Uteliaisuuttani kysyn, miksi kirjoittelette näitä runotekstejä?
-Toivotko ehkä että ihastus tunnistais sut?
-Kirjoitatko lähinnä tunteenpurkukeinona itsellesi?
-Onko sulla tietoa siitä, että sun ihastus seuraa palstaa todellisuudessa?
Sana on vapaa.
-Toivotko ehkä että ihastus tunnistais sut?
-Kirjoitatko lähinnä tunteenpurkukeinona itsellesi?
-Onko sulla tietoa siitä, että sun ihastus seuraa palstaa todellisuudessa?
Sana on vapaa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Runoja on kiva lukea ja myös ehkä omia runoja sinne laittaa. Fiilistellä, mutta en kyllä uskalla toivoa, että hän niitä lukisi tai minuun niitä liittäisi
Tunteiden purkamista ja mukava lukea kauniita tekstejä
Järjetön toive siitä, että voisi ihastukseni olla täällä... Ja purkaa raskasta sydäntäni kun niin palvon ja rakastan häntä, mutta en voi kenellekään sitä julistaa, vaikka haluaisin torilla hänelle rakkauttani todistaa ❤
Minusta on vaan kiva lukea muiden runoja ja joskus tulee olo, että: "Kirjoitanpa itekki jotain" . Sitten sitä alkaa näpyttelemään. Monesti silloin, jos ei uni tule.
Tunteita puran ja muiden tekstejä luen. Aika ihme sattuma olisi, jos hän näitä lukisi.
Leikin joskus ajatuksella että hän kirjoittaisi täällä minulle ja minä vastaan hänelle. Vaikka tiedostan ettei hän täällä palstalla todellakaan käy, niin silti joskus hetken aikaa uskon sen todeksi.
Kai sen ymmärrät, ett tää on yliluonnollista
Niin on, tämä maaginen rakkaus ja vetovoima jo vuosien takaa välillämme ❤
Itse kirjoitan tänne, kun hänelle niiden laittaminen voisi maksaa loppu elämäni.
Hän ei ole nainen joka täällä kävisi.
En usko että kaipaa elämäänsä mitään sellasta mitä tämä palsta tarjoaa.
Välillä, kun katson häntä silmiin, tulee tunne, että hän on tunnistanut tilanteemme viesteistä.
Tunnistanut tapani kirjoittaa.
Sitten palaan taas todellisuuteen.
En koskaa tahdo loukata hänen sisintään, kirjoitankin vain siitä mitä itse tunnen.
Helpottaakseni omaa ääriään myöten olevaa sieluani.
Miksi et usko hänen käyvän täällä?
Ei voi tietää. Minustakaan ei varmasti uskoisi että täällä käyn, mutta itselleni, kuten varmasti monelle muullekin tämä palsta yksi ainoita paikkoja johon voin purkaa niitä asioita ja sanoja, jotka vain hänen tahtoisin tavallaan tietävän. Minullekin niiden kertominen maksaisi luultavasti ainakin ystävyyden, sillä en usko hänen olevan kiinnostunut minusta romanttisessa mielessä. Itsekin välillä havahdun haaveilemasta, josko jokin teksti sittenkin olisi häneltä minulle. Kunnes herään tosiasioiden äärelle. Eli minäkään, en usko hänen seikkailevan täällä tai runoketjussa. Silti. En voi tietää. Runoilu ja kirjoittaminen keventävät sekavaa mieltä ja kaipuuta hetkeksi. On toisaalta lohduttavaa, että täältä löytyy muitakin samojen asioiden kanssa kamppailevia.