeln1.htm
"Rukousnauha rukoilee Pyhän Birgitan kanssa, yhtyy kokosydämisesti ja ilontäyteisesti kelttiläisen pyhimyksen Pyhän Brigidan ja Taizén veljien ajatuksiin."
Sivu kokonaisuudessa on viemässä ihmistä mystiikkaan.

Tuohan yllä oleva alkaa mennä jo pyhimysten kautta rukoilemiseksi?! Sellaista on lähinnä ortodoksisuudessa ja taitaa olla roomalaiskatolisuudessakin.
Eihän meidän kuulu rukoilla pyhimysten kautta / pyhimyksiä, vaan Kristuksen kautta pyhää kolmiyhteistä Jumalaa.
Kyllähän tuo on hyvin vierasta luterilaisuudelle.

En ehtinyt tutkia sivustoja enempää. Sieltä löytyy varmasti vielä paljon muita tuollaisia asioita.
Kyllä näyttää menevän aika vaarallisille vesille! Kannattaa pysyä kaukana tuollaisesta. Kannattaapa jopa sanoutua irti tuollaisesta.
Evankeliumia kannattaa kyllä kuunnella (sekin saattaa olla mukana?), mutta ei tuollaisessa kannata olla mukana.



Vielä jotain lainauksia.
http://www.rukoushelmet.net/ohjaaja.htm
"Meditaatio - epäilyttävä vai jumalallinen kokemus?
Sain ensimmäisen meditaatiokokemukseni retriitissä, so. muutamien päivien hiljaisuudessa etäisessä paikassa, jossa me olimme yhdessä puhumatta toisillemme, vietimme vain yhdessä jumalanpalveluksia ja meditoimme."

Kyllä tuo ihan idän harhaoppien sekoittamiselta kristinuskoon vaikuttaa. Joogaamista tuo on. Joogaaminen on jumalattomuutta.
Itse sanoudun irti tuollaisesta.
Toki ihminen kaipaa rauhallisuuttakin, mutta tuo tuntuu kyllä olevan vierasta kristinuskolle / pakanuutta.


Tiesitkö että ihmisestä itsestää löytyy vain pahuutta ja saastaa, jos ihminen tuijottaa itseensä esim. mietiskellen (siis jos katsoo itseensä Raamatun ilmoituksen valossa).

Tässä vielä raamatullista ja luterilaista tunnustusta perisynnistä. Mielestäni tuo meditoiminen (joogaaminen) ei tunnusta tätä asiaa:

"Ennen kaikkea on todella pidettävä syntinä ja synniksi tiedettävä se kauhea, pöyristyttävä perinnöllinen sairaus, joka on turmellut koko ihmisluonnon. Se on jopa pääsynti, kaikkien tekosyntien juuri ja lähde. Tohtori Luther sanoo sitä luonnon- eli persoonansynniksi 5 antaen ymmärtää, että ihmisen luonto ja persoona on syntinen, vaikka hän ei ajattelisi, puhuisi eikä tekisi mitään pahaa, mikä kuitenkin on ihmisluonnolle mahdotonta esivanhempiemme lankeemuksen jälkeen. Luonnon ja persoonan on perisynti hengellisenä leprana perin pohjin, läpikotaisin myrkyttänyt ja turmellut Jumalan silmissä. Siitä turmeluksesta, ensimmäisen ihmisen lankeemuksen perusteella, Jumalan laki syyttää luontoamme eli persoonaamme ja tuomitsee sen. Siten me olemme luontomme (Ef. 2:3) puolesta vihan, kuoleman ja kadotuksen lapsia, jos ei Kristuksen ansio pelasta meitä siitä tilasta. "
http://nic.funet.fi/pub/doc/religion/christian/texts/html/finnish/tunnustuskirjat/yo/1.html



Jos joku on kiinnostunut rukouksista, niin suosittelen Vanhaa Suomalaista Virsi-, evankeliumi- ja rukouskirjaa.
Myös vaikkapa Johannes Bäckin "Muukalaisten kotielämä" on hyvä rukouskirja.

Myös Suomen Luther-säätiö on tehnyt kirjan, jossa on käsitelty (muistaakseni) mm. hetkirukouksia (ja aamurukouksia?) yms.
En tunne tarkkaan millainen tuo kirja on, mutta tuli vain mieleen.

Lue lisää

Myös Luther on opettanut meditoimaan kristillisesti. Meditaatio sinänsä ei ole kristinuskon vastaista. Jeesus vetäytyi autiomaahan mietiskelemään.

Jostakin katolisesta rukousnauhasta:

"Vein vaaleansinisen rukousnauhan tuliaiseksi ystävälleni. Hän kertoi, että rukousnauha oli Marian seitsemän surun rukousta varten."



Marian palvontaa, Raamatun ulkopuolista ilmoitusta (suorastaan jumalattomuutta ja Jumalan tahdon vastaisesti kaikenlaisten näkyjen näkemistä, hurmahenkisyyttä):

"Neitsyt Marian uskotaan vuonna 1981 ilmestyneen siellä viidelle nuorelle kyläläiselle. Medjugorjeen tulleista pyhiinvaeltajista jäi mieleeni se, miten lähes jokaisella oli rukousnauha kädessä tai kaulassa heidän kiivetessään kivikkoista vuorenrinnettä kohti Podbdron huippua. Minäkin ostin matkamuistomyymälästä kaksi pientä rukousnauhaa, vaaleansinisen ja kullanvärisen. Rukousnauhat eivät olleetkaan tuttuja viiden dekadin nauhoja, vaan niissä oli seitsemän kolmen helmen sarjaa. "


"Seitsemän surun ruusukossa uskontunnustuksen jälkeen luetaan seitsemän kertaa Isä meidän, Terve Maria ja Kunnia. Ennen kunkin triadin alkua mainitaan yksi Marian seitsemästä surusta: 1. Simenonin profetia, kun Jeesuslapsi vietiin ympärileikattavaksi (”miekka on käyvä sydämesi lävitse”) 2. pako Egyptiin 3. Jeesuksen katoaminen temppelissä 4. Jeesuksen kohtaaminen matkalla Golgatalle 5. Ristiinnaulitseminen 6. ristiltä ottaminen 7. Kristuksen hautaaminen."
http://216.239.59.104/search?q=cache:-GrpYZyxyYgJ:www.catholic.fi/fides/wf2003-09.htm katolinen rukousnauha&hl=fi



Tällainenkin maininta löytyy:
Vuonna 1090 otettiin käyttöön ruusukkonauha eli rukousnauha.

Katolinen ruusukkorukousnauha käy oikein hyvin. Miksi ei kävisi? Mainitsemani "katekismusrukousnauha" muistuttaa hyvin paljon katolista rukousnauhaa.

Korkeakirkollinen luterilaisuus on tässä suhteessa hyvin lähellä katolista perinnettä. Kuten joistakin kommenteista näkee, niin ääriprotestanteille (ja ehkä provokaatiota nostattaville ateisteille, jotka eivät itse rukoile), ajatus on hyvi vaikea ja vieras. Ehkä uhkaavakin. Jopa sana "meditaatio" ahdistaa, kun ei tunne sen kristillistä taustaa.

Mutta kaikille, jotka rukousnauhoja tahtovat käyttää, niin onnea vaan, sillä niissä lepää pitkän kristillisen rukouselämän perinne.

Eipähän tarvitse ääriprotestanttisessa rukouspiirissä kilpailla, kuka on paras verbaaliakrobaatikko.

Tai yhtä hyvin komposkini.

Kuka on keksinyt että rukoillessa pitää laittaa kädet ristiin?, mainitaanko siitä oikein raamatussa?

Eikö se nyt ole sama sormeileeko nauhaa vai ristiikö sormensa tai jotain muuta.

Kuka on keksinyt kirjoitti:

Kuka on keksinyt että rukoillessa pitää laittaa kädet ristiin?, mainitaanko siitä oikein raamatussa?

Eikö se nyt ole sama sormeileeko nauhaa vai ristiikö sormensa tai jotain muuta.

Lue lisää

täysin luterilainen tapa ja täysin tuntematon vanhojen kirkkojen piirissä, eli se ei liity mitenkään kristilliseen perinteeseen