Nyt on aika tehdä asioille jotakin!
13.4 kaikissa amk:ssa joissa koulutetaan insinöörejä on tarkoitus marssia ulos kesken päivän. ON PAKKO tehdä jotain että koulutuksen ja insinööri nimikkeen arvostus säilyisi!
Tulevaisuuden näkymät ovat uhkaavia, jos toisilla paikkakunnilla on pian yli 100 % ikäryhmästä korkeakoulupaikka. Aloitusmääriä on saatava alas! Se heijastuu hyvin moneen asiaan ja näkyy parhaiten itse koulutuksessa. Valtiovallan tulisi miettiä uusia ratkaisuja koulutukseen, niitä malleja olisi kyllä tarjota, mutta ne eivät kelpaa.
Tämä on otettava vakavasti!!
13.4 kaikissa amk:ssa joissa koulutetaan insinöörejä on tarkoitus marssia ulos kesken päivän. ON PAKKO tehdä jotain että koulutuksen ja insinööri nimikkeen arvostus säilyisi!
Tulevaisuuden näkymät ovat uhkaavia, jos toisilla paikkakunnilla on pian yli 100 % ikäryhmästä korkeakoulupaikka. Aloitusmääriä on saatava alas! Se heijastuu hyvin moneen asiaan ja näkyy parhaiten itse koulutuksessa. Valtiovallan tulisi miettiä uusia ratkaisuja koulutukseen, niitä malleja olisi kyllä tarjota, mutta ne eivät kelpaa.
Tämä on otettava vakavasti!!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Olet oikeassa, että koulutuksen inflaatio on räjähtämässä käsiin. AMK -uudistus söi eniten juuri insinöörien arvostusta kentällä. Ei ennen vanhaan insinööriä kukaan vakavasti sekoittanut merkonomiin koulutuksen tasosta puhuttaessa. Vanhat tekut olivat työnantajien silmissä hyvässä huudossa.
Opetusviranomaiset ovat sitoutuneet siihen, että 70 prosentille ikäluokasta tarjotaan korkeakoulutasoinen opiskelupaikka. Siis korkeakoulu tai ammattikorkeakoulu. Yliopistojen osuus on jossain 20 prosentin kohdalla. Loput 50 prosenttia jää ammattikorkeakouluille.
Voiko joku tosissaan väittää (ja vielä perustella väitteensä uskottavasti), että uskoo 70 prosentilla ikäluokasta olevan kykyjä ja mahdollisuuksia KORKEAKOULUTASOISEEN opiskeluun? Jokainen olemme käyneet peruskoulun ja osa vielä armeijankin, joissa molemmissa olemme voineet nähdä koko ikäluokkamme taidot ja kyvyt.
Ja jos itse asiassa rehellisiä ollaan ja halutaan puhua todella korkeatasoisesta koulutuksesta ja kyvystä siihen, niin tuo em. 20 prosenttia ikäluokasta on taitojen, kykyjen ja motivaation osalta ehkä sekin liikaa aitoon korkeakoulutasoiseen opiskeluun. Käytännössä näet joka neljäs yo-opiskelija jättää näet opinnot kesken..
Kaiken kaikkiaan voimme kiittää koulutuksen inflaatiosta SDP:tä ja sen halua tasapäistää koko kansa. Eihän eliittiä saa olla...
Saa nähdä reagoivatko päättäjät millään tavalla tähän tempaukseen. Tärkeää on kuitenkin yrittää. Muuten ei mitään muutoksia saa aikaan. Liitot ainakaan eivät ole saaneet herroja järkiinsä.
Koulutuspoliittisissa linjauksissa valtiovalta on asettanut tavoitteen aloituspaikkojen lisäksi myös valmistuvien määrälle ja tästä on pidetty kiinni ammattikorkeakouluissa. Eli tasoa on pudotettu ja pudotetaan kaiken aikaa, että päästäisiin tähän järjettömään tavoitteeseen.
Tekun puolella matemaattisia aineita on helpotettu huomattavasti 80-luvun tasolta. Tämän on vahvistanut eräs pitkän linjan tekun matematiikan opettaja. Helpottaminen on pakon sanelemaa, koska tarpeeksi laadukasta opiskelija-ainesta on nykyajan aloitusmäärissä enää pieni prosentti.
Tradenomikoulutuskin alkaa olla jo vitsi, koska aloituspaikkamäärät ovat silläkin puolella naurettavan suuria, ja monessa koulussa opiskelijoilta ei vaadita oikeastaan mitään. Kaikenkarvaiset opinnäytetyötkin menevät läpi että vilahtaa.
Ymmärrän hyvin yliopistopuolen antipatiat ammattikorkeakoulujärjestelmää kohtaan. Kyllähän heidänkin tutkintonsa kokevat inflaation, jos kaikilla alkaa olla korkeakoulututkinto. Suomessahan ei ole ainakaan vielä väliä mistä koulusta tutkinto on kuten esim. Yhdysvalloissa ja Britanniassa.
Itse olen sitä mieltä, että insinööri- ja tradenomikoulutuksen aloitusmääriä voitaisiin pudottaa ainakin kolmanneksella. Insinööripuolellahan on nyt noin 10000 aloituspaikkaa ja valmistuneita on noin puolet tästä. ammattikorkeiden saadessa rahaa aloitupaikkojen mukaan, menee veronmaksajienkin rahoja iloisesti hukkaan. Samalla, kun Akavan sivuilla katselee työttömyystilastoja, ei voi muuta kuin ihmetellä vimmaa kouluttaa niin suuria määriä insinöörejä ja tradenomeja. Nämä kaksi ammattikuntaa pitävät kärkisijoja koko maan tilastoissa.
Kaikki kunnioitus ja onni insinööriopiskelijoiden tempaukselle. Hyvä, että joku tekee jotain konkreettista.
Pitäisiköhän lähteä koululle ihan vaan, että voisi lähteä pois.
Tänään oli viimeinen tentti, ja läpi meni :)
Ideahan sinänsä on hyvä, mutta kuinka ollakkaan uskon koko marssin menevän näin insinöörikoulutuksen puolella bilettämiseksi.. Meillä jo ainakin mainostetaan jatkobileitä marssin lopuksi jne. Eli kuka ottaa meidät tosissaan jos tarkoitus onkin pitää kivaa muiden kanssa.. *lähdössä itekkin baariin*
Mutta totta on, että koulussa näkee liian paljon sellaisia tyyppejä joista ei ole edes tulossa insinöörejä tai mitään muutakaan, kunhan hengailevat vain. Jos aloituspaikkoja olisi vähemmän niin kaikki eivät sisälle pääsisi.. Näin meillä.
paikallisyhdistyksen hallituksen jäsenenä haluan ottaa kantaa kommenttiisi.
Insinööriopiskelijat ovat äärimmäisen laiskoja osallistumaan mihinkään toimintaan. Porkkana ilmaisen kaljan muodossa toimii paremmin. Tai vinkki terveydenhuolto-oppilaitoksen tyttöjen mukanaolosta! Huonoimmissa tapauksissa porukka istuisi tunnollisesti tunnilla näyttäen ahkeruutta ja motivaatiota opettajille. Tällä tempauksella halutaan kerrankin näyttää omistavalle taholle (kuntayhtymä) että me emme tätä menoa kestä!
Handu pumpulla: Onko 60000 asukkaan maakunnassa tarvetta 600 aloittavalle insinöörille vuodessa? Talouskasvun pitäisi olla >10% jos olisi. Voit vastata, mitä sitten kun vain puolet valmistuu! Minä vastaan: Miksi sitten ottaa edes mukaan niitä puolta porukkaa. Samat varat paremman puolen käyttöön on kokonaisvaltaisesti parempi kuin nykyinen tuhlaus.
No eihän tuo ole ideana yhtään järkevä kävellä ulos kesken päivän mielenilmaisuna. Eihän sillä voi olla mitään vaikutusta mihinkään muuhun kuin vahvistamaan kiihkeimmin asiaa ajavien opiskelijoihin propagandistiseen ajatteluun.
Myönnän kyllä, että nykyisellään insinööri titteli on kohdannut inflaation, mutta arvokeskusteluihin vastaisin näin. Se on aivan omasta itsestään kiinni miten alat saamaan arvostusta työelämässä, ei sitä arvostusta saa automaattisesti istumalla neljävuotta koulussa.
Nykyinen insinöörikoulutus (omakohtainen kokemus/tuntuma) ei vastaa hyvin työelämän tarpeita. Esim. minun alalla rakennusinssi ei kyllä ole työmaalla saman veroinen kuin rakennusmestari, jolla on käytännön ote hommiin.
Minusta tämä teknikkotasoinen koulutus on palautettava, jolloin varmasti vähennämme ins tutkinnon aloittaneita.
ugh olen puhunut sen mitä jaksoin....
Aivan oikeassa. Koko AMK -uudistus epäonnistui, koska unohdettiin se, mitä varten ko. koulut perustettiin eli tuottamaan kullekkin alueelle osavaa työvoimaa käytännön tehtäviin. Siis EI KANSAIVÄLISESTI EIKÄ EDES KANSALLISESTI VAAN ALUEELLISESTI!
Teknikkokoulutusta on elinkeinoelämän ja viisaimman virkamieskunnan toimesta vaadittu takaisin alusta asti! Samalla todella voitaisiin pienentää insinöörikoulutuksen määrää.
Insinööripuolella sentään opettajien "laatu" oli jo tekuissa aika korkealla tasolla ennen siirtymistä AMK -järjestelmään. Tämä on pelastanut osan tekniikan AMK -opetuksen uskottavuutta. Samaa ei voi sanoa kaupallisen puolen opettajista. Tradenenomikouluksessa on aivan vääriin mielikuviin ja taitoihin valmistautuvia opiskelijoita ja opettajia. Ja työelämää tuntemattomat opettajat vielä markkinoivat koulutuksen tuomia valmiuksia epätotuudenmukaisesti.
Sama juttu, kun pienelläkin rakennustyömaalla tarvitaan mestari hoitamaan käytännön työnjohtoa ja juoksevia asioita, niin pienet palvelualan yritykset tarvitset henkilön hoitamaan liikettä vastuullisesti. Tähän hommaan tradenomit olisivat sopivia, mutta valitttavasti koulun antama kuva tutkinnosta johtaa siihen, että em. työ ei kiinnosta. Kaikista pitäisi tulla kv-kaupan osaajia ja päällikkötittelillä isoon firmaan korkealla palkalla. Tosiasiassa kuitenkin 90 prosenttia Suomen yrityksistä työllistää 1-10 henkilö ja juuri näiden yritysten vetäjille tulisi saada amk-tasoisia jatkajia. Idioottimaista, että juhlapuheissa ja markkinointiviestinnässä koulutetaan "korkeakoulutasoisesti huippuosaajia vaativiin asiantuntija- ja johtotehtäviintehtävin", kun itse tunnustetaan väitteen mielipuolisuus. Fakta kuitenkin on, että suurissa firmoissa näitä tehtäviä on vain muutamille ja lisäksi koulutustasovaatimus ei pääsääntöisesti aivan kohtaa näissä tehtävissä amk-tutkinnon suorittaneiden kanssa. Pienissä yrityksissä näitä tosissaan vaativia tehtäviä olisi tarjolla, mutta ne eivät kiinnosta em. syistä.
Onko koulutusjärjestelmässä vai oppilaissa vikaa. Vai kummassakin?
Kirjotit asiaa! Itse tiedän teknikkokoulutuksen arvon häviämisen. Omana aikana moni päivitti teknikon tutkinnon insinööriAMK:si parissa vuodessa.
Teknikkojen koulutusta ei tosin tarvita vastaavissa määrin. Työnjohdolle on kehitetty erityisammattitutkinto, suunnittelutyöhön vaaditaan insinööri moneen tehtävään (Eu-normit).
Muuten vastaan vikaan. Alunperin vika on oppilaitoksissa jotka huomasivat voivansa olla yhtä hyviä kuin yliopistot ja houkutella väärin lupauksin nuoria opiskelemaan. Pikkukaupungin tytölle/pojalle käy kun ei tarvitse isoveljen lailla lähteä kauas opiskelemaan vaan kansainvälisen BBA tutkinnon saa naapuri kaupungin "kauppakorkeasta" joka vielä äidinaikana oli kauppakoulu. Ei kyltti pihalla tee siitä parempaa!