Miksi venettä ei voi kaivertaa yhtenäisestä puumassasta? Alkeelliset kanootit tehdään polttamalla ja kaivertamalla. Miksi samaa menetelmää ei voi käyttää veneissä?
Miksi venettä ei voi kaivertaa?
Anonyymi
21<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Tarkoitatko että pitäisi kasvattaa jotain jättiläispuuta ensin satoja tai tuhansia vuosia jotta sen runko kasvaisi tarpeeksi suureksi jotta siitä voi kaivertaa tilavan rungon? Vai tarkoitatko että pitäisi valmistaa sahajauhosta iso lastulevykuutio ja sitten kaivertaa siitä runko. Voisit valmistaa yhtä hyvin ison lasikuitukuution ja kaivertaa siitä veneen rungon, eikä siinäkään olisi mitään järkeä.
Ei voi kaivertaa mutta kovertaa voisi, varsinkin sellaisen pikku Busterin ....
"Tarkoitatko että pitäisi kasvattaa jotain jättiläispuuta ensin satoja tai tuhansia vuosia jotta sen runko kasvaisi tarpeeksi suureksi jotta siitä voi kaivertaa tilavan rungon?"
Nykyään tehdään seinänkorkuisia lamellihirsiä. Siis yksi hirsi on seinänkorkuinen.
Jos näitä liimaisi yhteen, niin olisihan siinä koverrettavaa. Sen tekisi tietenkin kone.
Onko jotain syytä, miksi tuollainen tekniikka ei toimisi?
Kyllä se jotenkin voisi toimia mutta materiaali hukka olisi melkoinen.
Varmaan tarkoitat että puristevalulla tehtäisiin ensin ikäänkuin lesti josta kaiverrettaisiin veneen aihio, lähinnä tilee kuitenkin mieleen että mitenkä puumassoijen liimat kestää jatkuvaa kosteutta vuodesta toiseen. Voihan massan pinnoittaa mutta lasikuituveneidenkin ongelmat liittyvät kosteuden kulkeutumiseen väliaineeseen, sitä tuskin voi vältää.
Kanootitkin ovat veneitä, joten kyllä veneitä voi edelleenkin kaivertaa mistä tahansa massasta joka veneen muotoisena jää kellumaan veden pinnalle. Miksi epäilet menetelmän toimivuutta ?
Voiko+tyhmempää+aloitusta+keksiä,+ehkä?
3d-tulostuksella voisi veneen tehdä. Ei saa unohtaa jäykkääjiä, sillä tuollaiseen rakenteeseen ei saa vielä tulostettua milliä pidempiä vahvikekuituja joukkoon, vaan tuloksena on jonkinlainen ämpärimuovihäkkyrä. Kustannustehokkaammin sen ämpärimuovihäkkyrän saa tehtyä vaikka Terhi OY:n koneilla kuumentamalla muovilevyn ja tipauttamalla sen muotin päälle. Sen jäykistys tapahtuu laittamalla kaksi kuorta päällekkäin ja väliin uretaanivaahtoa.
Onhan tässä jo kerrottu monta syytä, miksi ei ainakaan kannata palata kivikauteen. Lisätään yksi painava syy. Niin puun kuin lasikuidunkin lujuus on ainaostaan kuitujen suuntainen. Koverretussa veneessä ainoastaa kyljissä keskellä venettä kuidut olisivat oikean suuntaisia ja sielläkin vain yhteen suuntaan. Pitkä ja kapea kanoottikin pysyy kasassa vain, jos seinämät ovat ylettömän paksut oikein suunnattuun rakenteeseen verrattuna.
Voi olla että esim. veneeseen jonka mitat ovat 3,9m * 12 m oikein löydy materiaalia. Amerikassa taitaa olla näitä punamäntyjä, mutta ne ovat tietääkseni rauhoitettuja. Vastakysymyksenä kysyn että miksi pitäisi, kun tuolla tavalla tehtynä rungon lujuutta ei oikein pysty varmistamaan tai ainakaan vahvistamaan..
Liimapuupalkeilla saadaan tuollaisia aikaiseksi ja luulisi lujuudenkin kasvavan, kun niitä liitetään eri suunnissa.
https://www.late.fi/
Sanovat mikään ei ole liian suuri ja vaativa.
Tuo late on jäänne sotakorvaus telakasta Turussa josta ryssille jouduimme toimittamaan valtavan määrän aluksia, kjn olimme niin kaltoin kohdellet heitä.
Late-Rakenteiden toiminta alkoi 1.2.1945 Oy Laivateollisuus Ab nimisenä yhtiönä. Oy Laivateollisuus Ab perustettiin valmistamaan sotakorvaukseksi määrättyjä purjeilla ja moottoreilla varustettuja puukuunareita Neuvostoliitolle.
Liimapuuta käytettiin laivojen kaarissa, kansipalkeissa ja mastoissa. Viimeinen, Zarja-niminen kultakuunari, luovutettiin Neuvostoliitolle 18.9.1952, viimeinen puinen alus luovutettiin tehtaalta 1958.
Viimeisiä puisia laivoja valmistettaessa ryhdyttiin suunnittelemaan liimauskokemuksen hyödyntämistä rakennusteollisuuden tuotteiden valmistuksessa. Ensimmäiset liimapuutoimitukset rakennusalalle tapahtuivat vuonna 1956 ja näin Latesta tuli uranuurtaja liimapuun valmistuksessa Suomessa.
Ei muuta, kuin tilaus sisään
Nykyään juuri tuosta syystä veneitä on erikokoisia. 43 -jalkaisesta lasikuituaihiosta veistetään ensin 41 -jalkainen runko, sitten sen sisältä 39 -jalkainen, vielä 36 -jalkainen ja loppupalikka viedään Puolaan jossa pienenevästä aihiosta tehdään vielä 33 -jalkainen, 27 -jalkainen ja 23 -jalkainen vene.
Prosessi on tuttu jo Neuvostoliitosta ja Madroshka -puunukeista jotka ovat sisäkkäin. Siksi venevalmistamoita kutsutaan veistämöiksi.
Aloittaja hullutteli, joten hullutellaan lisää sadepäivän ratoksi. Voisihan jokin valufirma tehdä suurina sarjoina karkeita runko- ja kansiaihioita (vertaa moottorien lohkot). Näistä sitten suunnittelijat ja venefirmat voisivat roboteillaan jyrsiä eri tarpeisiin sopivia lopputuotteita. Jyrsinnässä syntyvä lastut palautettaisiin uudelleenkäyttöön valufirmalle.
Ferrobetonista voisi tehdä aivan yhtä hyvin. Ensin vain valaisi kokillin uima-allasmuottiin ja piikkaisi sitten mieleisekseen. Taidan patentoida. Swimming pool yacht - oh- yeah.
Raudoitus pitänee miettiä kyllä, muuten murenee, kun aalto paukautta kylkeen
Juu juu, ja kanaverkkoa kanssa!
Puuhartsi-laminaatin sijaan ison lasikuituvahvisteisen PVC-möykyn kovertaminen olisi myös vaihtoehto, jos haluaa tuottaa paljon jätettä.
Betonimöykyn kovertaminen olisi myös vaihtoehto.
Jos joutuu puumassasta tekemään ensin briketin, niin eikö sitten kannattaisi tehdä briketti, joka olisi jo valmiiksi enemmän veneen muotoinen ja sisältä tyhjä? Viimeistelisi jyrsimällä. Ja polttamalla!
Tai miksei samalla sitten tekisi täysin veneen muotoista brikettiä?
Tai jos sopivan paksuista suikaleista pingottaisi jonkun kaarien tms. ympärille heti kerralla sen muotoisen kuin haluaa?
Ai mutta niinhän niitä puuveneitä tehdäänkin.
Mitä jos huitelis kanaverkosta veneen muodon muhkean ja laminois epoksilla koivuntuohta ja pajunvitsoja ristiinrastiin. Ei tulis heti Porkkalanselällä samanlaista vastaan. Sais osallistua CA-eskaaderiinkin.