Auktoriteetti

Paljon puhutaan "auktoriteettien kunnioituksesta". Usein silloin puhutaan, että nimenomaan käsketään ja pakotetaan tottelemaan, kunnioittamaan.
Tämä johtaa käsitettä harhaan.

Auktoriteetti =
1 arvovalta, arvostus, vaikutusvalta
2 arvovaltainen ja asiantunteva henkilö. "Hän on alallaan jonkinlainen auktoriteetti"

Jos joku meinaa, armeijassa, olla auktoriteettinen henkilö, ei tätä voi saavuttaa käskyttämällä. Tätä "arvonimeä" ei voi itselleen antaa. Se ansaitaan. Se ansaitaan omalla esimerkillä.

Silloin kun se on ansaittu, on väärin puhua, että auktoriteettejä täytyy pakosta kunnioittaa.

Hyvä sotajoukko osaa pitää hyvää sotilasjohtajaa arvossa, silloin puhutaan auktoriteettisestä johtajasta. Tällä on positiivinen sävy. Tällainen henkilö, vaikka huoneeseen tullessaan, herättää kunnioitusta jo pelkällä olemuksellaan. Hänellä on auktoriteettia. Nimenomaan paikalla olijoiden mielestä. Auktoriteettinen voi olla kuka tahansa. Rivimiehellä voi olla auktoriteettia yhtä hyvin.

Esim. monilta johtajilta puuttuu auktoriteetti, nimenomaan heitä sen takia mollataan. Älkää ottako niitä esimerkiksenne, kun puhutte negatiiviseen sävyyn armeijasta ja käytätte auktoriteetti sanaa.
102976
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

Muistelen intin johtajakoulutuksesta sen verran, että auktoriteetin lajeja olisi useampia. Ainakin asemaan, ikään ja taitoon/kokemukseen perustuvaa auktoriteettia.

Äänestä
  • Tässä ei ollut auktoriteetin lajeja, vaan auktoriteetti -sanan selitys, suora lainaus sivistyssanakirjasta.

    Äänestä

  • Korpraali3 kirjoitti:

    Tässä ei ollut auktoriteetin lajeja, vaan auktoriteetti -sanan selitys, suora lainaus sivistyssanakirjasta.

    Sivistyssanakirjan määritelmä auktoriteetille ei siis ole sama mitä PV käyttää. Kun puhe oli nimenomaan auktoriteetista PV:ssa, otin keskusteluun PV:n näkemyksen mukaan.

    Rivimiehellä voi olla toki auktoriteettia, mutta kun laitetaan vastakkain rivimiehen esim. ikään ja kokemukseen perustuva auktoriteetti ja johtajan sotilasarvoon perustuva auktoriteetti, niin useimmissa tapauksissa sotilasarvoon perustuva auktoriteetti voittaa. Eli miehet tekevät mitä johtaja sanoo. Tottakai olisi suotavaa, että osaamiseen ja kokemukseen perustuva auktoriteetti ja sotilasarvoon perustuva auktoriteetti olisivat samassa paketissa, mutta maailma ei ole täydellinen.

    1Äänestä

  • realisti kirjoitti:

    Sivistyssanakirjan määritelmä auktoriteetille ei siis ole sama mitä PV käyttää. Kun puhe oli nimenomaan auktoriteetista PV:ssa, otin keskusteluun PV:n näkemyksen mukaan.

    Rivimiehellä voi olla toki auktoriteettia, mutta kun laitetaan vastakkain rivimiehen esim. ikään ja kokemukseen perustuva auktoriteetti ja johtajan sotilasarvoon perustuva auktoriteetti, niin useimmissa tapauksissa sotilasarvoon perustuva auktoriteetti voittaa. Eli miehet tekevät mitä johtaja sanoo. Tottakai olisi suotavaa, että osaamiseen ja kokemukseen perustuva auktoriteetti ja sotilasarvoon perustuva auktoriteetti olisivat samassa paketissa, mutta maailma ei ole täydellinen.

    *Sivistyssanakirjan määritelmä auktoriteetille ei siis ole sama mitä PV käyttää. Kun puhe oli nimenomaan auktoriteetista PV:ssa, otin keskusteluun PV:n näkemyksen mukaan.*

    - Ei kai PV ole käynyt uudestaan määrittelemään auktoriteetti sanaa/käsitettä. Voin olla väärässäkin.

    *Rivimiehellä voi olla toki auktoriteettia, mutta kun laitetaan vastakkain rivimiehen esim. ikään ja kokemukseen perustuva auktoriteetti ja johtajan sotilasarvoon perustuva auktoriteetti, niin useimmissa tapauksissa sotilasarvoon perustuva auktoriteetti voittaa.*

    -Sanoisimpa että auktoriteetti ja käskyvalta ovat kaksi eri asiaa. Auktoriteettinen sotilas ja auktoriteettinen esimies on tehokas "pari", jossa käskyvalta suhteet luonnollisesti ovat edelleen voimassa.

    *Eli miehet tekevät mitä johtaja sanoo. Tottakai olisi suotavaa, että osaamiseen ja kokemukseen perustuva auktoriteetti ja sotilasarvoon perustuva auktoriteetti olisivat samassa paketissa, mutta maailma ei ole täydellinen.*

    - Minun mielestä ne on samassa paketissa silloin, kun esimies osaa hommansa. Eli on auktoriteettinen johtaja. (eikä maailma sittenkään vielä ole täydellinen)

    Entä millainen sotilasjohtaja on, jos hänellä ei ole auktoriteettia; silloin hän ei saa käskyjä menemään perille. Olisiko hänkin auktoriteettinen johtaja?

    Eli sotilasjohtaja voi olla auktoriteettinen tai sitten ei. Käskyvalta on molemmilla sama tästä huolimatta.



    Vaikea käsite tuo auktoriteetti. Minulle se tarkoittaa juuri tuota mitä selitin. Joillekin toisille se voi tarkoittaa toista. Ok.

    Äänestä

"Auktoriteetti =
1 arvovalta, arvostus, vaikutusvalta "

Jos vaikutusvalta on synonyymi auktoriteetille, niin eihän se aina tarkoita että tuo valta olisi hankittu arvostuksella. Eikö vaikutusvaltaa voi saada puolustusvoimissa käymällä Maanpuolustus Korkeakoulun ja valmistumalla sieltä sotatieteiden maisteriksi ja saamalla luutnantin arvon( vai mikä se mahtaa olla?)? Tällöinhän tuo auktoriteetti(vaikutusvalta) ei ole välttämättä arvostuksella saavutettua.

Äänestä
  • Ei pidä sekoittaa vaikutusvaltaa ja käskyvaltaa keskenään.

    Äänestä

  • Korpraali3 kirjoitti:

    Ei pidä sekoittaa vaikutusvaltaa ja käskyvaltaa keskenään.

    Niin, armeijassahan käskyt tulevat "ylhäältä", joten luutnanttikin vain huuta määräyksiä eteenpäin. Mutta kai "herra luutnantillakin" on jotain muutakin sanottavaa kuin käskyt Puolustusvoimissa?

    Äänestä

  • Sivari kirjoitti:

    Niin, armeijassahan käskyt tulevat "ylhäältä", joten luutnanttikin vain huuta määräyksiä eteenpäin. Mutta kai "herra luutnantillakin" on jotain muutakin sanottavaa kuin käskyt Puolustusvoimissa?

    Opettaa taitoja elämiseksi luonnossa, taistelukentällä, kesällä talvella ja ansaitsee "auktoriteettinsa" omalla osaamisella (vaikkei ehkä kauheasti ole sotinutkaan)
    Osaa majoittua talvella - ja opettaa miehille järkeviä toimia maastossa.
    Osaa käyttää työkaluja (powertools, aseet, PC, radiot yms) ja opettaa.

    sieltä se tuleepi. Käskyt toimii taistelukentällä stressitilanteessa kun ne on opittu automaatiotasolle ne ohittavat stressireaktion aiheuttaman "puutumisen"
    tätä taas harjoitellaan rauhan aikana ehkä hieman "puisella" tavalla....

    Äänestä

  • Sivari kirjoitti:

    Niin, armeijassahan käskyt tulevat "ylhäältä", joten luutnanttikin vain huuta määräyksiä eteenpäin. Mutta kai "herra luutnantillakin" on jotain muutakin sanottavaa kuin käskyt Puolustusvoimissa?

    *Niin, armeijassahan käskyt tulevat "ylhäältä", joten luutnanttikin vain huuta määräyksiä eteenpäin. Mutta kai "herra luutnantillakin" on jotain muutakin sanottavaa kuin käskyt Puolustusvoimissa?*

    On. Omassa persoonassaan ihminen tuo julki mielipiteitään. Arvojaan.

    -Lopulta jokainen joutuu käskyt miettimään itse. Vrt. miten paljon sotilaat ovat saaneet täysin moraalittomia käskyjä

    Esimerkkejä löytyy pilvin pimein, ikävä kyllä. Nykyajastkin.

    Kun vääriä käskyjä annetaan, siinä kysytään miestä, kun niitä kieltäytyy noudattamasta.

    Usein sitten sanotaan, että tehtiin vain miten käskettiin. Tässä heitetään oma vastuu asioista pois. Mutta pääsyyllinen on tietenkin se käskynantaja. Aina.

    Äänestä

Presidentti Kekkosella oli auktoriteettia. Kenraalien pyytäessä lisää rahaa puolustukseen, hän katsoi happamasti ja vastasi "Minä olen koko Suomen Puolustusvoimat!". Hän oli armeijan ylipäällikkö. Minusta on hauskaa kun minulla ja Kekkosella on sama syntymäpäivä.

Kauan eläköön auktoriteettien syntymäpäivä!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Korpraali3 kirjoitti:

Paljon puhutaan "auktoriteettien kunnioituksesta". Usein silloin puhutaan, että nimenomaan käsketään ja pakotetaan tottelemaan, kunnioittamaan.
Tämä johtaa käsitettä harhaan.

Auktoriteetti =
1 arvovalta, arvostus, vaikutusvalta
2 arvovaltainen ja asiantunteva henkilö. "Hän on alallaan jonkinlainen auktoriteetti"

Jos joku meinaa, armeijassa, olla auktoriteettinen henkilö, ei tätä voi saavuttaa käskyttämällä. Tätä "arvonimeä" ei voi itselleen antaa. Se ansaitaan. Se ansaitaan omalla esimerkillä.

Silloin kun se on ansaittu, on väärin puhua, että auktoriteettejä täytyy pakosta kunnioittaa.

Hyvä sotajoukko osaa pitää hyvää sotilasjohtajaa arvossa, silloin puhutaan auktoriteettisestä johtajasta. Tällä on positiivinen sävy. Tällainen henkilö, vaikka huoneeseen tullessaan, herättää kunnioitusta jo pelkällä olemuksellaan. Hänellä on auktoriteettia. Nimenomaan paikalla olijoiden mielestä. Auktoriteettinen voi olla kuka tahansa. Rivimiehellä voi olla auktoriteettia yhtä hyvin.

Esim. monilta johtajilta puuttuu auktoriteetti, nimenomaan heitä sen takia mollataan. Älkää ottako niitä esimerkiksenne, kun puhutte negatiiviseen sävyyn armeijasta ja käytätte auktoriteetti sanaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu