Lapissa alkakoon siis käpyjenkeräys

Anonyymi

Viitsiiköhän ihminen niitä kerätä kun metsien marjasadost a ainakin jää vähintään 80-90 prosenttia metsään?

33

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Luin, että nopsa kerääjä voi tienata 200 euroa tunnissa. Lähtisin oitis jos asuisin sopivassa paikassa. Minulle kelpaisi 50 euroakin tunnissa, se on kuulemma verotonta hommaa. Lapissako siitä vain maksetaan ?

    • Anonyymi

      Joko ulkomaiset marjanpoimurit ja maatilojen työntekijät ehtivät lähteä kotiin, takaisin ja äkkiä.
      Olen nuorena kerännyt myyntiin käpyjä, kovin paljon niistä ei maksettu mutta jotain kuitenkin, vähän taskurahaa. On siinä keräämistä jos reilun Euron kilohinnoilla aikoo 200 Euron tuntipalkoille päästä. Käytännössä siinä on keräämistä jos aikoo edes päivässä kerätä noin 180 kg, laajalta alueelta on kävyt kerättävä, männynkäpy varsinkin kun on niin pienikin.

      • Anonyymi

        Kerätäänkö ne maasta vai puusta?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kerätäänkö ne maasta vai puusta?

        Ravistetaan jykevää mäntypuuta ja ja ja ja kerätään maasta


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ravistetaan jykevää mäntypuuta ja ja ja ja kerätään maasta

        Miksei oravia kouluteta tiputtelemaan ja meille essut, mihin voi ottaa ilmasta koppeja.
        Jos valkoposkihanhet oppivat tietyn pellon käytön (hahahaa), miksei oravatkin voisi delegoida yhteistyöhön.
        Kas kuusen latvassa oksien alla....
        Beng


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksei oravia kouluteta tiputtelemaan ja meille essut, mihin voi ottaa ilmasta koppeja.
        Jos valkoposkihanhet oppivat tietyn pellon käytön (hahahaa), miksei oravatkin voisi delegoida yhteistyöhön.
        Kas kuusen latvassa oksien alla....
        Beng

        Luontokappaleet oppivat kyllä tuntemaan paikat joista saavat ruokaa, mikä tuossa niin naurattaa? Nykyihmisten enemmistö taas uskoo että ruoka kasvaa marketeissa, onko sekin naurun aihe?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luontokappaleet oppivat kyllä tuntemaan paikat joista saavat ruokaa, mikä tuossa niin naurattaa? Nykyihmisten enemmistö taas uskoo että ruoka kasvaa marketeissa, onko sekin naurun aihe?

        Missähän päin muka ihmisten enemmistö uskoo ruoan kasvavan marketissa? Oikea vastaus; ei missään. Älä hulluja kirjoita, aikuinen ihminen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Missähän päin muka ihmisten enemmistö uskoo ruoan kasvavan marketissa? Oikea vastaus; ei missään. Älä hulluja kirjoita, aikuinen ihminen.

        Tokmannin ämpärijonoissa seisovat ihmiset uskovat, että ruokakin kasvaa marketeissa. Ei heidän älynsä riitä kaupan pihaa kauemmaksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tokmannin ämpärijonoissa seisovat ihmiset uskovat, että ruokakin kasvaa marketeissa. Ei heidän älynsä riitä kaupan pihaa kauemmaksi.

        Niillä riittää älyä, koska hakevat ämpäreitä. Toisaalla ovat ylempään desiiliin kuuluvat, jotka napsivat marjat ravintolan ruoka-annoksista.


    • Anonyymi

      Minäkin olen kerännyt käpyjä joskus lapsena, mutta hakkuualueelta, joka oli aika suppea. Ei niitä avonaisia käpyjä tarvitse kerätä, koska niistä on jo siemenet pudonneet.

      Olisiko se Aila myrskyn ansiosta, että nyt syksyllä voi kävyt kerätä, koska muistelen, että keväthankien aikaan olin niitä itse keräämässä.

      Olihan siitä muutaman markan tulot, mutta pahin olikin edessä, koska isä tilasi pelloille männyntaimia, jotka "joku" ilmeisesti kone istutti, mutta meidän lasten urakka oli kitkeä niistä rikkaruohot pari vuotta.

      • Anonyymi

        Matti-, Veikko- tai Riitta-niminen kone..


      • Anonyymi

        Kansakouluaikoina oli tapana kerätä käpyjä. Eipä ollut hakkuita lähimainkaan. Niinpä kiivettiin puihin ja kerättiin. Suoraan ja kurkottelemalla. Hidastahan se oli.
        Yhden kerran tipahdin kuin oksa katkesi. Tsäkänä oli alla hanki.


    • Anonyymi

      Kirjoitin sivulle kertaalleen jo eilen ja kerroin nuorena hieman itsekin keränneeni käpyjä myyntiin. Lisään että muistelen silloin pidetyn metsähallituksen, tai mikä se ostaja olikaan virallisesti silloin, toimesta lukua siitä että maassa tietyltä maantieteelliseltä alueelta kerätyt kävyt päätyivät istutukseen likimain ilmastollisesti samalle vyöhykkeelle, eli ilmeisesti pohjoisen käpyjä ei olisi huolittu istutuksiin eteläiseen suomeen. Miten lie nyt, en tiedä mutta aika loogiselta tuntuisi että eri alueen puut ovat geeniperimältään juuri omalle paikalleen parhaiten sopeutuneita.

    • Olen noita kuusenlatvoja tuossa tsiikaillut. Ikinä en muista nähneeni niin paljon niissä käpyjä, kun tänä vuonna.
      Nuo kun tulisivat alas, olisi kerättävää.
      Tuossa valtavassa kotikuusessakin on tuhansittain käpyjä.
      Marjojakin olen keräillyt. Tänäänkin jo kävin.
      Kyllä niitä nyt niin paljon on, että paljon myös jää metsiin.

    • Anonyymi

      Olen täällä parikin kertaa jo kommentoinut mutta laitan vähän taas lisää vaikka meneekin hieman asiasta sivuun: Mustamarja- aronia tekivät tänäkin vuonna kohtuullisesti marjoja, minulla on pensaita pari tusinaa. Mutta ensimmäisen kerran kävi niin että marjat menivät jonnekin muualle kuin itselle ja nyt vasta muistin että ainakin herra mustarastas on usein istuksinut pensaissa. No, en ole pienille paha ja kivoja nuo puolikesyt rastaatkin ovat kun lähes jaloissa pitkän kesän pyörivät, upeaa on parhaimmillaan niiden lauleskelukin. Mutta se asia, kun ainakaan tällä alueella ei pihlajanmarjoja näy oikein nimeksikään niin syövätkö (söivätkö) linnut siksi aroniat joihin eivät ole juuri kajonneet aiemmin? Jotain puutettahan siellä luonnossa nyt on pitänyt olla?

      • Mulla oli ennen suuri Aronia, melkein puu.
        Kyllä sitä aina harsolla peittelin, jos mieli marjoja saada.
        Kyllä ne linnuille kelpasivat. Räkätti- ja mustarastaita täälläkin on.


      • Anonyymi
        Eliaana kirjoitti:

        Mulla oli ennen suuri Aronia, melkein puu.
        Kyllä sitä aina harsolla peittelin, jos mieli marjoja saada.
        Kyllä ne linnuille kelpasivat. Räkätti- ja mustarastaita täälläkin on.

        Niin, enemmän minä olenkin ihmetellyt etteivät marjat ole sanottavasti kelvanneet aiempina vuosina.
        Yksi havainto ainakin juuri näillä kulmilla, aivan eteläisessä Suomessa, tänä kesänä on ollut olemattoman vähäinen hyttysten määrä, sekin lienee olennaisesti vaikuttanut pienempien lintujen ravinnonsaantiin, todennäköisesti poikastenkin selviytymiseen muuttokuntoon.
        Myös esim. sudenkorentoja on juuri tässä ollut minusta ennätyksellisen vähän, liekö sekin seurausta itikoiden vähäisyydestä, niitähän korennot metsästävät.
        Kauniin neitoperhon eli perhosen näin tontilla ihan vielä toissapäivänä ja upea mäntykiitäjähavaintokin on loppukesästä tullut tehtyä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Niin, enemmän minä olenkin ihmetellyt etteivät marjat ole sanottavasti kelvanneet aiempina vuosina.
        Yksi havainto ainakin juuri näillä kulmilla, aivan eteläisessä Suomessa, tänä kesänä on ollut olemattoman vähäinen hyttysten määrä, sekin lienee olennaisesti vaikuttanut pienempien lintujen ravinnonsaantiin, todennäköisesti poikastenkin selviytymiseen muuttokuntoon.
        Myös esim. sudenkorentoja on juuri tässä ollut minusta ennätyksellisen vähän, liekö sekin seurausta itikoiden vähäisyydestä, niitähän korennot metsästävät.
        Kauniin neitoperhon eli perhosen näin tontilla ihan vielä toissapäivänä ja upea mäntykiitäjähavaintokin on loppukesästä tullut tehtyä.

        Näin on, ei ole täälläkään hyttysistä kiusaa ollut, joten linnuilla isompi työ ruuan hankinnassa.
        Nyt, kun mainitsit nuo sudenkorennot, huomaan, etten olekaan tuolla rannalla nähnyt joka vuotista korentojen tanssia. Yksittäisiä kyllä.
        Tuossa puuplassilla ollessani parina päivänä yksittäinen ampiainen yritti käydä väenvängällä päälle. Piti ihan juoksahdella kauemmas.
        Ajattelin, että olisiko kuusenpihkan haju sitä houkuttanut.
        Oravilla sen sijaan on juhlapäivät käpyjen suhteen.
        Tikkakin niitä siemeniä syö. Huomasin, tuossa sähköpylvään juurella, minkä nokassa tikka aina naputtelee, kävyn ´´raatoja´´ ison kasan.


      • Anonyymi
        Eliaana kirjoitti:

        Näin on, ei ole täälläkään hyttysistä kiusaa ollut, joten linnuilla isompi työ ruuan hankinnassa.
        Nyt, kun mainitsit nuo sudenkorennot, huomaan, etten olekaan tuolla rannalla nähnyt joka vuotista korentojen tanssia. Yksittäisiä kyllä.
        Tuossa puuplassilla ollessani parina päivänä yksittäinen ampiainen yritti käydä väenvängällä päälle. Piti ihan juoksahdella kauemmas.
        Ajattelin, että olisiko kuusenpihkan haju sitä houkuttanut.
        Oravilla sen sijaan on juhlapäivät käpyjen suhteen.
        Tikkakin niitä siemeniä syö. Huomasin, tuossa sähköpylvään juurella, minkä nokassa tikka aina naputtelee, kävyn ´´raatoja´´ ison kasan.

        Olen joskus irrottaa männyn kävystä ne siemenen ympärillä olevat hetulat pois. Jopa tongeilla repien se on iso homma, en käsitä miten orava siihen ollenkaan kykenee. Kuitenkin orava saattaa toisinaan kuoria käpyjä vaikka vieressä ja varmasti sen tiedossa on lintujen ruokintapaikka josta löytyisi helpolla niin auringonkukan siemeniä kuin pähkinöitäkin. Ts. jotain tärkeitä ravinteita orava saa juuri kävyistä eikä syö niitä vain vatsantäytteeksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen joskus irrottaa männyn kävystä ne siemenen ympärillä olevat hetulat pois. Jopa tongeilla repien se on iso homma, en käsitä miten orava siihen ollenkaan kykenee. Kuitenkin orava saattaa toisinaan kuoria käpyjä vaikka vieressä ja varmasti sen tiedossa on lintujen ruokintapaikka josta löytyisi helpolla niin auringonkukan siemeniä kuin pähkinöitäkin. Ts. jotain tärkeitä ravinteita orava saa juuri kävyistä eikä syö niitä vain vatsantäytteeksi.

        No niin, yksi oikolukukerta ei sekään riitä, piti toki kirjoittaa, että olen joskus kokeillut irrottaa jne!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Olen joskus irrottaa männyn kävystä ne siemenen ympärillä olevat hetulat pois. Jopa tongeilla repien se on iso homma, en käsitä miten orava siihen ollenkaan kykenee. Kuitenkin orava saattaa toisinaan kuoria käpyjä vaikka vieressä ja varmasti sen tiedossa on lintujen ruokintapaikka josta löytyisi helpolla niin auringonkukan siemeniä kuin pähkinöitäkin. Ts. jotain tärkeitä ravinteita orava saa juuri kävyistä eikä syö niitä vain vatsantäytteeksi.

        Kai sillä täytyy sellaiset hampaat olla.
        Etupäässä kuusen kävyn siemeniä ne syövät.
        Kyllä sille kelpaa muukin ruoka, jotkut kasvit ja linnunmunia ne tuohoavat.
        Puissa kiipeillen pääsevät helposti pesille.


      • Anonyymi
        Eliaana kirjoitti:

        Kai sillä täytyy sellaiset hampaat olla.
        Etupäässä kuusen kävyn siemeniä ne syövät.
        Kyllä sille kelpaa muukin ruoka, jotkut kasvit ja linnunmunia ne tuohoavat.
        Puissa kiipeillen pääsevät helposti pesille.

        Sopivat hampaatkin pitää olla mutta lähinnä kummastelen mistä lihaksista tarvittava hampaisiin välittyvä voima tulee?
        Näillä kulmilla olisi runsaasti myös kuusen käpyjä mutta usein orava männynkäpyjäkin aukoo.
        Istutuksiin kelpaavat kävyt tulee kerätä talvikaudella. Syksyllä siemenet kypsyvät mutta keväällä kun kävyt putoilevat, ne ovat jo auenneet ja siemenet ovat lennelleet pois. Yhdessä männynkävyssä on kymmeniä ja kuusenkävyssä yli satakin siementä, siemenet on varustettu pienillä lenninsiivillä jotka kuljettavat niitä tuulisilla ilmoilla etäällekin. Myyntikäpyjen tulee olla tiiviitä ja aukeamattomia ja siemenet otetaan niistä talteen istutuksia varten.
        Se kävyn keskellä oleva osa on vain runko johon kaikki on kiinnittynyt, se ei ole siemen.


    • Anonyymi

      Joitain päiviä sitten kaadoin muutamia puita, koivuja etupäässä, pihapiiristä noin turvasyistä kun nojasivat taloa kohti. Yhdestä keskikokoisesta männynhujopista tänään sitä muutenkin karsiessani napsin kävyt talteen, ehkä 6 litraa niitä ämpäriin kertyi. Puu oli kyllä vähäoksainen, kävyt pääosin myös pieniä ja kaikki kookkaammat kävyt aivan latvuksessa. Pari jo auennutta käpyäkin löysin, lienevät edellissyksyn tuotosta mutta jääneet sitkeästi putoamatta.
      Sekuntikelloa en tuijottanut mutta arvioni on että 11- 13 litraa tunnissa tuolla maltillisella tahdilla kykenisi keräämään, varsinkin jos pääsisi paikalle jossa on kaadettuina isompia mäntyjä. Metsään meno on tietysti oma juttunsa ja sieltä ne kerätyt kävyt on myös raahattava pois yms. Mutta kyllä siinä pitkän pinnan omaava suunnilleen satasen päiväpalkoille pääsisi, siis jos ja jos, eli jos olosuhteet, ilmat ym. ovat suosiolliset eikä olisi kovaa kilpailua...

      • Jaa-a käpyjä kyllä näkyy olevan täälläkin.
        Kuuset suorastaan notkuvat niitä.
        Jos joku tahtoisi kerätä ja niillä tienata, siitä vaan. Ei tarvitse kun kysyä.


    • Anonyymi

      Jos joskus 1970- luvulla olisi ollut mahdollista tienata vaikka käpyjä keräämällä 100 mk päivässä, tekijöitä olisi löytynyt pilvin pimein. Nuoret olisivat lintsanneet kouluista päästäkseen tienestiin, niin itsekin tein kun eka pysyvämpi palkkatulomahdollisuus oli, sain nimittäin tuntipalkkaa joka vastasi noin 4,7 Euroa!
      Esim. 1975 tuo satanen olisi ollut yhtä kuin noin 85 Euroa. Mutta eiväthän nykyihmiset sellaisen takia metsiin mene, hui hai, mukavuus ja helppous ennen kaikkea ja paljon valitusta päälle...

      • Anonyymi

        Tilastokeskuksen laskentataulukko antaa 1975 markalle seuraavan nykyarvon:

        "Vuoden 1975 rahamäärää 1,00 markka vastaava rahamäärä vuonna 2019 oli 0,84 euroa.
        Elinkustannusindeksi vuonna 1975 oli 47 557.
        Elinkustannusindeksi vuonna 2019 oli 238 475.
        Muutos vuodesta 1975 vuoteen 2019 oli 5,01-kertainen eli 401,45 %.
        Keskimääräinen vuotuinen inflaatioprosentti tällä aikavälillä oli 3,73."

        Kun mennään vain vuosi taaksepäin, arvo on aivan toinen.

        "Vuoden 1974 rahamäärää 1,00 markka vastaava rahamäärä vuonna 2019 oli 0,99 euroa.
        Elinkustannusindeksi vuonna 1974 oli 40 362.
        Elinkustannusindeksi vuonna 2019 oli 238 475.
        Muutos vuodesta 1974 vuoteen 2019 oli 5,91-kertainen eli 490,84 %.
        Keskimääräinen vuotuinen inflaatioprosentti tällä aikavälillä oli 4,03."

        Tuolla välillä on ollut lähes 18 %:n inflaatio. Oi niitä aikoja. Kuka kaipaa markkaa takaisin?
        Saman koneen mukaan vusina -64 -74 vuotuinen inflaatio oli keskimäärin 6,97%.

        Mielenkiintoinen kone. Pitänee hetken leikkiä sillä.

        KM.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tilastokeskuksen laskentataulukko antaa 1975 markalle seuraavan nykyarvon:

        "Vuoden 1975 rahamäärää 1,00 markka vastaava rahamäärä vuonna 2019 oli 0,84 euroa.
        Elinkustannusindeksi vuonna 1975 oli 47 557.
        Elinkustannusindeksi vuonna 2019 oli 238 475.
        Muutos vuodesta 1975 vuoteen 2019 oli 5,01-kertainen eli 401,45 %.
        Keskimääräinen vuotuinen inflaatioprosentti tällä aikavälillä oli 3,73."

        Kun mennään vain vuosi taaksepäin, arvo on aivan toinen.

        "Vuoden 1974 rahamäärää 1,00 markka vastaava rahamäärä vuonna 2019 oli 0,99 euroa.
        Elinkustannusindeksi vuonna 1974 oli 40 362.
        Elinkustannusindeksi vuonna 2019 oli 238 475.
        Muutos vuodesta 1974 vuoteen 2019 oli 5,91-kertainen eli 490,84 %.
        Keskimääräinen vuotuinen inflaatioprosentti tällä aikavälillä oli 4,03."

        Tuolla välillä on ollut lähes 18 %:n inflaatio. Oi niitä aikoja. Kuka kaipaa markkaa takaisin?
        Saman koneen mukaan vusina -64 -74 vuotuinen inflaatio oli keskimäärin 6,97%.

        Mielenkiintoinen kone. Pitänee hetken leikkiä sillä.

        KM.

        Jos joku muukin haluaa leikkiä, niin laskuri löytyy seuraavasta linkistä:

        https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwjK_a-b-IvsAhXsk4sKHZQIA9YQFjAAegQIBBAB&url=http://www.stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html&usg=AOvVaw1CUX04kJOUk-vJBZHbW7Jm


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tilastokeskuksen laskentataulukko antaa 1975 markalle seuraavan nykyarvon:

        "Vuoden 1975 rahamäärää 1,00 markka vastaava rahamäärä vuonna 2019 oli 0,84 euroa.
        Elinkustannusindeksi vuonna 1975 oli 47 557.
        Elinkustannusindeksi vuonna 2019 oli 238 475.
        Muutos vuodesta 1975 vuoteen 2019 oli 5,01-kertainen eli 401,45 %.
        Keskimääräinen vuotuinen inflaatioprosentti tällä aikavälillä oli 3,73."

        Kun mennään vain vuosi taaksepäin, arvo on aivan toinen.

        "Vuoden 1974 rahamäärää 1,00 markka vastaava rahamäärä vuonna 2019 oli 0,99 euroa.
        Elinkustannusindeksi vuonna 1974 oli 40 362.
        Elinkustannusindeksi vuonna 2019 oli 238 475.
        Muutos vuodesta 1974 vuoteen 2019 oli 5,91-kertainen eli 490,84 %.
        Keskimääräinen vuotuinen inflaatioprosentti tällä aikavälillä oli 4,03."

        Tuolla välillä on ollut lähes 18 %:n inflaatio. Oi niitä aikoja. Kuka kaipaa markkaa takaisin?
        Saman koneen mukaan vusina -64 -74 vuotuinen inflaatio oli keskimäärin 6,97%.

        Mielenkiintoinen kone. Pitänee hetken leikkiä sillä.

        KM.

        Inflaatio oli vuosina 1970 - 1979 keskimäärin 11,3 % vuodessa, kun se oli vuosina 2010 - 2019 oli vain 1,31 %. Laina oli edullista, kun inflaatio söi pääoman, mutta säästöt sulivat kuin voi lettupannulla.

        KM.


      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tilastokeskuksen laskentataulukko antaa 1975 markalle seuraavan nykyarvon:

        "Vuoden 1975 rahamäärää 1,00 markka vastaava rahamäärä vuonna 2019 oli 0,84 euroa.
        Elinkustannusindeksi vuonna 1975 oli 47 557.
        Elinkustannusindeksi vuonna 2019 oli 238 475.
        Muutos vuodesta 1975 vuoteen 2019 oli 5,01-kertainen eli 401,45 %.
        Keskimääräinen vuotuinen inflaatioprosentti tällä aikavälillä oli 3,73."

        Kun mennään vain vuosi taaksepäin, arvo on aivan toinen.

        "Vuoden 1974 rahamäärää 1,00 markka vastaava rahamäärä vuonna 2019 oli 0,99 euroa.
        Elinkustannusindeksi vuonna 1974 oli 40 362.
        Elinkustannusindeksi vuonna 2019 oli 238 475.
        Muutos vuodesta 1974 vuoteen 2019 oli 5,91-kertainen eli 490,84 %.
        Keskimääräinen vuotuinen inflaatioprosentti tällä aikavälillä oli 4,03."

        Tuolla välillä on ollut lähes 18 %:n inflaatio. Oi niitä aikoja. Kuka kaipaa markkaa takaisin?
        Saman koneen mukaan vusina -64 -74 vuotuinen inflaatio oli keskimäärin 6,97%.

        Mielenkiintoinen kone. Pitänee hetken leikkiä sillä.

        KM.

        Ja pankkilainojen korot olivat suurimmillaan 15- 18 prosenttia...Nyt inflaatio on ollut pieni mutta korotkin lähes olemattomat, oi näitä aikoja!


    • Että näinkin käpyjä kerätään. Nostolaite jumitti, no pääsivät kuiten yläilmoista alas.
      Näyttää metsähallitus maksavan 1,20 euroa litralta.

      • Anonyymi

        Siis miten kuiten? Ei Mh mitään "näytä" maksavan vaan maksaa ihan elävässä elämässä, lähes 700 kg vein tänään ja asia tuli todettua.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Siis miten kuiten? Ei Mh mitään "näytä" maksavan vaan maksaa ihan elävässä elämässä, lähes 700 kg vein tänään ja asia tuli todettua.

        Hieno juttu. Jos itse nuo keräsit, ison työn olet tehnyt.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      56
      1836
    2. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      48
      1619
    3. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      52
      1564
    4. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      5
      1507
    5. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      6
      1495
    6. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      6
      1405
    7. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      8
      1306
    8. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      12
      1271
    9. Revi siitä ja revi siitä

      Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla
      Varkaus
      4
      1163
    10. Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä

      Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni
      Hämeenlinna
      4
      1128
    Aihe