Pohjimmiltaan vuoden 1944 suomalaisessa jv-divisioonassa ( 2 rykmenttiä, erillinen pataljoona, 1 kettätykistörykmentti, 1 (raskas) patteristoa, 2 tykkikomppaniaa, krh-komppania, viestipataljoona, pioneeripataljoona muut osat määrävahvuus oli 13 200 - 13 400. Mutta divisioonien, samoin kuin prikaatien määrävahvuuksissa oli suuria eroja.
Tyyppiesimerkki tulee Syvärin suunnan VI Armeijakunnasta:
17.Divisioona: 12 266
8.Divisioona: 13 534
5.Divisioona: 17 043
15.Prikaati: 8 268
20.Prikaati: 5 192
VI Armeijakunta ja suoraan alisteiset: 6 102
yhteensä VI AK: 64 405
niiden lisäksi koulutettavia 3 637 ja työjoukoissa 2261 (kirjoissa 1647)
Kirjavahvuuksissa:
17.D: 11987
8.D: 15 008
5.D: 16 115
15.Pr: 7948
20.Pr: 4846
VI AK: 6073
yhteensä VI AK: 61 975
Tyyppiesimerkki tulee Syvärin suunnan VI Armeijakunnasta:
17.Divisioona: 12 266
8.Divisioona: 13 534
5.Divisioona: 17 043
15.Prikaati: 8 268
20.Prikaati: 5 192
VI Armeijakunta ja suoraan alisteiset: 6 102
yhteensä VI AK: 64 405
niiden lisäksi koulutettavia 3 637 ja työjoukoissa 2261 (kirjoissa 1647)
Kirjavahvuuksissa:
17.D: 11987
8.D: 15 008
5.D: 16 115
15.Pr: 7948
20.Pr: 4846
VI AK: 6073
yhteensä VI AK: 61 975
Vastaukset 24
Vanhimmat
Kannaksella 2.Divisioonan rivivahvuus kesäkuun lopulla 1944 oli suurempi kuin määrävahvuus. JR 7 ja JR 49 olivat kirjavahvuuksiltaan lähes 4 000 miehen vahvuisia ja divisioonalle oli alistettu päämajan alainen Heimopataljoona 3 (vai oliko 2), armeijakunnan tykistöä, tykkikomppanioita, sekä IV/19.Pr jne. Laatokan pohjoispuolella 5.D:lle oli alistettu tykistöä (armeijakunnan) sekä ilmeisesti muitakin yksikköjä. 15.Pr oli ilmeisesti myös saanut alisteisia yksiköitä koska määrävahvuus toista tuhatta normaalia suurempi. 20.Prikaatilla näyttää uupuneen määrättyjä yksiköitä. Normaalisti prikaatilla oli esikunta, neljä jv- pataljoonaa, 2 patteristoa tykistöä (toinen raskas), viesti-, tykki- ja krh- komppania sekä huoltomuodostelma.
Kun divisioonan kolmas rykmentti purettiin ja tilalle jäi erillinen pataljoona jäi divisioonaan divisioonan alaisiksi entisen rykmentin tykkikomppania sekö krh-komppania. Ennestään divisioonalla oli yksi tykkikomppania joten 1944 divisioonalla on ollut 2 tykkikomppaniaa ja krh-komppania. Ratkaisutaisteluissa kesällä 1944 luotiin painopisteille muutama normaalia vahvempia yhtymiä kuten Tali-Ihantalassa 18.D (6 patteristoa tykistöä) ja 6.D (komentajalle Tali-Ihantalassa käytännössä yli 2 divisioonan voimat), Vuosalmella 2.D ja U-linjalla 5.D.
Kannaksella olleen 19.Prikaatin kirjavahvuudet 30.kesäkuussa 1944:
Esikunta/EK: 116 miestä
I pataljoona: 1 042 miestä
II pataljoona: 1 024 miestä
III pataljoona: 1 038 miestä
IV pataljoona: alistettu 2.D:lle Vuosalmella
Linnoituspataljoona3: 347 miestä (Päämaja)
Krh-komppania: 159 miestä
Tykkikomppania: 175 miestä
20.Tykkikomppania: 103 miestä (III AK)
---------------------------
Kev.Psto 14: 400 miestä (Päämaja)
Kev.Psto 19: 518 miestä
II/KTR 12: 561 miestä (15.D)
----------------------------
Viestikomppania: 184 miestä
Pioneerikomppania: 251 miestä
Huoltokomppania: 260 miestä
51.Lääkintäjoukkue: 45
Kol.: 36 miestä
3 Kss.joukkuetta: yht 66
Prikaatin omien yksikköjen kirjavahvuus 4 950 miestä mutta siitä puuttuu yksi jv-pataljoona sekä toinen patteristoista. Nämä mukaanlukien olettaen pataljoonan ja patteristojen vahvuuksien olevan samat kuin muilla vastaavilla prikaati olisi ollut n. 6 500 vahvuinen (olettaen että joitakin pieniä yksiköitä ei puutu listauksesta). Tykistön patteristovahvuuksissakin suuria vaihteluja jo kalustotilanteenkin takia.
Prikaatille alistettu muita yksiköitä (Päämaja tai III Armeijakunta): 1 529. Siis melkein yhtä paljon kuin se oli menettänyt muille yhtymille.
Avaaja ei hallitse edes peruskäsitteitä.
Määrävahvuus on tietyn yksikön ns. ohjesääntövahvuus,johon pyritään. Se on kaikille saman tyypin joukoille sama.
Eri asia on rivivahvuus,joka tarkoittaa paikalla olevaa henkilöstöä,josta on pois tappiot,sairaat.lomalaiset,komennusmiehet jne.
Rivivahvuus laskee taistelujen aikana ja nousee levossa.
Käytännössä joukot ovat aina vajaavahvuisia.
Kirjavahvuus on se,josta ei ole poistettu esimerkiksi lomalaisia,lievästi haavoittuneita ja karkureita.
Kesällä 1944 Suomella tiettävästi oli 16 divisioonaa ja 6 prikaatia. Joka divisioonalla oli 2 rykmenttiä ja 1 erillinen pataljoona.
Suomella oli vuonna 1944 vain 14 jalkaväkidiviisoonaa, yksi panssaridivisioona, 5 jv-prikaatia, ratsuväkiprikaati sekä rajajääkäripataljoonia 6. Sen perään on sitten lauma erityyppisiä rannikkojoukkoja joista kasattiin lyhytkestoisia yhtymä sinne sun tänne. Älkää sekoittako niitä kesän 1941 divisioonamääriä. Silloinkin niitä prikaateja oli tosiasissa kolme: jääkäriprikaateja kaksi ja ratsuväkiprikaati. Ottakaa asioista ensin selvää ennenkuin tulette vääntämään tänne muunneltua totuuttanne.
Rajajääkäriprikaati kesällä 1944 on jossainmäärin fiktiivinen sillä sillä ei ollut mitään omaan viestiyksikköä, omaa kahden patteriston tykistöä, krh-komppaniaa. Se oli vain tuollainen kuvitteellinen prikaati. Laatokan Karjalassa olivat kaikki rajajääkäripataljoonat paitsi Rj.P 2 joka soti mm Ihantalassa.
On+väitetty+että+tavallisten+jv-pataljoonien+määrävahvuus+olisi+ollut+894+miestä.+Tämä+ei+pidä+paikkaansa.+Määrävahvuus+oli+jokaisella+prikaatilla+ja+divisioonalla+esim.+1944+mitä+olen+tsekannut+1+022+ja+monien+näitten+pataljoonien+rivivahvuus+saattoi+olla+jopa+sitäkin+suurempi+kuten+täällä+on+jo+tuotu+esille.+Luonnollisesti+taisteluissa+pitkää+olleiden+rivivahvuudet+saattoivat+laskea+välillä+hyvinkin+alas+mutta+täydennyksillä+ja+toipilaiden+palattua+rivivahvuudet+nousivat+heinäkuussa+yli+900:n+ja+joskus+lähelle+1+100+miestä.+
18.Divisioonan vahvuusilmoitus päivätty 15.heinäkuuta 1944 antaa seuraavat tiedot yksiköiden määrä-, kirja- ja rivivahvuuksista:
JR 6: määrävahvuus 3 618, kirjavahvuus 3 306, rivivahvuus 2 918 miestä
JR 48: määrävahvuus 3 618, kirjavahvuus 3 586, rivivahvuus 3 097 miestä
Er.P 28: määrävahvuus 1 022, kirjavahvuus 906, rivivahvuus 830 miestä
On otettava huomioon että kyseessä oli divisioona joka oli ollut Kannaksella suurhyökkäyksen taisteluissa alkupäivistä lähtien ja Tali-Ihantalan painopisteessa. Sen rykmentit kaikista Tali-Ihantalaan osallistuneista olivat kärkipäässä tappioiden suhteen (paljon enemmän kuin Vihman divisioonan JR 12 ja JR 35).
Viikko taistelujen laantumisen aikoihin ei rykmentit ja pataljoonat olleet siten kovinkaan rajusti alivahvuiset.
"Viikko taistelujen laantumisen aikoihin ei rykmentit ja pataljoonat olleet siten kovinkaan rajusti alivahvuiset."
Ja lisäksi on muistettava se että rivivahvuutta kirjavahvuudesta pudottavissa lukemissa oli myös komennuksella olleet. Sairaalloissa olevista yli puolet tuli yksikköihin 6 viikkoa haavoittumisensa jälkeen. Sairaana olleista vielä nopeammin.
Jatkokommentti: koko 18.Divisioonan esikunnan ja yksiköiden määrävahvuudet 14 929, kirjavahvuus 13 813 ja rivivahvuus 12 463. Kirjavahvuuden ja rivivahvuuden eron selittää:
- lomalla 80
- komennuksella 276
- sairaalassa 891
- kadonnut 1
- karkurina 182 (joista kahta tykkimiestä ja kolmea pst-miestä lukuunottamatta kaikki jalkaväkirykmenteistä tai erillisestä pataljoonasta
Laskehan 17.D rykmenttien karkurit samantien!
Munsalan souturit eli varsinaiset sotilaskarkurit, TOP 12 oli tässä järjestyksessä
Kulomaan Käpykaartiin? -kirjan mukaan, sivulta 341
1. Närpiö 120
2. Munsala 85
3. Korsnäs 67
4. Koivulahti 57
5. Vaasa 43
6. Oravainen 32
7. Raippaluoto 28
8. Mustasaari 28
9. Vöyri 28
10. Pietarsaari 25
11. Siinpyy 22
12. Maalahti 20
Lisäksi vähintään 10 karkuria: Luoto, Petolahti, Sulva, Pietarsaari, Uusikaarlepyy ja Kristiinankaupunki.
"Matkalaiset olivat etupäässä rintamajoukoista tai muualle sijoitetuista yksiköistä karanneita, lomilta, sairaalasta tai toipumislomalta palaamatta jääneitä ja kesällä palvelusmääräyksen saaneita vanhempia miehiä. Esimerkiksi Närpiössä kesäkuussa palvelusmääräyksen saaneista noin neljästäkymmenestä vv. 1907-1908 syntyneestä vain kymmenen kerrottiin noudattaneen kutsua."
Kyllä oli vähissä miehet Närpiössäkin... vai oliko ne miehen kuvia?
Jukka Kulomaan Käpykaartiin? -väitöskirjan sivulla 342 kerrotaan kesällä 1944 Närpiöstä kutsutun 40 1907-1908 syntynyttä miestä aseisiin ja vain kymmenen noudatti kutsua!
Sivulla 343:
"Erään alun perin Pietarsaaressa kootun tykkipatterin postin erikoistarkkailu paljasti, että yksikössä oli keskusteltu jo toukokuussa (1944 lisäys tämän kirjoittajan) yleisesti Ruotsiin menosta ja myös suunniteltu tällaisia hankkeita, koska taistelua "Hitlerin puolella" pidettiin turhana. Suurelta osin ruotsinkielisen 17. Divisioonan postissa pantiin merkille heinäkuussa (1944) "sangen räikeää epäisänmaallisuutta: isänmaakäsitteelle nauretaan, hallituksen jäseniä solvataan, kotiväkeä kehotetaan pakenemaan Ruotsiin, jonne luvataan tulla itse perässä... Katkeruuden ja karkuruuden eräänä katalysaattorina pidettiin ruotsinkielisten asevelvollisten sijoittamista suomenkielisiin yksiköihin, joissa nämä olivat joutuneet syrjittyyn asemaan."
Tämä Suomen "isänmaallisuusvyöhyke" eli Suomen ruotsalaisten asuttama rantakaistale on noin 300 km pätkä Vaasan kahtapuolen eli Kokkolasta Kristiinankaupunkiin ja siitä hieman ohi eli aina Siipyyhyn saakka.
Ruotsinkielinen Pohjanmaa
http://aijaa.com/OA1LwU
Kummallista ettei länsirannikon ruotsinkielisten sotilaskarkuruudesta 1944-45 Ruotsiin ole tehty perusteellista tutkimusta, ei ainakaan suomeksi.
Hurrit lipesi käpykaartiin.
Divisioonien ja prikaatien määrävahvuuksiin vaikutti se mikä oli niihin liitettyjen yksiköiden määrä ja niiden aseistus. Jv-pataljoonilla käytännössä kaikilla oli määrävahvuus 1 022 ja raskailla krk-komppanioilla 156 (6 kpl 120 mm heitintä), tosin myös lukema 165 on joissakin komppanioissa. Tykki- eli pst-komppanioiden vahvuudet riippuivat kaluston koosta ja lukumäärästä. Samoin pioneeri- ja viestipataljoonien /komppanioiden vahvuudet vaihtelivat jonkin verran. Pioneeripataljoona 33:n ja 31:n määrävahvuus 582 (sama useissa muissakin pataljoonissa). VK/19.Pr:n (viestikomppania) 185 ja viestipataljoonien 435-440. Kenttätykistöpatteristojen määrävahvuuksissa saattoi olla lähes 200 miehen erot, suurimmillaan jopa yli 630 ja pienimmillään 430-450.
Pelkästään divisioonien tykistöyksiköiden määrissä (3, 4 vai 5 patteristoa) ja yksiköiden määrävahvuuksilla saattoi syntyä jopa 1 000 miehen eroja kokonaismäärävahvuuksilla. Keskiarvo näyttäisi divisioonilla olleen 13 200-13 300 ja prikaateilla puolet siitä n. 6 700.
Et edelleenkään ymmärrä edes peruskäsitteitä.
Ei divisioonan määrävahvuus muutu vahvennuksista mihinkään.
Rivivahvuus ja taisteluvahvuus muuttuvat.
Määrävahvuus on lähtökohta,kun joukko perustetaan.
Kun vahvuus tappioiden takia laskee, pyritään se täydennyksellä palauttamaan mahdollisimman lähelle määrävahvuutta,mutta tavoittamatta se yleensä jää.
"Kun+vahvuus+tappioiden+takia+laskee,+pyritään+se+täydennyksellä+palauttamaan+mahdollisimman+lähelle+määrävahvuutta,mutta+tavoittamatta+se+yleensä+jää."
Suomen armeijan yksiköt kun ne vedettiin rintamavastuusta täydennettäväksi, huollettavaksi ja rintamareserviin olivat vuonna 1944 paljon paremmassa kunnossa kuin Saksan armeijan monet divisioonat. Niklas Zetterberg eräässä artikkelissaan käsitellessään erästä toista asiaa, keräsi aineistoa näistä 1943-44 rintamavastuussa olleista divisioonista joissa rivivahvuudet olivat sukeltaneet n. 12 000 miehestä alle 5 000 mieheen.
Suomen sodanjohto ei tapattanut omia divisiooniaan kuten itävaltalainen korpraali teki. Yhtään ainutta suomalaista pataljoonaa ei tuhottu missään "stalingradeissa" vaikka puna-armeija kuinka yritti saarrostaa.
Henrik+Meinander+ja+muutkin+historioitsijat+kernaasti+vaikenee+Suomen+ruotsalaisten+sotilaskarkuruudesta+ja+ehkä+syystäkin.+General+fron+Terjärv+eli+Frans+Uno+Fagernäskin+tunsi+syvää+häpeää+kielisoutureitten+tekosista.
Tali-Ihantala taisteluiden jälkeen viikon päästä oli jokseenkin kaikissa 18.D:n ja 11.D:n pataljoonissa rivivahvuudetkin 850-950 miestä joten höpötykset 300-500 miehen pataljoonista Suomen armeijan osalta voidaan jättää Esson baarin karvahattuosaston taistolaisten horinoiksi.
Tiedän toisaalta miksi uusisänmaalliset eivät tätä asiaa pidä esillä. Se näet osoittaisi ettei siellä Tali-Ihantalassa mitään kolminkertaisella ylivoimalla hyökkäävää vihollista ollut. 4 suomalaista pataljoonaa vastasi 9 puna-armeijan. Siis prikaati vs puna-armeijan divisioona.
Kannaksella voimasuhteet olivat kesä-heinäkuun vaihteessa 1944 luultua huomattavasti tasaväkisemmät. Torjuntavoittoon riitti ihan tavallinen normisuoritus. Ei mitään "ihmettä".
Jos prikaatissa oli perusyksiköt: esikunta/esikuntakomppania, 4 jv-pataljoonaa, 2 kenttätykistöpatteristoa, tykkikomppania (pst), krh-komppania, pioneerikomppania, viestikomppania ja huoltokolonna oli sen määrävahvuus 6500-6900 miestä riippuen lähinnä siitä mikä kalustotilanne oli kenttätykistöpatteristoissa ja tykkikomppaniassa.
1980-luvulla prikaatin miesvahvuudeksi laskettiin hieman 7169 mutta silloin siinä oli 2 it-patteria mukana. Samoin tiedustelukomppania. Viime sotien aikana it puuttui ja pataljoonilla oli jääkärijoukkue komentajan käytettävissä. Samoin ei ollut autokomppaniaa.
Määrävahvuuksien, kirjavahvuuksien, rivivahvuuksien lisäksi on vielä taisteluvahvuudet.
30.kesäkuuta 1944 oli 18.Divisioona kirjannut rykmenttien ja pataljoonien rivivahvuudet uuvuttavan 20 päivän taistelujen jälkeen:
JR 6: 41 258 1200 = 1 499 mutta lukemat käsittävät vain pataljoonat ( I, II ja III)
JR 48: 64 310 1598 = 1 972 (pataljoonat I, II ja III) sekä koko rykmentti 2 199
Er.P 28: 758
Taisteluvahvuudet:
JR 48: 1763
JR 6: 1 492
Er.P 28: 573
Kun ottaa huomioon että karkuruus kohdistui 18.Divisioonassa jokseenkin täysin rykmentteihin ja Er.P 28:iin niin yhdessä taistelutappioiden ja sairaustumisten (punatautiepidemia) ei nuo taisteluvahvuudet ja rivivahvuudet niin kamalan matalalla olleet ja parin viikon päästä vahvuudet olivat jo selvästi kasvaneet.
15.elokuuta 1944 18.Divisoonan vahvuudet:
Määrävahvuus: 14 244
Kirjavahvuus: 14 347 (siis jo suurempi kuin määrävahvuus)
Rivivahvuus: 12 729
Kirjavahvuuden ja rivivahvuuden ero: 1 618 ja johtuu seuraavista syistä:
- lomalla 74
- komennuksella 514
- sairaalassa 1 174
- kadoksissa 14
- karkurina 25
Lomalla ja komennuksella olleet lisättynä olisi vahvuus jo yli 13 300. Sairaalassa olleiden määrä lisääntynyt heinäkuun 15.päivän lukemista, vielä enemmän komennuksella olleet. Karkurisen määrä putosi (182 heinäkuun puolivälissä). Sairaalassa olleista kuitenkin suurempi osa lienee punatautitapauksia sillä haavoittumistappiot laskivat voimakkaasti heinäkuun alkupäivien jälkeen.
15.syyskuuta 1944 tulitauon alettua 10 päivää aiemmin oli 18.Divisioonan jv-rykmenttien kirjavahvuudet jo 100-150 suuremmat kuin määrävahvuudet. Esim. JR 6 kirjavahvuus 3 763. Koko divisioonan kirjavahvuuskin oli 154 suurempi kuin määrävahvuus ja sairaaloissa olleiden määrä enää 701 (vähemmistö todennäköisesti enää haavoittuneita). Kommenuksilla ja lomilla olleet lisättynä rivahvuus olisi ollut jo 13 500.