edes tulevani olemaan täällä palstalla, en aijo lähteä moiseen toivottomuuteen. Toisaalta jos olenkin niin rakastunut niin varmaan kuitenkin petän itseni aina vaan uudestaan...
Vuotta en ajatellut
Anonyymi
17<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Niin helposti aikaa vierähtää. Tänne jää jumiin ja jää jumiin omiin tunteisiinsa. Rakastan häntä, mutta tiedän sen olevan turhaa. Häntä en saa. Mun pitää pystyä unohtamaan. Ei mua varten ole ketään. Ikuisesti yksin tulen vaan olemaan. Mun elämäni suhteet taisivat mennä jo..
Nii siinä voi käydäkin täällä jumittaa elämänsä ja tunteensa. Hengitä välillä, pistä känny kiinni ja käy kurkkaamassa ikkunasta, vaatekomerosta, oven taakse tai mikä ekana tulee mieleesi. Siellä on elämä ja ehkäpä se sun kaivattusi myös.
Mun kaivattu on elävä ihminen jonka tunnen. Meidän elämä ei vaan kohtaa toiveiden osalta. En häntä voi saada ja en voi rakkauttani kertoa. En ole sitä mitä hän nyt tarvitsee. Mun on vaan unohdettava tämä.. on mulla muutakin elämää. Palstalla käyn välillä.
Tiedätkö, olen monta kertaa miettinyt, että miksi sitä ei voisi lähettää vaikka viestiä sellaiselle, jonka on kokenut itselleen tärkeäksi jossain vaiheessa elämää. Eihän hyvän jakaminenvoi loukata eikä satuttaa. Olisin itse hyvinkin otettu jos joku minua hyvällä muistaisi vielä vuosienkin jälkeen. Ensirakkaus ja sen sellaiset.
Tässä tapauksessa ei taitaisi niin käydä. Olemme keskustelleet, mutta emme täysin suoraan. Tiedän ettei se olisi hänelle nyt hyväksi. Joskus on parempi kärsiä itse ja yrittää unohtaa. Sekin on rakkautta, että suojelee toista..
Oletko varma ettet itse vain luule suojelevasi häntä? Aikamoisen sotkun olet saanut aikaan jos tunne onkin molemminpuolinen ja hän tarvitseekin sinua, älä uskottele tuollaisia itsellesi jos vain pelkäät asian todellista puolta.
Hän on sanonut ettei kaipaa sellaista suhdetta..että elämässä on muutenkin liikaa työstettävää. Siinä asiassa uskon häntä. Vaikenen asian. Tuen muuten. Jätän rakkauden piiloon.
Joo, kyllä teidän kahden pitää keskustella. Menee jo ulkopuolistenkin asiat sekasin kun pakoilette ajatuksianne ja tunteitanne.
Noinniin kuin ulkopuolisena sanon kun näytän taas olevan kuvioissa että rehellisyys on nyt se avainsana. Rehellisyys itseä ja toista kohtaan. Mitkä ovat elämän prioriteetit? Onko toisella samat prioriteetit ja toimintatavat saavuttaa haluamansa? Mikä on lopulta se, mikä toisessa viehättää? Onko valmis pyytämään ja antamaan anteeksi? Haluaako oikeanlaista ja pysyvää rakkautta toisen kanssa vaiko jatkaa Elämän ja Rakkauden leikkiä?
Ei todellakaan ole. Suojelet omaa tulkintaasi, etkö voi tulkita hänen elämäänsä, hänen tunteitaan ja hänen ajatuksiaan. Ja jos ihminen on masentunut, maailmankuva ja ajatukset vääristymät vielä enemmän. Rakkaus on totuudellisuutta ja sen mukaan tulee elää. Rakkaus ja tunteet tulisi kertoa, hän voi kärsiä tilanteesta muutenkin ja ehkä jopa enemmän kuin salaat asian. Ihmisellä on vahva intuitio ja vaistot. Toiselle voi vain aiheuttaa lisää kärsimystä ja tuskaa tuolla saksilla ja joskus jopa valveilla. Se satuttaa aina eniten. Ja asiasta todellakin tulisi keskustella suoraan, muuten siihen jää liikaa tulkinnanvaraa.
Kyllä, juurikin näin. Toinen luulee suojelevansa, mutta tekeekin oikeasti enemmän pahaa toiselle. Se toinen voi todellakin tarvita sinua kovastikin, en tiedä onko se sitten pelko joka saa asiat vääristymät ja ihmisen näkemään tilanteen väärin ja siinä onnistuu vain lisäämään tuskaa.
Asian rehellinen kohtaaminen on juuri se ydin ja se kuuluu Rakkauteen.
* toiselle voi vain aiheuttaa lisää kärsimystä ja tuskaa tuolla salailulla ja joskus jopa valheilla.
Millaista suhdetta hän ei kaipaa? Oletko leikkinyt hänellä?
Asioista kertomatta jättäminen ei ole ikinä toisen ihmisen suojelua. Siinä ihminen suojelee/ajattelee vain ja ainoastaan itseään. Inhottaa lukea tällaista.
En ole leikkinyt. En leiki koskaan kenelläkään. Suhde olisi sellainen jota kovin monet ei hyväksyisi. Eikä kyse ole varatuista. Se tuo kuormaa ja jännitettä. Se on se mitä hän ei jaksa käydä nyt läpi, kun on muutakin kuormaa elämässä.
Kyllä vaan on joskus itsensä ja toisen suojelua. Elämä ei ole mustavalkoista. On muitakin sävyjä. Joskus jopa niin paljon ettei suhteelle ole tilaa. Nykyajan versio Roomeosta ja Juliasta. Ympäristö asenteillaan syö lopulta rakkauden..
Koska tulee vuosi täyteen?