Mikä on rakkain muistosi hänestä?
Rakkain muistosi hänestä
Anonyymi
1451518
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 145
Vanhimmat
Katse 😍
Kun hän hymyili niiin suloisesti mulle ja oli muutenkin niiin suloinen. Tosi nasta likka siis on kyseessä, oon ihastunut! m->n
Laitetaas sitä
Ämmää paremmaks. Seksi ja suudelmat ja minä
Rakastan sinua lause jonka hän minulle sanoi!
Mitäs siihen sanot palstan M harakka?
Ootko S niinku Saatana
Ensikohtaaminen kun oltiin pieniä. Katselin häntä ujosti nurkan takaa. Silloin jo oli niin söpö, että ujostelin. Poika->tyttö
Missä tämä tapahtui? Oliko se puun takaa?
Meidän kotona. Hän tuli kylään.
Auringonlasku hyvien ystävien kanssa meren rannalla. M>N
En voi kertoa, koska hän nainen tunnistaa minut heti siitä. P kyseessä.
Oma alkukirjaimesi?
Mitä se haittaa, jos tunnistaa? Eikö se ole täällä vähän idea, että se oikea saakin tunnistaa, muut ei?
Vaikuttaa joltain teinarin piiloleikiltä.
Eikö tuo P kirjain sitten vaikuta?
Ilman omaa tunnistetaan kyllä.
Ei henkilö, vaan asia.
Muistan kun hän katsoi minua ensimmäisen kerran.
Muistan aina kun hän varovaisesti hipaisi kämmenselkääni .
Se katse kun luulin että hän rakastaa minua..,
Se eräs toinen koiranpennunilmekatse..,
Se tunne kun hän katsoi viimeisiä kertoja minua ja se katse tuntui vaikka ja miltä.
Oliko m to n vai n to m?
Ihana kommentti miehestä, kirjoitettu myös aiemmin tänne.
Naisen muistoja miehestä.
(sama kuin eilen 19.22)
Hän istui portailla odottamassa minua. Minua.
😘(hänelle)
Kun hän seisoi kynttilä kädessä aurausvallin päällä, yksi rakkaimmista..
https://youtu.be/_m0bI82Rz_k
Kun hän aikoi ottaa pian yhteyttä ja olisimme sitten aina yhdessä.
Pian otan kulta, kun vaan saan tarvittavan rohkeuden.
Yksi viesti noin ensialkuun..
minä soitan kuin mikäkin kakkanaama ihan nyrkillä tuon prkeleen luurin pillunpäreiksi, jumal4uta tuollaista veätystä PRKL!
rauhallista illanjatkoa, turvallista avensista hähähähähä
:)
https://www.youtube.com/watch?v=mlBUjdqZXGs
Mitä haluat siinä lukevan?
Varmaan täytyy itse keksiä, ihan omin sanoin, kun et vastaa. Siitä ei tule helppoa. Meen nukkuun.
Sano että "hei, tulit äsken mieleeni yllättäen, mitä sulle kuuluu, onko ikävä mua"
Ja vastaisin että järkyttävä ikävä. En ole tuo edellinen mutta silti.
Kun hän rehellisillä, paljon puhuvilla, vihreillä silmillään katsoi minua ja sanoi kaksiosaisen (?) lauseen. Se tunne. Se katse. Se muisto.
Se on ikävä kyllä menneisyyttä mutta muisto jäi.
-> M
Kerro lähempänä siitä, oli sen verran poweria tässä lauseessa!
Ähh, eiköhän mennä vaan powerilla😉
Mitkä ne sanat oli?
En minä mitään paljasta, me tiedetään ne.
Jos jollekin osuu osaa kertoa sanan tai pari siitä lauseesta..
Kun annoin hänelle suukon otsalle lähtiessäni, siinä oli jotain syvempää kuin oikeastaan missään muussa mitä teimme..
Herrasmies mutta silti..
Olen nainen joka tuon suukon antoi.
Naiselle?
Miehelle.
Kädet mun ympärillä ja kädestä kiinni.
Syli.
Uni.
Lempi...
Hyvä tunnottomuus
Lapsen hyväily
Luoja tätä varattua M akkaa kun se jaksaa pillulimoissaan haaveilla pettämisestä
Huhhuijaa mikä unelmavaimo
Lapsen hyväily????
Minäkin kiinnitin tuohon huomiota. Outoa.
Luulotauti on ilmeisesti iskenyt sinuun.
Tuskin tuo sinun kaipaamasi M-akkeli täällä edes käy. Tuskin on ikävä sinua kun noin ikävä olet häntä kohtaan.
Hmmm, ehkä ensimmäinen tapaaminen tai sitten hän aamuisin nukkumassa, itse kun herään aina aikaisin. Oli määrättömän arvokasta saada nauttia toisen rauhallisen unen katsomisesta, kellua siinä rakkauden tunteessa pieni hetki aamuisin.
Oi olipas ihana muisto.
Kiitos :)
Ehkä rakkain on ne hetket kun kohdattiin. Se "moi"-hetki. Jotenkin näen hänet silmissäni niissä hetkissä - niitä on useita.
Missä ne tapahtuivat? Tämä sai minut muistelemaan niitä hetkiä erään miehen kanssa.
Miestä mäkin muistelen.
Kauniisti sanottu. Täällä myös juuri nuo kohtaamiset jääneet mieleen. Vaikka yritinkin olla näyttämättä ihastumistani, olivat nuo "Moi" -hetket katseiden kohdatessa juuri niitä hetkiä, joita odotin malttamattomana, ja joita muistelin myöhemmin. Edellisestä oikeasta kasvotusten tapahtuneesta kohtaamisesta on jo yli puoli vuotta, mutta muistikuvat eivät häviä. Vaikka tiedän että turhaan haaveilen, muistelen ja toivon uutta hetkeä sanoa "Moi" aurinkoisen hymyn kera.
Yli puoli vuotta mullakin. Silti jotenkin näen hänet silmissäni ja ne hetket kun odotus palkitaan ja näen hänen ihanan katseensa ja ilmeensä. Näen hänet tätä kirjoittaessa silmissä enkä tiedä itkiskö vai nauraisko. Hän on oikeasti niin ihana että sattuu mutta samalla hymyilyttää. Itse en tiedä haaveilenko turhaan uudesta hetkestä. En tiedä mitään.
Toivottavasti pääset näkemään hänet. Mulla ainoa tiedossa oleva mahdollisuus nähdä on torstaina kaupungissa käydessä, kun en viime aikoina oikein pystynyt liikkumaan kodin ulkopuolella. Se taas on asia erikseen toteutuuko näkeminen, eikä mulla olla ole mitään tietoa siitä koska seuraava mahdollisuus. Luultavasti vasta ensi vuoden puolella, mikäli vointini jatkuu samana mitä se on menneet kuukaudet olleet. Järki sanoo että olisi parempi unohtaa, mutta sydän on eri mieltä. Ei voi sanoa muuta kuin että paska tilanne.
Jahas.
Mikä sulla on, kun et pääse ulkona käymään? Oletko sairastunut?
Krooninen hermosärky -pahin kipu mitä maailmassa on olemassa- ristiselässä. Sairastanut sitä jo 13 vuotta, ja huhtikuun alusta yhtäjaksoisesti päällä ollut kipu, jota mikään lääke tai lääkkeetön hoito ei poista, saati edes lievitä. Kirjaimellisesti ainoa "lääke" on purra hampaat yhteen aamusta iltaan, päivästä päivään, viikosta viikkoon jne. Koska kipu ristiselän ja lantion alueella, se vaikuttaa kaikkeen, liikkumiseen, istumisen, nukkumiseen...you name it. Viimeisen puolitoista kuukautta olen tarvinnut ulkona, jopa muutaman kymmenen metrin matkalla -saati sitten pitemmälle mennessä- apuvälineitä, jotta pystyn keventämään lantion alueelle kohdistuvaa painetta. Viimeiset kolmisen viikkoa olen käyttänyt ulkona rollaa. Vieläkään selkä ei kestä liikkumista ilman apuvälineitä. Jos en niitä, saan parin sadan metrin matkalla jatkuvasti pelätä sitä, kumpi lähtee ensin: jalat alta vai taju.
Hermokivut ovat vaikeiden selän ja lantion murtumien jälkitiloja, ja tulevat olemaan kumppaninani kuolemaani asti. 2015 mulla tuli sen verran parempi jakso, että hermokipuja oli ehkä yhteensä kolmen kuukauden pituisen kauden/vuosi aikana lähes jatkuvasti, mutta loput 9 kk:tta ne pysyivät poissa, ja pystyin liikkumaan sekä elämään suht koht normaalisti. Viime syksynä alkanut kausi on edelleen päällä, ja viime talven liika rasitus liikkumisen suhteen palautti 24/7 kivut muutaman vuoden takaiseen 364 päivää per vuosi -rytmiin. Joudun istumaan neljän seinän sisällä tahtomattani, ja silloin kun lähden liikkeelle, se kostautuu seuraavana päivänä vielä tuskaisempana päivänä. Mulla nimittäin liikunta ja liikkuminen pahentaa hermokipuja, kuin joillakin toisilla ihmisillä. Tää on mun rangaistus siitä mitä tein itselleni 16 vuotta sitten, ja olen sen hyväksynyt ajat sitten. Tälle hermokivulle ei voi mitään, vaan sen kanssa on joutunut oppimaan elämään, ja nauttimaan niistä hetkistä jolloin on hieman parempi päivä.
Oletko sä nainen vai mies? En tiedä koska hänet näen kun en tiedä mihin tai miksi hän on kadonnut. Toivottavasti on elossa vielä.
Nainen, joka kotinsa vankina haaveilee toisenlaisesta, paremmasta elämästä. Pienen, normaalimmasta elämästä saadun maistiaisen jälkeen, muistelee menneestä, haaveilee tulevaisuudesta, kuvittelee surren sitä, mitä olisi voinut tulevaisuudessa olla. Yksinäisen kohtalonsa hyväksyneenä, maksaen nuoruuden virheestä, kalliin hinnan. Tietäen, ettei halua toista kahlita ja satuttaa. Sydän itkee, toivoo, haaveilee...tietäen kaiken olleen haavetta, hetken kuvitelmaa, että voisi olla kuin toiset. Ikkunansa takana, seuraa muiden elämää, oman kotinsa vanki, eläen elämättä, hyväksyen kohtalonsa.
Tuo tarinasi on tosi rankkaa luettavaa. Voi kumpa voisin auttaa edes jotenkin.
Kaikissa niissä on yhteistä se katse ja hymy. Minulla oli sellainen tunne, että tiesimme, mitä toinen ajattelee ja tuntee. Siitä on jo vähän aikaa, enkä tiedä, onko sitä enää olemassa. Sitä ymmärrystä ja tunnetta.
En olisi paremmin osannut kuvailla, samoin käynyt.
Samoin käynyt minullekin
Tämä oli miehelle?
Ehkä kaikille tapahtuu näitä? Minulle on kyllä tapahtunut vain tämän yhden miehen kanssa.
Tutulta kuulostaa. Tuntui kuin välillämme olisi ollut sanaton yhteys.
Niinhän se olikin tai onkin. Mieheltä.
❤. Vois olla enemmän sitä sanallistakin yhteyttä.
Niin voiskin, eikä se minusta ole kiinni. Mielelläni juttelisin naiselle, kun ne jutut jäi keväällä kesken. Mieheltä.
Joskus tykkää niin paljon, että menee paniikkiin. Nyt oon vähän väsynyt juoksemaan karkuun näitä tunteita.
Mummin sylissä oli kiva istua ja totutella maailmaan.
Ne hymyt <3
Se kun tapasimme ensimmäisen kerran ja hän tuoksui ihanalle ja oli muutenkin niin käsittämättömän upea tyyppi. Seksi oli taivaallista!
Hän ei tainnut olla samaa mieltä seksistä kanssasi, kun täällä roikut.
Enpä tiedä, kun päällimmäisenä on se muisto, kun tajusin, ettei välitä minusta, vaikka annoin ymmärtää, että jään kaipaamaan häntä.
Annoit ymmärtää? No ymmärsikö hän? Varmistitko asian?
Oli tyhmä jos ei tajunnut. Ja minä olen tyhmä, kun luulin katseensa tarkoittaneen jotain. Sitten vasta, kun näin omin silmin toisen kanssa, tajusin asioita. Jotain uumoilin jo ennenkin, mutta en uskonut, että toimisi niin julmasti. Kuinka sokea voi ihminen toisen kylmälle laskelmoinnille olla, no minä olin.
Vaikka vapaa oli tietysti tekemään, mitä huvittaa. Olisi vain lopettanut heti alkuun kaikki leikit toisen tunteilla. Se oli julmaa mun mielestä. En muista, että kukaan koskaan olis ollut noin kylmä.
Oletko sinä aivan varma, että hänellä on nyt toinen?
Olen aivan varma siitä. Hänen omia sanojaan, että on toinen.
Outie
Ehkä kaikille tapahtuu näitä? Minulle kyllä on tapahtunut vain tämän yhden miehen kanssa.
Tutustumisen alku on varmaan paras muisto hänestä. Silloin hän vielä antoi ymmärtää, että välittää ja haluaa enemmänkin, kuin vain kaveruuden. Myöhemmin sitten juttunsa muuttuikin ihan päinvastaisiksi.
Ehkä sun jutut muuttui ensin ja hän käänsi siksi kelkkansa?
Minulla ihan samoja fiiliksiä yhdestä miehestä. Alussa antoi ymmärtää kaikenlaista mutta sitten muuttuikin ääni kellossa.
-sivusta
Toi on surullista. 😞
Se on elämää. Ihmiset joskus huomaa paremmin tutustuttuaan, että ei tuollaista mun elämään kiitos. Ei kaikki voi rakastaa kaikkia. Mies on paljon rehellisempi kun jättää sellaisen, jota ei rakasta, kuin jos jää tunteettomana säätämään.
Kai ne on jotenkin pinnallisempia miehiä, joiden mielipide noin äkisti muuttuu. On kyllä sanottava, että muuttui omanikin eräästä, kun tajusin, millainen mies lopulta oli. Tuossa on varmaan se toiminta, mikä ratkaisee.
Pinnallisimpia on ne, jotka esittää välittävänsä vaikka mielipide muuttuu ja jää suhteeseen vaikkapa seksin takia. Ei ne, joiden mielipide muuttuu ole pinnallisia, nehän on niitä rehellisiä. On naurettavaa väittää ihmistä pinnalliseksi siksi, että hän ei rakastunut sinuun.
Mä ajattelen, et ne on huithapeleita. Rehellisiä kyllä varmaan, mutta jotenkin kylmiä ihmisiä. Sellaisia, jotka juoksee himojensa perässä.
Ei todellakaan. Mieluummin kertoo, että ei enää välitä kuin jää suhteeseen näyttelemään hetkittäin että on jotain. Kun samaan aikaan pohtii toisen tappamista.
Pinnallinen on eri asia kuin rehellinen
Kyllä mä puhuin tuossa rehellisesti pinnallisesta juipista.
On meitä kunnollisiakin miehiä olemassa, jotka pitää myös sanansa. Mutta ettehän te meidänkaltaisista välitä. Anteeksi, mutta näin se vain usein on. Etsitään vain sitä komeaa ja rikasta urosta, mutta joudutaan loppujen lopuksi pettymään, kun ette olekaan heidän ainoita kukkasia.
Se kun ei koskaan tarvi olla tekemisissä
Kaikki ne kerrat kun hän on auttanut milloin missäkin ja välillä täysin pyytämättäkin, hänen kanssaan on aina niin turvallinen ja hyvä olo sillä tiedän hänen pitävän huolen ❤
Istui jalat ristissä
Älä koskaan istu jalat ristissä!
https://tieku.fi/ihminen/terveys/ala-koskaan-istu-jalat-ristissa
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/istutko-jalat-ristissa-10-harmittomalta-tuntuvaa-tapaa-jotka-ovat-oikeasti-haitallisia-terveydellesi/7108550
https://www.is.fi/terveys/art-2000001251172.html
NII!
Se kun katse kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.. 💛
Nimikirjaimii???
Ei kirjaimia, ei nimiä.. Sydän kertoo..
Ihanasti kiteytetty tosiasia ☺. Näin mullekin kävi yhden miehen kanssa.
Ei oo. Tai oli joskus mutta kaikki hyvät peittyi pahojen muistojen alle ja unohtui
Sitten vaan peittelet ne pahatkin muistot ja uutta matoa koukkuun. Parempaa onnea ensi kerralla.
BB:ä katsellessa unohtuu AA.
Jalat ristissä istui autossakin
Sellainen pimatsu
Ei ole mitään muistoja kaikki on täysin pyyhkiytynyt muistista.
Muistat kuitenkin hänet kommentista päätellen. Itsellesikö valehtelet vai kenelle?
Onko helpottanut?
Hänen aitoutensa, kaikessa 💞
Oliko kuvitelmaa?
Ei ollut.
Aromipesä
Hänestä, hmmm.. Sen muistan aina, oli pimeä syksyinen alku ilta kello oli jotain yhdeksän, ylitin tietä hän tuli vastaan kumpikin katsoi toista viimeiseen asti, hän ajoi autolla ja katse kääntyi pois vasta kun auto oli jo kääntynyt, minun oli pakko pyörähtää perään katsoon kun tuli jo ikävä ja häntä rakastan vieläkin.
Ihanat siniset silmät m>n
Satuin ihan vahingossa näkemään erään pysäyttävän kuvan netin ihmeellisessä maailmassa. Se oli ehkä veret seisauttavin muisto. Ei huono. Ei missään nimessä! ;D ;) ;D ;)
#Hei beibe tsiigaas tänne!
Olisi pitänyt mitata syke. "Älä silmä pieni katso mitä vain...."
Mitä pieni silmä ihasteli?
Olihan siinä koko komeus ihasteltavana.
https://www.youtube.com/watch?v=Jhtn5yM4H-A
Kyllä se oli se "nakkipiilo". Olen muuten tehnyt syötäviä nakkipiiloja joskus. Nekin on ihan hyviä. :)
Vaikka se kun meidät kirjaimet osuivat yhteen Suomi24 palstalla.
Mikä mikä. Niitä ole ehtinyt kertymään. Kun jäi ja odotti että tulemme. Saattaa olla et panin merkille vahvat käsivarret.
Rakkain muisto oli se, kun vielä ajattelin hänen kaipaavan minua ja haluavan nähdä. Sittenhän ei nähty. Kaikki se jäi silmien verkkokalvoille ja oli vain liikaa.
Häneen liittyen montakin ihanaa hetkeä ja muistoa. Yksi rakkaimmista muistoistani kun saimme todistaa yhdessä luonnon mullistavaa ilmiötä... Se oli upea hetki. Veti hiljaiseksi.
n-->m
Ehkä se, että hän kuitenkin välitti. Kaikesta huolimatta...Se liikutti minua silloin ja vieläkin muistoissani...🍁
Se kun ihastuin täysin. Mutta tunteet ei kohdanneet.
Otit selvästi selvää toisen tunteista. Joskus vaan käy näin.
Alusta asti asia oli havaittavissa.
Sainpa kokea voimakkaan ihastumisen tunteen mitä en olis koskaan uskonu. Kun niin ei yleensä käy
Miehestä luit tämän?
Kyllä
Siis ihastutti miehen itseesi, vaikka tiesit,että et tule vastaamaan hänen tunteisiinsa?
Jos näin, niin häpeä.
Kun hän kuiskasi korvaani minä rakastan sinua.
Kun hän näytti hymykuoppansa, antoi suukon otsalleni ja kertoi sen tarkoittavan uskollisuutta...
Ja sitten häipyi?
Sanotaan näin, että kauniit muistot jäi kaikesta...
Kun hän siivosi puolestani😘
Milloin tämä on tapahtunut?
Rakkain ...no meinattiin tukehtua yhtä aikaa pizzaan ku katsoimme toisiamme silmiin ja oltiin sillä hetkellä molemmat et WAU ❤️
Se kun kuvaat kameralla äitiäsi pottumaalla, isääsi ja koiraa. ❤
Oltiin yhtäaikaa kurssilla ja hän ei saanut silmiään irti minusta....
minkälaisella kurssilla oltiin ? ja kumpi sitten tuijotti nyt kumpaa ;)
näitä on sattunut kyllä itsellekkin pari kertaa että joku nainen alkaa samalla kurssilla vain tuijottamaan ja kun olen koittanut jutella, niin hyvä että vastaa tai katsoo kohti, en ole toista kertaa käynyt juttelemassa kun tuli niin tyly fiilis siitä.
Tähtitaivaasta.
Hän seisoi iloisena pimenevissä illoissa tuijottamassa taivasta ja kertoi minulle mistä suunnasta satelliitit löytyvät. Milloin odotti lähestyvää komeettaa, ihasteli superkuuta tai muisti säännöllisesti ilmaantuvat tähdenlennot. Näytti kuinka planeetat nousevat iltataivaalle jotta löytäisin minäkin ne sieltä, ja oppisin nimet muistamaan.
Muistan hänet aina tästä.
Kaikki mitä muistan hänestä on rakkainta mulle. Hän on ihana mies eikä ne muistot hänestä haalene koskaan.