Itse haluan elää yli 90vuotiaaks ja pysyä niin terveenä, että pystyn asumaan omillani ja, kun kuolema väistämättä tulee niin se tulisi nopeasti. Ehkä toivottavin ois äkillinen sydäri tai aivoverenkiertohäiriö joka veisi tajun kivuttomasti.
Oletteko te miettineet miten haluatte vanhoina kuolla?
Anonyymi
4<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mie olen aina pelännyt vanhenemista enemmän kuin kuolemaa. On jo synnynnäisiä ja kehitysvikoja valmiiksi niin en odotoa innolla kuinka pahaksi ne menee vanhetessa. Muutenkin kun kehittyy niin hitaasti ja muista jäljessä niin on ollut ikäkriisi 9-vuotiaasta asti. Aina on jo liian vanha kaikkeen ja myöhässä jostain junasta, kun vasta nyt on sillä tasolla, että voisi hyötyä asiasta ja sopisi hyvin elämään. Stressaavaa.
Olen kanssa huomannut, että monet aikuiset on todella ilkeitä ja julmia muita kohtaan. Ja nämä piirteet vaikuttaa pahenevan heillä vanhetessa. En halua tulla sellaiseksi, vaikka en erikseen ihmisistä niin välitä. Kumminkin en halua olla sellainen kauhistus mörkö muita ja heidän (harmittomia) aatteitaan kohtaan.
Harvemmin sitä kai kuolee täysissä sielun ja ruumiin voimissa.
Paitsi onnettomuudessa.
Joku syy on aina.
Sydän- tai aivoslaagi ei iske täysin terveelle.
En tarkoittanutkaan, että olisin missään maraton kunnossa vaan, että kuolisin niin, että en joudu makaamaan halvaantuneena joissakin letkuissa vaan esim nukkuessani tai jotain muuta normaalia asiaa tehdessäni nii etten joutuisi kitumaan. Esim yks sukulaiseni kuoli kiikkutuolille läppäri sylissään ja oli ollut salkkareita katsomassa. Oli ollut äkillinen ja kivuton kuolema. Just sellanen minkä mäkin haluisin. Aion tosin viivyttää kuolemaa esim hankkimalla vanhana jonkin rannekkeen mikä ilmoittaa jos esim syke muuttuu oudoksi tai jotain muuta vastaavaa ja jatkamalla niin kauan kuin mahdollista 15km juoksulenkkejäni. Ja testamentin teen jo ennen kuin olen 50vuotias. Ihan vain varmuuden vuoksi. Jos joku mun haaveista käy toteen joskus niin se on , että löydän naisen joka jaksaa mua ja jonka kaa saisin ainakin yhden lapsen ja heille sitten testamenttaisin sen omaisuuden mikä mulla olisi kuollessani. Jos taas käy niin kuin mä jostain syystä pelkään, että elän yksin enkä voi testamentata kellekään niin sitten testamenttaan omaisuuden esim terveydenhoitoon tai johonkin semmoseen. Mun suvussa on oikeesti kauheasti sydäreitä, aivoinfarkteja, syöpiä, suonten ja luiden jotain haurastumista ja nivelten rikkoontumista joten todennäköisesti lähtö tulee mulle nopeammin kuin monelle muulle.
Testamentti kannattaa tehdä nuorenakin, jos tietää mitä haluaa siihen kirjoittaa tai ainakin puhua perheen/kavereiden kanssa omista toiveistaan. Koska ei voi ikinä tietää jos sattuu jotain tai tulee taas joku virus kun ilmastonmuutos tuo viruksia lisää.
Tietenkin jos ei ole vielä mitään erityistoiveita niin testamenttia ei tarvitse tehdä.