Tulevaisuus epävarma, motivaatio nolla

Viime keväänä iloitsin, kun opiskelupaikka yliopistossa oli varmistunut. Ei se varsinaisesti unelma-alani ollut, mutta pääasia oli silloin, että pääsin johonkin. Nyt iski krapula; tulen todennäköisesti valmistumaan kortistoon tai tekemään visvaisia tutkijan pätkätöitä. Motivaatio on tippunut nollaan. En tiedä, mitä tekisin. Onko kenelläkään samanlaisia kokemuksia?
61037
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Onko paljoa tukikuukausia jäljellä? Jos näin on niin suorita nykyinen tutkintosi pois alta niin pian kuin vaan mahdollista. Sitten alat tutkimaan mitä haluaisit seuraavaksi. Voi ehkä tuntua pitkältä ajalta suorittaa toinen tutkinto, mutta siitä ei ainakaan haittaa ole ja työmahikset ainakin paranee. Ala tietenkin kannattaa valita siten, että ei mee sellaseen mikä häviää (esim IT-alat). Mee sellaseen koulutusohjelmaan missä on saletisti töitä ja mikä kiinnostaa. KYllä se sellainen vielä löytyy!

Äänestä

Minulla tilanne oli vähän päinvastainen, hain nykyistä pääainettani varavaihtoehtona, enkä ajatellut pääseväni mihinkääm. Masennuin kun tajusin että pääsin opiskelemaan jotain joka ei oikeastaan kiinnosta(hain siis sinne hetken mielijohteesta ja olin jo valmistautunut välivuoteen). Nyt kovasti mietin mitenkä voisin muuttaa tilannetta, en tiedä haluaisinko kauemmas kotoa, nyt olen 1/2 tunnin automatkan päästä ja paikat on vähän liiankin tuttuja ja tarkkaan koluttuja. Mutta muualle on vaikeampi päästä ja nyt näyttää siltä että kaikki kaverit on tulossa tänne opiskelemaan myös. Jos voisin edes hakea toista ainetta, mutta ainoa mikä todella kinnostaa ja josta jotain tiedän on samassa tdk:ssa ja näinollen en voi sitä hakea :( Todella masentavaa mutta pakko olisi tehdä päätöksiä kun haut loppuvat taas kohta ja ensi vuoden jälkeen pitäisi lähteä vaihtoon... Olsikohan täällä ketään joka olisi jotenkin kunnialla selviytynyt tällaisesta tilanteesta?

Äänestä
  • "Jos voisin edes hakea toista ainetta, mutta ainoa mikä todella kinnostaa ja josta jotain tiedän on samassa tdk:ssa ja näinollen en voi sitä hakea"

    Mitä ihmettä oikein tarkoitat? Siis miksi et voi aloittaa tuota toista ainetta vaikka sivuaineena? Luet sitä tarpeeksi sivuaineena ja vaihdat sen sitten aikanaan pääaineeksesi. Eikös tämän pitäisi onnistua ihan vaivatta? Ja toisaalta jos haluaisit, niin miksi et muka voisi tuohon toiseen aineeseen hakea pääaineoikeutta pääsykokeessa? Eihän sitä mikään kiellä - yhden korkeakoulupaikan säännöshän koskee vain saman vuoden aikana saatuja opiskelupaikkoja. Eihän sillä ole mitään tekemistä hakemisen ja pääsemisen kanssa, että oppiaine on samassa tiedekunnassa kuin se mitä nyt opiskelet - siis sillä ei ole yhtään mitään merkitystä.

    Äänestä

Epävarmaa todella täälläkin. Pääsin suoraan lukiosta opiskelemaan yliopistoon terveysalaa, jota olin jo monta vuotta suunnitellut. Ala tuntui kiinnostavalta. Nyt kohta kaksi vuotta opiskelleena en tiedä mitä lopulta haluaisin opiskella. Tämä ala tuntuu sellaiselta teoreettiselta jorinalta, enkä ole löytänyt oikein punaista lankaa. Opettajan työ on myös aina kiinnostanut ja siinä pääsisi enemmän käytäntöön kiinni. Ajattelinkin mahdollisesti hakea vuoden päästä opettajakoulutukseen, niin on vielä reilusti aikaa opiskella sitä ja saada myös opintotukea.

Vai täytyisköhän tehdä niin kuin monelle olen sanonut. Luen itseni joksikin maisteriksi ja jään sitten työttömäksi. Hyvä vaihtoehto on tietenkin myös akateeminen kotiäiti=)

Äänestä

Vaihda ihmeessä alaa, jos nykyinen ei kiinnosta ollenkaan. Ei kannata tuhlata opintotukikuukausia turhaan!

Äänestä

Mulla on vähän samanlainen ongelma, pääsin viime syksynä opiskelemaan sitä mitä halusinkin, mutta olen huomannut että työmahdollisuudet ovat suorastaan olemattomat jollen opiskele opettajaksi. En missään nimessä voi opiskella opettajaksi (luonteeltani olen aivan liian ujo ja herkkä, itkisin varmaan jokaisen päivän jälkeen), joten olen tässä miettinyt että mitähän sitä tästä eteenpäin. En halua pätkätöitä enkä olla kortistossa lopun ikääni..Nyt on vaan keksittävä joku sivuaine jonka voisi ehkä sitten vaihtaa pääaineeksi ja pitää nykyisen pääaineeni sivuaineena..Motivaatio on todellakin nollassa, kun ei ole selvää päämäärää.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


enttäuscht kirjoitti:

Viime keväänä iloitsin, kun opiskelupaikka yliopistossa oli varmistunut. Ei se varsinaisesti unelma-alani ollut, mutta pääasia oli silloin, että pääsin johonkin. Nyt iski krapula; tulen todennäköisesti valmistumaan kortistoon tai tekemään visvaisia tutkijan pätkätöitä. Motivaatio on tippunut nollaan. En tiedä, mitä tekisin. Onko kenelläkään samanlaisia kokemuksia?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu