Viitsiiköhän ihminen niitä kerätä kun metsien marjasadost a ainakin jää vähintään 80-90 prosenttia metsään?
Lapissa alkakoon siis käpyjenkeräys
Anonyymi
3381
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Luin, että nopsa kerääjä voi tienata 200 euroa tunnissa. Lähtisin oitis jos asuisin sopivassa paikassa. Minulle kelpaisi 50 euroakin tunnissa, se on kuulemma verotonta hommaa. Lapissako siitä vain maksetaan ?
Joko ulkomaiset marjanpoimurit ja maatilojen työntekijät ehtivät lähteä kotiin, takaisin ja äkkiä.
Olen nuorena kerännyt myyntiin käpyjä, kovin paljon niistä ei maksettu mutta jotain kuitenkin, vähän taskurahaa. On siinä keräämistä jos reilun Euron kilohinnoilla aikoo 200 Euron tuntipalkoille päästä. Käytännössä siinä on keräämistä jos aikoo edes päivässä kerätä noin 180 kg, laajalta alueelta on kävyt kerättävä, männynkäpy varsinkin kun on niin pienikin.
Kerätäänkö ne maasta vai puusta?
Ravistetaan jykevää mäntypuuta ja ja ja ja kerätään maasta
Miksei oravia kouluteta tiputtelemaan ja meille essut, mihin voi ottaa ilmasta koppeja.
Jos valkoposkihanhet oppivat tietyn pellon käytön (hahahaa), miksei oravatkin voisi delegoida yhteistyöhön.
Kas kuusen latvassa oksien alla....
Beng
Luontokappaleet oppivat kyllä tuntemaan paikat joista saavat ruokaa, mikä tuossa niin naurattaa? Nykyihmisten enemmistö taas uskoo että ruoka kasvaa marketeissa, onko sekin naurun aihe?
Missähän päin muka ihmisten enemmistö uskoo ruoan kasvavan marketissa? Oikea vastaus; ei missään. Älä hulluja kirjoita, aikuinen ihminen.
Tokmannin ämpärijonoissa seisovat ihmiset uskovat, että ruokakin kasvaa marketeissa. Ei heidän älynsä riitä kaupan pihaa kauemmaksi.
Niillä riittää älyä, koska hakevat ämpäreitä. Toisaalla ovat ylempään desiiliin kuuluvat, jotka napsivat marjat ravintolan ruoka-annoksista.
Minäkin olen kerännyt käpyjä joskus lapsena, mutta hakkuualueelta, joka oli aika suppea. Ei niitä avonaisia käpyjä tarvitse kerätä, koska niistä on jo siemenet pudonneet.
Olisiko se Aila myrskyn ansiosta, että nyt syksyllä voi kävyt kerätä, koska muistelen, että keväthankien aikaan olin niitä itse keräämässä.
Olihan siitä muutaman markan tulot, mutta pahin olikin edessä, koska isä tilasi pelloille männyntaimia, jotka "joku" ilmeisesti kone istutti, mutta meidän lasten urakka oli kitkeä niistä rikkaruohot pari vuotta.
Matti-, Veikko- tai Riitta-niminen kone..
Kansakouluaikoina oli tapana kerätä käpyjä. Eipä ollut hakkuita lähimainkaan. Niinpä kiivettiin puihin ja kerättiin. Suoraan ja kurkottelemalla. Hidastahan se oli.
Yhden kerran tipahdin kuin oksa katkesi. Tsäkänä oli alla hanki.
Kirjoitin sivulle kertaalleen jo eilen ja kerroin nuorena hieman itsekin keränneeni käpyjä myyntiin. Lisään että muistelen silloin pidetyn metsähallituksen, tai mikä se ostaja olikaan virallisesti silloin, toimesta lukua siitä että maassa tietyltä maantieteelliseltä alueelta kerätyt kävyt päätyivät istutukseen likimain ilmastollisesti samalle vyöhykkeelle, eli ilmeisesti pohjoisen käpyjä ei olisi huolittu istutuksiin eteläiseen suomeen. Miten lie nyt, en tiedä mutta aika loogiselta tuntuisi että eri alueen puut ovat geeniperimältään juuri omalle paikalleen parhaiten sopeutuneita.
Olen noita kuusenlatvoja tuossa tsiikaillut. Ikinä en muista nähneeni niin paljon niissä käpyjä, kun tänä vuonna.
Nuo kun tulisivat alas, olisi kerättävää.
Tuossa valtavassa kotikuusessakin on tuhansittain käpyjä.
Marjojakin olen keräillyt. Tänäänkin jo kävin.
Kyllä niitä nyt niin paljon on, että paljon myös jää metsiin.
Olen täällä parikin kertaa jo kommentoinut mutta laitan vähän taas lisää vaikka meneekin hieman asiasta sivuun: Mustamarja- aronia tekivät tänäkin vuonna kohtuullisesti marjoja, minulla on pensaita pari tusinaa. Mutta ensimmäisen kerran kävi niin että marjat menivät jonnekin muualle kuin itselle ja nyt vasta muistin että ainakin herra mustarastas on usein istuksinut pensaissa. No, en ole pienille paha ja kivoja nuo puolikesyt rastaatkin ovat kun lähes jaloissa pitkän kesän pyörivät, upeaa on parhaimmillaan niiden lauleskelukin. Mutta se asia, kun ainakaan tällä alueella ei pihlajanmarjoja näy oikein nimeksikään niin syövätkö (söivätkö) linnut siksi aroniat joihin eivät ole juuri kajonneet aiemmin? Jotain puutettahan siellä luonnossa nyt on pitänyt olla?
Mulla oli ennen suuri Aronia, melkein puu.
Kyllä sitä aina harsolla peittelin, jos mieli marjoja saada.
Kyllä ne linnuille kelpasivat. Räkätti- ja mustarastaita täälläkin on.
Niin, enemmän minä olenkin ihmetellyt etteivät marjat ole sanottavasti kelvanneet aiempina vuosina.
Yksi havainto ainakin juuri näillä kulmilla, aivan eteläisessä Suomessa, tänä kesänä on ollut olemattoman vähäinen hyttysten määrä, sekin lienee olennaisesti vaikuttanut pienempien lintujen ravinnonsaantiin, todennäköisesti poikastenkin selviytymiseen muuttokuntoon.
Myös esim. sudenkorentoja on juuri tässä ollut minusta ennätyksellisen vähän, liekö sekin seurausta itikoiden vähäisyydestä, niitähän korennot metsästävät.
Kauniin neitoperhon eli perhosen näin tontilla ihan vielä toissapäivänä ja upea mäntykiitäjähavaintokin on loppukesästä tullut tehtyä.
Näin on, ei ole täälläkään hyttysistä kiusaa ollut, joten linnuilla isompi työ ruuan hankinnassa.
Nyt, kun mainitsit nuo sudenkorennot, huomaan, etten olekaan tuolla rannalla nähnyt joka vuotista korentojen tanssia. Yksittäisiä kyllä.
Tuossa puuplassilla ollessani parina päivänä yksittäinen ampiainen yritti käydä väenvängällä päälle. Piti ihan juoksahdella kauemmas.
Ajattelin, että olisiko kuusenpihkan haju sitä houkuttanut.
Oravilla sen sijaan on juhlapäivät käpyjen suhteen.
Tikkakin niitä siemeniä syö. Huomasin, tuossa sähköpylvään juurella, minkä nokassa tikka aina naputtelee, kävyn ´´raatoja´´ ison kasan.
Olen joskus irrottaa männyn kävystä ne siemenen ympärillä olevat hetulat pois. Jopa tongeilla repien se on iso homma, en käsitä miten orava siihen ollenkaan kykenee. Kuitenkin orava saattaa toisinaan kuoria käpyjä vaikka vieressä ja varmasti sen tiedossa on lintujen ruokintapaikka josta löytyisi helpolla niin auringonkukan siemeniä kuin pähkinöitäkin. Ts. jotain tärkeitä ravinteita orava saa juuri kävyistä eikä syö niitä vain vatsantäytteeksi.
No niin, yksi oikolukukerta ei sekään riitä, piti toki kirjoittaa, että olen joskus kokeillut irrottaa jne!
Kai sillä täytyy sellaiset hampaat olla.
Etupäässä kuusen kävyn siemeniä ne syövät.
Kyllä sille kelpaa muukin ruoka, jotkut kasvit ja linnunmunia ne tuohoavat.
Puissa kiipeillen pääsevät helposti pesille.
Sopivat hampaatkin pitää olla mutta lähinnä kummastelen mistä lihaksista tarvittava hampaisiin välittyvä voima tulee?
Näillä kulmilla olisi runsaasti myös kuusen käpyjä mutta usein orava männynkäpyjäkin aukoo.
Istutuksiin kelpaavat kävyt tulee kerätä talvikaudella. Syksyllä siemenet kypsyvät mutta keväällä kun kävyt putoilevat, ne ovat jo auenneet ja siemenet ovat lennelleet pois. Yhdessä männynkävyssä on kymmeniä ja kuusenkävyssä yli satakin siementä, siemenet on varustettu pienillä lenninsiivillä jotka kuljettavat niitä tuulisilla ilmoilla etäällekin. Myyntikäpyjen tulee olla tiiviitä ja aukeamattomia ja siemenet otetaan niistä talteen istutuksia varten.
Se kävyn keskellä oleva osa on vain runko johon kaikki on kiinnittynyt, se ei ole siemen.
Joitain päiviä sitten kaadoin muutamia puita, koivuja etupäässä, pihapiiristä noin turvasyistä kun nojasivat taloa kohti. Yhdestä keskikokoisesta männynhujopista tänään sitä muutenkin karsiessani napsin kävyt talteen, ehkä 6 litraa niitä ämpäriin kertyi. Puu oli kyllä vähäoksainen, kävyt pääosin myös pieniä ja kaikki kookkaammat kävyt aivan latvuksessa. Pari jo auennutta käpyäkin löysin, lienevät edellissyksyn tuotosta mutta jääneet sitkeästi putoamatta.
Sekuntikelloa en tuijottanut mutta arvioni on että 11- 13 litraa tunnissa tuolla maltillisella tahdilla kykenisi keräämään, varsinkin jos pääsisi paikalle jossa on kaadettuina isompia mäntyjä. Metsään meno on tietysti oma juttunsa ja sieltä ne kerätyt kävyt on myös raahattava pois yms. Mutta kyllä siinä pitkän pinnan omaava suunnilleen satasen päiväpalkoille pääsisi, siis jos ja jos, eli jos olosuhteet, ilmat ym. ovat suosiolliset eikä olisi kovaa kilpailua...
Jaa-a käpyjä kyllä näkyy olevan täälläkin.
Kuuset suorastaan notkuvat niitä.
Jos joku tahtoisi kerätä ja niillä tienata, siitä vaan. Ei tarvitse kun kysyä.
Jos joskus 1970- luvulla olisi ollut mahdollista tienata vaikka käpyjä keräämällä 100 mk päivässä, tekijöitä olisi löytynyt pilvin pimein. Nuoret olisivat lintsanneet kouluista päästäkseen tienestiin, niin itsekin tein kun eka pysyvämpi palkkatulomahdollisuus oli, sain nimittäin tuntipalkkaa joka vastasi noin 4,7 Euroa!
Esim. 1975 tuo satanen olisi ollut yhtä kuin noin 85 Euroa. Mutta eiväthän nykyihmiset sellaisen takia metsiin mene, hui hai, mukavuus ja helppous ennen kaikkea ja paljon valitusta päälle...
Tilastokeskuksen+laskentataulukko+antaa+1975+markalle+seuraavan+nykyarvon:
Jos joku muukin haluaa leikkiä, niin laskuri löytyy seuraavasta linkistä:
https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwjK_a-b-IvsAhXsk4sKHZQIA9YQFjAAegQIBBAB&url=http://www.stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html&usg=AOvVaw1CUX04kJOUk-vJBZHbW7Jm
Inflaatio+oli+vuosina+1970+-+1979+keskimäärin+11,3++%++vuodessa,+kun+se+oli+vuosina+2010+-+2019+oli+vain+1,31+%.++Laina+oli+edullista,+kun+inflaatio+söi+pääoman,+mutta+säästöt+sulivat+kuin+voi+lettupannulla.
Ei tarvita linkkejä, laskureita löytyy useampiakin hakusanoilla "Rahanarvon laskuri"!
Ja pankkilainojen korot olivat suurimmillaan 15- 18 prosenttia...Nyt inflaatio on ollut pieni mutta korotkin lähes olemattomat, oi näitä aikoja!
Että näinkin käpyjä kerätään. Nostolaite jumitti, no pääsivät kuiten yläilmoista alas.
Näyttää metsähallitus maksavan 1,20 euroa litralta.
Siis miten kuiten? Ei Mh mitään "näytä" maksavan vaan maksaa ihan elävässä elämässä, lähes 700 kg vein tänään ja asia tuli todettua.
Hieno juttu. Jos itse nuo keräsit, ison työn olet tehnyt.