Vilp luotettavuus?

Jokaisessa vesi-ilmalämpöpumppu ja mlp systeemissä on luonnollisesti vastus varalle jota käytetään myös huipputehojen tuottamiseen, jos esim. kuumaa vettä käytetään poikkeuksellisen paljon.

Sinällään nuo tuet öljykattilan hävittämiseksi ovat vähän lykytnäköisiä. Käyttäjän kannalta asialla ei ole merkitystä, sillä ilmavesilämpöpumpuillakin tuo tukilämmityksen tarve on Etelä-Suomessa häviän pieni, korkeintaan yksittäisiä prosentteja koko vuoden lämmitystarpeesta. Kovat pakkaset ovat todennäköisiä mutta tilastollisesti lämmitystarve niiden aikana jää kuitenkin pieneksi. Ongelma piilee siinä, että poikkeuksellisten pakkasten aikaan tarve on kaikkilla lämpöpumppulämmittäjillä samaan aikaan. Maalämpö on tässä suhteessa hiukan parempi, koska se tuottaa kovimmillakin pakkasilla suurimman osan lämmöstä sillä kompressorilla ja lämpöpumppuperiaatteella eli jollakin COPilla. Tuo tehokerroin eli COP vaan huononeen myös siinä pakkasella lämmityksen vaatiman lämpötilavaatimuksen noustessa ja teho voi loppua kesken. Myös suurempi tuotanto merkitsee suurempa sähkön tarvetta. Ilmavesilämpöpumppu toimii käytännössä samalla tehokertoimella koko vuodelle laskettuna mutta 20 asteen pakkasilla ja sitä kylmemmässä tuotto loppuu. Maalämpöpumppujen ongelmana on myös kaivojen kylmeneminen vuosien mittaan ja jopa jäätyminen pakkasilla lämmön oton ollessa erityisen suurta.

Varavastuksen kytkeytyminen laiterikoissa on tyystin vältettävissä sillä että käytetään erillistä ohjausta, yleensä mekaanista termostaattia. Vaikka lämpöpumpun äly ja toiminnot täysin sekoaisivat, vastus kytketyy mekaanisen termostaatin avulla päälle. Tässä on sekin etu, että kun lämpöpumpusta teknisenä laitteena kuitenkin joskus aika jättää ja se pitää uusia, uusittavaa on vähemmän ja se uusi kone on silloin oleellisesti helpompi sovittaa muuhun jäljelle jäävään lämmitysjärjestelmään. Varsinkin maalämpö ja poistoilmalämpöpummpu järjestelmissä on suosittu tätä yhden koneen periaatetta joka huolehtii koko lämmityksestä. Näissä tuo varavastuksen kytkeytyminen on defaulttina koneen logiikan perässä. Nämä ingraalipaketit ovat olleet asentajien suosiossa, koska asentaminen on suoraviivaista ja toiminta optimoitua eli sitä vastusta käytetään automaattisesti tarvittaessa. Automaattisysteemeissä piilee se vaara, että jos asukas ei mitenkää seuraa koneen toimintoa, se voi häiriön vuoksi mennä vastuksille eikä käyttäjä tiedä eikä huomaa mitään ennen kuin alkaa ihmetellä sähkölaskujen suuruutta.

Ote Kalevalasta:
Kullervo Kalervon poika
syntymässä säikähtänyt
näki kauhut kaikkialla
sudet kiersi yöllä taloa
ja pyrkivät väkisin sisään

Tietysti VIL'ppi asennetaan öljykattilan rinnalle, purkaamatta vanhaa järjestelmää.

Aloitus on ainakin kuin suora lainaus porausfirman propagandasta.

Aikaisemmin tuet oli korvamerkitty kaivonporaukseen kotitalousvähennyksen nimellä. Nyt saman tuen saa myös ilmavesilämpöpumppuun, mikä luonnollisesti katkeroittaa porausyrittäjiä. Ennen kotitalousvähennys alensi kalliin poratun energiakaivon kustannuksia merkittävästi. Nyt kun tuki on molemmille järjestelmille sama, muutenkin halvemman ilmavesisysteemin hinta putoaa 4000 €:n tuen ansioista suhteessa enemmän ja lopullinen hintaero on todella huomattava, ilmavesilämpöpumpulla tyypillisesti alle puolet maalämmön hinnasta. Ilmavesi tuo 90% niistä samoista säästöistä puolta halvemmalla. Se närästää. Ihmiset laittavat ilmavesilämpöpumppuja vaikka porarit saivat lobattua vaatimuksen öljylämmityssysteemin poistamisesta. Sehän ei saa jäädä edes varalle mutta kattilan voi jättää varaajaksi tai puunpolttoa varten.

Teknisiä laitteita kaikki lämpöpumput ovat ja ne voivat vikaantua milloin vain. Sekä ilmavesilämpöpumpuissa että maalämpöpumpuissa on aina varavastus. Varavastuksella voidaan myös paikata satunnaista poikkeuksellisen suurta lämpimän veden tarvetta. Ukkoselta suojaa vain täydellinen irtikytkeminen ukonilmalla. Laitteen sijoittumisella sisälle tai ulos ei ole tässä suhteessa merkitystä. Laitteen tekninen vioittuminen tapahtuu luonnollisesti jonkin verran todennäköisemmin silloin kun ne käyvät eli talvella. Siinä ei ole eroa kerääkö laite lämpöä ilmasta vai maassa kierrätettävästä nesteestä.

Aloittaja uskoo että vesi-ilmalämpöpumppu säästää 1000 euroa vuodessa. Minulla se ei onnistu koska lämmityskulut ovat alle sen 1000 euroa.

Meillä on ollut käytössä IVLP nyt viitisen vuotta, on toiminut moitteetta eikä ole ollut toistaiseksi mitään huollon tarpeita. Kajaanin kupeessa asustellaan ja torpassa on alkuperäiset 60 luvulta olevat vesikiertoiset patterit, vanhojen patterien johdosta valittiin Fujitsu ilma-vesilämpöpumppu https://www.ilmalampopumppu.fi/ilma-vesilampopumput/ Öljyä kului noin 3800l/v ja nyt se on "vaihtunut" noin 1600€/v sähkölaskun korotukseen, säästö on ollut isompi mitä aluperin arvioitiin. Eli tällä yhden laitteen kokemuksella varsin onnistunut kokonaisuus. -Pekka