Suomi oli ennen köyhä ja silti joka kylällä oli koulu.
Miten se kannatti kun nyt rikkaampanakaan ei kannata, vaan kouluja lopetetaan ja keskustassa ainut koulu ynnä muut virastot ja sivukirjastot, postit ja muut lopetettu.
Miten se kannatti kun nyt rikkaampanakaan ei kannata, vaan kouluja lopetetaan ja keskustassa ainut koulu ynnä muut virastot ja sivukirjastot, postit ja muut lopetettu.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Jotain alkajaisiksi:
Kunnilla ei ole varaa pitää nykyistä määrää kouluja yllä ja henkilökuntaa.
Monissa kunnissa on oppilaat vähentyneet. Ei saa täyttä luokkaa kokoon.
Kunnista on työikäisiä joutunut lähtemään hakemaa muualta töitä,
kun omassa kunnassa ei ole.
Veronmaksajat on vähentyneet ja rahan pitää riittää myös mm. terveyspalveuihin,
vanhushoivaan jne.
Ja kaikki on yksityistetty, jotekn kunnilla ei ole enää kunnallisesti kunnollista rakennetta edes ylläpitää asioita, jotka vielä kuuluivat kunnalle tai valtiolle. Systeemi on liian hajotettu ja hajanaionen, koska yksityistöämisellä voi pestä mm. vastuun pois valtian/kunnan käsistä jos jotain sattuu yksityisen firman toimesta.
Sekä poliitikkojen kaverit, jotka pyörittää niitä yksityisiä firmoja ja samalla tätä koko maata saa enemmän rahaa tällä systeemillä.
Pian valtion/kuntien alaisuudessa ei toimi enää mikään vaan kaikki on vain yksityisten pyörittämiä.
Kun+katsoo+tuolta+tilastokeskuksen+lukuja+väestöräkenteeseen+niin+1950+luvulla+oli+4,030+milj+henkilöä+Suomessa,+heistä+0-14+vuotiaita+30+%++siis+koululaisia+oli+jotain+1+-1,2+miljoonaa.
Kaiken syynä on ahneus. Rikkaat eivät ole tarpeeksi rikkaita. Etkö ole huomannut sitä, että rikkaat vain rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, eli kuilu vain kasvaa.
Nii , ja meiän maalaiskylässä posti 3 ruokatavarakauppaa sekä meijeri 1950 luvulla , junat ja bussit kulki Helsinkiin ja Porvooseen .- Tänä päiväna kylässä pelkkä kaljabaari , ei enään eläkeläisystävällinen jos ei autoa ole mistäs sapuskat ? Tuskin bussiin rollaattoria ottavat :(
Uskoisin, että bussiin otetaan rollaattorin kanssa. Minulla on "kokoonmenevä" ja olen päässyt aina mukaan rollaattorin kanssa.
Kiireettömät hoitojonot HUSsin alueella vaan kasvaa. Mikä on selitys syylle? Uuden tietojärjestelmän käyttöönotonongelmat! Kalliiksi tulee ns. tekniikka, joka hallitsee niin päivähoitoa kuin vanhustenhoitoakin. Sairaanhoidosta puhumattakaan.
On kallista on!
Apotin käyttöönotto on vain yksi syy. Eiköhän se ole korona, jonka takia jonot senkun kasvaa.
Toisaalta tietojärjestelmäongelmat eivät saisi hidastaa/estää hoitoonpääsyä,
johan sitä on harjoiteltu jonkun aikaa. 1-2 vuotta ?
Nimenomaan kasvavien hoitojonojen syyksi sanottiin toimimaton ja työtekijöiden opetteluaikaa vievä tietokonejärjestelmä.
Eihän sen koronnaarin takia sairaaloiden kapasiteetti ole lisääntynyt. Valmiustila hoitoon on lisääntynyt ja siellä tyhjää ovat pyörittäneet. Ei koronnaaritartunta sairaalassa hoitoa automaattisesti tarkoita.
Pitäjässä jossa asun nykyään, on ollut asukkaita 10 000 - 12 000 läpi monien vuosikymmenten. Vielä 70-luvun alussa pitäjässä oli lähes 40 koulua, niitä oli kaikilla syrjäkylilläkin. Nyt enää neljä.
Naapuri kunnassa syntynyt noin 1-2 vuodessa jo monta vuotta.
Totta.
Oikeastaan mä ihmettelen niinkuin toisinpäin. Miten hitossa silloin ollut yleensä varaa niin suuriin ja raskaisiin, sekä kalliisiin systeemeihin. Toki syitä on.
Yks suurimmista on yleinen elintason nousu. Aikanaan oikein kukaan ei tienannut mitään, töitä oli kaikille, niitä tekemällä pysyi hengissä. Elikkäs siinä suhteessa kustannukset oli pienet. Toisekseen samasta syystä syrjäkylillä oli asutusta, oppilaita kouluun ja suolanostajia kyläkauppaan.
Oikeestaan käänne agraaliyhteiskunnasta teolliseen yhteiskuntaan tapahtui jo yli sata vuotta sitten, mutta suomessa tais asia tulla akuutiksi kuuskytluvulla, kun jengi alkoi muuttaan duunien perässä kaupunkeihin. Ja kun koulutustarvein kasvoi, sekin imi porukat yliopisto jne kaupunkeihin.
Niinno, mitäpä sitä tyhjää koulua pitämään, tai ei kukaan kauppias ala tappiolla leivänkyrsiä myymään. Se oli syy ja seuraus.
Hassua muistella. Hikiällä oli aikanaan koulu joka syrjäkylällä. Lisäks kaikissa oli pikkukauppa. Kaks myymäläautoa kiersi. Kylillä oli isommat koulut, kai viis ruokakauppaa ja muitakin pikkuliikkeitä. Noh, nyt kunnan väkiluku kaksinkertaistunut. Mutta syrjäkylät kuihtuneet. Pari pikkukoulua isommilla sivukylillä, kirkolla kaks kapuppaa ja yks kauppa sivukylällä. Ihmiset ei enää viljele itse lehmiään, kaikki ostetaan kaupoista, muutenkin kulutus lisääntynyt.
Koulut, palvelut, ne on siellä, missä ihmiset on. Jos ihmiset ei rahanahneuttaan muuttais pois pöndeltä, oishan siellä sitten enenpi eloa. Elikkäs kaiken takana on loppujen lopuks ihmisten ahneus, mukavuudenhalu ja sen sellainen. Koulut ja kaupat toimii kyllä, ihmisten ehdoilla.
=DW=
Kaikki halusivat kaupunkeihin. Siksi maaseutu kuihtuu. Nyt koronan myötä on havaittavissa, ettei kaupunkien tungos välttämättä olekaan hyvä asia.
Olen samaa mieltä. Maalaiset takaisin maalle! Pienipalkkaiset palveluammateissa toimivista osa voi jäädä.
Sinne lähtevätkin nykyään isopalkkaiset etätyläliset.
Perussylttyhän on se, että Hikiöillä ei ole enää duuneja kuin kouralliselle niitä, jotka ovat jääneet jurnuttamaan koti liepeisiinsä kynsin ja hampain, osa tekohampainkin mutta nyt jo eläkkeillä.
Ou tänk jyy. Live forever.
https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/ulkomaat/nasa-ikuisti-massiivisen-supernovan-tähti-vapautti-miljardikertaisesti-energiaa-aurinkoon-verrattuna-ja-katosi/ar-BB19ESxH?li=BBr5KbI
Työ ja syntyvyys.
Osa työstä voidaan tehdä etätyönä maaseudulla, tuottava työ tapahtuu yleensä hyvien kulkuyhteyksien, raakaineitten ulottuvilla.
Kyllä maaseutu pikku paikkakunta on useimmille mieluisin paikka, toinen tykkää kivierämaasta asuin paikkana mutta yhteys luontoon on harvoilla kadonnut.
Kun suuri ikäluokka on mananmajoilla kuinka käy kunnissa joissa ei juuri ole syntyvyyttä, silloin tyhjilleen jääneet koulurakennukset on pikkujuttu. Valtava määrä rakennuskantaa tulee purku uhan alle, tällä hetkelläkin puretaan kerrostaloja, entä isot julkiset rakennukset kun on vähäinen käyttäjä määrä, kirkot ei nykyäänkään kiinnosta.
Vuonna 2050 suomen väestörakenne on kohdallaan, ei tarvita työperäistä maahanmuuttoa, silloin luulisi elämä olisi mallillaan, hyvinkin voi jos ei ole synkkämielinen.
Köyhänä aikana oli varaa pitää syrjäeuduillakin pieniä kouluja. Taperot hoitivat koulumatkansa läpi vuoden ilman kyytejä. Matkasta riippuen tuli perusannos ulkoilua, kuntoilua ja, seudusta riippuen, tottumusta maastossa liikkumiseen vaikka tulihan sitä muutenkin. Kansakoulun ruoka oli etupäässä lähitienoon raaka-aineista valmistettua. Sapuskan jakelu emaliämpäristä lapsukaisille emalikulhoihin. Syömättä ei jätetty mitään kulppaan laitettua.
Myös koulumme romanilapsukaiset olivat koulussa nauttien kouluruuan mutta sitten tuli kiire perheen luo.
Taaperoilla oli omat leivät ja maidot tai mehut mukana.
Halpaa.
Lapsukaiset myös osallistuivat ajoittain keittiötöihin ja syksyisin keräsivät marjoja koululle ( ehmä myös opettajille).
Entä koulun palkkakustannukset. Ei tarvittu kuraattoreita, avustajia eikä muitakaan ammattiymmärtäjiä vaan yksi opettaja hoiti koko plutoonan.
Kouluja lämmitettiin koksilla, öljyllä, myöhemmin sähköllä.
Sähkössä ei ollut alvia.
Vesi oli halpaa vai peräti ilmaista.
Koululla oli omat siivoojansa ja talkkarinsa, ketkä nyt on ulkoistettu eli jokin firma useimmiten huitasee kaiken. Oli siistimpää. Nykyisin, jos iltaharrasteisiin ihmiset menevät voi olla hiekkaa ja pölyä.
Koulun nurkissa ei dokailtu tai piikitetty.
Beng