Virtaavat pellot

Provo vai koomikko?

päästettiin puhdistamattomina suoraan jokiin etkö muista mitä tapahtui, ihmispaska siellä joissa kellui ja saastutti viljapelloilla sadon.

jätevedet kirjoitti:

päästettiin puhdistamattomina suoraan jokiin etkö muista mitä tapahtui, ihmispaska siellä joissa kellui ja saastutti viljapelloilla sadon.

Kymijoki pysyi uomassaan, joten pelloilta se tavara oli peräisin. Siitä kerrottiin radiossakin. Bakteereiden perusteella olisi voinut uida, mutta se haju piti poissa rannasta.

viljatilalla mutta mitenkä muuten multaat lietteen tai kuivalannan kuin kyntämällä tai keväällä äestämällä ettei ole niitä hajuhaittoja eikä typpi haihdu ilmaan.

Suurin osa tiloista on sitoutunut ympäristötukeen, mikä edellyttää suojakaistojen jättämistä valtaojien ja vesistöjen varsille.
Lanta sisältää paljon haisevaa metaania, hiilidioksidia ja vähän rikkidioksidia jne. Lannan kaasut voitaisiin ottaa talteen, jolloin lannoitteeksi menevä osa ei haisisi enää ja, olisi kasveille huomattavasti käyttökelpoisemmassa muodossa.
Haiseva metaani otettaisiin talteen hapettomassa tilassa (anaerobisesti) ja poltettaisiin mäntämoottorissa. Prosessissa syntyy sähköä 1/3 osa ja lämpöä 2/3, mikäli mäntämoottori pyörittää sähkögeneraattoria.
Biokaasu (metaani) voidaan polttaa myös liikenteessä esim. henkilöautojen voimanlähteenä.
Pelloilleni levitettäessä biolantaa, se ei haise, valumat vähenevät, rikkakasvit/taudinaiheuttajat kuolevat ja lannoite on tasalaatuista ja tehokasta typpi/fosfori-lannoitetta.

Tottahan on että suorakylvössä maa-aineksen huuhtoutuminen vähenee. Tosin on vielä epävarmaa kuinka paljon ja miten se vaikuttaa fosforipäästöihin.
Suorakylvössä fosfori rikastuu maan ylimpiin kerroksiin ja näin ollen saattaa huuhtoutua herkemmin.
Tutkimuksia asiasta tehdään kovasti.
Aurajoen varteen on rakennettu laskeutusaltaita, nämä toimivat ainakin pienemmän sadannan aikana. Rankoissa syyssateissa yms taitaa teho olla heikohko.
Maan kunnolla on hyvin suuri merkitys huuhtoutumalle. Hyvin ojitettu maa joka ei ole tiivistynyt pystyy pidättämään itseensä suurenkin sadannan ja näin valumat estyvät. Itse uskoisin maan rakenteella olevan suuremman merkityksen ravinnepäästöihin kuin suojakaistoilla.

Joka tapauksessa ravinnepäästöjä tulee aina olemaan. Ihan perussavessakin on huomattava määrä ravinteita vaikka sitä ei olisi lannoitettu milloinkaan.

Itämeren ongelma johtuu nykyisin suurimmaksi osaksi sisäisestä kuormituksesta ... eli 1900 luvun aikana mereen joutuneet ravinteet irtoavat pohjasedimenteistä uudelleen kiertoon.

Maatalouden ongelma muodostuu nimenomaan fosforin huuhtoutumisesta, fosforin käyttöä voidaan tehostaa erilaisilla i-seed pinnoitelluilla siemenillä ja starttifosforilla.
Nykyisilla lannoitustasoilla maiden fosforipitoisuudet laskevat, joten huuhtoumat vähenevät. Kasvi tarvitsee tietyn määrän fosforia, joten paras tulos olisi se että todella fosforiköyhällä pellolla pystyisi tuottamaan kunnon sadon. Eli olisi lannoitustapa jolla kasvi käyttäisi lannoiteessa ennetun fosforin jo samana vuonna.
Yleensä kasvi ottaa osan tarvitsemastaan fosforista lannoitteesta ja osan maaperän varannosta. Eli jos maahan laitetaan lannoiteessa 15 kg fosforia niin kasvi ottaa lannoiteesta 8 kg ja maasta 7kg. Isoilla sadoilla kasvi käyttää enemmän fosforia kuin maahan laitetaan. Kun käytetään sellaista lannoitetta josta siemen saa heti itäessään fosforia, kehittää kasvi tämän fosforin turvin hyvät juuret jotka psytyvät repimään maasta enemmän fosforia irti. Tätä voisi kutsua ympäristöteoksi?

Typen osalta en osaa sanoa kuinka suuri osa tulee maataloudesta. Esimerkiksi turun jäteveden puhdistamo pystyy poistamaan vain 30% typestä .. loppu 70% menee merelle.
Typpi ei kuulemma ole se ravinne joka aiheuttaa rehevöitymisen????
Maataloudessa periaatteena on se että kasville annetaan se määrä typpeä vuodessa kuin se käyttää. (typelle ei kuitenkaaan saa käyttää tasausjaksoja niinkuin fosforille)
Suurilla sadoilla kasvi kuluttaa yleensä enemmän typpeä kuin sille annetaan.


No tossa oli jotain yleistä asiana tiimoilta. jokainen voi miettiä omalla kohdallaan mitä voisi tehdä paremmin jotta huuhtoumat vähenevät. Kun huuhtouma vähenee se yleensä tarkoittaa sitä, että kasvi on käyttänyt ravinteet tehokkaasti hyväkseen, eikä isäntä ole maksanut kemiralle turhasta.
Jos satotaso on lähempänä kolmea tonnia kuin kuutta tonnia (ainakin eteläsuomessa)kannattaa istua hetkeksi als ja pohtia mikä on vialla. Ojitus? Ph? työmenetelmät? maan rakenne? lannoitus?

putkea pitkin päästetty paskat suomenlahteen ties kuinka kauan.
Vaikka ne tänään puhdistetaan ei ne vanhat paskat sieltä meren pohjasta minnekkään ole kadonneet.
Miksi suomenlahdella on jokakesäinen sinileväongelma.
Miksi selkämerellä, merenkurkussa sekä perämerellä ei ole sinilevää vaikka pohjanmaan ökyisännät lietettä pelloille levittää.

on. kirjoitti:

putkea pitkin päästetty paskat suomenlahteen ties kuinka kauan.
Vaikka ne tänään puhdistetaan ei ne vanhat paskat sieltä meren pohjasta minnekkään ole kadonneet.
Miksi suomenlahdella on jokakesäinen sinileväongelma.
Miksi selkämerellä, merenkurkussa sekä perämerellä ei ole sinilevää vaikka pohjanmaan ökyisännät lietettä pelloille levittää.

Lue lisää

Hyvä kysymys?????!!!

Suomen vesistöjen suurin ravinnekuormittaja on maatalous.

Pietarista ja muualta venäjältä tuleva kuormitus ei kiipeä jokia pitkin ylöspäin.

Toisekseen ei tässä likaantumisesta ole puhuttu, vaan ravinekuormista ja jokien liettymisestä, millä tarkoitan saven ja muun hienojakoisen maa-aineksen valumista jokiin.

on. kirjoitti:

putkea pitkin päästetty paskat suomenlahteen ties kuinka kauan.
Vaikka ne tänään puhdistetaan ei ne vanhat paskat sieltä meren pohjasta minnekkään ole kadonneet.
Miksi suomenlahdella on jokakesäinen sinileväongelma.
Miksi selkämerellä, merenkurkussa sekä perämerellä ei ole sinilevää vaikka pohjanmaan ökyisännät lietettä pelloille levittää.

Lue lisää

Kyllä vaan, entisaikaan kaupungeissa on tosiaan näin toimittu ja haja-asutusalueella vielä tänäkin päivänä.

Suomenlahden sinileväongelmaan löytyy vastaus täältä.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=20700&lan=fi
Ylläolevasta löytyy myös selitys pohjanlahden sinilevättömyyteen, siellä on myös mainintaa kuormittajista.

Alkuperäisessä viestissäni mainitsemallani lietteellä en tarkoittanut lietelantaa vaan yleisesti hienojakoista maa-ainesta, jolla on paha tapa tuhota esim. taimenen kutusoraikot? Vaikka tuo tietenkin on kohta merkityksetön seikka koska kyseinen kala on pian sukupuutossa (meritaimen).

No joo, alkuperäisessä viestissäni halusin kiinnittää huomiota varsinaisesti kahteen seikkaan, eli:

1. Maa-aineksen kulkeutumiseen jokiin hallitsemattomasti. Vantaanjoella jo pieni sade saa joen ruskeaksi lilluksi.

2. Vesien valumiseen esteettä jokiin, jonka seurauksena kovilla sateilla joki tulvii ja kuivina kausina vesi loppuu liki kokonaan.

sgimi kirjoitti:

Suomen vesistöjen suurin ravinnekuormittaja on maatalous.

Pietarista ja muualta venäjältä tuleva kuormitus ei kiipeä jokia pitkin ylöspäin.

Toisekseen ei tässä likaantumisesta ole puhuttu, vaan ravinekuormista ja jokien liettymisestä, millä tarkoitan saven ja muun hienojakoisen maa-aineksen valumista jokiin.

Lue lisää

Maatalous on ympäristömme suurin kuormittaja.
Matalouen osuus kieppuu n. 50 % tienoilla. Loppu jakaantuu metsätalouden, turvetuotannon, yhdyskuntajätteen ja kaukokulkeumien ja luontaisen kierrron osalle.
Tästä jatketaan !

No en hommaa, kyselen mieluummin.

Turha provosoitua kysymyksistä ja kommenteista, esittämäni asiat ovat ehkä hieman kärjistetysti esitetty, mutta niin minä ne koen, enkä varmasti ole ainoa.

Kun nyt ilmeisesti olet itse perehtynyt kyseisiin direktiiveihin ja tukiehtoihin niin mikä niissä mättää, eikö niiden puitteissa voi toteuttaa esimerkiksi kunnollisia suojakaistoja laskuojien ja pellon väliin vai mistä kiikastaa?

sgimi kirjoitti:

No en hommaa, kyselen mieluummin.

Turha provosoitua kysymyksistä ja kommenteista, esittämäni asiat ovat ehkä hieman kärjistetysti esitetty, mutta niin minä ne koen, enkä varmasti ole ainoa.

Kun nyt ilmeisesti olet itse perehtynyt kyseisiin direktiiveihin ja tukiehtoihin niin mikä niissä mättää, eikö niiden puitteissa voi toteuttaa esimerkiksi kunnollisia suojakaistoja laskuojien ja pellon väliin vai mistä kiikastaa?

Lue lisää

Kyllä se saatanan eu on jo määrännyt suojakaistat ja suojavyöhykkeet.... Eihän maajussi saa kohta enää käydä edes kusella jos ei kysy lupaa brysselistä...

Maamiez69 kirjoitti:

Kyllä se saatanan eu on jo määrännyt suojakaistat ja suojavyöhykkeet.... Eihän maajussi saa kohta enää käydä edes kusella jos ei kysy lupaa brysselistä...

Ottaako ne suojakaistat pattiin, vai v...aako ettei niitä ole vara pellonreunaan jättää?

sgimi kirjoitti:

Ottaako ne suojakaistat pattiin, vai v...aako ettei niitä ole vara pellonreunaan jättää?

Suojakaistoissa on se ongelma, että niitä pitää hoitaa, niittää ja välillä uusia. Kuitenkin niitä on tarkeä pitää, koska se on isännänkin etu, ettei maa-ainekset lähde liikkeelle virran mukana, vaan esim. nurmi monivuotisena sitoo niitä.
Kyllä ympäristötukien ehdot ovat vähentäneet huomattavasti ravinne kuormitusta vesistöihin. Tämä voidaan kuitenkin todeta tutkimuksissa viiveellä, koska vesistöjen tila ei hetkessä kohennu. Jos, ei ole suojakaistaa, lähtee isännältä useita prosentteja ympäristötuesta, riippuen vähän tarkastajasta. Tämä tekee helposti rahassa tuhat euroa, jos pinta- alaa on paljon. Sanktiolle mentäessä on todennäköistä, että tarkastaja saapuu seuraavinakin vuosina tilalle.
Mielestäni nykyinen tukijärjestelmä on hyvä ympäristön kannalta ja isännänkin. Aina parannettavaakin löytyy, tukea pitäisi suunnata bioenergian käyttöön entistä enemmän valtion suunnalta. Tästä hyötyisi koko kansantalous, ei oltaisi niin riippuvaisia kalliista saudien öljystä. Pelkääkö valtio Fortumin puolesta vai miksi bioenergiaa ei tueta enempää?
Tämä öljyn verotuksen keventäminen on hyvä asia maatiloille, mutta pitkässä juoksussa se ei sitä ole, koska se hidastaa myönteistä kehitystä ympäristön kannalta.
Sgimi otit asian hyvin esille ja muutenkin kysymyksesi on ollut hyviä. Totuus on se, että maatalous on vesistöjemme suurin kuormittaja. Parempaan suuntaan mennään koko ajan.

sgimi kirjoitti:

Ottaako ne suojakaistat pattiin, vai v...aako ettei niitä ole vara pellonreunaan jättää?

Nykyisellä tukisysteemilla ei suojakaistat ota yhtään pattiin ( koska alle 3 metrin suojakaistat lasketaan viljelyalaan ) ja muut viljelytyöt nopeutuvat mielestäni enemmän kuin suojakaistojen hoito vie aikaa , koska ei tarvitse kieli keskellä suuta tähtäillä että tippuuko koneet ojaan tai jokeen :)

Olen seurannut erään järvenlahden täyttymistä maa-aineksella ja kun ottaa huomioon valuma-alueella olevien peltojen ja turvetuotanto-alueiden osuuden kokonaispinta-alasta , vaikuttaa siltä että turpeennoston alku-aikojen lisäksi suurin syy on kuitenkin vanhat metsäojitukset ilman laskeutusaltaita tai muita katkoja ojituksessa ja suuresta virtaamasta johtuvat jokien reunojen sortumiset .
Alueella on peltoa vain ykkösprosentteja valuma-alasta ja nekin ovat pääasiassa nurmiviljelyssä , mutta silti järvi olisi ruoppausta vailla .

Haastaja kirjoitti:

Nykyisellä tukisysteemilla ei suojakaistat ota yhtään pattiin ( koska alle 3 metrin suojakaistat lasketaan viljelyalaan ) ja muut viljelytyöt nopeutuvat mielestäni enemmän kuin suojakaistojen hoito vie aikaa , koska ei tarvitse kieli keskellä suuta tähtäillä että tippuuko koneet ojaan tai jokeen :)

Olen seurannut erään järvenlahden täyttymistä maa-aineksella ja kun ottaa huomioon valuma-alueella olevien peltojen ja turvetuotanto-alueiden osuuden kokonaispinta-alasta , vaikuttaa siltä että turpeennoston alku-aikojen lisäksi suurin syy on kuitenkin vanhat metsäojitukset ilman laskeutusaltaita tai muita katkoja ojituksessa ja suuresta virtaamasta johtuvat jokien reunojen sortumiset .
Alueella on peltoa vain ykkösprosentteja valuma-alasta ja nekin ovat pääasiassa nurmiviljelyssä , mutta silti järvi olisi ruoppausta vailla .

Lue lisää

käy taas niinkuin aina ennenkin MAATALOUDESTA SAA SYNTIPUKIN MIHIN VAAN, mikä on helpompi keino sitä vihaa ja kaunaa kaupungeissa lietsoa kun käydä asiassa kun asiassa maatalouden kimppuun.

SÄÄLITTÄVÄÄ....

dfxx kirjoitti:

Suojakaistoissa on se ongelma, että niitä pitää hoitaa, niittää ja välillä uusia. Kuitenkin niitä on tarkeä pitää, koska se on isännänkin etu, ettei maa-ainekset lähde liikkeelle virran mukana, vaan esim. nurmi monivuotisena sitoo niitä.
Kyllä ympäristötukien ehdot ovat vähentäneet huomattavasti ravinne kuormitusta vesistöihin. Tämä voidaan kuitenkin todeta tutkimuksissa viiveellä, koska vesistöjen tila ei hetkessä kohennu. Jos, ei ole suojakaistaa, lähtee isännältä useita prosentteja ympäristötuesta, riippuen vähän tarkastajasta. Tämä tekee helposti rahassa tuhat euroa, jos pinta- alaa on paljon. Sanktiolle mentäessä on todennäköistä, että tarkastaja saapuu seuraavinakin vuosina tilalle.
Mielestäni nykyinen tukijärjestelmä on hyvä ympäristön kannalta ja isännänkin. Aina parannettavaakin löytyy, tukea pitäisi suunnata bioenergian käyttöön entistä enemmän valtion suunnalta. Tästä hyötyisi koko kansantalous, ei oltaisi niin riippuvaisia kalliista saudien öljystä. Pelkääkö valtio Fortumin puolesta vai miksi bioenergiaa ei tueta enempää?
Tämä öljyn verotuksen keventäminen on hyvä asia maatiloille, mutta pitkässä juoksussa se ei sitä ole, koska se hidastaa myönteistä kehitystä ympäristön kannalta.
Sgimi otit asian hyvin esille ja muutenkin kysymyksesi on ollut hyviä. Totuus on se, että maatalous on vesistöjemme suurin kuormittaja. Parempaan suuntaan mennään koko ajan.

Lue lisää

Ei suojakaistaa tarvitse hoitaa, jos ei halua. Jos menet sitä niittämään, niin silloin joudut keräämään niittämäsi kasvuston pois. Riittää kun sulla on se n. 3 m suojakaista purojen ja sitä suurempien vesistöjesi varrella.
Älä vaan erehdy hoitamaan suojakaistaasi !!
Jos uusit suojakaistasi, niin ilmoita kuntasi maataloussihteerillesi siitä !
Se siitä.
Dfxx:llä oli valitettavasti väärää tietoa asiasta.

Kyllä vain, kannan kaupasta kotiin kotimaista ruokaa, maksio mitä maksoi.

Aikoinaan ei käytetty salaojitusta eikä maatalous muutenkaan ollut niin tehokasta ja suurta kuin nykyiselläään ja mitä tulviin tulee niin ne kyllä johtuvat ojituksista, varsinkin metsien ojituksista.

Patoaminen vähentää tulvia.

Kyllä harvaanasutulla maaseudullakin rehevöitymistä tapahtuu, kovin on moni järvi ja lampi nätin vihreän kasvuston peitossa kesäisin, mutta ei se sormella osoittelemalla mihinkään korjaannu, asioille vaan pitää tehdä jotain.

sgimi kirjoitti:

Kyllä vain, kannan kaupasta kotiin kotimaista ruokaa, maksio mitä maksoi.

Aikoinaan ei käytetty salaojitusta eikä maatalous muutenkaan ollut niin tehokasta ja suurta kuin nykyiselläään ja mitä tulviin tulee niin ne kyllä johtuvat ojituksista, varsinkin metsien ojituksista.

Patoaminen vähentää tulvia.

Kyllä harvaanasutulla maaseudullakin rehevöitymistä tapahtuu, kovin on moni järvi ja lampi nätin vihreän kasvuston peitossa kesäisin, mutta ei se sormella osoittelemalla mihinkään korjaannu, asioille vaan pitää tehdä jotain.

Lue lisää

Salaojitushan on tehokas virtauksen jarruttaja , koska vesi joutuu suodattumaan maan lävitse .

Haastaja kirjoitti:

Salaojitushan on tehokas virtauksen jarruttaja , koska vesi joutuu suodattumaan maan lävitse .

Niinhän tuo tietysti olisi, mikäli salaojaputket olisivat riittävän syvällä, eivätkä aivan pinnassa.

sgimi kirjoitti:

Niinhän tuo tietysti olisi, mikäli salaojaputket olisivat riittävän syvällä, eivätkä aivan pinnassa.

maanpinnasta mitaten arvelet salaojaputkien olevan?