Onko kukaan?

Anonyymi

Onko kukaan yrittänyt munkikisi Uuten Valamoon? Onko vaikea päästä?

60

908

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Jos ei ole huollettavia lapsia eikä velkaa JA terveys suht koht kunnossa, varsinkin mielenterveys JA on aito kiinnostus munkkina olemiseen, niin otetaan varmasti kuuliaisuusveljeksi. Sitten pari vuotta kuuliaisuysveljenä, sitten viitankantaja-puolimunkkina ja min 4 vuoden kuluttua voidaan vihkiä munkiksi. Matkan varrella pitää sopeutua munkkina oloon ja sen haasteisiin sekä veljestössä elämisen yhteisöllisyyteen. Koko veljestö äänestää, otetaanko uusi kokelas veljestön jäseneksi vai ei. Ja kaikkien täytyy puoltaa.

    • Anonyymi

      Eiköhän Valamolla mene jo niin huonosti, että tavan kuuliaisuusveljiä ja munkeroita ei enää haluta ruokapöytiin notkumaan. Pitää olla joko bisnesmies joka tuotekehittää päihteitä kuten viinejä ja viskejä, tai kulttuuripersoona jota turistit tulevat töllöttämään.

      • Anonyymi

        Veljestöstä aiheutuvat kustannukset on Valamon kokonaiskustannuksista niin häviävän pieni osuus, että sillä ei ole juurikaan merkitystä, miten monta munkkia luostarin ruokapöydässä notkuu. Varmasti jokainen halukas pääsee, jos on psyykkisesti tasapainoinen, tietää miksi on tulossa ja mihin on tulossa, eikä ole ihan eläkeikäinen. Yhtään kulttuuripersoonaa ei Valamon luostarin veljestössä ole.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Veljestöstä aiheutuvat kustannukset on Valamon kokonaiskustannuksista niin häviävän pieni osuus, että sillä ei ole juurikaan merkitystä, miten monta munkkia luostarin ruokapöydässä notkuu. Varmasti jokainen halukas pääsee, jos on psyykkisesti tasapainoinen, tietää miksi on tulossa ja mihin on tulossa, eikä ole ihan eläkeikäinen. Yhtään kulttuuripersoonaa ei Valamon luostarin veljestössä ole.

        mutta hyvät sapuskat heillä on jos samaa syövät mitä linjastosta saapi. namskis...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        mutta hyvät sapuskat heillä on jos samaa syövät mitä linjastosta saapi. namskis...

        Valamon veljestö ei syö samaa ruokaa kuin, mitä "linjastossa" on. Veljestön puolella ei esim koskaan ole tarjolla lihaa ja paastopäivinä on vai paastoruokaa. Ja jälkiruokaa on vain juhlapäivisin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Valamon veljestö ei syö samaa ruokaa kuin, mitä "linjastossa" on. Veljestön puolella ei esim koskaan ole tarjolla lihaa ja paastopäivinä on vai paastoruokaa. Ja jälkiruokaa on vain juhlapäivisin.

        Ai, no siinäpä on kyllä haastetta kenelle vaan pyöriä niiden herkkuruokien äärellä ja mennä sitten syömään jotain porkkanoita. Respect jos todella kykenevät syömään askeettista muonaa kun tarjolla on niitä herkkuruokia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai, no siinäpä on kyllä haastetta kenelle vaan pyöriä niiden herkkuruokien äärellä ja mennä sitten syömään jotain porkkanoita. Respect jos todella kykenevät syömään askeettista muonaa kun tarjolla on niitä herkkuruokia.

        Joskus aikaisempina vuosina veljestön oli kiellettyä oleskella trapesan yleisellä puolella. Nykyään oleskelu siellä ei ole kiellettyä, mutta sitä ei edelleenkään pidetä suotavana, eikä syöminen siellä ole sallittua kuin poikkeustapauksissa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Veljestöstä aiheutuvat kustannukset on Valamon kokonaiskustannuksista niin häviävän pieni osuus, että sillä ei ole juurikaan merkitystä, miten monta munkkia luostarin ruokapöydässä notkuu. Varmasti jokainen halukas pääsee, jos on psyykkisesti tasapainoinen, tietää miksi on tulossa ja mihin on tulossa, eikä ole ihan eläkeikäinen. Yhtään kulttuuripersoonaa ei Valamon luostarin veljestössä ole.

        " eikä ole ihan eläkeikäinen."

        Kirkko on julistanut jopa pyhiksi vasta ikämiehinä luostariin menneitä. Ikä ei kai voi olla este, jos terveys muuten kunnossa.


      • Anonyymi
        bismillah kirjoitti:

        " eikä ole ihan eläkeikäinen."

        Kirkko on julistanut jopa pyhiksi vasta ikämiehinä luostariin menneitä. Ikä ei kai voi olla este, jos terveys muuten kunnossa.

        Ikä ei ole sinänsä este, mutta jokainen luostari määrittelee itse, miten ikäkysymykseen suhtaudutaan. Joissain luostareissa on ihan määritelty virallinen ikäraja, joissain ei ole virallista ikärajaa, mutta käytännössä kuitenkin tietyn iän ylittäneitä ei oteta enää kuuliaisuusveljiksi tai -sisariksi. Tavallisia ikärajoja on 30 vuotta, 40 vuotta tai 50 vuotta, Jos ei ole mitään määriteltyä tai vakiintunutta ikärajaa, asia ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Luostari joutuu miettimään, miten hyvin yhteisö kykenee "sulauttamaan" tulokkaan joukkoonsa tai miten hyvät edellytykset tulokkaalle voi olettaa olevan sulautua osaksi yhteisöä ja oppia luostarin tavoille. Keskimäärin sopeutuminen on vaikeampaa, mitä vanhempi tulokas on. Voi olla vaikea oppia uusia käyttäytymismalleja ja ajattelutapoja, ja tottua pois pinttyneistä pahoista tavoista. Jos on vuosikymmeniä elänyt itsenäistä elämää, jossa on tottunut päättämään omista asioistaan, voi olla vaikea tottua siihen, että ei enää samalla tavalla voikaan päättää omista asioistaan, eikä voi tulla ja lähteä luostarista, miten haluaa. Jos on ollut perheellinen tai muunlaisia sitoumuksia, tai on tottunut osallistumaan poliittiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, voi olla vaikeaa päästää niistä irti. Joissain luostareissa siis ikäraja saattaa olla hyvinkin alhainen, ja ajatuksena siinä on, että koetaan yhteisölle liian rasittavaksi yrittää "sulattaa" itseensä sellaisia, jotka todennäköisesti osoittautuvat nuorempia hankalammiksi tapauksiksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ikä ei ole sinänsä este, mutta jokainen luostari määrittelee itse, miten ikäkysymykseen suhtaudutaan. Joissain luostareissa on ihan määritelty virallinen ikäraja, joissain ei ole virallista ikärajaa, mutta käytännössä kuitenkin tietyn iän ylittäneitä ei oteta enää kuuliaisuusveljiksi tai -sisariksi. Tavallisia ikärajoja on 30 vuotta, 40 vuotta tai 50 vuotta, Jos ei ole mitään määriteltyä tai vakiintunutta ikärajaa, asia ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Luostari joutuu miettimään, miten hyvin yhteisö kykenee "sulauttamaan" tulokkaan joukkoonsa tai miten hyvät edellytykset tulokkaalle voi olettaa olevan sulautua osaksi yhteisöä ja oppia luostarin tavoille. Keskimäärin sopeutuminen on vaikeampaa, mitä vanhempi tulokas on. Voi olla vaikea oppia uusia käyttäytymismalleja ja ajattelutapoja, ja tottua pois pinttyneistä pahoista tavoista. Jos on vuosikymmeniä elänyt itsenäistä elämää, jossa on tottunut päättämään omista asioistaan, voi olla vaikea tottua siihen, että ei enää samalla tavalla voikaan päättää omista asioistaan, eikä voi tulla ja lähteä luostarista, miten haluaa. Jos on ollut perheellinen tai muunlaisia sitoumuksia, tai on tottunut osallistumaan poliittiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, voi olla vaikeaa päästää niistä irti. Joissain luostareissa siis ikäraja saattaa olla hyvinkin alhainen, ja ajatuksena siinä on, että koetaan yhteisölle liian rasittavaksi yrittää "sulattaa" itseensä sellaisia, jotka todennäköisesti osoittautuvat nuorempia hankalammiksi tapauksiksi.

        Eipä se "sulautuminen" onnistu aina edes nuorilta kuten ihan vasta taas huomattiin. Luulisi kuitenkin että ennen munkiksi vihkimistä joku huomaisi "sulautumattomuuden".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eipä se "sulautuminen" onnistu aina edes nuorilta kuten ihan vasta taas huomattiin. Luulisi kuitenkin että ennen munkiksi vihkimistä joku huomaisi "sulautumattomuuden".

        Tuossa mainitsemassasi tapauksessa on kysymys eri asiasta kuin yhteisöön sulautumattomuudesta. Mutta totta sinänsä tuo, että nuorikaan ei välttämättä sulaudu yhteisöön ongelmitta, vaikka keskimäärin ongelmia tuleekin sitä todennäköisemmin, mitä vanhempi henkilö on kyseessä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Valamon veljestö ei syö samaa ruokaa kuin, mitä "linjastossa" on. Veljestön puolella ei esim koskaan ole tarjolla lihaa ja paastopäivinä on vai paastoruokaa. Ja jälkiruokaa on vain juhlapäivisin.

        "Valamon veljestö ei syö samaa ruokaa kuin, mitä "linjastossa" on. Veljestön puolella ei esim koskaan ole tarjolla lihaa ja paastopäivinä on vai paastoruokaa. Ja jälkiruokaa on vain juhlapäivisin."

        Ihan mielenkiinnon vuoksi, onko tietoa mitä veljestö sitten syö, esimerkkiateria / viikkomenu? Mistä saavat esim. proteiinit? Onko aina maitoa ja voita? Kuka suunnittelee veljestön ruokalistat?


      • Anonyymi
        bismillah kirjoitti:

        "Valamon veljestö ei syö samaa ruokaa kuin, mitä "linjastossa" on. Veljestön puolella ei esim koskaan ole tarjolla lihaa ja paastopäivinä on vai paastoruokaa. Ja jälkiruokaa on vain juhlapäivisin."

        Ihan mielenkiinnon vuoksi, onko tietoa mitä veljestö sitten syö, esimerkkiateria / viikkomenu? Mistä saavat esim. proteiinit? Onko aina maitoa ja voita? Kuka suunnittelee veljestön ruokalistat?

        Valamon keittiöpäällikkö suunnittelee ja listat voi tsekata vaikka FB:ssä Valamon luostarin sivuilta, jossa he mainostavat Trapesan päivän lounasta. Valamon asiakkaille suunnatussa ”linjastossa” on aina kasvisruokavaihroehto ja tämä on veljestön pääateria. Salaatit ja leivät siihen päälle.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Valamon keittiöpäällikkö suunnittelee ja listat voi tsekata vaikka FB:ssä Valamon luostarin sivuilta, jossa he mainostavat Trapesan päivän lounasta. Valamon asiakkaille suunnatussa ”linjastossa” on aina kasvisruokavaihroehto ja tämä on veljestön pääateria. Salaatit ja leivät siihen päälle.

        Ok, kiitos.

        Tänään näytti olevan seuraavaa:

        *Uunikampelaa G, L
        *Broilerinleikettä G, L
        *Uunijuureksia G, L, M
        *Puolukka-omenakiisseli G, L, M, Ve


        Eli syökö veljestö pelkkiä uunijuureksia?


      • Anonyymi
        bismillah kirjoitti:

        Ok, kiitos.

        Tänään näytti olevan seuraavaa:

        *Uunikampelaa G, L
        *Broilerinleikettä G, L
        *Uunijuureksia G, L, M
        *Puolukka-omenakiisseli G, L, M, Ve


        Eli syökö veljestö pelkkiä uunijuureksia?

        usko huviksesi että pelkillä juureksilla elävät ovat sen verran tuhdissa kunnossa osa että muutakin vedetty kuin kasvista :DDD


      • Anonyymi
        bismillah kirjoitti:

        Ok, kiitos.

        Tänään näytti olevan seuraavaa:

        *Uunikampelaa G, L
        *Broilerinleikettä G, L
        *Uunijuureksia G, L, M
        *Puolukka-omenakiisseli G, L, M, Ve


        Eli syökö veljestö pelkkiä uunijuureksia?

        Tänään ei ollut paastopäivä, eli veljestö voi syödä tuosta myös uunikampelaa. Tuosta putoaa siis pois vain broilerinleike ja puolukka-omenakiisseli (koske veljestön trapesassa ei ole lihaa ja koska jälkiruokaa on vain juhlapäivinä). Veljestön ruoka usein on kyllä osittain samaa kuin se mitä trapesan yleisellä puolella on tarjolla, mutta ei välttämättä. Joskus veljestöllä saattaa olla myös jotain sellaista, mitä yleisellä puolella ei ole tarjolla. Ja joskus voi paastopäivinä olla niin, että yleisen puolen kasvisruokaa ei voi tarjota veljestön puolella, koska siinä saattaa olla maitotuotteita, ja silloin veljestön trapesassa on oma kasvisruokansa, jossa ei ole maitotuotteita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        usko huviksesi että pelkillä juureksilla elävät ovat sen verran tuhdissa kunnossa osa että muutakin vedetty kuin kasvista :DDD

        Suurin syy joidenkin veljestön jäsenten tuhtiin kuntoon on sokeri, ja sokeriahan voi paastosääntöjen mukaan syödä tiukimpinakin paastopäivinä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tänään ei ollut paastopäivä, eli veljestö voi syödä tuosta myös uunikampelaa. Tuosta putoaa siis pois vain broilerinleike ja puolukka-omenakiisseli (koske veljestön trapesassa ei ole lihaa ja koska jälkiruokaa on vain juhlapäivinä). Veljestön ruoka usein on kyllä osittain samaa kuin se mitä trapesan yleisellä puolella on tarjolla, mutta ei välttämättä. Joskus veljestöllä saattaa olla myös jotain sellaista, mitä yleisellä puolella ei ole tarjolla. Ja joskus voi paastopäivinä olla niin, että yleisen puolen kasvisruokaa ei voi tarjota veljestön puolella, koska siinä saattaa olla maitotuotteita, ja silloin veljestön trapesassa on oma kasvisruokansa, jossa ei ole maitotuotteita.

        On kyllä niin hyvää infoa että pakko minunkin kysyä, oletko veljestön jäsen?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suurin syy joidenkin veljestön jäsenten tuhtiin kuntoon on sokeri, ja sokeriahan voi paastosääntöjen mukaan syödä tiukimpinakin paastopäivinä.

        mistä sitä sokeria tulee jos on noin askeettinen ruokavalio?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        mistä sitä sokeria tulee jos on noin askeettinen ruokavalio?

        Sokeria tulee enimmäkseen munkeista, pullista yms. kahvileivistä sekä karkeista, joita monet pyhiinvaeltajat lahjoittavat veljestölle.


      • Anonyymi
        bismillah kirjoitti:

        " eikä ole ihan eläkeikäinen."

        Kirkko on julistanut jopa pyhiksi vasta ikämiehinä luostariin menneitä. Ikä ei kai voi olla este, jos terveys muuten kunnossa.

        Todellinen persoona Isä Efraim oli 57 vuotias luostariin tullessaan vuonna 1978, ehti olla 16 vuotta ennen kuolemaansa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sokeria tulee enimmäkseen munkeista, pullista yms. kahvileivistä sekä karkeista, joita monet pyhiinvaeltajat lahjoittavat veljestölle.

        melkoista pullansyöntiä siis...


      • Anonyymi kirjoitti:

        Valamon veljestö ei syö samaa ruokaa kuin, mitä "linjastossa" on. Veljestön puolella ei esim koskaan ole tarjolla lihaa ja paastopäivinä on vai paastoruokaa. Ja jälkiruokaa on vain juhlapäivisin.

        "Valamon veljestö ei syö samaa ruokaa kuin, mitä "linjastossa" on. Veljestön puolella ei esim koskaan ole tarjolla lihaa ja paastopäivinä on vai paastoruokaa. "

        No ihan vasta vierailin Valamossa ja aterioin trapesan mainion noutopöydän antimia. Kyllä siinä parikin munkkia kävi ihan samaa ruokaa ottamassa. Lihapullat näytti maistuvan, enkä ihmettele. Toinen oli tämä iäkkäämpi veli, joka on tunnettu siitä Valamon viinin ja viskin kehittelybisneksestä.


      • Anonyymi
        pilkkuviivaviiva.novikov kirjoitti:

        "Valamon veljestö ei syö samaa ruokaa kuin, mitä "linjastossa" on. Veljestön puolella ei esim koskaan ole tarjolla lihaa ja paastopäivinä on vai paastoruokaa. "

        No ihan vasta vierailin Valamossa ja aterioin trapesan mainion noutopöydän antimia. Kyllä siinä parikin munkkia kävi ihan samaa ruokaa ottamassa. Lihapullat näytti maistuvan, enkä ihmettele. Toinen oli tämä iäkkäämpi veli, joka on tunnettu siitä Valamon viinin ja viskin kehittelybisneksestä.

        Se ei ole sallittua, paitsi siinä tapauksessa, jos syystä tai toisesta ei ole ehtinyt veljestön ruokailuun. Mutta ihmiset joskus tekevät asioita, jotka eivät ole sallittuja.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Se ei ole sallittua, paitsi siinä tapauksessa, jos syystä tai toisesta ei ole ehtinyt veljestön ruokailuun. Mutta ihmiset joskus tekevät asioita, jotka eivät ole sallittuja.

        Eiköhän lihapulla-ateria ole aika pieni synti :D Hyviä olivat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Veljestöstä aiheutuvat kustannukset on Valamon kokonaiskustannuksista niin häviävän pieni osuus, että sillä ei ole juurikaan merkitystä, miten monta munkkia luostarin ruokapöydässä notkuu. Varmasti jokainen halukas pääsee, jos on psyykkisesti tasapainoinen, tietää miksi on tulossa ja mihin on tulossa, eikä ole ihan eläkeikäinen. Yhtään kulttuuripersoonaa ei Valamon luostarin veljestössä ole.

        Eikös tuo voisi olla ihan varteenotettava paikka eläkeikäiselle. Suomessakin on paljon yksinäisiä eläkeikäisiä niin voisi mennä luostariin jos nuo terveysedellytykset täyttää.


    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Luulisi Valamoon kelpaavan kunhan olisi pyrkijöitä. Ei taida Suomessa hirveän korkeassa arvossa olevan ura munkkina. Hakijoita tuskin on pilvin pimein. Lisäksi on ilmiönä toisaalla kesksuteltu ongelma eli jo vihitytkään munkit eivät pysy luostarissa. Veljestö ei kai kovin paljoa voisi pienentyä että luostari olisi luostari (jos nyt Valamo edes on luostari) ja vois toimia.

      • Anonyymi

        Suurin osa maailman luostareista on aika samankokoisia kuin Valamo ja kilvoituskirjallisuudessa itse asiassa juuri Valamon kokoista veljestöä pidetään usein ihanteellisen kokoisena.


      • Anonyymi

        Jaa kuinka suuri veljestön pitää olla, että luostari on luostari? Menkääpä käymään Kreikassa, siellä normaalit luostarit on 2-5 henkilön luostareita, yli 10 hlö on jo keskisuuri, ja yli 25 on suuri. (Paitsi Athoksella). Olen kiertänyt monien suurempien Kreikan saarien luostareita, ja aina ne ovat pieniä. Toki niitä saattaa sitten olla lyhyenkin välimatkan päässä toisistaan.

        Mutta siis luostari on luostari, jos siellä on yksikin munkki, toimihan Valamokin vuosia yhden munkin varassa. En tiedä mitkä on ne minimiehdot luostarina toimimiseen mutta ainakin henkilöiden täytyyy olla vihittyjä munkkeja / nunnia, hyväksyttyjä ko. veljestöön / sisaristoon ja luostarin täytyy kuulua johonkin kirkkoon tai patriarkaattiin, jotta sillä on oikea asema. Sit varmaan säännölliset palvelukset - millähän perusteella voidaan todeta että luostarilla on säännölliset palvelukset? X määrä liturgioita viikossa? Kuka muuten tästä päättää - onko traditiossa tai muualla esitetty näitä luostarina toimimisen ”ehtoja”? Asia kiinnostaa, toivottavasti joku oikeasti tietävä vastaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jaa kuinka suuri veljestön pitää olla, että luostari on luostari? Menkääpä käymään Kreikassa, siellä normaalit luostarit on 2-5 henkilön luostareita, yli 10 hlö on jo keskisuuri, ja yli 25 on suuri. (Paitsi Athoksella). Olen kiertänyt monien suurempien Kreikan saarien luostareita, ja aina ne ovat pieniä. Toki niitä saattaa sitten olla lyhyenkin välimatkan päässä toisistaan.

        Mutta siis luostari on luostari, jos siellä on yksikin munkki, toimihan Valamokin vuosia yhden munkin varassa. En tiedä mitkä on ne minimiehdot luostarina toimimiseen mutta ainakin henkilöiden täytyyy olla vihittyjä munkkeja / nunnia, hyväksyttyjä ko. veljestöön / sisaristoon ja luostarin täytyy kuulua johonkin kirkkoon tai patriarkaattiin, jotta sillä on oikea asema. Sit varmaan säännölliset palvelukset - millähän perusteella voidaan todeta että luostarilla on säännölliset palvelukset? X määrä liturgioita viikossa? Kuka muuten tästä päättää - onko traditiossa tai muualla esitetty näitä luostarina toimimisen ”ehtoja”? Asia kiinnostaa, toivottavasti joku oikeasti tietävä vastaa.

        Jos luostarissa on vain yksi munkki niin ainakin vaatimuksena on että on pappismunkki että voi liturgian toimittaa. Ei kai voi olla luostaria ilman eukaristiaa. Voiko yksityinen ihminen perustaa luostarin? Että jos alkaa viettämään kilvoitteluelämää ja päättää että koti luostari niin voiko olla?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos luostarissa on vain yksi munkki niin ainakin vaatimuksena on että on pappismunkki että voi liturgian toimittaa. Ei kai voi olla luostaria ilman eukaristiaa. Voiko yksityinen ihminen perustaa luostarin? Että jos alkaa viettämään kilvoitteluelämää ja päättää että koti luostari niin voiko olla?

        Tai siis se liturgiapuoli pitäisi olla...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jaa kuinka suuri veljestön pitää olla, että luostari on luostari? Menkääpä käymään Kreikassa, siellä normaalit luostarit on 2-5 henkilön luostareita, yli 10 hlö on jo keskisuuri, ja yli 25 on suuri. (Paitsi Athoksella). Olen kiertänyt monien suurempien Kreikan saarien luostareita, ja aina ne ovat pieniä. Toki niitä saattaa sitten olla lyhyenkin välimatkan päässä toisistaan.

        Mutta siis luostari on luostari, jos siellä on yksikin munkki, toimihan Valamokin vuosia yhden munkin varassa. En tiedä mitkä on ne minimiehdot luostarina toimimiseen mutta ainakin henkilöiden täytyyy olla vihittyjä munkkeja / nunnia, hyväksyttyjä ko. veljestöön / sisaristoon ja luostarin täytyy kuulua johonkin kirkkoon tai patriarkaattiin, jotta sillä on oikea asema. Sit varmaan säännölliset palvelukset - millähän perusteella voidaan todeta että luostarilla on säännölliset palvelukset? X määrä liturgioita viikossa? Kuka muuten tästä päättää - onko traditiossa tai muualla esitetty näitä luostarina toimimisen ”ehtoja”? Asia kiinnostaa, toivottavasti joku oikeasti tietävä vastaa.

        Jos kirkko on antanut jollekin paikalle luostarin statuksen, se on luostari. Yhden hengenkin luostareita on. Valamossa oli vähimmillään veljestössä neljä munkkia, mutta käytännössä koko toiminta oli yhden munkin eli isä Simforianin varassa. Yksityinen ihminen voi perustaa luostarin, mutta ei voi kutsua luostaria luostariksi, jollei kirkko myönnä sille luostarin statusta. Suomen ortodoksisessa kirkossa luostarin statuksen myöntää kirkollishallitus hiippakunnan piispan suosituksesta. Se miten yhteinen rukous on järjestetty riippuu jokaisesta luostarista. Ei ole olemassa jotain tiettyä järjestystä tai tiettyä määrää palveluksia, mikä täytyisi olla, jotta jotain paikkaa voidaan kutsua luostariksi. Nunnaluostareissa on tavallista, että liturgiaa ei toimiteta välttämättä joka päivä, koska monissa nunnaluostareissa ei ole omaa pappia, vaan pappi tulee toimittamaan esim sunnuntaisin. Munkkiluostareissa yleensä toimitetaan liturgia joka päivä, mutta joissain luostareissa esim pappismunkkien vähyyden vuoksi tai jostain muusta syystä, on päätetty toimittaa liturgioita harvemmin kuin joka päivä. Jokainen luostari päättää myös itse sen, mitä palveluksia toimitetaan yhteisesti kirkossa ja mitä palveluksia luetaa yksityisesti keljassa. Sellaisiakin luostareita on, joissa ainoastaan liturgiat ja juhlapalvelukset toimitetaan yhteisesti ja kaikki muut jokainen lukee itsekseen. Mutta tavallisinta on, että liturgioiden lisäksi ainakin ehtoopalvelus ja aamupalvelus toimitetaan yhteisesti kirkossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos kirkko on antanut jollekin paikalle luostarin statuksen, se on luostari. Yhden hengenkin luostareita on. Valamossa oli vähimmillään veljestössä neljä munkkia, mutta käytännössä koko toiminta oli yhden munkin eli isä Simforianin varassa. Yksityinen ihminen voi perustaa luostarin, mutta ei voi kutsua luostaria luostariksi, jollei kirkko myönnä sille luostarin statusta. Suomen ortodoksisessa kirkossa luostarin statuksen myöntää kirkollishallitus hiippakunnan piispan suosituksesta. Se miten yhteinen rukous on järjestetty riippuu jokaisesta luostarista. Ei ole olemassa jotain tiettyä järjestystä tai tiettyä määrää palveluksia, mikä täytyisi olla, jotta jotain paikkaa voidaan kutsua luostariksi. Nunnaluostareissa on tavallista, että liturgiaa ei toimiteta välttämättä joka päivä, koska monissa nunnaluostareissa ei ole omaa pappia, vaan pappi tulee toimittamaan esim sunnuntaisin. Munkkiluostareissa yleensä toimitetaan liturgia joka päivä, mutta joissain luostareissa esim pappismunkkien vähyyden vuoksi tai jostain muusta syystä, on päätetty toimittaa liturgioita harvemmin kuin joka päivä. Jokainen luostari päättää myös itse sen, mitä palveluksia toimitetaan yhteisesti kirkossa ja mitä palveluksia luetaa yksityisesti keljassa. Sellaisiakin luostareita on, joissa ainoastaan liturgiat ja juhlapalvelukset toimitetaan yhteisesti ja kaikki muut jokainen lukee itsekseen. Mutta tavallisinta on, että liturgioiden lisäksi ainakin ehtoopalvelus ja aamupalvelus toimitetaan yhteisesti kirkossa.

        Yhtä asiaa olen vähän pohtinut: miksei Valamossa ole liturgiaa joka päivä? Aamupalvelus on kyllä, pappi, kanttori & lukija joka aamu toimittamassa, joten miksei joka päivä liturgiaa? Ja kolme pappismunkkia löytyy.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yhtä asiaa olen vähän pohtinut: miksei Valamossa ole liturgiaa joka päivä? Aamupalvelus on kyllä, pappi, kanttori & lukija joka aamu toimittamassa, joten miksei joka päivä liturgiaa? Ja kolme pappismunkkia löytyy.

        1990-luvun puolivälissä silloinen arkkipiispa määräsi, että liturgioita toimitetaan vain kolme kertaa viikossa (la, su, ke). Siihen asti Valamossa oli aina toimitettu liturgia joka päivä. Joskus 5-10 vuotta sitten veljestö päätti lisätä niitä neljään liturgiaan viikossa (piispa oli sillä välin vaihtunut). Kenties tulevaisuudessa liturgia on taas joka päivä. Yhdelle papille liturgian toimittaminen joka päivä on ehkä liian raskasta, mutta kahdella-kolmella papilla jo hyvin pystyisi toimittamaan liturgian joka päivä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        1990-luvun puolivälissä silloinen arkkipiispa määräsi, että liturgioita toimitetaan vain kolme kertaa viikossa (la, su, ke). Siihen asti Valamossa oli aina toimitettu liturgia joka päivä. Joskus 5-10 vuotta sitten veljestö päätti lisätä niitä neljään liturgiaan viikossa (piispa oli sillä välin vaihtunut). Kenties tulevaisuudessa liturgia on taas joka päivä. Yhdelle papille liturgian toimittaminen joka päivä on ehkä liian raskasta, mutta kahdella-kolmella papilla jo hyvin pystyisi toimittamaan liturgian joka päivä.

        Miten niin liturgian toimittaminen on raskasta. Sehän juuri on papismunkkien duunia. Ei liturgiassa hirveästi rasitu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        1990-luvun puolivälissä silloinen arkkipiispa määräsi, että liturgioita toimitetaan vain kolme kertaa viikossa (la, su, ke). Siihen asti Valamossa oli aina toimitettu liturgia joka päivä. Joskus 5-10 vuotta sitten veljestö päätti lisätä niitä neljään liturgiaan viikossa (piispa oli sillä välin vaihtunut). Kenties tulevaisuudessa liturgia on taas joka päivä. Yhdelle papille liturgian toimittaminen joka päivä on ehkä liian raskasta, mutta kahdella-kolmella papilla jo hyvin pystyisi toimittamaan liturgian joka päivä.

        Miksi arkkipiispa halusi näin? Mikä oli syy? Se ettei luostarissa ainakaan liikaa palveluksia toimitettaisi? Eikö luostari saa itse vaikuttaa tähän asiaan?

        Kyllä, kolmella papilla se minustakin sujuisi, päivittäiset liturgiat siis. Kanttoreista hiukan pulaa, mutta onhan siellä talkoo-kanttoreitakin ollut. Ja lukijoita kyllä piisaa.

        Suomen ort.kirkossa on kyllä paljon kummallisuuksia.

        Ja mitä tulee liturgian toimittamisen raskauteen, niin käytännössä se olisi tosi hankalaa yhdellä papilla juuri Valamossa. Pappismunkkeja siellä on nykyään igumeni, isä Mikael ja isä Aleksanteri. Igumenilla ja i Mikaelilla on ihan valtavasti töitä, toinen johtaa luostaria eli on ”toimitusjohtaja” ja toinen on talousjohtaja. Kummallakin paljon maallisia töitä. Ja kuitenkin siihen päälle rippi-isänä toimiminen ja kaikenlaisten kirkon puolelta tulevat kirkolliset extratyöt. (Se kolmas pappismunkki on vuoden sisällä siinä tilassa, ettei pysty enää toimittamaan, vanhuuden sairaus).

        Tosin tätäkään ongelmaa ei olisi, jos luostari ei olisi matkailuyritys vaan normaali luostari, jossa kävisi pyhiinvaeltajia, jotka ovat ”maassa maan tavalla”.

        Mutta en usko, että Valamo sen kummemmin hengellistyy tästä. Se että luostari on samalla myös matkailualan firma, mahdollistaa niin paljon mukavuuksia . Luostarilla on mahdollista hankkia täysi työterveyshuolto hammaslääkäreineen koko veljestölle, keljat ovat mukavat, igumeni voi ostella nättejä ikoneja aina kun haluaa, ja toiset veljet voivat ostaa vaikka moottoripyörän.

        Jos haluatte nähdä miten Valamoa SUUREMPI luostari pyörii ilman matkailun tuomaa lisärahaa, niin siihen on vastaus lähellä: Lintula. Toki heillä on tuohustehdas mutta niin on Valamossakin. Ja Valamossa viinitila, kirjatuotantoa ja maanviljelystä sekä isot metsät. Mikään pakko ei olisi elää matkailualan yrityksenä mutta se miksei nykyistä kuviota muuteta ei ole yksinomaan igumenin vika vaan kaksi muutakin pitkäaikaisinta munkkia ei halua luopua saavutetuista edustaan. Ehkäpä tuleva igumeni näyttää kaapin paikan heillekin.

        Jos olen rehellinen, niin Valamon veljestössä on yksi ainoa munkki, jonka hengellisyyteen luotan 101-prosenttisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi arkkipiispa halusi näin? Mikä oli syy? Se ettei luostarissa ainakaan liikaa palveluksia toimitettaisi? Eikö luostari saa itse vaikuttaa tähän asiaan?

        Kyllä, kolmella papilla se minustakin sujuisi, päivittäiset liturgiat siis. Kanttoreista hiukan pulaa, mutta onhan siellä talkoo-kanttoreitakin ollut. Ja lukijoita kyllä piisaa.

        Suomen ort.kirkossa on kyllä paljon kummallisuuksia.

        Ja mitä tulee liturgian toimittamisen raskauteen, niin käytännössä se olisi tosi hankalaa yhdellä papilla juuri Valamossa. Pappismunkkeja siellä on nykyään igumeni, isä Mikael ja isä Aleksanteri. Igumenilla ja i Mikaelilla on ihan valtavasti töitä, toinen johtaa luostaria eli on ”toimitusjohtaja” ja toinen on talousjohtaja. Kummallakin paljon maallisia töitä. Ja kuitenkin siihen päälle rippi-isänä toimiminen ja kaikenlaisten kirkon puolelta tulevat kirkolliset extratyöt. (Se kolmas pappismunkki on vuoden sisällä siinä tilassa, ettei pysty enää toimittamaan, vanhuuden sairaus).

        Tosin tätäkään ongelmaa ei olisi, jos luostari ei olisi matkailuyritys vaan normaali luostari, jossa kävisi pyhiinvaeltajia, jotka ovat ”maassa maan tavalla”.

        Mutta en usko, että Valamo sen kummemmin hengellistyy tästä. Se että luostari on samalla myös matkailualan firma, mahdollistaa niin paljon mukavuuksia . Luostarilla on mahdollista hankkia täysi työterveyshuolto hammaslääkäreineen koko veljestölle, keljat ovat mukavat, igumeni voi ostella nättejä ikoneja aina kun haluaa, ja toiset veljet voivat ostaa vaikka moottoripyörän.

        Jos haluatte nähdä miten Valamoa SUUREMPI luostari pyörii ilman matkailun tuomaa lisärahaa, niin siihen on vastaus lähellä: Lintula. Toki heillä on tuohustehdas mutta niin on Valamossakin. Ja Valamossa viinitila, kirjatuotantoa ja maanviljelystä sekä isot metsät. Mikään pakko ei olisi elää matkailualan yrityksenä mutta se miksei nykyistä kuviota muuteta ei ole yksinomaan igumenin vika vaan kaksi muutakin pitkäaikaisinta munkkia ei halua luopua saavutetuista edustaan. Ehkäpä tuleva igumeni näyttää kaapin paikan heillekin.

        Jos olen rehellinen, niin Valamon veljestössä on yksi ainoa munkki, jonka hengellisyyteen luotan 101-prosenttisesti.

        Oletko itse munkki, tai ollut joskus. Tunnut olevan hyvin perillä Valamon asioista. Mielenkiintoista luettavaa on kirjoituksesi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi arkkipiispa halusi näin? Mikä oli syy? Se ettei luostarissa ainakaan liikaa palveluksia toimitettaisi? Eikö luostari saa itse vaikuttaa tähän asiaan?

        Kyllä, kolmella papilla se minustakin sujuisi, päivittäiset liturgiat siis. Kanttoreista hiukan pulaa, mutta onhan siellä talkoo-kanttoreitakin ollut. Ja lukijoita kyllä piisaa.

        Suomen ort.kirkossa on kyllä paljon kummallisuuksia.

        Ja mitä tulee liturgian toimittamisen raskauteen, niin käytännössä se olisi tosi hankalaa yhdellä papilla juuri Valamossa. Pappismunkkeja siellä on nykyään igumeni, isä Mikael ja isä Aleksanteri. Igumenilla ja i Mikaelilla on ihan valtavasti töitä, toinen johtaa luostaria eli on ”toimitusjohtaja” ja toinen on talousjohtaja. Kummallakin paljon maallisia töitä. Ja kuitenkin siihen päälle rippi-isänä toimiminen ja kaikenlaisten kirkon puolelta tulevat kirkolliset extratyöt. (Se kolmas pappismunkki on vuoden sisällä siinä tilassa, ettei pysty enää toimittamaan, vanhuuden sairaus).

        Tosin tätäkään ongelmaa ei olisi, jos luostari ei olisi matkailuyritys vaan normaali luostari, jossa kävisi pyhiinvaeltajia, jotka ovat ”maassa maan tavalla”.

        Mutta en usko, että Valamo sen kummemmin hengellistyy tästä. Se että luostari on samalla myös matkailualan firma, mahdollistaa niin paljon mukavuuksia . Luostarilla on mahdollista hankkia täysi työterveyshuolto hammaslääkäreineen koko veljestölle, keljat ovat mukavat, igumeni voi ostella nättejä ikoneja aina kun haluaa, ja toiset veljet voivat ostaa vaikka moottoripyörän.

        Jos haluatte nähdä miten Valamoa SUUREMPI luostari pyörii ilman matkailun tuomaa lisärahaa, niin siihen on vastaus lähellä: Lintula. Toki heillä on tuohustehdas mutta niin on Valamossakin. Ja Valamossa viinitila, kirjatuotantoa ja maanviljelystä sekä isot metsät. Mikään pakko ei olisi elää matkailualan yrityksenä mutta se miksei nykyistä kuviota muuteta ei ole yksinomaan igumenin vika vaan kaksi muutakin pitkäaikaisinta munkkia ei halua luopua saavutetuista edustaan. Ehkäpä tuleva igumeni näyttää kaapin paikan heillekin.

        Jos olen rehellinen, niin Valamon veljestössä on yksi ainoa munkki, jonka hengellisyyteen luotan 101-prosenttisesti.

        Ei kai sentään moottoripyörää osta munkki? Millä rahalla?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei kai sentään moottoripyörää osta munkki? Millä rahalla?

        En ole tuo joka tästä kirjoitti mutta joo on yhdellä munkilla moottori pyörä . Näin viime kesänä kun hän sillä lähti ja jo aiemmin olin kuullut asiasta juttua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi arkkipiispa halusi näin? Mikä oli syy? Se ettei luostarissa ainakaan liikaa palveluksia toimitettaisi? Eikö luostari saa itse vaikuttaa tähän asiaan?

        Kyllä, kolmella papilla se minustakin sujuisi, päivittäiset liturgiat siis. Kanttoreista hiukan pulaa, mutta onhan siellä talkoo-kanttoreitakin ollut. Ja lukijoita kyllä piisaa.

        Suomen ort.kirkossa on kyllä paljon kummallisuuksia.

        Ja mitä tulee liturgian toimittamisen raskauteen, niin käytännössä se olisi tosi hankalaa yhdellä papilla juuri Valamossa. Pappismunkkeja siellä on nykyään igumeni, isä Mikael ja isä Aleksanteri. Igumenilla ja i Mikaelilla on ihan valtavasti töitä, toinen johtaa luostaria eli on ”toimitusjohtaja” ja toinen on talousjohtaja. Kummallakin paljon maallisia töitä. Ja kuitenkin siihen päälle rippi-isänä toimiminen ja kaikenlaisten kirkon puolelta tulevat kirkolliset extratyöt. (Se kolmas pappismunkki on vuoden sisällä siinä tilassa, ettei pysty enää toimittamaan, vanhuuden sairaus).

        Tosin tätäkään ongelmaa ei olisi, jos luostari ei olisi matkailuyritys vaan normaali luostari, jossa kävisi pyhiinvaeltajia, jotka ovat ”maassa maan tavalla”.

        Mutta en usko, että Valamo sen kummemmin hengellistyy tästä. Se että luostari on samalla myös matkailualan firma, mahdollistaa niin paljon mukavuuksia . Luostarilla on mahdollista hankkia täysi työterveyshuolto hammaslääkäreineen koko veljestölle, keljat ovat mukavat, igumeni voi ostella nättejä ikoneja aina kun haluaa, ja toiset veljet voivat ostaa vaikka moottoripyörän.

        Jos haluatte nähdä miten Valamoa SUUREMPI luostari pyörii ilman matkailun tuomaa lisärahaa, niin siihen on vastaus lähellä: Lintula. Toki heillä on tuohustehdas mutta niin on Valamossakin. Ja Valamossa viinitila, kirjatuotantoa ja maanviljelystä sekä isot metsät. Mikään pakko ei olisi elää matkailualan yrityksenä mutta se miksei nykyistä kuviota muuteta ei ole yksinomaan igumenin vika vaan kaksi muutakin pitkäaikaisinta munkkia ei halua luopua saavutetuista edustaan. Ehkäpä tuleva igumeni näyttää kaapin paikan heillekin.

        Jos olen rehellinen, niin Valamon veljestössä on yksi ainoa munkki, jonka hengellisyyteen luotan 101-prosenttisesti.

        Mahdollisesti piispan käskyn taustalla oli jossain vaiheessa muodissa ollut teologinen suuntaus, jonka mukaan liturgia on juhlatilaisuus, ja koska se on juhlatilaisuus, sitä saa toimittaa vain harvoin.

        Nykyisenkaltaiseen toimintaan Valamossa pakottaa suuri rakennusmassa, joka aikanaan on rakennettu, eikä se edes riitä sen ylläpitämiseen. Joko rakennsuten ylläpitoon täytyy kehittää joku toinen tulonlähde tai sitten rekannuksista on luovuttava. Luostarille ne eivät ole välttämättömiä, mutta kirkolle kyllä ja niille ulkopuolisille ihmisille, jotka käyvät luostarissa ja saavat sitä kautta kosketuksen ortodoksisuuteen.

        Se miten Valamossa hoidetaan veljestön terveyttä tai minkälaisia keljat ovat ei mitenkään poikkea siitä, miten ne ovat muualla luostareissa. Sitä paitsi veljestön keljarakennus on joidenkin mukaan jo niin huonossa kunnossa, ettei sitä ehkä ole enää edes mahdollista korjata.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten niin liturgian toimittaminen on raskasta. Sehän juuri on papismunkkien duunia. Ei liturgiassa hirveästi rasitu.

        Jos pappi ei rasitu liturgiassa, hän ei toimita oikein. Ei rukoile, eikä keskity. Lisäksi liturgiaan kuuluu myös tietynlainen valmistautuminen. Näistä syistä voi käydä raskaaksi, jos yksi pappi toimittaa liturgian joka päivä. Mutta toisaalta tietenkin liturgian toimittaminen on pappeudella kaikista ominaisinta, eikä papille ole hyväksi toimittaa harvoin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos pappi ei rasitu liturgiassa, hän ei toimita oikein. Ei rukoile, eikä keskity. Lisäksi liturgiaan kuuluu myös tietynlainen valmistautuminen. Näistä syistä voi käydä raskaaksi, jos yksi pappi toimittaa liturgian joka päivä. Mutta toisaalta tietenkin liturgian toimittaminen on pappeudella kaikista ominaisinta, eikä papille ole hyväksi toimittaa harvoin.

        Raksamiehet, sairaanhoitajat, opettajat...kaikki rasittuvat duunissaan. Miksi munkero ei saisi rasittua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Raksamiehet, sairaanhoitajat, opettajat...kaikki rasittuvat duunissaan. Miksi munkero ei saisi rasittua.

        Ja jos liturgian toimituksessa rasituksesta johtien tapahtuu virhe ei sillä ole mitään vaikutusta mihinkään. Vaan entäpä jos sairaanhoitaja tai lääkäri uupumuksen takia mokaa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Raksamiehet, sairaanhoitajat, opettajat...kaikki rasittuvat duunissaan. Miksi munkero ei saisi rasittua.

        Kyse ei ollutkaan rasittumisesta, vaan siitä, ettei saa rasittua LIIKAA. Jos pappi ei saisi rasittua, niin silloin liturgioiden toimittaminen pitäisi lopettaa kokonaan, koska pappi aina rasittuu liturgiaa toimittaessaan. Mutta jos pappi rasittuu liikaa, pahimmassa tapauksessa ei pian ole koko pappia enää lainkaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mahdollisesti piispan käskyn taustalla oli jossain vaiheessa muodissa ollut teologinen suuntaus, jonka mukaan liturgia on juhlatilaisuus, ja koska se on juhlatilaisuus, sitä saa toimittaa vain harvoin.

        Nykyisenkaltaiseen toimintaan Valamossa pakottaa suuri rakennusmassa, joka aikanaan on rakennettu, eikä se edes riitä sen ylläpitämiseen. Joko rakennsuten ylläpitoon täytyy kehittää joku toinen tulonlähde tai sitten rekannuksista on luovuttava. Luostarille ne eivät ole välttämättömiä, mutta kirkolle kyllä ja niille ulkopuolisille ihmisille, jotka käyvät luostarissa ja saavat sitä kautta kosketuksen ortodoksisuuteen.

        Se miten Valamossa hoidetaan veljestön terveyttä tai minkälaisia keljat ovat ei mitenkään poikkea siitä, miten ne ovat muualla luostareissa. Sitä paitsi veljestön keljarakennus on joidenkin mukaan jo niin huonossa kunnossa, ettei sitä ehkä ole enää edes mahdollista korjata.

        Valamon pitäisi luopua rakennuksista. Tämä varmasti tulee eteen ennemmin tai myöhemmin. Mihin tarvitaan niin paljon majoituspaikkoja? Huonokuntoista opistohotellia ei edes kannata korjata enää. Useimmissa muissa luostareissa ei suinkaan ole suihkullisia ja vessallisia hotellitasoisia huoneita, vaan juurikin vierasmajan ja vanhan munkkilan tasoista majoitusta. Luostarihotelli täydentää tätä hyvin, ja sitten on pikkuhotellikin vielä. Ennemmin kannattaisi laittaa rahaa vierasmajan kunnostamiseen kuin korjata opistohotellia.

        Tiedämme myös, että Suomen ortodoksinen kirkko ei ole esittänyt vaatimuksia, että Valamon tulisi säilyttää massiivinen hotellikantansa. Majoituskapasiteettihan on suurimman osan aikaa ihan tyhjillään. Jos ei kesän kiireisimpinä ajanjaksoina tai pääsiäisenä mene luostarissa käymään, niin hotellissa on hyvässä lykyssä pari, kolme huonetta varattuna ja luostarihotellista puolen tusinaa. Vierasmajassa on aina todella vähän majoittujia jopa viikonloppuisin. Olisiko niin, että halutaan pitää yllä illuusiota menneistä ajoista, jolloin kuviot olivat erilaiset ja luostariin tulvi rahaa ovista ja ikkunoista. Nykyaikana ei 80-lukulainen meininki enää pelitä, eikä ne ajat takaisin tule. Ennemmin pitäisi sopeuttaa toiminta nykyaikaan. Kulttuurikeskuksenkin funktiota ja tarpeellisuutta voisi avoimin mielin pohtia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Valamon pitäisi luopua rakennuksista. Tämä varmasti tulee eteen ennemmin tai myöhemmin. Mihin tarvitaan niin paljon majoituspaikkoja? Huonokuntoista opistohotellia ei edes kannata korjata enää. Useimmissa muissa luostareissa ei suinkaan ole suihkullisia ja vessallisia hotellitasoisia huoneita, vaan juurikin vierasmajan ja vanhan munkkilan tasoista majoitusta. Luostarihotelli täydentää tätä hyvin, ja sitten on pikkuhotellikin vielä. Ennemmin kannattaisi laittaa rahaa vierasmajan kunnostamiseen kuin korjata opistohotellia.

        Tiedämme myös, että Suomen ortodoksinen kirkko ei ole esittänyt vaatimuksia, että Valamon tulisi säilyttää massiivinen hotellikantansa. Majoituskapasiteettihan on suurimman osan aikaa ihan tyhjillään. Jos ei kesän kiireisimpinä ajanjaksoina tai pääsiäisenä mene luostarissa käymään, niin hotellissa on hyvässä lykyssä pari, kolme huonetta varattuna ja luostarihotellista puolen tusinaa. Vierasmajassa on aina todella vähän majoittujia jopa viikonloppuisin. Olisiko niin, että halutaan pitää yllä illuusiota menneistä ajoista, jolloin kuviot olivat erilaiset ja luostariin tulvi rahaa ovista ja ikkunoista. Nykyaikana ei 80-lukulainen meininki enää pelitä, eikä ne ajat takaisin tule. Ennemmin pitäisi sopeuttaa toiminta nykyaikaan. Kulttuurikeskuksenkin funktiota ja tarpeellisuutta voisi avoimin mielin pohtia.

        Ainakin osa luostarin johdosta on noista kaikista mainitsemistasi asioista täysin samaa mieltä, ja aika todennäköinen suunta tuo on joka tapauksessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole tuo joka tästä kirjoitti mutta joo on yhdellä munkilla moottori pyörä . Näin viime kesänä kun hän sillä lähti ja jo aiemmin olin kuullut asiasta juttua.

        Kyseinen munkki tuli moottoripyörällä luostariin jo 80-luvulla ja pyörä on ollut hänellä koko ajan. Ei toki enää sama moottoripyörä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyseinen munkki tuli moottoripyörällä luostariin jo 80-luvulla ja pyörä on ollut hänellä koko ajan. Ei toki enää sama moottoripyörä

        Eihän siellä ole ainoatakaan munkkia joka olisi ollut siellä 80-luvulla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi arkkipiispa halusi näin? Mikä oli syy? Se ettei luostarissa ainakaan liikaa palveluksia toimitettaisi? Eikö luostari saa itse vaikuttaa tähän asiaan?

        Kyllä, kolmella papilla se minustakin sujuisi, päivittäiset liturgiat siis. Kanttoreista hiukan pulaa, mutta onhan siellä talkoo-kanttoreitakin ollut. Ja lukijoita kyllä piisaa.

        Suomen ort.kirkossa on kyllä paljon kummallisuuksia.

        Ja mitä tulee liturgian toimittamisen raskauteen, niin käytännössä se olisi tosi hankalaa yhdellä papilla juuri Valamossa. Pappismunkkeja siellä on nykyään igumeni, isä Mikael ja isä Aleksanteri. Igumenilla ja i Mikaelilla on ihan valtavasti töitä, toinen johtaa luostaria eli on ”toimitusjohtaja” ja toinen on talousjohtaja. Kummallakin paljon maallisia töitä. Ja kuitenkin siihen päälle rippi-isänä toimiminen ja kaikenlaisten kirkon puolelta tulevat kirkolliset extratyöt. (Se kolmas pappismunkki on vuoden sisällä siinä tilassa, ettei pysty enää toimittamaan, vanhuuden sairaus).

        Tosin tätäkään ongelmaa ei olisi, jos luostari ei olisi matkailuyritys vaan normaali luostari, jossa kävisi pyhiinvaeltajia, jotka ovat ”maassa maan tavalla”.

        Mutta en usko, että Valamo sen kummemmin hengellistyy tästä. Se että luostari on samalla myös matkailualan firma, mahdollistaa niin paljon mukavuuksia . Luostarilla on mahdollista hankkia täysi työterveyshuolto hammaslääkäreineen koko veljestölle, keljat ovat mukavat, igumeni voi ostella nättejä ikoneja aina kun haluaa, ja toiset veljet voivat ostaa vaikka moottoripyörän.

        Jos haluatte nähdä miten Valamoa SUUREMPI luostari pyörii ilman matkailun tuomaa lisärahaa, niin siihen on vastaus lähellä: Lintula. Toki heillä on tuohustehdas mutta niin on Valamossakin. Ja Valamossa viinitila, kirjatuotantoa ja maanviljelystä sekä isot metsät. Mikään pakko ei olisi elää matkailualan yrityksenä mutta se miksei nykyistä kuviota muuteta ei ole yksinomaan igumenin vika vaan kaksi muutakin pitkäaikaisinta munkkia ei halua luopua saavutetuista edustaan. Ehkäpä tuleva igumeni näyttää kaapin paikan heillekin.

        Jos olen rehellinen, niin Valamon veljestössä on yksi ainoa munkki, jonka hengellisyyteen luotan 101-prosenttisesti.

        " Igumenilla ja i Mikaelilla on ihan valtavasti töitä, toinen johtaa luostaria eli on ”toimitusjohtaja” ja toinen on talousjohtaja. Kummallakin paljon maallisia töitä."

        mitä / millaisia töitä veljestön jäsenet tekevät? millainen on työpäivän pituus? lasketaanko palveluksen tomittaminen työtunneiksi? onko oltava tai onko etua hakijalle jonkun tietyn ammatin hallitsemisesta?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        " Igumenilla ja i Mikaelilla on ihan valtavasti töitä, toinen johtaa luostaria eli on ”toimitusjohtaja” ja toinen on talousjohtaja. Kummallakin paljon maallisia töitä."

        mitä / millaisia töitä veljestön jäsenet tekevät? millainen on työpäivän pituus? lasketaanko palveluksen tomittaminen työtunneiksi? onko oltava tai onko etua hakijalle jonkun tietyn ammatin hallitsemisesta?

        Työtehtävät riippuvat henkilöstä ja tehtäväkenttä on hyvin laaja. Työtehtäviin voi kuulua toimistotöitä, kokouksissa istumista, sähköpostien lukemista ja vastaamista, ihmisten kanssa keskustelemista, synnintunnustuksien kuuntelemista, yksityisten rukouspalvelusten toimittamista, opetuspuheiden ja kirjoitusten kirjoittamista, luentojen pitämistä, tekstien käännösten tekemistä, tavaratilausten tekemistä, tavaroiden lähettämistä, laskujen käsittelyä, asiakapaspalvelua myymälässä, vastaanotossa, trapesassa ja kirjastossa, kirkko-ja näyttelyvahtina olemista, opastamista, astioiden pesemistä, veljestön trapesan ruokien viemistä ja tuomista ja astioiden kattamista, kirkon siivousta, jumalanpalveluspukujen ja kirkkotekstiilien vaihtamista ja kantamista varastosta ja takaisin, kirkkotekstiilien puhdistusta ja silittämistä, mattojen pesemistä, kirkon metalliesineiden kiillottamista, ikonien puhdistusta, tietokoneista ja tietoverkoista huolehtimista, puutarha- sekä maa- ja metsätaloustöitä, ihmisten kuljettamista autolla, arkiston hoitamista ja arkistoa tutkivien tutkijoiden auttamista, julkaisutoimintaan liittyviä tehtäviä kuten oikolukemista ja tarkastamista, valokuvien etsimistä, sopimusten tekemistä. Joillain voidaan myös opiskelu määritellä kuuliaisuustehtäväksi. Veljestöllä ei ole työaikaa eikä vapaa-aikaa, vaan 24/7 ollaan aina yhtä aikaa sekä töissä että vapaalla. Varsinaisia vapaapäiviä ei ole, viikonloput saattavat olla työntäyteisempiä kuin arkipäivät. Palveluksiin menee ma, ke, pe, su noin 3 tuntia päivässä ja ti, to, la noin 5-6 tuntia päivässä. Palvelukset eivät ole työtä, vaan ne ovat ihan oma asiansa. Jokaisessa palveluksessa on vähintään neljä vuoroa: pappi, kanttori, lukija ja ponomari (usein myös yhtä useampia pappeja ja ponomareja), ja useimmilla veljestön jäsenillä on myös näitä vuoroja palveluksissa. Veljestöön ottamisen perusteena ei ole, hallitseeko tai eikö hallitse jotain tiettyä ammattia. Yleensä kuitenkin osaaminen otetaan huomioon siinä, mitä tehtäviä kenellekin annetaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Työtehtävät riippuvat henkilöstä ja tehtäväkenttä on hyvin laaja. Työtehtäviin voi kuulua toimistotöitä, kokouksissa istumista, sähköpostien lukemista ja vastaamista, ihmisten kanssa keskustelemista, synnintunnustuksien kuuntelemista, yksityisten rukouspalvelusten toimittamista, opetuspuheiden ja kirjoitusten kirjoittamista, luentojen pitämistä, tekstien käännösten tekemistä, tavaratilausten tekemistä, tavaroiden lähettämistä, laskujen käsittelyä, asiakapaspalvelua myymälässä, vastaanotossa, trapesassa ja kirjastossa, kirkko-ja näyttelyvahtina olemista, opastamista, astioiden pesemistä, veljestön trapesan ruokien viemistä ja tuomista ja astioiden kattamista, kirkon siivousta, jumalanpalveluspukujen ja kirkkotekstiilien vaihtamista ja kantamista varastosta ja takaisin, kirkkotekstiilien puhdistusta ja silittämistä, mattojen pesemistä, kirkon metalliesineiden kiillottamista, ikonien puhdistusta, tietokoneista ja tietoverkoista huolehtimista, puutarha- sekä maa- ja metsätaloustöitä, ihmisten kuljettamista autolla, arkiston hoitamista ja arkistoa tutkivien tutkijoiden auttamista, julkaisutoimintaan liittyviä tehtäviä kuten oikolukemista ja tarkastamista, valokuvien etsimistä, sopimusten tekemistä. Joillain voidaan myös opiskelu määritellä kuuliaisuustehtäväksi. Veljestöllä ei ole työaikaa eikä vapaa-aikaa, vaan 24/7 ollaan aina yhtä aikaa sekä töissä että vapaalla. Varsinaisia vapaapäiviä ei ole, viikonloput saattavat olla työntäyteisempiä kuin arkipäivät. Palveluksiin menee ma, ke, pe, su noin 3 tuntia päivässä ja ti, to, la noin 5-6 tuntia päivässä. Palvelukset eivät ole työtä, vaan ne ovat ihan oma asiansa. Jokaisessa palveluksessa on vähintään neljä vuoroa: pappi, kanttori, lukija ja ponomari (usein myös yhtä useampia pappeja ja ponomareja), ja useimmilla veljestön jäsenillä on myös näitä vuoroja palveluksissa. Veljestöön ottamisen perusteena ei ole, hallitseeko tai eikö hallitse jotain tiettyä ammattia. Yleensä kuitenkin osaaminen otetaan huomioon siinä, mitä tehtäviä kenellekin annetaan.

        Aikamoinen tehtäväkirjohan veljestöllä näyttäisi olevan. Tuli mieleen, että kun täällä on keskusteltu luostariin menijöiden iästä niin eikö siinäkin olisi hyvä olla hyvinkin erilaisia tapauksia. Tarkoitan että vasta kypsillä kymmenillä luostaritien valinneella saattaa olla huomattavasti paremmat mahdollisuuden kohdata ja keskustella vierailijoiden kanssa, käydä niitä sielunhoidollisia keskusteluja ja synnintunnustuksiakin. Olisihan viisissä-kuusissakymmenissä luostariin menneellä huomattavasti enemmän koskekuspintaa maallikoiden elämään ja "tavallisen" arjen " huolien ja murheiden kanssa painimiseen. Nuorena luostariin mennyt voi toki olla pätevä "hengellisissä", mutta eikö väkisinkin hän erkaannu normi-ihmisten arjesta, mikä toisaalta lienee tarkoituskin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mahdollisesti piispan käskyn taustalla oli jossain vaiheessa muodissa ollut teologinen suuntaus, jonka mukaan liturgia on juhlatilaisuus, ja koska se on juhlatilaisuus, sitä saa toimittaa vain harvoin.

        Nykyisenkaltaiseen toimintaan Valamossa pakottaa suuri rakennusmassa, joka aikanaan on rakennettu, eikä se edes riitä sen ylläpitämiseen. Joko rakennsuten ylläpitoon täytyy kehittää joku toinen tulonlähde tai sitten rekannuksista on luovuttava. Luostarille ne eivät ole välttämättömiä, mutta kirkolle kyllä ja niille ulkopuolisille ihmisille, jotka käyvät luostarissa ja saavat sitä kautta kosketuksen ortodoksisuuteen.

        Se miten Valamossa hoidetaan veljestön terveyttä tai minkälaisia keljat ovat ei mitenkään poikkea siitä, miten ne ovat muualla luostareissa. Sitä paitsi veljestön keljarakennus on joidenkin mukaan jo niin huonossa kunnossa, ettei sitä ehkä ole enää edes mahdollista korjata.

        > Sitä paitsi veljestön keljarakennus on joidenkin mukaan jo niin huonossa kunnossa, ettei
        > sitä ehkä ole enää edes mahdollista korjata.

        Tätä olen kovasti pohtinut.
        Voisin oman tilani puolesta kuvitella olevani luostarin isossa kehyksessä loppuelämäni. Muttabutta tulee mieleen että jos käytössä esim. yksi vessa viiden kesken, kaikki herää samaan aikaan etc; niin voi olla että maanläheistä elämää tulisi väkisin liian paljon iholle.

        Oikeasti kiinnostaisi kovasti juuri nämä arkiset jutut joista harvemmin voi mistään lukea.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        > Sitä paitsi veljestön keljarakennus on joidenkin mukaan jo niin huonossa kunnossa, ettei
        > sitä ehkä ole enää edes mahdollista korjata.

        Tätä olen kovasti pohtinut.
        Voisin oman tilani puolesta kuvitella olevani luostarin isossa kehyksessä loppuelämäni. Muttabutta tulee mieleen että jos käytössä esim. yksi vessa viiden kesken, kaikki herää samaan aikaan etc; niin voi olla että maanläheistä elämää tulisi väkisin liian paljon iholle.

        Oikeasti kiinnostaisi kovasti juuri nämä arkiset jutut joista harvemmin voi mistään lukea.

        Veljestön 1970-luvulla rakennetuissa keljarakennuksissa on jokaisessa keljassa oma wc ja suihku. Vanhassa munkkilassa, jossa nykyään asuu lähinnä talkoolaisia, on yhteiset wc:t ja suihkut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Veljestön 1970-luvulla rakennetuissa keljarakennuksissa on jokaisessa keljassa oma wc ja suihku. Vanhassa munkkilassa, jossa nykyään asuu lähinnä talkoolaisia, on yhteiset wc:t ja suihkut.

        >Veljestön 1970-luvulla rakennetuissa keljarakennuksissa on jokaisessa keljassa oma wc ja
        >suihku. Vanhassa munkkilassa, jossa nykyään asuu lähinnä talkoolaisia, on yhteiset wc:t ja
        >suihkut.

        Kiitos vastauksesta...

        Edelleen vielä pohtiakseni, siis siitä vinkkelistä jos päättäisin luostariin lähteä asukaaksi (ilman titteliä kun en näitä nii tiiä)...
        Enkelielämä varpilla ookoo, eli olla olematta ilman persoonaa joka ehtoja asettaa suurelle Kolmannelle sen tiimoilta miten tämä esiintyä saapi ja sen semmoista.. Eli juurikin aika totaalista maallisten vuorovaikutusrajapintojon himmaamista, koska tässä asiayhteydessä kaikki annetaan antajan ehdoilla.

        Et oikeesti, mikä on veljestön optimikoko ja sen sellaista. Minkä kokoisessa joukossa pystyy katoamaan massaan, eli keskittymään omaan vuorovaikutukseen kaikkivaltiaan kanssa katoamalla yhdeksi puuksi metsään.


    • Anonyymi

      Onko kukaan yrittänyt?

      Noin 200 ihmistä vuodesta 1980 lähtien.

    • Anonyymi

      Saahan sitä yrittää- jos parta pysyy liimalla kiinni ja kukaan ei tajua katsoa "hameen" alle.

    • Anonyymi

      Ihmettelen kaikkia vaatimuksia. Ymmärrän kyllä sen, että ei ole perhettä jne. Ei käytä huumeita ja kaikki tämmöiset päivänselvät asiat. Mutta esimerkiksi velka ja sairaudet, jos eivät haittaa elämää ja kykenee töihin siinä missä muutkin, niin miten ne ovat este?

      Eikö pääasia pitäisi olla se, että uskoo Jumalaan? Hyvään Jumalaan. Ja on valmis sitoutumaan munkkeuteen.

      • Anonyymi

        Luostari ei voi ryhtyä maksamaan kenenkään veljestön jäsenten velkoja, ja koska luostariin tultuaan ei enää saa palkkaa, henkilö itse ei enää koskaan eläessään pysty maksamaan velkojaan takaisin sille, jolta rahat on lainannut, ja velat sentään kuuluu maksaa, eikä jättää maksamatta.

        Jokaisella on jonkinlaisia sairauksia. Kun puhutaan sairauksista luostariin menemisen esteenä, tarkoitetaan sitä, että luostariin tullessaan pitää olla sellaisessa kunnossa, ettei jo heti kättelyssä tiedetä, että tämä henkilö tulee muodostumaan taakaksi muulle veljestölle. Jokainen voi tietenkin sairastua luostarissa oloaikanaan, ja sille ei voi mitään. Mutta luostariin tullessaan on oltava sellaisessa kunnossa, että kykenee kantamaan kortensa kekoon yhteisön toimeentulemiseksi. Psyykkiset sairaudet ovat ihan oma lukunsa. Pahojen psyykkisten ongelmien kanssa painiva voi helposti sekoittaa koko yhteisön elämän.


    • Anonyymi

      Tällä hetkellä on peräti kymmenen kuuliaisuusveljeä. Ehkäpä joku näistä saa munkkivihmimyksen ja jää jopa pysyvästi.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      57
      1922
    2. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      49
      1672
    3. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      52
      1594
    4. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      5
      1527
    5. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      6
      1505
    6. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      6
      1425
    7. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      8
      1316
    8. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      12
      1281
    9. Revi siitä ja revi siitä

      Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla
      Varkaus
      4
      1173
    10. Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä

      Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni
      Hämeenlinna
      4
      1148
    Aihe