Estoniatutkimus lätsähti kuin pannukakku

Löytyi toinenkin reikä metri kertaa muutama sentti, joka on uusi, mutta kuvausryhmä jätti sen pois, koska sukellusvene törmäys olisi vesittynyt.

Tuosta pienestä reiästä kaikki olivat yhtä mieltä, että metalli väsynyt ja murtunut pohjaan kolahtaessa.

Ei taida ola mitään mystistä tässä asiassa.

Anonyymi kirjoitti:

Löytyi toinenkin reikä metri kertaa muutama sentti, joka on uusi, mutta kuvausryhmä jätti sen pois, koska sukellusvene törmäys olisi vesittynyt.

Tuosta pienestä reiästä kaikki olivat yhtä mieltä, että metalli väsynyt ja murtunut pohjaan kolahtaessa.

Ei taida ola mitään mystistä tässä asiassa.

Lue lisää

Mistä tuo tieto on peräisin?

Anonyymi kirjoitti:

Mistä tuo tieto on peräisin?

Luin uutisista, valitettavasti en muista mistä IL/IS tai YLE.

Anonyymi kirjoitti:

Luin uutisista, valitettavasti en muista mistä IL/IS tai YLE.

https://yle.fi/uutiset/3-11606094

Tämä ei ollut se minkä ensin näin, kun siinä oli kuvia reiästä, mutta löytyy sanallisesti, että sielä on enempikin noita reikiä, mitä tuossa kohu dokumentissa ei näytetä tai kerrota.

Anonyymi kirjoitti:

https://yle.fi/uutiset/3-11606094

Tämä ei ollut se minkä ensin näin, kun siinä oli kuvia reiästä, mutta löytyy sanallisesti, että sielä on enempikin noita reikiä, mitä tuossa kohu dokumentissa ei näytetä tai kerrota.

Lue lisää

Salaliittodokumentaristi jäi kiinni valheesta "housut kintuissa". Estonia "mullistava löytö" vaihtuikin "vähemmän mullistaviksi löydöiksi" kun selvisi, että Estonia pohjaa vasten olevassa kyljessä on useampia uppoamisen yhteydessä syntyneitä repeäminä. Useampi reikä vaan ei sovi törmäysteoriaan ja siksi tämä tieto jätettiin tahallisesti pois dokumentista.

Uppoamisen syy on edelleen visiirin irtoaminen ja veden pääsy autokannelle, eikä mistään muusta teoriasta ole mitään näyttöä.

Hyvä jos uppoamissyy on sinulle selvä. Sitä se ei kuitenkaan sellaisille ihmisille ole, jotka ovat lukeneet aiheesta ainoastaan virallisen tutkimusraportin. Siitä ilmenee selvästi onnettumuuden alkusyy, sekä kallistuisen ja kaatumisen syy, muttei uppoamisen syytä.
Uppoaminen edellyttää että autokannen alapuoliseen osaan laivaa pääsee vettä. Jollei olisi päässyt olisi laiva jäänyt pinnalle kellumaan, koska autokannen alapuolisen osan ilmatilavuus riittää kelluttamaan koko laivan. Syitä veden pääsyyn voi olla montakin, mutta niistä ei valitettavasti riittävästi kerrota kyseisessä raportissa. Ehkäpä siksi että syitä pidetään itsestäänselvyytenä, mitä ne laivainsseille saatavat ollakin, mutta maallikoille eivät todellakaan ole. Siksi Estonian valtio nyt päätti tutkia onnettomuutta uudestaan, eikä suinkaan minkään salaliittoteorian takia!
Ps, vaikka savupiippujen kautta olisi konehuonekin täyttynyt kokonaan vedellä, kelluisi laiva siltikin, jos osastointi olisi muuten ollut kunnossa ja toimiva. Käytännössä ei pitäisi konehuoneen täyttyä, koska sinne virtaavan veden seurauksena tilan ilmanpaine nousee tasolle mikä pysäyttää veden sisään virtaamisen, jos muut virtausreitit on tukittu onnettomuustilanteen edellyttämälle tasolle.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä jos uppoamissyy on sinulle selvä. Sitä se ei kuitenkaan sellaisille ihmisille ole, jotka ovat lukeneet aiheesta ainoastaan virallisen tutkimusraportin. Siitä ilmenee selvästi onnettumuuden alkusyy, sekä kallistuisen ja kaatumisen syy, muttei uppoamisen syytä.
Uppoaminen edellyttää että autokannen alapuoliseen osaan laivaa pääsee vettä. Jollei olisi päässyt olisi laiva jäänyt pinnalle kellumaan, koska autokannen alapuolisen osan ilmatilavuus riittää kelluttamaan koko laivan. Syitä veden pääsyyn voi olla montakin, mutta niistä ei valitettavasti riittävästi kerrota kyseisessä raportissa. Ehkäpä siksi että syitä pidetään itsestäänselvyytenä, mitä ne laivainsseille saatavat ollakin, mutta maallikoille eivät todellakaan ole. Siksi Estonian valtio nyt päätti tutkia onnettomuutta uudestaan, eikä suinkaan minkään salaliittoteorian takia!
Ps, vaikka savupiippujen kautta olisi konehuonekin täyttynyt kokonaan vedellä, kelluisi laiva siltikin, jos osastointi olisi muuten ollut kunnossa ja toimiva. Käytännössä ei pitäisi konehuoneen täyttyä, koska sinne virtaavan veden seurauksena tilan ilmanpaine nousee tasolle mikä pysäyttää veden sisään virtaamisen, jos muut virtausreitit on tukittu onnettomuustilanteen edellyttämälle tasolle.

Lue lisää

Autokannella olevan vesimassa aiheuttaman uppoaman ja kallistuman vuoksi vettä tuli autokannen yläpuolisiin osastoihin, joten mikä sitä vettä estää pääsemästä autokannen alapuolelle? Mistä kumpuaa käsitys, että autokannen alapuoliset tilat ovat joka puolelta vesitiiviitä?

Käykää joskus risteilyllä ja tutkikaa laivan rakenteita, niin ymmärrätte, että kyljellään olevaan laivaan tulee vettä ja paljon, eikä sen pääsyä estä mikään.

Eihän tuolla myrskyä ollut, ainkaan ennen keulavisiirin tippumista. Hiidenmaan suojassa oli tutkimuskomission arvion mukaan 13-18 m/s ja merkitsevä aallonkorkeus 2,5-4 m. Vasta viimeiset reilu puoli tuntia oli 16-20 m/s ja 3.5-4,5 merkitsevä aallonkorkeus.

Myrskylukemiin päästiin vasta Estonian jo upottua ja aamulla merkitsevä aallonkorkeus yli 5 m.

Ei siis myrskyä eikä mikään poikkeuksellinen aallokko keulavisiirin hajotessa. Vuosittain tulee 6-7 m merkitsevän aallokorkeuden keliä tuolla alueella ja ennätys yli 8 m.

Anonyymi kirjoitti:

Eihän tuolla myrskyä ollut, ainkaan ennen keulavisiirin tippumista. Hiidenmaan suojassa oli tutkimuskomission arvion mukaan 13-18 m/s ja merkitsevä aallonkorkeus 2,5-4 m. Vasta viimeiset reilu puoli tuntia oli 16-20 m/s ja 3.5-4,5 merkitsevä aallonkorkeus.

Myrskylukemiin päästiin vasta Estonian jo upottua ja aamulla merkitsevä aallonkorkeus yli 5 m.

Ei siis myrskyä eikä mikään poikkeuksellinen aallokko keulavisiirin hajotessa. Vuosittain tulee 6-7 m merkitsevän aallokorkeuden keliä tuolla alueella ja ennätys yli 8 m.

Lue lisää

4 metrin merkitsevä aallonkorkeus tarkoittaa lähes 8 metrisiä yksittäisiä aaltoja ja 14 solmun nopeus vasten näitä aaltoja merkitsee todella suuria hydrodynaamisia voimia vasten visiiriä. Tuona yönä se oli liikaa ja lukitukset pettivät.

Sinänsä aivan turhaa jankkaamista, koska tämä on ollut selvää jo 26 vuotta, eikä se siitä miksikään muutu. Visiirin irtoaminen on kiistaton syy onnettomuudelle, eikä millekään muulle uppoamissyylle ole edelleenkään mitään näyttöä.

Anonyymi kirjoitti:

Autokannella olevan vesimassa aiheuttaman uppoaman ja kallistuman vuoksi vettä tuli autokannen yläpuolisiin osastoihin, joten mikä sitä vettä estää pääsemästä autokannen alapuolelle? Mistä kumpuaa käsitys, että autokannen alapuoliset tilat ovat joka puolelta vesitiiviitä?

Käykää joskus risteilyllä ja tutkikaa laivan rakenteita, niin ymmärrätte, että kyljellään olevaan laivaan tulee vettä ja paljon, eikä sen pääsyä estä mikään.

Lue lisää

Kysymys oli, että miksei tuosta kerrota mitään onnettomuustutkintaraportissa, vaikka se on välttämätön edellytys laivan uppoamiselle.
Osastointi taas tulee luokituslaitoksen vaatimuksista, jollei terve järki sitä jo muutenkin edellyttäisi.

Anonyymi kirjoitti:

Kysymys oli, että miksei tuosta kerrota mitään onnettomuustutkintaraportissa, vaikka se on välttämätön edellytys laivan uppoamiselle.
Osastointi taas tulee luokituslaitoksen vaatimuksista, jollei terve järki sitä jo muutenkin edellyttäisi.

Lue lisää

Kerro lisää autokannen osastoinnista.

Anonyymi kirjoitti:

Kysymys oli, että miksei tuosta kerrota mitään onnettomuustutkintaraportissa, vaikka se on välttämätön edellytys laivan uppoamiselle.
Osastointi taas tulee luokituslaitoksen vaatimuksista, jollei terve järki sitä jo muutenkin edellyttäisi.

Lue lisää

No kyllä tämä kaikki kerrotaan tutkintaraportissa, mutta et vaan ole sitä lukenut tai ymmärtänyt.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä jos uppoamissyy on sinulle selvä. Sitä se ei kuitenkaan sellaisille ihmisille ole, jotka ovat lukeneet aiheesta ainoastaan virallisen tutkimusraportin. Siitä ilmenee selvästi onnettumuuden alkusyy, sekä kallistuisen ja kaatumisen syy, muttei uppoamisen syytä.
Uppoaminen edellyttää että autokannen alapuoliseen osaan laivaa pääsee vettä. Jollei olisi päässyt olisi laiva jäänyt pinnalle kellumaan, koska autokannen alapuolisen osan ilmatilavuus riittää kelluttamaan koko laivan. Syitä veden pääsyyn voi olla montakin, mutta niistä ei valitettavasti riittävästi kerrota kyseisessä raportissa. Ehkäpä siksi että syitä pidetään itsestäänselvyytenä, mitä ne laivainsseille saatavat ollakin, mutta maallikoille eivät todellakaan ole. Siksi Estonian valtio nyt päätti tutkia onnettomuutta uudestaan, eikä suinkaan minkään salaliittoteorian takia!
Ps, vaikka savupiippujen kautta olisi konehuonekin täyttynyt kokonaan vedellä, kelluisi laiva siltikin, jos osastointi olisi muuten ollut kunnossa ja toimiva. Käytännössä ei pitäisi konehuoneen täyttyä, koska sinne virtaavan veden seurauksena tilan ilmanpaine nousee tasolle mikä pysäyttää veden sisään virtaamisen, jos muut virtausreitit on tukittu onnettomuustilanteen edellyttämälle tasolle.

Lue lisää

"Sitä se ei kuitenkaan sellaisille ihmisille ole, jotka ovat lukeneet aiheesta ainoastaan virallisen tutkimusraportin. " Nämä ihmiset eivät onneksi osallistu onnettomuustutkintaan.
"Ehkäpä siksi että syitä pidetään itsestäänselvyytenä, mitä ne laivainsseille saatavat ollakin, mutta maallikoille eivät todellakaan ole". Raporttia ei kirjoitettu kaltaisillesi maallikoille. Se, että sinä et ymmärrä uppoamisten syitä ei vaikuta laivojen kellumiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Kerro lisää autokannen osastoinnista.

Ei autokansia osastoida, vaan niiden alapuoliset tilat.

Anonyymi kirjoitti:

"Sitä se ei kuitenkaan sellaisille ihmisille ole, jotka ovat lukeneet aiheesta ainoastaan virallisen tutkimusraportin. " Nämä ihmiset eivät onneksi osallistu onnettomuustutkintaan.
"Ehkäpä siksi että syitä pidetään itsestäänselvyytenä, mitä ne laivainsseille saatavat ollakin, mutta maallikoille eivät todellakaan ole". Raporttia ei kirjoitettu kaltaisillesi maallikoille. Se, että sinä et ymmärrä uppoamisten syitä ei vaikuta laivojen kellumiseen.

Lue lisää

Kyllä raportti nimenomaan on tarkoitettu maallikoille, esim onnettomuudessa kuolleiden omaisille sekä poliitikoille jotka päättävät myös alan lainsäädännöstä.
Todelliset ammattilaiset kyllä tajuaa ilman raporttejakin mitä tapahtui ja miten se olisi pitänyt välttää. Osa heistä tietysti toimii sen raportin kirjoittajina, eikä tietenkään lukijoina.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä raportti nimenomaan on tarkoitettu maallikoille, esim onnettomuudessa kuolleiden omaisille sekä poliitikoille jotka päättävät myös alan lainsäädännöstä.
Todelliset ammattilaiset kyllä tajuaa ilman raporttejakin mitä tapahtui ja miten se olisi pitänyt välttää. Osa heistä tietysti toimii sen raportin kirjoittajina, eikä tietenkään lukijoina.

Lue lisää

Niin kyllähän tuossa raportissa on hyvin kattavasti ja selkeästi kerrottu tapahtumien kulku, syy ja seuraukset. Pitäisi maalikonkin kyllä ymmärtää, jos vaan jaksaa vähänkään keskittyä asiaan.

Tuollainen virallinen dokumentti vaan ei ole maallikko lukijalle läheskään niin mielenkiintoinen, kuin salakuljetus-, pommi-, sukellusvene- ja agenttitarinat.

Anonyymi kirjoitti:

Niin kyllähän tuossa raportissa on hyvin kattavasti ja selkeästi kerrottu tapahtumien kulku, syy ja seuraukset. Pitäisi maalikonkin kyllä ymmärtää, jos vaan jaksaa vähänkään keskittyä asiaan.

Tuollainen virallinen dokumentti vaan ei ole maallikko lukijalle läheskään niin mielenkiintoinen, kuin salakuljetus-, pommi-, sukellusvene- ja agenttitarinat.

Lue lisää

Itse olen DI ja muutaman kurssin laivapuoltakin lukenut, joten en ihan maallikko kai. Lujuusoppia ja fysiikkaa on tullut myös luettua.

Tuota tutkimusraporttia olen lueskellut huvikseni moneen otteeseen. Selitetäänhän tuolla miten lukitukset oli nykykäsityksellä alimittaiset ja vielä suunnitelmista poiketen tehty tavallisesta laivateräksestä eikä vaaditusta paremmasta lujuusluokasta. Kerrotaan myös aallokon aiheuttamat kuormat.

On siis täysin mahdollista ja varsin todennäköistä, että visiri irtosi aallokon takia. Myös varsin todennäköistä, että autokannelle päässyt suuri vesimassa kaataa laivan nopeasti.

Mutta onko tuolla selitetty miksi Estonia kaatumisen jälkeen upposi niin nopeasti? Siis miten vesi pääsi niin nopeasti autokannen alle ja ilma pois. Löydetty reikä tuo siihen varsin paljon lisävalaistusta. Samalla tietysti herää kysymys miten ihmeessä tuollainen reikä on syntynyt ja siitä tietysti myös aukeaa uudet spekuloinnit siitä oliko visiirin irtoaminen puhdas onnettomuus. Varsinkin kun nyt tiedetään niistä sotakaluston kuljetuksista, toisin kun raporttia kirjoitettaessa.

Sinänsä varsin erikoista, että runkoa ei olisi tarkistettu jo -94/95, kun tuolla on monta kertaa sukellettu ja ROVilla kuvattu. Toki tuo reikä on silloin saattanut olla lähempänä pohjaa tai jopa sitä vasten.

Anonyymi kirjoitti:

Itse olen DI ja muutaman kurssin laivapuoltakin lukenut, joten en ihan maallikko kai. Lujuusoppia ja fysiikkaa on tullut myös luettua.

Tuota tutkimusraporttia olen lueskellut huvikseni moneen otteeseen. Selitetäänhän tuolla miten lukitukset oli nykykäsityksellä alimittaiset ja vielä suunnitelmista poiketen tehty tavallisesta laivateräksestä eikä vaaditusta paremmasta lujuusluokasta. Kerrotaan myös aallokon aiheuttamat kuormat.

On siis täysin mahdollista ja varsin todennäköistä, että visiri irtosi aallokon takia. Myös varsin todennäköistä, että autokannelle päässyt suuri vesimassa kaataa laivan nopeasti.

Mutta onko tuolla selitetty miksi Estonia kaatumisen jälkeen upposi niin nopeasti? Siis miten vesi pääsi niin nopeasti autokannen alle ja ilma pois. Löydetty reikä tuo siihen varsin paljon lisävalaistusta. Samalla tietysti herää kysymys miten ihmeessä tuollainen reikä on syntynyt ja siitä tietysti myös aukeaa uudet spekuloinnit siitä oliko visiirin irtoaminen puhdas onnettomuus. Varsinkin kun nyt tiedetään niistä sotakaluston kuljetuksista, toisin kun raporttia kirjoitettaessa.

Sinänsä varsin erikoista, että runkoa ei olisi tarkistettu jo -94/95, kun tuolla on monta kertaa sukellettu ja ROVilla kuvattu. Toki tuo reikä on silloin saattanut olla lähempänä pohjaa tai jopa sitä vasten.

Lue lisää

Ei luulisi laivapuolen DI:lle olevan vaikeaa ymmärtää veden kulkureittejä autokannen alapuolelle varsinkin tilanteessa jossa vesi täyttää tiloja autokannen yläpuolelta. Laivassahan on lukematon määrä reittejä joista pitkin vesi pääsee kulkemaan.

Myös visiirissä ja keulassa havaitut vauriot ovat aivan kiistattomia ja osoittavat että visiiri on irronnut ennen laivan uppoamista ja näin ollen aiheuttanut uppoamisen.
Vain reilu vuosi aikaisemmin Estonian "sisaralus" eli Diana 2 vaurioitui myrskyssä. Visiirin sivulukko murtui ja pohjalukko vääntyi. Kyseessä on sama keulaporttirakenne, kuin Estoniassa ja osoittaa hyvin ne ongelmakohdat ja heikkoudet mitä kyseisessä rakenteessa oli. Estoniassa vaan nuo ongelmat realisoituvat pahimmalla mahdollisella tavalla.

Anonyymi kirjoitti:

Autokannella olevan vesimassa aiheuttaman uppoaman ja kallistuman vuoksi vettä tuli autokannen yläpuolisiin osastoihin, joten mikä sitä vettä estää pääsemästä autokannen alapuolelle? Mistä kumpuaa käsitys, että autokannen alapuoliset tilat ovat joka puolelta vesitiiviitä?

Käykää joskus risteilyllä ja tutkikaa laivan rakenteita, niin ymmärrätte, että kyljellään olevaan laivaan tulee vettä ja paljon, eikä sen pääsyä estä mikään.

Lue lisää

Risteilylle kyllä pääse MUTTA ET PÄÄSE TUTKIMAAN LAIVAN RAKENTEITA.

Mikä retkenne tutkiminen rajoittuu hytisi ja Barin väliin.

Asia on juuri näin. Voin kertoa, että 20-25m/s tuuli ja 4 metrin merkitsevä aallonkorkeus keskellä Itämerta on todella raju keli. Se ei ole poikkeuksellinen, mutta tuolla kelillä ei laivalla ole mukava olla, koska aaltojen ryske ja keinunta on voimakasta.

Onnettomuusyönä Estonian matkustajista iso osa makasi hyteissään merisairaina ja yökerhossa oli ohjelma lopetettu kovan kelin vuoksi. Kaikki tuona yönä reitillä olevat laivat olivat myöhässä aikataulusta myrskyn vuoksi.

Bogskärissä meni myrskyrajakin rikki, tosin silloin oltiin vielä kotona. Laski alle 21 m/s juuri laivan lähtiessä Helsingistä.

https://cdn.fmi.fi/fmiodata-convert-api/preview/6e65a37a-dcd8-4f80-a992-54306c729568/?locale=fi

Estonian keulavisiirin irtoamisen ja uppoamisen aikana ei tutkimusraportin mukaan tuullut noin paljoa. Ennen 02:00 mikään havaintoasema ei näyttänyt yli 20 m/s tuulta. Utössä keskituuli ei havainnoissa ollut 15 m/s enempää koko yönä.

Anonyymi kirjoitti:

Bogskärissä meni myrskyrajakin rikki, tosin silloin oltiin vielä kotona. Laski alle 21 m/s juuri laivan lähtiessä Helsingistä.

https://cdn.fmi.fi/fmiodata-convert-api/preview/6e65a37a-dcd8-4f80-a992-54306c729568/?locale=fi

Estonian keulavisiirin irtoamisen ja uppoamisen aikana ei tutkimusraportin mukaan tuullut noin paljoa. Ennen 02:00 mikään havaintoasema ei näyttänyt yli 20 m/s tuulta. Utössä keskituuli ei havainnoissa ollut 15 m/s enempää koko yönä.

Lue lisää

Ei se tuuli sitä visiiriä irrottanut vaan aallot.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se tuuli sitä visiiriä irrottanut vaan aallot.

Niin. Juuri alkanut kovempi tuuli vaan ei nosta niitä suuria aaltoja, vaan niitä tuli vasta aamulla, kun Estonia oli jo pohjassa. Onhan se 4 m merkitsevä jo kova aallokko, mutta ei poikkeuksellinen. Oli Estonia tuota kovemmassa aallokossa ennenkin ollut.

Anonyymi kirjoitti:

Niin. Juuri alkanut kovempi tuuli vaan ei nosta niitä suuria aaltoja, vaan niitä tuli vasta aamulla, kun Estonia oli jo pohjassa. Onhan se 4 m merkitsevä jo kova aallokko, mutta ei poikkeuksellinen. Oli Estonia tuota kovemmassa aallokossa ennenkin ollut.

Lue lisää

Estonia oli ollut hyvin vähän noin kovassa aallokossa. Estonian aiemmilla reiteillä Vaasa-Uumaja ja Turku-Tukholma 4 metrin merkitsevä aallonkorkeus on harvinaista.

Itämerellä Tallinna-Tukholma reitillä tuollaisia aallokkoa tavataan muutaman kerran vuodessa.

Anonyymi kirjoitti:

Bogskärissä meni myrskyrajakin rikki, tosin silloin oltiin vielä kotona. Laski alle 21 m/s juuri laivan lähtiessä Helsingistä.

https://cdn.fmi.fi/fmiodata-convert-api/preview/6e65a37a-dcd8-4f80-a992-54306c729568/?locale=fi

Estonian keulavisiirin irtoamisen ja uppoamisen aikana ei tutkimusraportin mukaan tuullut noin paljoa. Ennen 02:00 mikään havaintoasema ei näyttänyt yli 20 m/s tuulta. Utössä keskituuli ei havainnoissa ollut 15 m/s enempää koko yönä.

Lue lisää

28.9.1994 klo: 02 tuuli Bogskär SW 20 m/s

Anonyymi kirjoitti:

Bogskärissä meni myrskyrajakin rikki, tosin silloin oltiin vielä kotona. Laski alle 21 m/s juuri laivan lähtiessä Helsingistä.

https://cdn.fmi.fi/fmiodata-convert-api/preview/6e65a37a-dcd8-4f80-a992-54306c729568/?locale=fi

Estonian keulavisiirin irtoamisen ja uppoamisen aikana ei tutkimusraportin mukaan tuullut noin paljoa. Ennen 02:00 mikään havaintoasema ei näyttänyt yli 20 m/s tuulta. Utössä keskituuli ei havainnoissa ollut 15 m/s enempää koko yönä.

Lue lisää

Tuon linkin takaa tiedot on vuodelta 2018

Anonyymi kirjoitti:

Tuon linkin takaa tiedot on vuodelta 2018

Niin on. Siinä on keli kun matkustin Mariellalla Hki-Tukholma. Paljon kovempi keli kuin Estonian hetkessä upottanut.

Anonyymi kirjoitti:

Niin on. Siinä on keli kun matkustin Mariellalla Hki-Tukholma. Paljon kovempi keli kuin Estonian hetkessä upottanut.

Öö... Ja matkasi Mariellalla liittyy Estoniaan miten?

Anonyymi kirjoitti:

Öö... Ja matkasi Mariellalla liittyy Estoniaan miten?

Vain siten, että joku aiemmin tuossa väitti, että Estonian upotessa oli myrsky ja eritysen suuri aallokko, vaikka 4 m merkitsevä on hyvinkin tavanomainen tuolla reitillä. Ja etten ymmärrä miten paha keli 4 m aallokko on.

Jos katsoo nyt vuoden taaksepäin pohjoisen Itämeren aaltopoijun dataa, löytyy sieltä 17 päivää, jolloin merkitsevä aallonkorkeus on ollut yli 4 m. Yli 5 m päiviä on 10 ja yli 6 m päiviä 2 ja yli 7 m päiviä 1.

Tietysti tuohon pitää vielä yhdistää aaltojen suunta, mutta ei tosiaan ollut mikään myrsky eikä erityisen paha aallokko.

Anonyymi kirjoitti:

Vain siten, että joku aiemmin tuossa väitti, että Estonian upotessa oli myrsky ja eritysen suuri aallokko, vaikka 4 m merkitsevä on hyvinkin tavanomainen tuolla reitillä. Ja etten ymmärrä miten paha keli 4 m aallokko on.

Jos katsoo nyt vuoden taaksepäin pohjoisen Itämeren aaltopoijun dataa, löytyy sieltä 17 päivää, jolloin merkitsevä aallonkorkeus on ollut yli 4 m. Yli 5 m päiviä on 10 ja yli 6 m päiviä 2 ja yli 7 m päiviä 1.

Tietysti tuohon pitää vielä yhdistää aaltojen suunta, mutta ei tosiaan ollut mikään myrsky eikä erityisen paha aallokko.

Lue lisää

"vaikka 4 m merkitsevä on hyvinkin tavanomainen tuolla reitillä."

No ei se ihan tavanomainen ole, jos 17 päivänä vuodessa sellaista esiintyy. Esiintyvyys on 4% luokkaa ja tämäkin mainitaan tutkintaraportissa.

Anonyymi kirjoitti:

Vain siten, että joku aiemmin tuossa väitti, että Estonian upotessa oli myrsky ja eritysen suuri aallokko, vaikka 4 m merkitsevä on hyvinkin tavanomainen tuolla reitillä. Ja etten ymmärrä miten paha keli 4 m aallokko on.

Jos katsoo nyt vuoden taaksepäin pohjoisen Itämeren aaltopoijun dataa, löytyy sieltä 17 päivää, jolloin merkitsevä aallonkorkeus on ollut yli 4 m. Yli 5 m päiviä on 10 ja yli 6 m päiviä 2 ja yli 7 m päiviä 1.

Tietysti tuohon pitää vielä yhdistää aaltojen suunta, mutta ei tosiaan ollut mikään myrsky eikä erityisen paha aallokko.

Lue lisää

Nähtävästi aiempi viestini onkin poistettu varmaankin kahden linkin takia. Siinä kerroin matkustaneeni 30.11.2018 Mariellalla Hki-Tukholma. Utössä tuuli 1,5 vrk 18-20 m/s ja matkan aikana merkitsevä aallonkorkeus 5-6 m ja aallot suunnasta 200.

Mariella ajoi koko yön n. 10 solmua ja oli tunnin myöhässä, vaikka oikaisi suoraan edes kääntymättä Maarianhaminan suuntaan. Silti sängyssä olisi kaivanut meripunkkaa.

Tuo oli siis paljon poikkeuksellisempi ja kovempi keli kuin Estonian upottanut, jossa kova tuuli vasta alkoi ja aallokko oli "vain" 4 m.

Anonyymi kirjoitti:

Nähtävästi aiempi viestini onkin poistettu varmaankin kahden linkin takia. Siinä kerroin matkustaneeni 30.11.2018 Mariellalla Hki-Tukholma. Utössä tuuli 1,5 vrk 18-20 m/s ja matkan aikana merkitsevä aallonkorkeus 5-6 m ja aallot suunnasta 200.

Mariella ajoi koko yön n. 10 solmua ja oli tunnin myöhässä, vaikka oikaisi suoraan edes kääntymättä Maarianhaminan suuntaan. Silti sängyssä olisi kaivanut meripunkkaa.

Tuo oli siis paljon poikkeuksellisempi ja kovempi keli kuin Estonian upottanut, jossa kova tuuli vasta alkoi ja aallokko oli "vain" 4 m.

Lue lisää

Ok. Nyt matkasi Mariellala on selvitetty.

Anonyymi kirjoitti:

Vain siten, että joku aiemmin tuossa väitti, että Estonian upotessa oli myrsky ja eritysen suuri aallokko, vaikka 4 m merkitsevä on hyvinkin tavanomainen tuolla reitillä. Ja etten ymmärrä miten paha keli 4 m aallokko on.

Jos katsoo nyt vuoden taaksepäin pohjoisen Itämeren aaltopoijun dataa, löytyy sieltä 17 päivää, jolloin merkitsevä aallonkorkeus on ollut yli 4 m. Yli 5 m päiviä on 10 ja yli 6 m päiviä 2 ja yli 7 m päiviä 1.

Tietysti tuohon pitää vielä yhdistää aaltojen suunta, mutta ei tosiaan ollut mikään myrsky eikä erityisen paha aallokko.

Lue lisää

Joo, myrsky on sellainen vähän niin kuin ihmisen keksimä virallinen nimitys kun on kovempi tuuli, sitähän voi sitten jokainen mielessään pyöritellä muutoin miten haluaa. Ilmatieteen ym. tahojen käyttämä käsite merkitsevä aallonkorkeus siis tarkoittaa että jos se on neljä metriä, silloin kaksi kertaa suurempia aaltoja esiintyy yleisesti, siis 8 metrisiä aaltoja on siellä joukossa yleisesti mutta sitä korkeampiakin siellä yleensä on, kuitenkin harvakseltaan. Ei 10 metrin aalto neljän metrin merkitsevän aallonkorkeuden vallitessa mikään mahdottomuus sekään ole.

Anonyymi kirjoitti:

Nähtävästi aiempi viestini onkin poistettu varmaankin kahden linkin takia. Siinä kerroin matkustaneeni 30.11.2018 Mariellalla Hki-Tukholma. Utössä tuuli 1,5 vrk 18-20 m/s ja matkan aikana merkitsevä aallonkorkeus 5-6 m ja aallot suunnasta 200.

Mariella ajoi koko yön n. 10 solmua ja oli tunnin myöhässä, vaikka oikaisi suoraan edes kääntymättä Maarianhaminan suuntaan. Silti sängyssä olisi kaivanut meripunkkaa.

Tuo oli siis paljon poikkeuksellisempi ja kovempi keli kuin Estonian upottanut, jossa kova tuuli vasta alkoi ja aallokko oli "vain" 4 m.

Lue lisää

Maailmalla on ollut joskus jopa hirmumyrskyksi luokiteltuja ilmoja...että kannattaako tästä jaksaa kinata 26 vuotta tapahtuneen jälkeen?
Isoisäni laivalla työskennellessään oli hirmumyrskyssä hieman eteläisimmillä vesillä 120 vuotta sitten, pitäisikö minun alkaa esittää että eihän se ollut keli eikä mikään?

Anonyymi kirjoitti:

Joo, myrsky on sellainen vähän niin kuin ihmisen keksimä virallinen nimitys kun on kovempi tuuli, sitähän voi sitten jokainen mielessään pyöritellä muutoin miten haluaa. Ilmatieteen ym. tahojen käyttämä käsite merkitsevä aallonkorkeus siis tarkoittaa että jos se on neljä metriä, silloin kaksi kertaa suurempia aaltoja esiintyy yleisesti, siis 8 metrisiä aaltoja on siellä joukossa yleisesti mutta sitä korkeampiakin siellä yleensä on, kuitenkin harvakseltaan. Ei 10 metrin aalto neljän metrin merkitsevän aallonkorkeuden vallitessa mikään mahdottomuus sekään ole.

Lue lisää

Niin, aallonkorkeuteen vaikuttaa moni muukin seikka, kuin pelkkä tuulennopeus. Pyyhkäisymatka, kestoaika ja veden / ilman lämpötilaero ovat myös merkittävässä roolissa.

Jos merkitsevä aallonkorkeus on 4 metriä, niin karkeasti arvioiden 1/100 aallosta on 8 metrinen. Siitä voi sitten päätellä, että montako tuollaista aaltoa laiva kohtaa Tallinna-Tukholma välillä kyseisten olosuhteiden vallitessa.

Anonyymi kirjoitti:

Joo, myrsky on sellainen vähän niin kuin ihmisen keksimä virallinen nimitys kun on kovempi tuuli, sitähän voi sitten jokainen mielessään pyöritellä muutoin miten haluaa. Ilmatieteen ym. tahojen käyttämä käsite merkitsevä aallonkorkeus siis tarkoittaa että jos se on neljä metriä, silloin kaksi kertaa suurempia aaltoja esiintyy yleisesti, siis 8 metrisiä aaltoja on siellä joukossa yleisesti mutta sitä korkeampiakin siellä yleensä on, kuitenkin harvakseltaan. Ei 10 metrin aalto neljän metrin merkitsevän aallonkorkeuden vallitessa mikään mahdottomuus sekään ole.

Lue lisää

Jos merkitsevä aallonkorkeus on 4 m, 10 m yksittäisiä aaltoja ei ole lainkaan. 8 m saattaa olla, mutta ne ovat äärimmäisen harvinaisia.

Pohjoisen Itämeren aaltoennätys on 8,2 m merkitsevä ja korkein yksittäinen aalto arvioidaan tuolloin olleen n. 14 m.

https://www.ilmatieteenlaitos.fi/aaltoennatykset-itamerella

Myrskyn rajana pidetään 21 m/s keskituulta Suomessa. Se toteutui vasta uppoamisen jälkeen ja hankaloitti pelastustöitä. Ennen uppoamista tuuli oli vasta alkanut koventua.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, aallonkorkeuteen vaikuttaa moni muukin seikka, kuin pelkkä tuulennopeus. Pyyhkäisymatka, kestoaika ja veden / ilman lämpötilaero ovat myös merkittävässä roolissa.

Jos merkitsevä aallonkorkeus on 4 metriä, niin karkeasti arvioiden 1/100 aallosta on 8 metrinen. Siitä voi sitten päätellä, että montako tuollaista aaltoa laiva kohtaa Tallinna-Tukholma välillä kyseisten olosuhteiden vallitessa.

Lue lisää

Ei ole noin. Jos merkitsevä aallonkorkeus on 4 m, 1/100 on 6 m ja 1/1000 on 7,4 m. 8 m on äärimmäisen harvinainen.

Aallonpituus on n. 100 m, joten noita 7,4 m aaltoja Estonia ei ehtinyt nähdä todennäköisesti ainuttukaan ennen visiirin tippumista. Tai sitten näki yhden.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole noin. Jos merkitsevä aallonkorkeus on 4 m, 1/100 on 6 m ja 1/1000 on 7,4 m. 8 m on äärimmäisen harvinainen.

Aallonpituus on n. 100 m, joten noita 7,4 m aaltoja Estonia ei ehtinyt nähdä todennäköisesti ainuttukaan ennen visiirin tippumista. Tai sitten näki yhden.

Lue lisää

Ok, hyväksytään tämä.

Tosin tämäkään ei vaikuta varsinaiseen uppoamissyyhyn, eli visiirin lukitusten pettämistä ja visiirin tippumista.

Anonyymi kirjoitti:

Joo, myrsky on sellainen vähän niin kuin ihmisen keksimä virallinen nimitys kun on kovempi tuuli, sitähän voi sitten jokainen mielessään pyöritellä muutoin miten haluaa. Ilmatieteen ym. tahojen käyttämä käsite merkitsevä aallonkorkeus siis tarkoittaa että jos se on neljä metriä, silloin kaksi kertaa suurempia aaltoja esiintyy yleisesti, siis 8 metrisiä aaltoja on siellä joukossa yleisesti mutta sitä korkeampiakin siellä yleensä on, kuitenkin harvakseltaan. Ei 10 metrin aalto neljän metrin merkitsevän aallonkorkeuden vallitessa mikään mahdottomuus sekään ole.

Lue lisää

Harvoin noita tuplakorkeita on aaltojen joukossa ja useimmin aallokko on muutenkin sekavaa, siis ei koskaa yhdensuuntaista.

Toki noita noin tuplakorkuisia siellä on perstuntumalla kerran tunnissa luokkaa...

Saahan ne Virolaiset tutkia, niiden laivahan se Estonia on.

Tosin asian juuri niin, kuin sanot, että ei se uppoamissyy siitä mihinkään muutu.

Anonyymi kirjoitti:

Saahan ne Virolaiset tutkia, niiden laivahan se Estonia on.

Tosin asian juuri niin, kuin sanot, että ei se uppoamissyy siitä mihinkään muutu.

Estline- varustamo oli aluksen omistaja tuossa vaiheessa ja se oli ruotsalais- virolainen.

Anonyymi kirjoitti:

Estline- varustamo oli aluksen omistaja tuossa vaiheessa ja se oli ruotsalais- virolainen.

Ruotsalais-Virolaisetkin saavat asiaa tutkia mielimäärin, mutta lopputulosta se ei muuta kuitenkaan. Estonia uppomisen syy on keulavisiirin irtoaminen ja se on kiistaton tosiasia.

Anonyymi kirjoitti:

Estline- varustamo oli aluksen omistaja tuossa vaiheessa ja se oli ruotsalais- virolainen.

Juridisesti alus (hylky) on kaiketi Virolaisten omaisuutta, koska se oli virolaisen varustamon omistuksessa ja Viroon rekisteröity alus. Hylky on kv-merialueella. Tuskin ruotsalaisilla on mitään intressiä itse alukseen, vaikka tietenkin onnettomuuden uhrien osalta asia koskee Ruotsiakin.

Se että onko tällä merkitystä mihinkään, on aivan toinen juttu.

Aloittaja sanoi, että se lätsähti ei lässähti.
Viittaa selvästi päähineeseen.

Anonyymi kirjoitti:

Juridisesti alus (hylky) on kaiketi Virolaisten omaisuutta, koska se oli virolaisen varustamon omistuksessa ja Viroon rekisteröity alus. Hylky on kv-merialueella. Tuskin ruotsalaisilla on mitään intressiä itse alukseen, vaikka tietenkin onnettomuuden uhrien osalta asia koskee Ruotsiakin.

Se että onko tällä merkitystä mihinkään, on aivan toinen juttu.

Lue lisää

Vaikea sanoa kenelle hylky noin juridisesti kuuluu: Onnettomuuden aikaan alus kuului Estline- varustamolle jonka omistivat yhdessä Viron valtio ESCO- konsernin kautta ja ruotsalainen Nordström&Thulin. Jälkimmäinen luopui osuudestaan v. 2000 ja samalla yhtiö yhdistyi Tallink- varustamoon sekä melko pian tämän jälkeen, eli 2001, Estline teki konkurssin. Siis omistaja lakkasi olemasta.

Anonyymi kirjoitti:

Vaikea sanoa kenelle hylky noin juridisesti kuuluu: Onnettomuuden aikaan alus kuului Estline- varustamolle jonka omistivat yhdessä Viron valtio ESCO- konsernin kautta ja ruotsalainen Nordström&Thulin. Jälkimmäinen luopui osuudestaan v. 2000 ja samalla yhtiö yhdistyi Tallink- varustamoon sekä melko pian tämän jälkeen, eli 2001, Estline teki konkurssin. Siis omistaja lakkasi olemasta.

Lue lisää

Veikkaisin, että viimekädessä omistaja on Viron valtio.

Anonyymi kirjoitti:

Veikkaisin, että viimekädessä omistaja on Viron valtio.

Onko tämä veikkauskohteena missä, en löytänyt ainakaan Veikkauksen sivuilta?

Anonyymi kirjoitti:

Onko tämä veikkauskohteena missä, en löytänyt ainakaan Veikkauksen sivuilta?

Kommenttia oli harkittu pitkään ja hartaasti.

Anonyymi kirjoitti:

Kommenttia oli harkittu pitkään ja hartaasti.

En löytänyt myöskään kommenttia aiheesta Veikkauksen sivuilta?

Kerrot nyt aluksen uppoumasta sen kelluessa, uponneen aluksen paino ja siihen vaikuttavat voimat ovat eri asia.

Anonyymi kirjoitti:

Kerrot nyt aluksen uppoumasta sen kelluessa, uponneen aluksen paino ja siihen vaikuttavat voimat ovat eri asia.

Muun muassa Titaniciin tuli oikein kunnon "reikä" 1912 tai oikeammin kaksi isoa "reikää", koska laiva upotessaan katkesi kahtia niin, että keula- sekä peräosa ovat tänäkin päivänä noin 700 metrin etäisyydellä toisistaan Atlantin pohjassa 3,8 kilometrin syvyydessä.
Estonian erilaisten attentaatti- ja muiden pommiuskovaisten on hyvä lukea ajatuksen kanssa kv. tutkintaraportin lisäksi vastausmuistio, joka annettiin Viron hallituksen esittämiin kysymyksiin vuonna 2006.
Muistio on koko raporttia lyhyempi ja ytimekkäämpi ja kertoo nimenomaan mm. sen, ettei Estonia-hylyn OIKEATA laitaa ole milloinkaan päästy tutkimaan millään menetelmällä, koska se on syvällä merenpohjan maa-ainesten peitossa.
Silti nuo tv-sarjafilmin tekijät "pääsivät" kuin jollain ihmekeinolla videoimaan juuri oikean puolen vesirajan "pikkurepeämää" ja kuinka ollakaan - juuri uppoamisen 25-vuotispäivänä eli vuosi sitten 28.9.2019. Ja tottakai tuo "sensaatiovideo" päätettiin tuoda julki täsmälleen haverin 26-vuotispäivänä eli sarjafilmin ensi-iltaan.
https://archive.is/Orpq1

Anonyymi kirjoitti:

Kerrot nyt aluksen uppoumasta sen kelluessa, uponneen aluksen paino ja siihen vaikuttavat voimat ovat eri asia.

Estonian uppouma oli onnettomuushetkellä noin 12000 tonnia. Meren pohjassa makaavaan hylkyyn vaikuttaa veden noste 1000kg / m3. Jos oletamme, että tämä kaikki on terästä, niin veden nosteen vaikutus olisi luokkaa 1500 tonnia. Eli Estonian hylky painaa noin 10000 tonnia meren pohjassa.

Tämä ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että salkkari-dokkarissa valehdeltiin ja jätettiin olennaisia asioita kertomatta. Toki tämä ei ole, yllätys, sillä muuten olisi mennyt käsikirjoitettu sukellusvenetörmäysteoria pilalle. Tosiasiat pilaavat hyvän salaliiton.

Kummallista, että virallista tutkintaraporttia syytetään valheelliseksi, mutta salkkari-dokumentteja uskotaan, vaikka ne jäävät kiinni valheesta heti alkumetreillä.

Vähän käy sääliksi kuvausryhmää, joka luuli tekevänsä oikeaa tutkimusta, mutta heidät vedettiinkin mukaan salkkarihömppään.

Anonyymi kirjoitti:

Estonian uppouma oli onnettomuushetkellä noin 12000 tonnia. Meren pohjassa makaavaan hylkyyn vaikuttaa veden noste 1000kg / m3. Jos oletamme, että tämä kaikki on terästä, niin veden nosteen vaikutus olisi luokkaa 1500 tonnia. Eli Estonian hylky painaa noin 10000 tonnia meren pohjassa.

Tämä ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että salkkari-dokkarissa valehdeltiin ja jätettiin olennaisia asioita kertomatta. Toki tämä ei ole, yllätys, sillä muuten olisi mennyt käsikirjoitettu sukellusvenetörmäysteoria pilalle. Tosiasiat pilaavat hyvän salaliiton.

Kummallista, että virallista tutkintaraporttia syytetään valheelliseksi, mutta salkkari-dokumentteja uskotaan, vaikka ne jäävät kiinni valheesta heti alkumetreillä.

Vähän käy sääliksi kuvausryhmää, joka luuli tekevänsä oikeaa tutkimusta, mutta heidät vedettiinkin mukaan salkkarihömppään.

Lue lisää

Uponnut ja vedellä täyttynyt laivan hylky painaa juuri sen verran kuin minkä tilavuuden verran se syrjäyttää vettä.
Jos veneessäsi on 80 kg painava kivi ankkurina ja ankkuroit sillä veneesi, joudut nostamaan ylös ankkurin jonka paino vedessä on noin 10 kg, vasta kun alat saada sitä veden pinnan yläpuolelle se alkaa tosissaan painaa...
Jos rakennetaan suunnilleen Estonian kokoinen teräslaatikko, pituus 150 m, leveys 25 m ja syväys 5,5 m ja tehdään se 30 mm teräslevystä, sen paino kelluvana on noin 1340 tn ja upoksissa noin 168 tn.
Ko. laivan paino upoksissa lasteineen, tankkien sisältöineen yms. on noin 3000 tn.

Anonyymi kirjoitti:

Uponnut ja vedellä täyttynyt laivan hylky painaa juuri sen verran kuin minkä tilavuuden verran se syrjäyttää vettä.
Jos veneessäsi on 80 kg painava kivi ankkurina ja ankkuroit sillä veneesi, joudut nostamaan ylös ankkurin jonka paino vedessä on noin 10 kg, vasta kun alat saada sitä veden pinnan yläpuolelle se alkaa tosissaan painaa...
Jos rakennetaan suunnilleen Estonian kokoinen teräslaatikko, pituus 150 m, leveys 25 m ja syväys 5,5 m ja tehdään se 30 mm teräslevystä, sen paino kelluvana on noin 1340 tn ja upoksissa noin 168 tn.
Ko. laivan paino upoksissa lasteineen, tankkien sisältöineen yms. on noin 3000 tn.

Lue lisää

Mitä tuota nyt jankuttaa selvää asiaa. Estonian pelkkä lsw on 9733 tonnia. (light ship weight) ja kantavuus (dw) on 3006 tonnia. Maksimiuppouma eli laivan max. kokonaispaino olisi siis noiden lukujen mukaan 12 739 tonnia.
Kun sellainen levyistä koottu teräshökötys vajoaa lähes 60 metriä ja tömähtää meren pohjaan, luuleeko joku, että tuo 155 metrin pituinen hökötys säilyisi rungoltaan kaikkialla priimakuntoisena - esim. repeämättä millin vertaa mistään?
Kylkilevyjen repeilyä varmaan monessakin eri paikassa on edesauttanut tietenkin se, että veden syvyys on keulassa 85 metriä ja perässä 74 metriä eli syvyysero on 11 metriä. Se on paljon muun muassa laivan leveyteen (24,2 metriä) nähden.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä tuota nyt jankuttaa selvää asiaa. Estonian pelkkä lsw on 9733 tonnia. (light ship weight) ja kantavuus (dw) on 3006 tonnia. Maksimiuppouma eli laivan max. kokonaispaino olisi siis noiden lukujen mukaan 12 739 tonnia.
Kun sellainen levyistä koottu teräshökötys vajoaa lähes 60 metriä ja tömähtää meren pohjaan, luuleeko joku, että tuo 155 metrin pituinen hökötys säilyisi rungoltaan kaikkialla priimakuntoisena - esim. repeämättä millin vertaa mistään?
Kylkilevyjen repeilyä varmaan monessakin eri paikassa on edesauttanut tietenkin se, että veden syvyys on keulassa 85 metriä ja perässä 74 metriä eli syvyysero on 11 metriä. Se on paljon muun muassa laivan leveyteen (24,2 metriä) nähden.

Lue lisää

Juuri näin. Jopa nykyaikainen risteilijä ensikerran pästyään kellumaan, tutkitaa n tarkkaan, kun jossain päin laivaa voi teräspalkit nitkahtaa ja menevät vaihtoon...

Anonyymi kirjoitti:

Uponnut ja vedellä täyttynyt laivan hylky painaa juuri sen verran kuin minkä tilavuuden verran se syrjäyttää vettä.
Jos veneessäsi on 80 kg painava kivi ankkurina ja ankkuroit sillä veneesi, joudut nostamaan ylös ankkurin jonka paino vedessä on noin 10 kg, vasta kun alat saada sitä veden pinnan yläpuolelle se alkaa tosissaan painaa...
Jos rakennetaan suunnilleen Estonian kokoinen teräslaatikko, pituus 150 m, leveys 25 m ja syväys 5,5 m ja tehdään se 30 mm teräslevystä, sen paino kelluvana on noin 1340 tn ja upoksissa noin 168 tn.
Ko. laivan paino upoksissa lasteineen, tankkien sisältöineen yms. on noin 3000 tn.

Lue lisää

Viking Sally, uppuoma 11 930t. Luulisin Estonian olevan samoissa mitoissa.

Anonyymi kirjoitti:

Juuri näin. Jopa nykyaikainen risteilijä ensikerran pästyään kellumaan, tutkitaa n tarkkaan, kun jossain päin laivaa voi teräspalkit nitkahtaa ja menevät vaihtoon...

Juuri näin, itsellesi vastailet, juuri niin...

Anonyymi kirjoitti:

Juuri näin. Jopa nykyaikainen risteilijä ensikerran pästyään kellumaan, tutkitaa n tarkkaan, kun jossain päin laivaa voi teräspalkit nitkahtaa ja menevät vaihtoon...

Kerrotko pari esimerkkiä juuri vesille lasketun laivan "palkkien" nitkahduksista?

Anonyymi kirjoitti:

Uponnut ja vedellä täyttynyt laivan hylky painaa juuri sen verran kuin minkä tilavuuden verran se syrjäyttää vettä.
Jos veneessäsi on 80 kg painava kivi ankkurina ja ankkuroit sillä veneesi, joudut nostamaan ylös ankkurin jonka paino vedessä on noin 10 kg, vasta kun alat saada sitä veden pinnan yläpuolelle se alkaa tosissaan painaa...
Jos rakennetaan suunnilleen Estonian kokoinen teräslaatikko, pituus 150 m, leveys 25 m ja syväys 5,5 m ja tehdään se 30 mm teräslevystä, sen paino kelluvana on noin 1340 tn ja upoksissa noin 168 tn.
Ko. laivan paino upoksissa lasteineen, tankkien sisältöineen yms. on noin 3000 tn.

Lue lisää

Mistäs tuollaisen kiven löydät? Tuskin ainakaan Suomesta. Tässä on useiden kivilajien tiheyksiä: http://www.suomalainenkivi.fi/vanha/wp-content/uploads/2017/02/materiaaliopas2017_www.pdf

2500-3300 kg/m3 eli se 80 kg kivi ankkurina painaa vedessäkin vielä 48-70 kg eikä suinkaan 10 kg.

Teräksen tiehys on 7800 kg/m3 eli 1 tn terästä painaa vedessä 0,87 tn. Tietysti laivassa on paljon muutakin kuin terästä, mutta varsin suuri osa tyhjäpainosta lienee terästä.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä tuota nyt jankuttaa selvää asiaa. Estonian pelkkä lsw on 9733 tonnia. (light ship weight) ja kantavuus (dw) on 3006 tonnia. Maksimiuppouma eli laivan max. kokonaispaino olisi siis noiden lukujen mukaan 12 739 tonnia.
Kun sellainen levyistä koottu teräshökötys vajoaa lähes 60 metriä ja tömähtää meren pohjaan, luuleeko joku, että tuo 155 metrin pituinen hökötys säilyisi rungoltaan kaikkialla priimakuntoisena - esim. repeämättä millin vertaa mistään?
Kylkilevyjen repeilyä varmaan monessakin eri paikassa on edesauttanut tietenkin se, että veden syvyys on keulassa 85 metriä ja perässä 74 metriä eli syvyysero on 11 metriä. Se on paljon muun muassa laivan leveyteen (24,2 metriä) nähden.

Lue lisää

Tuo syvyysero sinänsä ei ole merkittävä, meren pohjan tasaisuus tai epätasaisuus ja mahdolliset yksittäiset kivet ja kallionkohoumat vaurioita tekevät. Kovin esitetään pohjan alueella olevan erityisen tasainen ja siinä olevan paksulti mutaa, mutta tuskin se mikään pallokenttä on tuokaan kohta.
Mitään salaliittoteorioita rakentelematta hieman kummastuttaa että miten noita painaumia ylipäätään nyt on päästy näkemään, onko laiva liikahtanut jo pian pohjaan painuessaan vaiko myöhemmin. Kun suhteuttaa 11 metrin vedenkorkeuseron laivan pituuteen, eihän se ole paljonkaan, 11 metrin suhde 155 metriin, piirtelin tuollaisen paperille ja pieni se kaltevuus on, voidaan toki laskea suuriko on laivaa pituussuuntaisesti liu´uttamaan pyrkivä voimamomentti koko massan aiheuttamasta voimasta. Merivirrat pohjan tuntumassa saattavat toki myös olla toisinaan yllättävän voimakkaita, mistä on kouriintuntuvia esimerkkejä itselläkin, ei edes aivan näin syviltä paikoilta.
Eräs toinen kummajainen tarinassa on se väite että keulan ajorampin kaiteet olisi irrotettu ja toisaalta esitetään että ramppi on edelleen kiinni- asennossa...Jos ne kaiteet on oikeasti irrotettu ja ne lojuvat laivan edessä pohjassa, niitä ei ole ollut mahdollista irrottaa jos ramppi on ollut koko ajan kiinni, niihin ei olisi mitenkään päässyt käsiksi ulkokautta. JOS kaiteet ovat siellä missä väitetään ja ne ovat juuri oikeat kaiteet eivätkä jotain kuvausrekvisiittaa, ramppi on ehdottomasti jossain vaiheessa ollut auki, siis onko se nyt auki vaiko kiinni? Ja jos kaiteet on oikeasti irrotettu, miksi?

Anonyymi kirjoitti:

Uponnut ja vedellä täyttynyt laivan hylky painaa juuri sen verran kuin minkä tilavuuden verran se syrjäyttää vettä.
Jos veneessäsi on 80 kg painava kivi ankkurina ja ankkuroit sillä veneesi, joudut nostamaan ylös ankkurin jonka paino vedessä on noin 10 kg, vasta kun alat saada sitä veden pinnan yläpuolelle se alkaa tosissaan painaa...
Jos rakennetaan suunnilleen Estonian kokoinen teräslaatikko, pituus 150 m, leveys 25 m ja syväys 5,5 m ja tehdään se 30 mm teräslevystä, sen paino kelluvana on noin 1340 tn ja upoksissa noin 168 tn.
Ko. laivan paino upoksissa lasteineen, tankkien sisältöineen yms. on noin 3000 tn.

Lue lisää

"Jos veneessäsi on 80 kg painava kivi ankkurina ja ankkuroit sillä veneesi, joudut nostamaan ylös ankkurin jonka paino vedessä on noin 10 kg, vasta kun alat saada sitä veden pinnan yläpuolelle se alkaa tosissaan painaa..."

Tuollaisen kiven tiheys on luokkaa 1,2 t/m3, puhuttaisiin 60 litraisesta möhkäleestä, jos 80kg painaa veden alla vain 10 kg. Normaalin kivimineraalin tiheys on 2,5-4,5 t/m3.

Samalla tavalla on pielessä myös teräksen tiheys. Tarkoitit varmaan, että veden alla 1340 terästonniin veden noste on 168 tonnia. Teräs on 7,9 kertaa vettä painavampaa.

1340 tonnia terästä tiheydellä 7,97t/m3 on tilavuudeltaan 168m3, ja 168m3 vettä painaa 168 tonnia. Eli 1340 tonnia terästä painaa veden alla 1172 tonnia.

Anonyymi kirjoitti:

Uponnut ja vedellä täyttynyt laivan hylky painaa juuri sen verran kuin minkä tilavuuden verran se syrjäyttää vettä.
Jos veneessäsi on 80 kg painava kivi ankkurina ja ankkuroit sillä veneesi, joudut nostamaan ylös ankkurin jonka paino vedessä on noin 10 kg, vasta kun alat saada sitä veden pinnan yläpuolelle se alkaa tosissaan painaa...
Jos rakennetaan suunnilleen Estonian kokoinen teräslaatikko, pituus 150 m, leveys 25 m ja syväys 5,5 m ja tehdään se 30 mm teräslevystä, sen paino kelluvana on noin 1340 tn ja upoksissa noin 168 tn.
Ko. laivan paino upoksissa lasteineen, tankkien sisältöineen yms. on noin 3000 tn.

Lue lisää

Ompas kevyttä rautaa tai raskasta vettä. Tuolla kaavalla 8 kg levypaino painaisi vedessä vain yhden kilon. Puhutaan kuitenkin maitopurkkia vastaavasta tilavuudesta.

Anonyymi kirjoitti:

Mistäs tuollaisen kiven löydät? Tuskin ainakaan Suomesta. Tässä on useiden kivilajien tiheyksiä: http://www.suomalainenkivi.fi/vanha/wp-content/uploads/2017/02/materiaaliopas2017_www.pdf

2500-3300 kg/m3 eli se 80 kg kivi ankkurina painaa vedessäkin vielä 48-70 kg eikä suinkaan 10 kg.

Teräksen tiehys on 7800 kg/m3 eli 1 tn terästä painaa vedessä 0,87 tn. Tietysti laivassa on paljon muutakin kuin terästä, mutta varsin suuri osa tyhjäpainosta lienee terästä.

Lue lisää

Olen löytänyt muutamia kelluvia kiviä suomen merenrannoilta, ne ovat hohkakiviä ja niitä on paikoin käytetty mm. jalkapohjien hieronnassa saunomisen yhteydessä.

Anonyymi kirjoitti:

Kerrotko pari esimerkkiä juuri vesille lasketun laivan "palkkien" nitkahduksista?

Nesteen kiinalaiset pöntöt notkuivat ja vuotivat sisään ja ulos niinpaljon että piti heti kättelyssä piikata joka sauma ja hitsata uudestaan. Työt tehtiin Suomessa ja Espanjassa.

Anonyymi kirjoitti:

Nesteen kiinalaiset pöntöt notkuivat ja vuotivat sisään ja ulos niinpaljon että piti heti kättelyssä piikata joka sauma ja hitsata uudestaan. Työt tehtiin Suomessa ja Espanjassa.

Lue lisää

Aika paljon oli sitten "piikkaamista" ja uudelleenhitsaamista...enpä ole ennen kuullutkaan tätä...Eikä tarina ole aivan tosi...

Anonyymi kirjoitti:

Nesteen kiinalaiset pöntöt notkuivat ja vuotivat sisään ja ulos niinpaljon että piti heti kättelyssä piikata joka sauma ja hitsata uudestaan. Työt tehtiin Suomessa ja Espanjassa.

Lue lisää

Laiva pura ja kokoa...mars mars...

Anonyymi kirjoitti:

Kerrotko pari esimerkkiä juuri vesille lasketun laivan "palkkien" nitkahduksista?

Ensimmäinen genesis, brygan takaa meni terästä vaihtoon. Toisessa ei, kun oli muutoksia tehty.

Anonyymi kirjoitti:

Ensimmäinen genesis, brygan takaa meni terästä vaihtoon. Toisessa ei, kun oli muutoksia tehty.

Nesteen genesis...

Anonyymi kirjoitti:

Nesteen kiinalaiset pöntöt notkuivat ja vuotivat sisään ja ulos niinpaljon että piti heti kättelyssä piikata joka sauma ja hitsata uudestaan. Työt tehtiin Suomessa ja Espanjassa.

Lue lisää

Betonia tms. piikataan, teräksen hitsisaumoja korjattaessa ne hiotaan auki ja voidaan toki erityisesti laivoja purettaessa myös polttoleikata auki mutta helpompaahan on leikata levy ohuemmalta kohden eli ei hitsisauman kohdalta.

Nesteellä ei ole ollut yhtään kiinassa valmistettua alusta. Neste luopui varustamotoiminnasta ja laivojen omistuksista lähes täysin vuosia sitten.

Anonyymi kirjoitti:

Nesteen kiinalaiset pöntöt notkuivat ja vuotivat sisään ja ulos niinpaljon että piti heti kättelyssä piikata joka sauma ja hitsata uudestaan. Työt tehtiin Suomessa ja Espanjassa.

Lue lisää

Siis kaikki laivan hitsaussaumat avattiin ja hitsattiin uudelleen?
Kenen sä luulet uskovan ton?

Anonyymi kirjoitti:

Siis kaikki laivan hitsaussaumat avattiin ja hitsattiin uudelleen?
Kenen sä luulet uskovan ton?

Ainakin lähes kaikki:) Yhteensä neljä alusta.
https://www.ts.fi/uutiset/talous/1074010808/Kiinassa tehdyn tankkerin tankeista loytyi hiusmurtumia

Anonyymi kirjoitti:

Betonia tms. piikataan, teräksen hitsisaumoja korjattaessa ne hiotaan auki ja voidaan toki erityisesti laivoja purettaessa myös polttoleikata auki mutta helpompaahan on leikata levy ohuemmalta kohden eli ei hitsisauman kohdalta.

Nesteellä ei ole ollut yhtään kiinassa valmistettua alusta. Neste luopui varustamotoiminnasta ja laivojen omistuksista lähes täysin vuosia sitten.

Lue lisää

Jatka samaan malliin:)))

Anonyymi kirjoitti:

Jatka samaan malliin:)))

Näinkö? ))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))

Anonyymi kirjoitti:

Ainakin lähes kaikki:) Yhteensä neljä alusta.
https://www.ts.fi/uutiset/talous/1074010808/Kiinassa tehdyn tankkerin tankeista loytyi hiusmurtumia

Lue lisää

Eihän tossa puhuta kuin tankeista.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä tuota nyt jankuttaa selvää asiaa. Estonian pelkkä lsw on 9733 tonnia. (light ship weight) ja kantavuus (dw) on 3006 tonnia. Maksimiuppouma eli laivan max. kokonaispaino olisi siis noiden lukujen mukaan 12 739 tonnia.
Kun sellainen levyistä koottu teräshökötys vajoaa lähes 60 metriä ja tömähtää meren pohjaan, luuleeko joku, että tuo 155 metrin pituinen hökötys säilyisi rungoltaan kaikkialla priimakuntoisena - esim. repeämättä millin vertaa mistään?
Kylkilevyjen repeilyä varmaan monessakin eri paikassa on edesauttanut tietenkin se, että veden syvyys on keulassa 85 metriä ja perässä 74 metriä eli syvyysero on 11 metriä. Se on paljon muun muassa laivan leveyteen (24,2 metriä) nähden.

Lue lisää

Estonia-laivan uppominen alkoi heikkojen rakenteiden vuoksi. Rakenteiden heikkouksien vuoksi uppoaminen myös todennäköisesti päättyi rakenteiden hajoamisiin.

Kammoksuin aikoinaan -80-luvulla seuralaisilleni Turun satamassa autolautan visiirirakenteiden hentoisuutta. "Kyllä ne kestävät" oli luottavaisen seuralaisen kommentti. Mikä näyttää eräiden teknologiasta kiinnostuneiden mielestä heikolta, on heikkoa ja osoittautuu ennnemmin tai myöhemmin sellaiseksi.

Puotipuksuhan panee laivaan niin vähän rautaa kuin vain voi saamatta rautapalloa omaan jalkaansa. Mutta miksi valvojilla on ollut puutteelliset kriteerit, vai onko valvonta pettänyt, ja jos on, niin millä mekanismilla - Hansamaiden koordinaatio? Pohjoismainen myyräntyö turvallisuuden kehittämisen tilalla?

Onko Estonia norminpurkukampanjaoinnin ensimmäinen tulos? Kaupallisuus on normistojen vihollinen numero yksi. Kansanvallan on vaadittava kaiken turvallisuuden toteuttamista: niin asianmukaisten autonrenkaiden, autolauttojen kuin ympäristönkin.

Anonyymi kirjoitti:

Estonia-laivan uppominen alkoi heikkojen rakenteiden vuoksi. Rakenteiden heikkouksien vuoksi uppoaminen myös todennäköisesti päättyi rakenteiden hajoamisiin.

Kammoksuin aikoinaan -80-luvulla seuralaisilleni Turun satamassa autolautan visiirirakenteiden hentoisuutta. "Kyllä ne kestävät" oli luottavaisen seuralaisen kommentti. Mikä näyttää eräiden teknologiasta kiinnostuneiden mielestä heikolta, on heikkoa ja osoittautuu ennnemmin tai myöhemmin sellaiseksi.

Puotipuksuhan panee laivaan niin vähän rautaa kuin vain voi saamatta rautapalloa omaan jalkaansa. Mutta miksi valvojilla on ollut puutteelliset kriteerit, vai onko valvonta pettänyt, ja jos on, niin millä mekanismilla - Hansamaiden koordinaatio? Pohjoismainen myyräntyö turvallisuuden kehittämisen tilalla?

Onko Estonia norminpurkukampanjaoinnin ensimmäinen tulos? Kaupallisuus on normistojen vihollinen numero yksi. Kansanvallan on vaadittava kaiken turvallisuuden toteuttamista: niin asianmukaisten autonrenkaiden, autolauttojen kuin ympäristönkin.

Lue lisää

...uppoaminen alkoi heikkojen rakenteiden vuoksi. Rakenteiden heikkouksien vuoksi uppoaminen myös todennäköisesti päättyi rakenteiden hajoamiseen...Mahtavaa päättelyä, tosin jotain hajosi jo ennen uppoamista mutta mitäs siitä.

Anonyymi kirjoitti:

Estonia-laivan uppominen alkoi heikkojen rakenteiden vuoksi. Rakenteiden heikkouksien vuoksi uppoaminen myös todennäköisesti päättyi rakenteiden hajoamisiin.

Kammoksuin aikoinaan -80-luvulla seuralaisilleni Turun satamassa autolautan visiirirakenteiden hentoisuutta. "Kyllä ne kestävät" oli luottavaisen seuralaisen kommentti. Mikä näyttää eräiden teknologiasta kiinnostuneiden mielestä heikolta, on heikkoa ja osoittautuu ennnemmin tai myöhemmin sellaiseksi.

Puotipuksuhan panee laivaan niin vähän rautaa kuin vain voi saamatta rautapalloa omaan jalkaansa. Mutta miksi valvojilla on ollut puutteelliset kriteerit, vai onko valvonta pettänyt, ja jos on, niin millä mekanismilla - Hansamaiden koordinaatio? Pohjoismainen myyräntyö turvallisuuden kehittämisen tilalla?

Onko Estonia norminpurkukampanjaoinnin ensimmäinen tulos? Kaupallisuus on normistojen vihollinen numero yksi. Kansanvallan on vaadittava kaiken turvallisuuden toteuttamista: niin asianmukaisten autonrenkaiden, autolauttojen kuin ympäristönkin.

Lue lisää

''Mikä näyttää eräiden teknologiasta kiinnostuneiden mielestä heikolta, on heikkoa...´´
Monestako laivasta rakenteet on pettäneet ??

Anonyymi kirjoitti:

''Mikä näyttää eräiden teknologiasta kiinnostuneiden mielestä heikolta, on heikkoa...´´
Monestako laivasta rakenteet on pettäneet ??

Rakenteiden pettäminen on yleisin laivojen uppoamissyy. Rakenteet voivat pettää karille ajossa, törmäyksessä tai myrskyssä.

Anonyymi kirjoitti:

Rakenteiden pettäminen on yleisin laivojen uppoamissyy. Rakenteet voivat pettää karille ajossa, törmäyksessä tai myrskyssä.

Jos plootu repeää, se on sitten rakenteiden pettämistä;)

Jäänmurtajien makeavesitankit ei ole kyljessä....

Anonyymi kirjoitti:

Jäänmurtajien makeavesitankit ei ole kyljessä....

Ei, eikä kansikaan ole kannessa...

Tutkimus myös pipohti, hatuhti ja myssyhti eikä pelkästään lätsähtänyt.

Anonyymi kirjoitti:

Tutkimus myös pipohti, hatuhti ja myssyhti eikä pelkästään lätsähtänyt.

Ettei vaan olis pelkästään baskeroitunut. (tai mieluummin paskeroitunut)

Anonyymi kirjoitti:

Ettei vaan olis pelkästään baskeroitunut. (tai mieluummin paskeroitunut)

Lopettakaa jo tällainen lässyttäminen. Jotkut tietävät jotain, toiset eivät oikeastaan mitään. Mutta pitää vaan saada höpöttää. Olette kuin tenavat hiekkalaatikolla.

Homma kuivui kokoon siinä vaiheessa, kun dokumentin tekijöiden oma kusetus paljastui.

Saatiinpa isot otsikot ja dokkarille näkyvyyttä. Se lienee ollut tarkoituskin.