Tanssumies siis "miesten mies"

Mietin kannattaako tanssia. Nyt koronan aikaan ja sitten kun se on ohitettu. Itsellä vakipari joka tosin olettaa, unelmoi, fantasioi ja toivoo sekä ennen kaikkea valehtelee olevansa myös suhteessa kanssani. Ai kelle valehtelee? Vaimolleen ja muille niille haaremin naisille joita heikon hetken tullen käyttää vuoroin jos yksi lenkki löystyy tai sattuu jopa katkeamaan.
Ihan arkeani tämä on. Mies asuu naisen kanssa ja haluaa olla suhteessa kanssani joka täytyy kuitenkin osin voida salata.
Tanssimme siis sujuu. Tai sujuu ja sujuu. Olisihan sitä ihana tanssia joskus toistenkin kanssa mutta valitettavasti vallan käyttö ja henkinen lynkkaus jota ei näkyväski saa, on arkeani. Kyllä tiedän että lähteä tällaisesta touhusta pitää pois. Olen jo itsenikin sairastuttanut.
Tuo nainen nro kaksi tai kolme on kaikessa mustasukkaisuudessaan tehnyt myös minulle niin ilkeitä asioita ja kertoo kuulemma ystävilleen asioita mutta unohtaa naimissa ollessaan sortuneen pettämiseen mutta on hänkin vanki. Ja meitä kaikkia yhdistää tanssi. Ja sitä kautta tanssi miehen heikko itsetunto joka tosin on varmasti muun kerronnan mukaan vankkumaton, mutta kuitenkin tarve koota oma haaremi, käydä kauneusleikkauksia jotta ulkoinen olemus olisi jotai muuta mitä historia kertoo. Tarve saada nainen nro mikä tahansa silloin kuulolle kun hänelle sopii. Jos saa pakit toiselta, etsii seuraavan. Hommat ei luista jos psyykkinen tasapaino on juuri sillä hetkellä huono. Siihen sininen pilleri.
Eikä tosiaan tarvitse vinkkejä antaa että jätä homma, niin olen jättänytkin ja helppoa on. Mutta onko tarina vain niin uniikki parkettien partaveitsen henkisen haureuden tukemisen sairas tarina vai voiko löytyä toinen tai useampi.
Kyllä naiset ovat kieroja myös. Valehtelevat jotteivät jää kiinni. Mikäs se olikaan psyykkisesti sairaaksi kutsuttu nimi kun tällaista pelaa ja mukana on?