Suojellaanko lapsia hirviövanhemmilta mitenkään?

Ei suojella. Sen sijaan jahdataan kohtuullisen normaaleja perheitä, jotka ovat kokeneet vastoinkäymisiä, että saadaan kohtuullisen hyvin kasvatettuja ja kohtuullisen hyvin käyttäytyviä lapsia otettua huostaan ja sijoitettua edelleen hyvä veli-sisko-kerholle rahantekokoneiksi.

Vanhemmat pitivät pientä lasta yksin, nälässä ja teljettynä - vuodevaatteena teipattu jätesäkki
Nälkiintynyt ja traumatisoitunut poika ei osannut juurikaan puhua tai leikkiä, kun sosiaaliviranomaiset pelastivat hänet ankeasta kotivankilasta.
Pieni lapsi joutui vanhempiensa järjestelmällisen laiminlyönnin uhriksi. Kuvituskuva.Pieni lapsi joutui vanhempiensa järjestelmällisen laiminlyönnin uhriksi.
Oikeus on tuominnut kantahämäläisen pariskunnan vuoden ja kahden kuukauden mittaiseen ehdolliseen vankeuteen pienen lapsensa vuosia jatkuneesta pahoinpitelystä sekä vapaudenriistosta.
Poika joutui vanhempiensa toistuvan kaltoinkohtelun uhriksi jo vuoden ikäisenä. Seuraukset olivat traagiset - lapsi nälkiintyi ja hänen psyykkinen ja motorinen kehityksensä jäivät pahasti jälkeen. Lapsi ei myöskään osannut nelivuotiaana juurikaan puhua. Hän ei edes tiennyt, mitä sanat ”isä” ja ”äiti” tarkoittavat.
Jätesäkki lakanana
Pienen pojan järkyttävä kohtalo paljastui neuvolan tehtyä asiasta lastensuojeluilmoituksen. Sosiaaliviranomaisten mentyä kotikäynnille selvisi, että lasta oli pidetty lukittuna omassa huoneessaan jopa 15 tuntia vuorokaudessa. Tätä oli jatkunut vuoden verran.
Ankean huoneen ovi oli teljetty laudalla yöksi ja lapsen päiväunien ajaksi. Huoneessa oli parisänky, jossa lakanoiden sijaan oli maalarinteipillä kiinnitetyt jätesäkit. Mitään vuodevaatteita ei sängyssä ollut. Lattialle oli laitettu likaiset patjat putoamissuojiksi.
Huoneessa oli kaksi pientä tyhjää kirjahyllyä. Muovisessa lelulaatikossa oli pehmoleluja, joiden päällä pari lastenkirjaa.
Missään muualla ei ollut mitään leluja tai lastenkirjoja. Sen sijaan keittiössä oli runsaasti tyhjiä olutpakkauksia ja -tölkkejä sekä viinipulloja. Olohuoneessa oli useita täysiä viinapulloja.
Sosiaaliviranomaiset ottivat lapsen mukaansa kiireellisesti sijoitettavaksi. Asiasta tehtiin myös rikosilmoitus poliisille.
Ilman läheisyyttä
Selvisi, että vanhemmat olivat laiminlyöneet lapsensa perushoidon lähes koko tämän elinajan.
Kaltoinkohtelu oli ollut paitsi fyysistä myös psyykkistä. Aktiivisena emotionaalisena kaltoinkohteluna pidettiin muun muassa lapsen sosiaalisten kontaktien rajoittamista, vähättelyä ja nöyryyttämistä.
Lapsella ei ollut ikätasoisia kavereita eikä häntä viety päiväkotiin tai muuhun hoitopaikkaan.
Passiivisena emotionaalisena kaltoinkohteluna pidettiin lämmön, läheisyyden ja hoivan rajoittamista. Esimerkiksi kotikäynnin yhteydessä äidillä ei huomattu mitään oma-aloitteista vuorovaikutusta lapseen.
Lasten oikeuspsykiatrian työryhmän arviossa todettiin, että lasta oli pidetty rajoittuneessa ympäristössä lähes kolmasosan elämästään. Asiantuntijoiden mukaan kaltoinkohtelu on lapselle psyykkisesti hankalampaa, kun kohtelu tulee omien vanhempien taholta.
Epäiltiin myös, että lapsi olisi altistunut tupakalle ja alkoholille jo äidin raskauden aikana.
Lapsen todettiin kärsivän aliravitsemuksesta. Fyysisen ja emotionaalisen kaltoinkohtelun johdosta hänen arvioitiin tarvitsevan pitkäaikaista kuntouttavaa sijoitusta ja psykoterapiaa.
Omat toimet ensin
Kuulusteluissa isä myönsi lapsen huoneen salpaamisen. Syynä oli hänen mukaansa se, että muutoin lapsi olisi syönyt herkut jääkaapista ja rikkonut tavaroita. Puolustellessaan ja selitellessään lukitsemista isä myös totesi, ettei hän jaksanut valvoa yhtä paljon kuin lapsensa.
Kun lapsi aamuisin oli koputtanut oveen päästäkseen ulos, häntä oli käsketty odottamaan vanhempien aamutoimien ajan. Puolen tunnin aamutoimiin kuului vessassa käynti, aamukahvit ja yhdessä tupakointi. Vasta sitten lauta otettiin pois oven edestä.
– Hän olisi sillä aikaa voinut tehdä vaikka mitä, äiti perusteli avaamisen viivyttämistä.
Vanhemmat kiistivät lapsensa laiminlyönnin. He väittivät huolehtineensa tämän ravinnosta ja liikunnasta niin kuin keskimääräiset vanhemmat yleensä huolehtivat. Heidän mukaansa taitamattomuus, ymmärtämättömyys ja tietämättömyys eivät voi muodostaa perustetta rangaistukselle pahoinpitelystä.
Vanhemmat esittivät, että he eivät olleet ymmärtäneet, että lapsen lukitseminen huoneeseen oli lainvastaista. He perustelivat asiaa tämän turvallisuudella.
Ei enää mörköpelkoa
Käräjäoikeus ei selityksiä uskonut. Sen mukaan oven telkeämisessä oli enemmänkin kyse vanhempien omasta mukavuudesta kuin lapsen turvallisuudesta. Oikeus katsoi, että vanhempien toiminta oli kaikkiaan ollut hyvin moitittavaa.
Kanta-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi vuonna 1959 syntyneen miehen ja vuonna 1990 syntyneen naisen paitsi ehdolliseen vankeuteen myös maksamaan lapselleen yhteensä 10 000 euron haitta- ja kärsimyskorvaukset.
Turun hovioikeus hylkäsi hiljattain vanhempien tekemän valituksen.
Rikokset tapahtuivat syksyn 2013 ja kevään 2017 välisenä aikana. Lapsi on sijaiskodissa toipunut ja kuntoutunut yllättävän hyvin. Myös hänen painonsa on noussut normaaliksi.
Lapsi on iloinen ja sosiaalinen. Hänen puheensa ja sanavarastonsa on kehittynyt nopeasti, eikä hän enää pelkää pimeässä mörköjä sängyn alla.

RISTO KUNNAS

LÄHDE: www.iltalehti.fi 26.09.2020

Jos tämä on tapahtunut Lopella, sosiaalilautakunnan tulisi vaatia selvitys, miten asiat menivät näin pitkälle. HÄPEÄ LOPEN SOSIAALITOIMI!

Rikokset kohdistuivat pariskunnan yhteiseen, vain muutaman vuoden ikäiseen lapseen. Vanhemmat olivat laiminlyöneet lasta vuosien ajan, mikäli oli aiheuttanut lapselle monenlaisia kehityksellisiä ongelmia. Lapsi ei esimerkiksi osannut kunnolla puhua ja oli alipainoinen. Ennen kaltoinkohtelun ilmituloa vanhemmat olivat tavanneet sulkea lapsen yksin huoneeseensa jopa 15 tunnin ajaksi päivässä. Osan ajasta lapsen huoneen ovi teljettiin kiinni laudalla. Eristäminen oli jatkunut tuomion mukaan vuoden ajan. Lapsi oli tällöin 3-4-vuotias. Vaikka pariskunta tuomittiin jutussa pahoinpitelystä, heidän ei katsottu tehneen lapselleen fyysistä väkivaltaa. Rikosnimike liittyy laiminlyöntiin ja siitä lapselle aiheutuneisiin ongelmiin.
Vanhempien järkyttävä käytös omaa lastaan kohtaan valkeni viranomaisille helmikuussa 2017. Jo aiemmin lastenneuvolassa oli tehty perheestä lastensuojeluilmoitus, sillä vanhempien alkoholinkäyttö oli herättänyt huolta. Helmikuussa 2017 lapsi päätettiin kuitenkin ottaa huostaan kiireellisesti.
Perhetyöntekijä oli tuolloin vieraillut perheen kotona. Vierailun aikana oli käynyt ilmi, että vanhemmilla on tapana teljetä lasta huoneeseensa, ja että telkeäminen oli jatkunut vuoden ajan. Lapsen isä oli kertonut, että vaihtoehtoa ei ollut, sillä muuten lapsi söi jääkaapista herkut ja rikkoi tavaroita. Kotikäynnillä pantiin merkille myös, että huoneessa, johon lapsi suljettiin tuntikausiksi, oli käytännössä ainoastaan parisänky. Sängyn patjat oli vuorattu jätesäkeillä ja maalarinteipillä, eikä sängyssä ollut vuodevaatteita tai lakanaa. Sängyn molemmin puolin lattialle oli aseteltu likaiset patjat suojaamaan lasta putoamiselta. Perhetyöntekijän tekemän kirjauksen perusteella huoneessa ei ollut tämän lisäksi kuin vain muutama pehmolelu. Vierailulla merkille pantujen asioiden takia perheeseen tehtiin toinen käynti vielä saman päivän aikana. Tällä kertaa asialla oli sosiaalityöntekijä, joka kertoi vanhemmille, että lapsen telkeäminen huoneeseen on vastoin lakia ja lapsen etua. Lastensuojelun asiakirjojen mukaan lapsen isä oli närkästynyt huomiosta ja todennut, että hän ei jaksa valvoa yhtä paljon kuin lapsi. Äiti oli puolestaan sanonut, että lapsi oli suljettu huoneeseen oman turvallisuutensa takia.
Kotikäynnillä päädyttiin siihen, että lapsi sijoitetaan toiseen perheeseen, ja kiireellisesti. Asiasta tehtiin myös rikosilmoitus. Oikeudessa saatiin selvitettyä, että virikkeettömään huoneeseen telkeämisen lisäksi vanhemmat laiminlöivät lasta muun muassa antamalla tälle liian vähän ja liian yksipuolista ruokaa. Kasvukäyrän mukaan lapsi oli ollut vanhempiensa luona asuessaan alipainoinen.
Lapsi ei myöskään saanut riittävästi liikuntaa tai mahdollisuuksia ulkoilla, eikä hänellä ollut juurikaan kavereita. Lapsella oli puheen ja kielen kehityshäiriö, eivätkä vanhemmat olleet kuljettaneet lasta säännöllisesti puheterapiaan, vaikka heitä oli neuvolassa niin ohjeistettu. Neuvolassa vanhemmat olivat itsekin kertoneet, ettei lapsen puheesta saa usein selvää. He eivät kuitenkaan olleet huolestuneita asiasta.
Neuvolassa oli pantu merkille myös, että lapsen kehityksessä oli kokonaisuudessaan viivettä. Perheelle oli suositeltu, että lasta vietäisiin leikkikerhoon tai päiväkotiin, mikä tukisi lapsen kehitystä. Vanhemmat olivat laiminlyöneet lapsesta huolehtimisen myös tältä osin.
Lasta oli jossain vaiheessa käytetty seurakunnan järjestämässä kerhossa. Käynnit olivat kuitenkin loppuneet sen jälkeen, kun kerhon ajankohta oli siirretty aamulle. Vanhemmat olivat keskenään sopineet, ettei kerhossa enää käytäisi, sillä sen ajankohta aamuyhdeksän ja yhdentoista välillä ei "luontevasti sopinut heidän arkeensa".
Lapsen äiti kertoi oikeudessa, että hänellä oli tapana herätä noihin aikoihin, ja ettei kerho olisi sopinut perheen päivärytmiin.
Vanhemmilla oli oikeuden asiakirjojen perusteella muitakin elämänhallintaan liittyviä ongelmia. Oikeussalissa kirjallisina todisteina nähdyistä valokuvista kävi ilmi, että vaikka perheen asunto oli sinällään siisti, asunnossa oli runsaasti tyhjiä olutpakkauksia ja tölkkejä sekä tyhjiä ja täysiä viinapulloja. Neuvolassa vanhemmista tehtyjen havaintojen perusteella kaksikolla oli päihdeongelma.
Vanhemmat vetosivat muun muassa vähävaraisuuteensa. Lapsen heikkoa ravitsemusta selitettiin sillä, että perheen taloudellisesta tilanteesta johtuen ruoka ei kaikilta osin välttämättä ollut aina aivan suositusten mukaista. Niin ikään huone, johon lapsi teljettiin jopa 15 tunniksi vuorokaudessa, oli vanhempien mukaan "varustukseltaan tavanomainen" rahatilanne huomioon ottaen.
Vaikka vanhemmat olivat käräjäoikeudessa kertoneet, että lapsi oli lukittu huoneeseen yöksi ja päiväunien ajaksi oman turvallisuutensa takia, he olivat aiemmin esitutkinnassa antaneet ymmärtää, että kyse oli enemmänkin kyse heidän omasta mukavuudestaan.

Lapsen isä esimerkiksi kertoi, että oli aamulla päästänyt lapsen ulos suljetusta huoneesta vasta tehtyään aamutoimensa, eli käytyään vessassa, tupakoituaan ja juotuaan aamukahvit. Tämä siitä huolimatta, että lapsi olisi ollut huoneessa jo hereillä.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaisvanhemmat-pitivat-pikkulasta-nalassa-ja-telkesivat-huoneeseen-15-tunniksi-paivittain-petivaatteina-jatesakit-lapsi-ei-osannut-leikkia-eika-tiennyt-mita-sanat-isa-ja-aiti-tarkoittavat/7921576

Vankilaan joutaisivat tuollaiset vanhemmat. Loppi pääsi taas uutisiin. Susikoirat ja nyt tällaiset hirviöt.

Kyllä suojellaan, normaalit ihmiset joilla on normaali elämäntyyli eivät voi tässä järjestäytyneessä yhteiskunnassa toimia noin raakalaismaisesti, teippaamalla jälkeläisensa jätesäkkiin.
Kurkkuja vedetään auki päiväkodin pihoilla, joku rääkyisi heti että onhan Suomessa ennenkin puukotettu.

Meillä normaali ihminen omaa henkilöpaperit, vauvaa odottaeesa käy neuvolassa, ja vauvan ja äidin hyvinvointia seurataan neuvolassa muistaakseni monta kertaa vuodessa. Kun lapsi kasvaa seuranta siirtyy päiväkotiin ja kouluihin.

Näin tomittiin 80-luvulla, voihan olla, että se on tänä päivänä ihmisen yksityisyyteen puuttumista ja sanktioitu.

Suomessa on menty joka saralla lähelle kehitysmaita, enkä sinällään ihmettele näitä kaameita tapauksia lainkaan.

Eihän jokaisen perseen taakse riitä, avustajia ja ohjaajia. HS:n jutussa jossa ihmisten nimet tietysti keksitty, nainen kertoi selviävansä lapsensa kanssa hengissä, kun saa tarpeeksi apuja.

Laskin että hänellä oli viisi avustajaa Kelan tukien lisäksi, ei ihme että Suomi joutuu ottamaan velkaa silmät ja suut täyteen. Rankkaa meille veronmaksajille ja rankempaa tulee olemaan.