Onko Viron kieli vaikeaa? kauanko menee aikaa oppimiseen?
Viron kieli
Anonyymi
30947
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Tosi helppo kieli, käyt kolme kertaa Tallinassa, niin osaat.
Eestin kieli sen sijaan on vaikeampi...
Virossa valiakieli on Venäjä.
Venäjänkielisiä+on+n.+27+%+asukkaista,+keskittyy+maan+itäosaan.+Narvassa+joka+on+Venäjän+rajalla,+asukkaista+yli+90+%+on+venäjänkielisiä.+Maan+valiakieli+on+viro.
Narva on Viron ei Venäjän rajalla. Joen ja rajan toisella puolella on Ivangorod, joka on siis Venäjän rajalla. Narvassa ei ole muuta nähtävää kuin Narvajoen yli Venäjän puolelle Ivangorodiin johtava silta ja siellä oleva Iivananlinna. Narvan narkkarit ovat saaneet Viron tilastoissa kunniakkaan huumeiden käyttäjien paalupaikan. Nähtävyys toki nuokin.
Narva sijaitsee Viron ja Venäjän rajalla Viron puolella. Narvan nähtävyys ei ole Iivananlinna koska se on Venäjällä eikä Narvassa. Narvan linna on Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla rakennettu linnoitus. Se joka ei tiedä tällaisen olemassaolosta ei itse ole koskaan käynyt alueella vaan esittää "asiantuntemustaan" omassa kammarissaan.
Valiakieli on Viro. Et ole tainnut koskaan käydä.
Vironkielessä on hauskoja sanoja. Polkupyörä on jalgratas, häät on pulmad, lepakko on nahkhiir, maito on piim, piimä on hapupiim, nakkimakkara on viiner, apua on appi.
Mitä kuuluu on kuidas käsi käib, kiitos on aitäh jne.
Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli. Viron kielen puhujia ovat virolaiset, joita asuu Virossa 930 000 ja ulkomailla yli 150 000.
Piimä on hapupiim. Kefiiri on yksi piimälaji, sitä on Suomessakin myynnissä.
Ylläpito poisti tekstin joka oli kirjoitettu viroksi. Voi pyhä byrokratia.
Kansanopisto on hyvä ja halpa tapa alkaa opiskella uutta kieltä, jos sijainnin puolesta onnistuu. Katso tuolta, jos vaikka jotain löytyisi...
https://kansalaisopistot.fi/kurssit/kielet/
Virossa nuoret ja vähän vanhemmatkin osaavat englantia niin kuin Suomessakin. Ennen aikaan monet virolaiset oppivat suomea kun katselivat salaa suomalaisia tv-kanavia. K-kaupan Väiskin lihatiski oli legendaarista 'propagandaa' virallisen neuvostohallinnon mielestä.
Virossa neukkumiehityksen aikana kouluissa ainoa virallinen opetuskieli oli venäjä.
Telkkarin ohjelmien kautta suomea opittiin vain Tallinnan lähdeisyydessä
Muualla suomalaiset lähetykset eivät oikein näkyneetkään. Pikku Kakkonen oli todellinen lasten suosikkiohjelma ja sitä kautta oppivat suomen kielen. Vieläkin nämä kuuskymppiset "lapset" katsovat kaihoten suosikkiohjelmaansa. Purjeen Väiski teki monesta Kievin kotletin ystävästä todellisen sian tai lampaan armastajan.
Suomi on niin 'hieno' maa että mistään kaupasta ei saa sianlihaa, myytävän nimi on "porsasta". Virossa sikaa myydään sen omalla nimellä.
Suomen yliopistoissa oli sata vuotta sitten ainoa opetuskieli ruotsi vaikka Suomi oli päässyt pois Ruotsin ikeen alta yli sata vuotta aikaisemmin. Jos Suomi ei oli päässyt pois Ruotsin vallasta 200 vuotta sitten niin meillä ainoa virallinen kieli olisi nyt ruotsi. Ehkä jossain takamailla jotkut vanhat ihmiset osaisovat vielä vähän suomea.
Viron vanhin yliopisto Tartossa on vanhempi kuin Suomen vanhin. Molemmat on perustettu Ruotsin vallaan aikaan 1600-luvulla.
Tarton yliopisto (vir. Tartu Ülikool) on Viron vanhin ja merkittävin korkeakoulu. Se on perustettu Tartossa 30. kesäkuuta 1632, ja sen perustamisasiakirjan allekirjoitti Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf sotaleirillä lähellä Nürnbergiä.[2] Yliopistossa on 3 500 työntekijää, joista 1 700 on akateemisissa viroissa ja näistä 180 on professoreita. Opiskelijoita on 13 400, ja heistä yli 800 on ulkomaalaisia.[3] Tohtoreiksi opiskelevia on 1 250 ja vuosittain yliopistossa tehdään 80−90 väitöskirjaa
Eestin kieli on yllättävän vaikea oppia hyvin. Esim verbien taivutukset pahemmat kuin meillä.
Itse opin vuodessa ymmärtämään TVstä eniten, ja toiseksi radiota kuuntelemalla. Ymmärrän mitä puhutaan mutta ei ole sanavarastoa itse puhua.
Mielenkiintoinen kansa ja kieli! Hyvä ja halpa paikka paeta Suomen verohelvettiä...
Siellä myös inhotaan byrokratiaa neukkuajan vuoksi ja siksi saa olla vapaa ja omissa oloissaan.
Naapurit eivät myöskään työnnä nokkaansa toisen tekemisiin kuten Suomessa. Tykkään siitä.
Virossa on hyvä käydä pussit tyhjäämässä👍
Nykyään ei tarvitse olla pussissa rahaa, voi vain vinguttaa visaa.
Nykyään voi tumputtaa, ei tarvi Viroon lähteä.
Võro eli võru on Kaakkois-Viron alueellinen alkuperäiskieli. Sitä on historiallisesti pidetty yhtenä viron etelämurteista, mutta nykyään se luetaan useimmiten omaksi kielekseen
On muuten mielenkiintoista että kaakkois-Viron murteet ovat lähempänä suomen kieltä kuin Viron kirjakieli, joka perustuu pohjoisvirolaisiin murteisiin.
Koska kielessä on paljon samanlaisia ja -kaltaisia sanoja, suomalaiset mieltävät toisinaan viron kielen oppimisen helpoksi. Riskisanat saattavat kuitenkin hankaloittaa oppimisprosessia.
- Naine on riisunud tarkoittaa, että vaimo on haravoinut,
Taru puolestaan tarkoittaa mehiläispönttöä, tuba on huone. Kun virolainen kuulee sanan siunaaminen, hän ymmärtää, että puhutaan kiroamisesta. Pori puolestaan tarkoittaa kuraa.
Eesti Eesti kaipaan sinne perkeleesti.
Eestin sosialistista neuvostotasavaltaa ei enää ole. Nyt on Viron tasavalta.
Eli siis Eesti Vabariik.
- Viron kielen puhujia on yhteensä noin 1,1 miljoonaa.
- Kielen ja kansan omakieliset nimitykset ovat eesti ja eestlane, joita on käytetty rinnakkaisnimityksinä suomen kielessäkin.
- Viron kieli on melko läheistä sukua suomen kielelle, ja siksi kielten puhujien on helppo tunnistaa toisesta kielestä tuttuja (tai ainakin tutun kuuloisia) sanoja.
- Viron kielessä on lainasanoja varsinkin saksan ja venäjän kielistä.
- Viron kirjakieli luotiin samoihin aikoihin kuin suomen kirjakieli.
Kuinka nopeasti suomenkielinen oppii viroa, riippuu siitä, puhutaanko Viroon muuttavasta ihmisestä, vai kieltä Suomessa opiskelevasta. Virossa asuva suomalainen, joka samalla opiskelee kieltä kunnolla, saavuttaa puolessa vuodessa kielitaidon, jolla pärjää kaupassa, ja samantapaisissa, jokapäiväisissä asioissa. Sen jälkeen oppija alkaa huomata omat virheensä, ja hän alkaa pelätä tekevänsä niitä. Se vaihe ei kestä kauan, ja jo vuoden kuluttua aktiivinen kielenoppija on ehkä tasolla B1. Hyvään kielitaitoon, B2. menee suomalaisilta yleensä pari-kolme vuotta. Sen jälkeen suomalainen ei käytä enää virossaan suomenkielisiä partikkeleja, joka on yksi suomalaisen viroa oppivan tavallisimmista virheistä. Vironkieliseen lauseeseen lipsahtaa väliin "mut", "tai" vironkielisten vastineidensa "aga", "või" sijaan. Erinomaiseen kielitaitoon, C1, menee keskivertosuomalaiselta helposti viisikin vuotta, mutta erot ihmisten välillä ovat suuria.