Maskihistoriaa

7.4. 19:35

– Tämä päivä on historiallinen päivä. Nyt ne rekat lähtevät liikkeelle, sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Päivi Sillanaukee kertoi Ylen A-studiossa 23. maaliskuuta.

Huoltovarmuuskeskuksen ovet avattiin ja huoltovarmuusvarastot otettiin käyttöön.

Sillanaukee ilmoitti, että terveydenhuollon kenttää varten on käytössä miljoonia kirurgisia maskeja ja satojatuhansia hengityssuojaimia.

– Eivät ne tule loppumaan, Sillanaukee vakuutti.

Suurelle yleisölle saattoi tulla turvallinen olo: ainakaan suojavarusteiden puutteeseen Suomi ei koronasodassa kaadu!

Samaa turvallisuudentunnetta pönkittivät keskeiset virkamiehet ja ministerit, jotka painottivat, että Suomen huoltovarmuusjärjestelmä on kansainvälisessä mittakaavassa ainutlaatuinen ja materiaalia on jopa selvästi enemmän kuin suunnitelmat edellyttävät.

Kansallisesta varautumisesta vastaava sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) kertoi 12. maaliskuuta Suomen olevan ”äärimmäisen hyvin” varautunut tilanteeseen sikainfluenssan jäljiltä.

– Meillä on esimerkiksi näitä hoitotarvikkeita, suojautumisvarusteita hoitohenkilökunnalle varastossa tällä hetkellä runsaasti, Pekonen rauhoitteli.

Viesti meni läpi ulkomaillakin, The New York Times kertoi Suomen istuvan kadehdittavan varautumismateriaalipinon päällä.

Nyt tähän mielikuvaan on alkanut tulla pahoja säröjä – päättäjien tilannekuva varautumisen suhteen on osoittautunut aivan liian ruusuiseksi.

Pekonen ilmoitti viime viikolla valtion hankkivan lisää suojamateriaaleja ja myönsi, että ”koronavirusepidemia on päässyt yllättämään monella sektorilla”.

Lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtajan Silja Paavolan mukaan maskeista ja jopa käsidesistä on ollut pulaa kentällä.

Paavolan mukaan puutteet voivat johtaa pahimmillaan kuolemantapauksiin, jos koronavirus kulkeutuu hoitajan mukana asiakaskäynnille.

Vanhustenhuollossa työskentelevä henkilö ihmettelee IS:lle ristiriitaisia ohjeistuksia. Ensiksi kerrottiin, ettei hengityssuojainta tarvita, kunhan on itse terve ja asiakas samoin.

Uuden ohjeistuksen mukaan suojaimia pitää käyttää: kertakäyttöisiä maskeja riittää yhtä työvuoroa kohti kaksi kappaletta.

– Voit kuvitella, minkälaisia räkäpusseja ne ovat, kun yhtä suojusta käyttää 2–4 tuntia, vanhustenhoitaja tokaisee.

Teho-osastolla koronapotilaita hoitava sairaanhoitaja kertoo niin ikään, että maski vaihdetaan kahdeksan tunnin työvuoron aikana kerran. Teholla käytetään laadukkaampia FFP3-suojaimia, ja vuodeosastolla kirurgisia suunenäsuojia. Sairaanhoitaja katsoo, että näitä parempia suojia pitäisi käyttää myös vanhustenhuollossa.

Maskeja tullaan tarvitsemaan valtava määrä.

HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen arvioi Uuden Suomen blogissaan, että Suomen sosiaali- ja terveydenhuollossa voisi kulua jopa lähes miljoona maskia päivässä.

– Ennakoidun 4–6 kuukauden kestoisen epidemian ajaksi tarvittaisiin ainakin 120–180 miljoonaa kirurgista maskia, Lehtonen avaa mittakaavaa.

Hyvinvointiala HALI ry:n mukaan ministeriön uusien ohjeiden myötä varastoissa olevat materiaalit riittävät maksimissaan viikon. Toimitukset voivat jäädä matkalle tai päätyä keinottelijoiden käsiin. Huoltovarmuuskeskuksen materiaaleja saadaan käyttöön aikaisintaan viiden viikon päästä. Silloinkin saatavuuden oletetaan olevan vähäinen.

Viime päivinä virkamiehiltä ja päättäjiltä on kuultu uusia selityksiä.

Sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Tuija Kumpulainen perusteli Ylelle suojavarusteisiin liittyviä epäkohtia ”logistisella haasteella”.

Aiemmin Kumpulainen valitteli ”tietokatkosta”, mikä johti siihen, että iso joukko suomalaisia pääsi palaamaan riskialueilta maahan ilman koronakontrollia.

Ylijohtaja Sillanaukee sanoi maanantaina Ylen A-studiossa, että suojavarusteiden käyttö on muuttunut maailmalla ”ihan toisenlaiseksi” kuin aiemmissa tartuntatautitilanteissa.

Sillanaukeen maailmankuva vaikutti menneen uusiksi parissa viikossa. Nyt maailmalla noudatetaan ”viidakon lakeja”, Sillanaukee kuvaili.

Sillanaukee kertoi, että hoitajat voisivat alkaa käyttää kotikäynneillä kankaisia suusuojaimia, vaikka niillä olisi vain ”jonkin verran” suojavaikutusta.

Suomukset putosivat maanantaina myös varautumisministeri Pekosen silmiltä.

– Suomen poikkeukselliset varmuusvarastot ovat hyvät, mutta eivät pohjattomat nekään, Pekonen kirjoitti Facebookissa.

Samalla Pekonen sysäsi vastuuta ”isoille hoivaketjuille”.

– Isojen hoivaketjujen vanhainkodeissa on todettu koronatartuntoja. Yhtenä syynä tähän on puutteet suojavarusteissa. Hoivaketjujen, kuten myös kuntien ja sairaanhoitopiirien tulisi varautua myös itse mahdollisten epidemioiden varalle, Pekonen evästi.

Pekosella voi olla pointti, mutta onko nyt oikea hetki ideologisille reviirikiistoille?

Ylen mukaan yksityiset terveysjätit ovat tarjonneet julkiselle terveydenhuollolle apuaan koronatestauksessa, mutta apu ei ole ministeriölle kelvannut.