Joka uskoo (Mark 16:16)

Olennaista on se, että Jumalan Henki todellakin on tullut sisällemme. Että olemme syntyneet Hengestä, syntyneet uudesti!

Siltä Uudessa Testamentissa on mielestäni tällainen johdonmukainen merkitys kaste- ja kastamis-sanassa: Kun puhutaan kasteesta tai kastamisesta ilman lisämääreitä, niin se näyttäisi aina viittaavan vesikasteeseen. Ja sitten kun puhutaan jostain muusta kasteesta, niin Uudessa Testamentissa näyttää aina olevan kaste-sanan yhteydessä joku lisäsana: esimerkiksi kastaa Pyhällä Hengellä. Tai ne eri kasteet, mistä teit aloituksen joitain viikkoja sitten.

Itse olen (Jumalan edessä) ymmärtänyt nuo sanat alkuperäistä merkitystä ja käytäntöä kohtaan: kun alkuseurakunnan aikana kaste näytti poikkeuksetta seuraavan välittömästi uskon syntymisen jälkeen, niin sillä oli selkeä yhteys uudestisyntymään.

Näissä seuraavissa Apostolien tekojen kohdissa kaste näyttää poikkeuksetta viittaavan kasteeseen vedessä. Etenkin, kun Pyhän Hengen saaminen on monissa näistä kohdista mainittu erillisenä asiana. Ja MYÖS kaste näyttää olevan näissä tapauksissa kiinteästi yhteydessä evankeliumin vastaanottamiseen:

- Helluntaina Jerusalemissa: "Tehkää parannus ja OTTAKOON kukin teistä KASTEEN Jeesuksen Kristuksen nimeen SYNTIENNE ANTEEKSISAAMISEKSI, NIIN TE SAATTE Pyhän Hengen lahjan."

> Kaste ilman lisämäärettä "vedessä" tässä selkeästi vesikaste, koska Pyhän Hengen lahja mainitaan erikseen.

*

- Samaria: Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen Kristuksen nimestä, niin he OTTIVAT KASTEEN, sekä miehet että naiset. ... Ja tultuaan sinne nämä rukoilivat heidän edestänsä, että he SAISIVAT PYHÄN HENGEN; sillä hän EI OLLUT VIELÄ TULLUT yhteenkään heistä, vaan he OLIVAT AINOASTAAN KASTETUT Herran Jeesuksen nimeen.

> Ottivat kasteen ilman lisämäärettä "vedessä" tässä selkeästi vesikaste, koska Pyhän Hengen saaminen mainittu erikseen.

*

- Etiopialainen hoviherra: Ja kulkiessaan tietä he tulivat veden ääreen; ja hoviherra sanoi: "Katso, tässä on VETTÄ. MIKÄ ESTÄÄ KASTAMASTA MINUA?" Ja hän käski pysäyttää vaunut, ja he astuivat kumpikin veteen, sekä Filippus että hoviherra, ja Filippus kastoi hänet.

> "Mikä estää kastamasta" viittaa selkeästi vesikasteeseen.

*

- Paavalin kääntymys, Ap.t.9 ja Ap.t.22:
Luku 9: "Veljeni Saul, Herra lähetti minut [...] että saisit näkösi jälleen ja TULISIT TÄYTETYKSI PYHÄLLÄ HENGELLÄ". Ja heti putosivat hänen silmistään ikäänkuin suomukset, ja hän sai näkönsä ja nousi ja OTTI KASTEEN. (Otti kasteen: ainakin muualla UT:ssa tämä tarkoittaa vesikastetta.)
Luku 22: Ja nyt, mitä viivyttelet? Nouse, huuda avuksi hänen nimeänsä ja ANNA KASTAA ITSESI ja PESTÄ POIS SYNTISI.'

*

- Korneliuksen kodista: hämmästyivät sitä, että PYHÄN HENGEN LAHJA vuodatettiin pakanoihinkin [...] Silloin Pietari vastasi: "Ei kaiketi kukaan voi kieltää KASTAMASTA VEDELLÄ näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niinkuin mekin?"

> Tässä Pyhän Hengen lahja ja vedellä kastaminen erillisinä, järjestys vain toinen kuin yleensä. Luultavasti Pietari oli sen verran traditioiden vallassa, ettei olisi uskaltanut kastaa heitä, elleivät olisi selkeästi saaneet Pyhää Henkeä!

(jatkuu...)

S.A.

Anonyymi kirjoitti:

Olennaista on se, että Jumalan Henki todellakin on tullut sisällemme. Että olemme syntyneet Hengestä, syntyneet uudesti!

Siltä Uudessa Testamentissa on mielestäni tällainen johdonmukainen merkitys kaste- ja kastamis-sanassa: Kun puhutaan kasteesta tai kastamisesta ilman lisämääreitä, niin se näyttäisi aina viittaavan vesikasteeseen. Ja sitten kun puhutaan jostain muusta kasteesta, niin Uudessa Testamentissa näyttää aina olevan kaste-sanan yhteydessä joku lisäsana: esimerkiksi kastaa Pyhällä Hengellä. Tai ne eri kasteet, mistä teit aloituksen joitain viikkoja sitten.

Itse olen (Jumalan edessä) ymmärtänyt nuo sanat alkuperäistä merkitystä ja käytäntöä kohtaan: kun alkuseurakunnan aikana kaste näytti poikkeuksetta seuraavan välittömästi uskon syntymisen jälkeen, niin sillä oli selkeä yhteys uudestisyntymään.

Näissä seuraavissa Apostolien tekojen kohdissa kaste näyttää poikkeuksetta viittaavan kasteeseen vedessä. Etenkin, kun Pyhän Hengen saaminen on monissa näistä kohdista mainittu erillisenä asiana. Ja MYÖS kaste näyttää olevan näissä tapauksissa kiinteästi yhteydessä evankeliumin vastaanottamiseen:

- Helluntaina Jerusalemissa: "Tehkää parannus ja OTTAKOON kukin teistä KASTEEN Jeesuksen Kristuksen nimeen SYNTIENNE ANTEEKSISAAMISEKSI, NIIN TE SAATTE Pyhän Hengen lahjan."

> Kaste ilman lisämäärettä "vedessä" tässä selkeästi vesikaste, koska Pyhän Hengen lahja mainitaan erikseen.

*

- Samaria: Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen Kristuksen nimestä, niin he OTTIVAT KASTEEN, sekä miehet että naiset. ... Ja tultuaan sinne nämä rukoilivat heidän edestänsä, että he SAISIVAT PYHÄN HENGEN; sillä hän EI OLLUT VIELÄ TULLUT yhteenkään heistä, vaan he OLIVAT AINOASTAAN KASTETUT Herran Jeesuksen nimeen.

> Ottivat kasteen ilman lisämäärettä "vedessä" tässä selkeästi vesikaste, koska Pyhän Hengen saaminen mainittu erikseen.

*

- Etiopialainen hoviherra: Ja kulkiessaan tietä he tulivat veden ääreen; ja hoviherra sanoi: "Katso, tässä on VETTÄ. MIKÄ ESTÄÄ KASTAMASTA MINUA?" Ja hän käski pysäyttää vaunut, ja he astuivat kumpikin veteen, sekä Filippus että hoviherra, ja Filippus kastoi hänet.

> "Mikä estää kastamasta" viittaa selkeästi vesikasteeseen.

*

- Paavalin kääntymys, Ap.t.9 ja Ap.t.22:
Luku 9: "Veljeni Saul, Herra lähetti minut [...] että saisit näkösi jälleen ja TULISIT TÄYTETYKSI PYHÄLLÄ HENGELLÄ". Ja heti putosivat hänen silmistään ikäänkuin suomukset, ja hän sai näkönsä ja nousi ja OTTI KASTEEN. (Otti kasteen: ainakin muualla UT:ssa tämä tarkoittaa vesikastetta.)
Luku 22: Ja nyt, mitä viivyttelet? Nouse, huuda avuksi hänen nimeänsä ja ANNA KASTAA ITSESI ja PESTÄ POIS SYNTISI.'

*

- Korneliuksen kodista: hämmästyivät sitä, että PYHÄN HENGEN LAHJA vuodatettiin pakanoihinkin [...] Silloin Pietari vastasi: "Ei kaiketi kukaan voi kieltää KASTAMASTA VEDELLÄ näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niinkuin mekin?"

> Tässä Pyhän Hengen lahja ja vedellä kastaminen erillisinä, järjestys vain toinen kuin yleensä. Luultavasti Pietari oli sen verran traditioiden vallassa, ettei olisi uskaltanut kastaa heitä, elleivät olisi selkeästi saaneet Pyhää Henkeä!

(jatkuu...)

S.A.

Lue lisää

Niin.
Olellista on, että ...

"me olemme kaikki
yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi"

Ja tästä ymmärrän Jeesuksen
puhuneen avaukseni sisältämässä
Markuksen tallennuksessa.

Mutta Jeesuksen samainen puhe
sisältää sitten kyllä maininnan
myös vesikasteesta,
ja sen on Matteus tallentanut.

(jatkoa)

- Lyydian perhekunta Filippissä: Ja eräs Lyydia niminen purppuranmyyjä Tyatiran kaupungista, jumalaapelkääväinen nainen, oli kuulemassa; ja HERRA AVASI HÄNEN SYDÄMENSÄ ottamaan vaarin siitä, mitä Paavali puhui. Ja KUN hänet ja hänen perhekuntansa OLI KASTETTU, pyysi hän meitä sanoen: "Jos te pidätte minua Herraan uskovaisena, niin tulkaa minun kotiini ja majailkaa siellä". Ja hän vaati meitä.

- Ja vanginvartija Filippissä:
"Herrat, mitä minun pitää tekemän, että minä pelastuisin?" Niin he sanoivat: "USKO HERRAAN JEESUKSEEN, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi". Ja he puhuivat Jumalan sanaa hänelle ynnä kaikille, jotka hänen kodissansa olivat. Ja hän otti heidät mukaansa samalla yön hetkellä ja pesi heidän haavansa, ja hänet ja kaikki hänen omaisensa KASTETTIIN KOHTA.

> Kaste seurasi näissä tapauksissa välittömästi uskon syntymistä, ja epäilemättä kyse on vesikasteesta. "Kohta" merkitsee UT 38:ssa tavallisesti samaa kuin se edelleenkin merkitsee joissain murteissa: välittömästi.

> Mielenkiintoista näissä Filippin tapauksissa on se, että Apostolien tekojen kirjoittaja itse on mukana todistamassa Lyydian kastetta ja on myös mukana sinä päivänä, kun Paavali ja Siilas heitetään vankilaan. Ei ole mainintaa, oliko hän itse todistamassa vanginvartijan kastetta. Mutta kun vuosia myöhemmin kirjoittaja liittyy jälleen matkaseurueeseen nimenomaan Filippissä, niin kirjoittaja (Luukas?) kaikesta päätellen oleskeli Filippissä pidempään. Lähes varmuudella hän kuuli vanginvartijan kasteesta välittömästi sen tapahduttua. Ehkäpä heti päivän tultua Lyydian kodissa. MIELENKIINTOISTA tässä on se, että kun Luukas kertoo asioista silminnäkijänä, hän kertoo välittömästi uskon syntymisen jälkeen seuraavasta vesikasteesta. Tällaiseen kasteeseen voi mielestäni soveltaa sanoja "uskoo ja kastetaan". Kun kaste on näiden kohtien perusteella - mielestäni tällaista määritelmää voi käyttää, vaikka Raamattu ei tällaisia sanoja käytäkään - jonkinlainen vahvistus tai ilmaus siitä, että henkilö on nyt Herraan Jeesukseen uskova; näkyvä merkki syntyneestä uskosta, niin sellaiseen kasteeseen voi käyttää sanoja "uskoo ja kastetaan". Nykyiseen usein vallalla olevaan käytäntöön tämä ei niin helposti ole sovellettavissa.

*

Korintista: Mutta synagoogan esimies Krispus ja koko hänen perhekuntansa uskoivat Herraan; ja myöskin monet korinttolaiset, jotka olivat kuulemassa, uskoivat, ja heidät kastettiin.

> Tässä SAATTOI kestää jonkun aikaa ennenkuin heidät kastettiin. Saattoi olla niin, mutta ei välttämättä. TOSIN jakeen 4 "sai sekä juutalaisia että kreikkalaisia uskomaan" ja jakeen 8 "uskoivat Herraan" SAATTAVAT pitää sisällään jonkinlaisen aste-eron uskossa. Jakeen 4 maininta saattaa olla vielä sellaista uskoa, että "kyllähän tämä taitaa totta olla" ja jakeen 8 usko selvästi Jeesukseen kohdistuvaa uskoa. Tai sitten jakeen 5 maininta Silaksen ja Timoteuksen saapumisesta on myöskin merkityksellinen: Paavali halusi odottaa kastamisessa sitä, että hänen matkakumppaninsa tulisivat Korinttiin.

*

Ja vielä Efesosta: Ja hän sanoi heille: "Saitteko Pyhän Hengen silloin, kun te tulitte uskoon?" Niin he sanoivat hänelle: "Emme ole edes kuulleet, että Pyhää Henkeä on olemassakaan". Ja hän sanoi: "Millä kasteella te sitten olette kastetut?" He vastasivat: "Johanneksen kasteella". Niin Paavali sanoi: "Johannes kastoi parannuksen kasteella, kehoittaen kansaa uskomaan häneen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, se on, Jeesukseen". Sen kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen. Ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen, tuli heidän päällensä Pyhä Henki, ja he puhuivat kielillä ja ennustivat.

> Kaste Herran Jeesuksen nimeen ja Pyhän Hengen saaminen selkeästi erilliset asiat, joten kaste Jeesuksen nimeen viittaa epäilemättä vesikasteeseen.

*

Johtopäätökset: Näiden lukuisien kohtien perusteella uskallan vahvasti väittää, että kun Uusi Testamentti puhuu kasteesta, kastamisesta ja kasteen ottamisesta ILMAN mitään lisämäärettä (esimerkiksi "vedessä", "vedellä" tai "Pyhällä Hengellä"), niin se AINA tarkoittaa vesikastetta. Sen perusteella ymmärrän Matteuksen ja Markuksen evankeliumin nainintojenkin kasteesta tarkoittavan ehdottomasti vesikastetta.

MUTTA meidän on mielestäni myös ymmärrettävä, että Raamatun aikoina vesikaste liittyi aina välittömästi uskon syntymiseen - kun ihmisessä oli syntynyt usko, niin hänet välittömästi kastettiin Jeesuksen nimeen. Se oli selvä apostolinen käytäntö. Uskoisin apostolien ajatelleen, että se oli Jeesuksen käsky. Että sitä Jeesus tarkoitti lähetyskäskyssään.

(jatkuu...)

S.A.

(jatkoa, 3/3)

KUITENKIN uskon, että ihminen pelastuu uskon kautta Jeesukseen, ei kasteessa. Erityisesti tällaisessa luterilaisessa maassa kuin Suomessa pohdintoja uskoontulon jälkeen herättää se, onko lapsena saatu kaste riittävä, vai pitääkö "nyt kun tulin uskoon, minun ottaa kadte sen jälkeen". Tällainen pohdinta voi kestää pitkäänkin. Tällaiseenkin kasteeseen soveltaisin kuitenkin tätä kirjoitusta: "Tämän vertauskuvan mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena-joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta-Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta".

Eli tiivistettynä:

1. Uskon Jeesuksen tarkoittaneen lähetyskäskyssä nimenomaan vesikastetta. Ainakin Apostolien tekojen aikana näytettiin pidettävän huolta siitä, että uudet uskovat kastettiin vedessä heti uskon syntymisen jälkeen.

2. Tällaiseen kasteeseen voidaan soveltaa "uskoo ja kastetaan".

3. Uskon kuitenkin, että uudestisyntyminen tapahtuu uskon kautta. Ja kun monissa maissa lapsikaste aiheuttaa pohdintoja uskon syntymisen jälkeen seuraavasta kasteesta ja sen merkityksestä, niin pitkän viiveen jälkeen tapahtuva "uskovien kaste" ei tarkoita sitä, etteikö ihminen olisi syntynyt Jumalan lapseksi. Tai oma kokemukseni: helluntaikodin lapsena itse en saanut lapsena mitään sellaista, mitä mikään kirkkokunta pitäisi kasteena. Selvä omakohtainen omistava usko minussa syntyi 15-vuotiaana, mutta kasteen otin vasta 18-vuotiaana. Hetkeäkään en epäile, ettenkö olisi ollut uudestisyntynyt ja Taivaan kansalainen jo noiden kolmen vuoden aikana. Ja kuitenkin ajattelen, että kuuliaisuutena Jeesuksen käskylle halusin itseni myös kastattaa!

Siunauksin, S.A.

Tämä Jeesuksen kysymys jakeen lopussa "Uskotko sen?" Siinä tuo kysymys ihan kuin eläväti tulee henkilökotaisesti lukijalle.

26 Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?"

tomumaja- kirjoitti:

Tämä Jeesuksen kysymys jakeen lopussa "Uskotko sen?" Siinä tuo kysymys ihan kuin eläväti tulee henkilökotaisesti lukijalle.

26 Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?"

Lue lisää

Eli me emme ikinä kuole,
kun olemme tulleet uskonsuhteeseen
Jeesuksen kanssa.

Tuon uskon Jeesus vaikuttaa.
Ja se syntyy,
kun meille on Pyhässä Hengessä
julistettu evankeliumi
Jeesuksesta Kristuksesta,
jos otamme Sanan vastaan.

"Menkää kaikkeen maailmaan
ja saarnatkaa evankeliumia
kaikille luoduille.
Joka uskoo ja kastetaan,
se pelastuu;
mutta joka ei usko,
se tuomitaan kadotukseen."

Eli jos otamme kuulemamme
ilosanoman vastaan,
niin me saamme lahjaksi uskon
ja iankaikisen elämän
siinä hetkessä.

Mutta jos elämämme loppuun asti
hylkäämme meille tarjolla
olevan Pelastuksen,
niin me tulemme tuomituiksi kadotukseen.

Kun olemme syntyneet Pyhästä Hengestä
ja meistä on tullut eläviä
niin meidät on jo upotettu
Pyhän Hengen pilven alle.

Seuraavaksi on vuorossa
Jeesuksen samassa puheessaan
esiinnostama vesikaste,
jonka Matteus on tallentanut.
Lainaan Aapeli Saarisalon käännöstä.

"Menkää siis ja tehkää kaikista kansoista opetuslapsia
ja kastakaa heidät
Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen
ja opettakaa heitä pitämään kaikki,
mitä olen teille käskenyt."

Tämä on kaste vedessä.

Ja näiden kahden kasteen jälkeen
meidän astiamme
täytetään Hengellä.
Saamme juoda Pyhää Henkeä.

Siis Markuksen tallentamassa
Jeesuksen viimeisen puheen
tilannekuvauksessa on kysymys
uudestisyntymishetkestä.

Matteuksen tallentamassa
saman puheen tilannekuvauksesa
on kysymys vesikasteesta
ja sitten koko elämän pituisesta
opetuslapseuttamisprosessista.

Markuksen tallennus
puhuu siitä,
että meidät on kastettu Hengessä.
Matteuksen tallennus vesikasteesta.

Näiden kahden kasteen jälkeen
tulee eteen kolmas kaste,
jossa meidät upotetaan
Pyhään Henkeen niin,
että meidän astiamme täyttyy
Elävästä Vedestä.
Siis saamme juoda Henkeä.

Eli seuraavassa epistolakatkelmassa
ei puhuta ollenkaan vesikasteesta
vaan uudestisyntymisen hetkellä
tapahtuvasta Hengessä kastamisesta
ja sitten Hengellä täyttymisestä.

"sillä me olemme kaikki
yhdessä Hengessä kastetut
yhdeksi ruumiiksi,
olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia,
orjia tai vapaita,
ja kaikki olemme saaneet
juoda samaa Henkeä."

Huomenna 06:15 on herätys. Mitään olennaista ei ole kateissa.

Höpönpöppöä kaikki tuo. Onneksi, sillä jumalanne on kurja otus: Vihan, koston ja väkivallan narsistinen jumalakuvitelma.