Lähipiirissä on nuori täysi-ikänen henkilö, jolla on ollut mielenterveyshäiriöitä muutaman vuoden. Ollut pari kertaa sairaalahoidossakin, mutta ei juuri nyt. Perhe ei tiedä, syökö hän tällä hetkellä hänelle määrärttyjä lääkkeitä vai ei. Silloin kun on syönyt, ne kuitenkin tuntuvat auttavan oireisiin ja elämä helpottaa. Minulla ei ole tietoa diagnoosista.
Viime aikoina hän on yrittänyt erittäin aktiivisesti ja agresiivisesti saada syntymään riitaa milloin kenenkin kanssa hän juttelee. Kysymyksiä elämästä ja mitä erilaisimmista aiheista satelee suorastaan huutaen ja ne ovat aina negatiivisia ja juttukaveria haastavia tai arvostelevia. Mikä saattaisi olla tälläisen käytöksen diagnoosi ja miten tuohon joskus kuulemma suorastaan pelottavaan puhetapaan tulisi suhtautua ? Lähipiiri on yrittänyt kestää ja olla provosoitumatta, mutta kaikki alkavat jo olla lopussa eivätkä enää kauan jaksa kuunnella moista käytöstä.
Viime aikoina hän on yrittänyt erittäin aktiivisesti ja agresiivisesti saada syntymään riitaa milloin kenenkin kanssa hän juttelee. Kysymyksiä elämästä ja mitä erilaisimmista aiheista satelee suorastaan huutaen ja ne ovat aina negatiivisia ja juttukaveria haastavia tai arvostelevia. Mikä saattaisi olla tälläisen käytöksen diagnoosi ja miten tuohon joskus kuulemma suorastaan pelottavaan puhetapaan tulisi suhtautua ? Lähipiiri on yrittänyt kestää ja olla provosoitumatta, mutta kaikki alkavat jo olla lopussa eivätkä enää kauan jaksa kuunnella moista käytöstä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Lääkkeinkö hänet vaiennetaan?
Luulen tuntevani useamman vastaavan tapauksen. Aikuisia perheellisiä ihmisiä, jotka välillä käyttäytyvät normaalistikin, mutta arvaamatta alkavat puhua hyvin haastavaan ja syyttelevään sävyyn. Desibelit nousee herkästi. "Väärää" mielipidettä ei kannata heille esittää. Eivät yleensä voi sietää ihmisiä, jotka elävät elämäänsä eri tavalla kuin he itse.