Tai ei edes pääse alkaan?
Milsi suhteet ei onnistu
Anonyymi
797
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
No näin naisena en enää uskalla ottaa riskiä. Vaikka mies alussa olisi ihastunut ja rakastunut, sanoisi olevansa kunnollinen ja haluavansa tehdä osansa yhteisen onnen eteen, se unohtuu vuodessa parissa. Mies alkaa flirttailla some-naisten kanssa, kaipaa aina vaan omaa aikaa poikain kanssa, flirttailee naisille, jatkaa pornon katselua, ei enää välitä naisestaan, pitää itsestäänselvyytenä, pettää, aloittaa sivusuhteen, alkaa inhottavaksi että nainen laittaisi eron vireille hänen puolestaan...
Siksi. Ei miehet osaa rakastaa. Siksi ei suhteet ala.
Liiallinen alkoholinkäyttö miehillä oli liian iso ongelma kahdessa viimeisimmässä suhteessani.
Jonkun mielipide nykyisistä nuorista miehistä oli se, että heille luodaan liikaa odotuksia kun pitäisi pärjätä patterilelujen rinnalla. Samahan se on naisilla kun loppuunpalaneen perheenäidin pitäisi näyttää aikuisviihdetähdeltä!
Myötätuntoa, itsemyötätuntoa ja positiivisuutta tarvittaisiin enemmän ja prinsessamentaliteettia vähemmän.
Riippuu ihmisestä ja tilanteista. Alkamiseen vaikuttaa molemminpuolisuus ja uskallus ja aktiivisuus.
Miksi suhteet ei onnistu? Väitän että itsekkyyden takia. Ollaan liian minä-keskiössä, kun parisuhteessa se asenne ei toimi. Me ei voi hyvin minä-asenteella. Silloin vain minä voi hyvin. Me on laiminlyötynä.
Ihmisten pitäis tehdä valinta onko minä tärkeämpi kuin Me. Miten voi parhaiten. Kun ollaan me vai kun on minä ja jos elää suhteessa minä-asenteella, niin miten käy Meille?
Tervettä on olla suhteessa vähän itsekäs. Ilman sitä suhde ei pitkään onnellinen ole. Mutta keskiössä minä niin me-henkee vaativa suhde lahoaa nopeasti. Suhteessa on kaksi ei yksi. Kahden ajatukset, kahden mielipiteet, kahden tunteet, kahden eri ihmisen menneisyys ja eletty elämä.
Itsellä oli erään miehen kans tilanne missä hän kovasti puhui itsestään, omista fiiliksistä, näkemyksistään ja ajatuksistaa suhteessa olosta. Kuin opettais mua olettaen että oon jotenkin kokematon.
Muistan kuunnelleeni hiljaa haluamatta olla epäkohtelias ja keskeyttää. Sisäisesti kuitenkin huusin väliin: hei, mäkin olen tässä! Näe mut jo! Mullakin on tunteet ja mäkin olen saattanut kokee suhteissa yhtä ja toista! Mullakin on näkemyksiä ja tiukkoja kantoja.
Muistan kuitenkin olleeni hiljaa ja vain naurahtaneeni ääneen huvittuneena että opetatko sä mua suhteista kuin kokematonta!
En oikein kiinnostunut kertoon et kuin kova kokemus mulla jo oli alla ja en ole mikään pikkutyttö, mutta sen mun näkemysten huomioon ottaminen ois ollut viisasta ja kaikkein suurin oppi joka parisuhteissa kokeneen pitäis saada opiksi on juuri se ettei suhteet toimi ottamatta huomioon toisen ajatuksia, tunteita ja sitä että hänelläkin on mennyttä elämää takana vaikuttamassa nykyhetkiin.
Jossain vaiheessa sitten kyllästyin itseni ohittamiseen ja vähättelyyn ärtyneenä sanoen että:
”Mäkin olen vain ihminen! Mullakin on tunteet”
Eli haloo, mustakin moni
Asia saattaa tuntua vaikka miltä ja mullakin saattaa olla mielipiteitä tapahtumista. Jos kiinnostas joskus kysellä..
Niin ja sekin on tosi uuvuttavaa kun vaan toisen tunteilla on väliä.
Törmäsit tosissaan itsekkääseen tyyppiin. Ehkä hänellä oli jokin häiriö. Sinun tehtäväsi ei tietenkään ollut jäädä kynnysmatoksi, jos yritit saada äänesi kuuluviin eikä toinen ottanut onkiinsa.