Hanasaaren voimalaitos suljetaan vuoden 2023 loppuun mennessä valmis

Ei se nyt ihan noin suoraviivaista ole. Päästöistä on paha päästä eroon voimalaitoksia sulkemalla, jos samalla ei vähennetä energian kulutusta. Hanasaari tuottaa sekä sähköä että lämpöä. Lämmöntarve pysyy kutakuinkin entisellään. Aluksi poistuva kivihiili korvautuu maakaasulla. Se on fossiilinen polttoaine, mutta päätö hiileen verrattuna 50 %. Sähkön tarve vähenee tilapäisesti, kun suuria tehtaita lopetetaan, mutta samalla on suuria suunnitelmia sähköisestä liikenteestä ja lämpöpumpuista. Aluksi poistuva sähkön tuotanto korvautuu saksalaisella hiililauhteella, mikä kivihiilellä tuotettun yhteistuotantosähköön verrattuna lisää päästöjä 200 %.

Jos nyt Helsinki sulkee Hanasaaren jo 2024 eikä 2025, kuten kaupunginvaltuusto joskus päätti, niin tuo aikaistamispäätös lisää hieman kokonaispäästöjä. Kysymys on siis jostain muusta kuin päästöistä.

Enevpk1 kirjoitti:

Ei se nyt ihan noin suoraviivaista ole. Päästöistä on paha päästä eroon voimalaitoksia sulkemalla, jos samalla ei vähennetä energian kulutusta. Hanasaari tuottaa sekä sähköä että lämpöä. Lämmöntarve pysyy kutakuinkin entisellään. Aluksi poistuva kivihiili korvautuu maakaasulla. Se on fossiilinen polttoaine, mutta päätö hiileen verrattuna 50 %. Sähkön tarve vähenee tilapäisesti, kun suuria tehtaita lopetetaan, mutta samalla on suuria suunnitelmia sähköisestä liikenteestä ja lämpöpumpuista. Aluksi poistuva sähkön tuotanto korvautuu saksalaisella hiililauhteella, mikä kivihiilellä tuotettun yhteistuotantosähköön verrattuna lisää päästöjä 200 %.

Jos nyt Helsinki sulkee Hanasaaren jo 2024 eikä 2025, kuten kaupunginvaltuusto joskus päätti, niin tuo aikaistamispäätös lisää hieman kokonaispäästöjä. Kysymys on siis jostain muusta kuin päästöistä.

Lue lisää

Ei vaan kokonaispäästöt vähenevät, toki puuttuva sähkö tehdään jossain muualla jollain menetelmällä millä sitten tehdäänkään, siltähän kaupunki voi sulkea silmänsä. Helsinki on ollut yli puoli vuosisataa varsin omavarainen sähköntuotannon suhteen, tämän liikkeen seurauksena niin ei enää ole. Kun jatkossa sähköntuotanto siis vähenee kaukolämmön tarpeen pysyessä entisellään, tarvittavien polttoaineiden kokonaismäärä vähenee. Yksinkertaista kun sen oivaltaa!
Voi olla että maakaasun käyttöä joudutaan lisäämään mutta on muistettava että sen poltto aiheuttaa energiayksikköä kohti noin kolmanneksen vähemmän esim. hiilidioksidia kuin vaikka öljyn ja kivihiilen. Siis mitä enemmän kivihiiltä/öljyä korvataan maakaasulla, sitä vähemmän päästöjä. Sitä paitsi maakaasun poltossa voidaan mennä savukaasujen loppulämpötiloissa huomattavasti matalampiin lämpötiloihin kuin muilla polttoaineilla, ts. ottaa enemmän lämpöä hyödyksi. Ne kastepistejutut ja sellaiset nääs...

Anonyymi kirjoitti:

Ei vaan kokonaispäästöt vähenevät, toki puuttuva sähkö tehdään jossain muualla jollain menetelmällä millä sitten tehdäänkään, siltähän kaupunki voi sulkea silmänsä. Helsinki on ollut yli puoli vuosisataa varsin omavarainen sähköntuotannon suhteen, tämän liikkeen seurauksena niin ei enää ole. Kun jatkossa sähköntuotanto siis vähenee kaukolämmön tarpeen pysyessä entisellään, tarvittavien polttoaineiden kokonaismäärä vähenee. Yksinkertaista kun sen oivaltaa!
Voi olla että maakaasun käyttöä joudutaan lisäämään mutta on muistettava että sen poltto aiheuttaa energiayksikköä kohti noin kolmanneksen vähemmän esim. hiilidioksidia kuin vaikka öljyn ja kivihiilen. Siis mitä enemmän kivihiiltä/öljyä korvataan maakaasulla, sitä vähemmän päästöjä. Sitä paitsi maakaasun poltossa voidaan mennä savukaasujen loppulämpötiloissa huomattavasti matalampiin lämpötiloihin kuin muilla polttoaineilla, ts. ottaa enemmän lämpöä hyödyksi. Ne kastepistejutut ja sellaiset nääs...

Lue lisää

Hyviä pointteja, kiitos niistä. Täsmennän vielä paria kohtaa. Hanasaari tuottaa hiilisähköä 90 % hyötysuhteella, kun taas Viron palavakiven lauhdelaitos n. 35 % hyötysuhteella. Kun Suomessa vähenevä sähköntuotanto korvautuu ulkomaisella säätövoimalla, siitä osa todellakin on fossiililauhdetta, eli sähköntuotannon osalta päästövähenemä todellakin jää perin vähäiseksi, mitä tulee muutoksiin kokonaispäästöissä ilmakehään. Voidaan tehdä myös johtopäätös, että suurien kaupunkien hiilellä käyvät yhteistuotantolaitokset olisivat ne viimeiset fossiililaitokset, joista luovutaan. Nyt Helsinki toimi juuri sillä typerimmällä tavalla, eli aloitti päästövähennykset väärästä päästä. Tuntuvia päästövähennyksiä voidaan saavuttaa vain toimimalla kustannustehokkaasti. Helsingin ratkaisu on varsin kustannustehoton ja se nostaa jo ennestää kohtuuttoman korkeita asumiskustannuksia.

Sitten maakaasuun. Maakaasu on monessa suhteessa parempi polttoaine hiileen verrattuna. Mutta lämpökeskuskäytössä se tulee kohtuuttoman kalliksi. Ympäri vuoden tasaisesti käytettynä kaasu olisi edullisimmillaan. Koska ei ole riittävästi kohtuuhintaisia korvaavia lämmöntuotantotapoja, Helsinki joutuu roikkumaan fossiilisessa maakaasussa vielä pitkään.

Enevpk1 kirjoitti:

Hyviä pointteja, kiitos niistä. Täsmennän vielä paria kohtaa. Hanasaari tuottaa hiilisähköä 90 % hyötysuhteella, kun taas Viron palavakiven lauhdelaitos n. 35 % hyötysuhteella. Kun Suomessa vähenevä sähköntuotanto korvautuu ulkomaisella säätövoimalla, siitä osa todellakin on fossiililauhdetta, eli sähköntuotannon osalta päästövähenemä todellakin jää perin vähäiseksi, mitä tulee muutoksiin kokonaispäästöissä ilmakehään. Voidaan tehdä myös johtopäätös, että suurien kaupunkien hiilellä käyvät yhteistuotantolaitokset olisivat ne viimeiset fossiililaitokset, joista luovutaan. Nyt Helsinki toimi juuri sillä typerimmällä tavalla, eli aloitti päästövähennykset väärästä päästä. Tuntuvia päästövähennyksiä voidaan saavuttaa vain toimimalla kustannustehokkaasti. Helsingin ratkaisu on varsin kustannustehoton ja se nostaa jo ennestää kohtuuttoman korkeita asumiskustannuksia.

Sitten maakaasuun. Maakaasu on monessa suhteessa parempi polttoaine hiileen verrattuna. Mutta lämpökeskuskäytössä se tulee kohtuuttoman kalliksi. Ympäri vuoden tasaisesti käytettynä kaasu olisi edullisimmillaan. Koska ei ole riittävästi kohtuuhintaisia korvaavia lämmöntuotantotapoja, Helsinki joutuu roikkumaan fossiilisessa maakaasussa vielä pitkään.

Lue lisää

Täsmennetään sitten kun täsmentämään alettiin: Hanasaaren voimala ei tuota sähköä 90 % hyötysuhteella, se tuottaa suunnilleen noin korkealla hyötysuhteella sähköä ja kaukolämpöä yhteistuotannossa ollessaan. Jos sitä käytettäisiin vain sähköntuotannossa, hyötysuhde jäisi samoihin lukemiin Viron putiikin kanssa, tosin se lukema olisi hieman lähempänä 40 %:a, siinä 38 % ja risat.
Syntyvää sähkövajetta tuskin korvataan tuonnilla juuri Virosta, niin kauan kuin nykyinen siirtokapasiteetti maiden välillä ollut, siirtoa on pääosin ollut juuri täältä sinne, juuri tällä hetkellekin vientiä on reilut 1000 MW:n verran.
Ja kai se OL3:n tuohon mennessä sentään alkaa jotain verkkoon tuupata, siinä korvautuu sitten helposti useamman poistuvan Hanasaaren teho.

Maakaasu ei lämpökeskuskäytössä tule sen kalliimmaksi kuin muussakaan voimalakäytössä, lämpökeskukset yksinkertaisina laitoksina toimivat korkeilla hyötysuhteilla, jopa hieman korkeammilla kuin mihin yhteistuotannossakaan kyetään ja kun Helsinki haluaa ehdottomasti olla vihreistä vihrein ja lopettaa edullisen kivihiilen käytön nopeassa tahdissa niin eihän siinä raha saa ratkaista. Mutta siitä olla erityisesti samaa mieltä että tyhmäähän tuo kaupungin yletön intoilu on! Enkä pidä mahdottomana etteikö kaupunki vielä tekisi uusia päätöksiä ja laittaisi uutta aikarajaa kivihiilen käytölle. Nyt kun vihreät ottavat seuraavissa kuntavaaleissa äänestäjiltä luulot eli äänet pois niin sitten voisikin turvallisesti vähän kelkan suuntaa muuttaa...Kerrankos noin on tapahtunut, Ruotsikin luopui ydinvoimasta joskus 20 vuotta sitten...

Anonyymi kirjoitti:

Täsmennetään sitten kun täsmentämään alettiin: Hanasaaren voimala ei tuota sähköä 90 % hyötysuhteella, se tuottaa suunnilleen noin korkealla hyötysuhteella sähköä ja kaukolämpöä yhteistuotannossa ollessaan. Jos sitä käytettäisiin vain sähköntuotannossa, hyötysuhde jäisi samoihin lukemiin Viron putiikin kanssa, tosin se lukema olisi hieman lähempänä 40 %:a, siinä 38 % ja risat.
Syntyvää sähkövajetta tuskin korvataan tuonnilla juuri Virosta, niin kauan kuin nykyinen siirtokapasiteetti maiden välillä ollut, siirtoa on pääosin ollut juuri täältä sinne, juuri tällä hetkellekin vientiä on reilut 1000 MW:n verran.
Ja kai se OL3:n tuohon mennessä sentään alkaa jotain verkkoon tuupata, siinä korvautuu sitten helposti useamman poistuvan Hanasaaren teho.

Maakaasu ei lämpökeskuskäytössä tule sen kalliimmaksi kuin muussakaan voimalakäytössä, lämpökeskukset yksinkertaisina laitoksina toimivat korkeilla hyötysuhteilla, jopa hieman korkeammilla kuin mihin yhteistuotannossakaan kyetään ja kun Helsinki haluaa ehdottomasti olla vihreistä vihrein ja lopettaa edullisen kivihiilen käytön nopeassa tahdissa niin eihän siinä raha saa ratkaista. Mutta siitä olla erityisesti samaa mieltä että tyhmäähän tuo kaupungin yletön intoilu on! Enkä pidä mahdottomana etteikö kaupunki vielä tekisi uusia päätöksiä ja laittaisi uutta aikarajaa kivihiilen käytölle. Nyt kun vihreät ottavat seuraavissa kuntavaaleissa äänestäjiltä luulot eli äänet pois niin sitten voisikin turvallisesti vähän kelkan suuntaa muuttaa...Kerrankos noin on tapahtunut, Ruotsikin luopui ydinvoimasta joskus 20 vuotta sitten...

Lue lisää

Koitetaan laittaa faktoja kohdalleen. Hanasaaren sähköntuotannon hyötysuhde on nimenomaan n. 90 %, koska lämpöä ei päästetä mereen. Viimevuosituhannella sähkömarkkinat olivat vielä eri näköisiä, ja Hanasaarikin tuotti joskus harvoin lauhdetta. Ei tuota enää.

Syntyvä sähkövaje korvataan kaikkialta sähkömarkkinaympäristöstä, myös Virosta. Päästölisäys tai vähennys lasketaan vertaamalla kokonaispäästömuutosta. Kun sähkövajeesta kärsivässä Suomessa vähennetään sähköntuotantoa, kasvaa sähköntuonti. Ruotsin rajan yli tuleva sähköntuonti mielletään aivan oikein vesi- ja ydinsähköksi. Mutta kyseistä sähköä tuotetaan vain tietty, tilanteesta riippuva maksimimäärä, enempää ei pystytä tuottamaan. Kun Suomeen viedään enemmän, viedään Saksaan vähemmän, ja siellä aletaan tuottaa lisää fosiililauhdetta. Ikävä kyllä Suomi joutuu silloin kilpailemaan Saksan sähkömarkkinahinnan kanssa, ja saa sähköä makasamalla siitä enemmän kuin Saksa. Saksan hintataso jää sinne ruskohiililauhteen tasolle, koska sitä on siellä mielin määrin. Tämä on helppo havaita sähkömarkkinoiden aluehinnoista, Suomen hinta on Ruotsiinkin verrattuna hävyttömän korkealla. Viro on osa toimivia sähkömarkkinoita, kun taas Venäjätä tuonti reagoi huonosti säätötarpeeseen. Mutta kun OL3 valmistuu, se poistaa yhteisiltä sähkömarkkinoilta niin paljon päästöjä, että Hanasaaren vaikutukset häviävät sen taakse. Myös tuulivoiman lisärakentaminen hieman pienentää Suomen sähkövajetta. Lisämaustetta tulee siitä, että sekä voimalaitoksia että tehtaita lopetetaan. Seuraava menee jo uskon puolelle: luulen, ettei Suomi koskaan pääse sähkövajeestaan, koska nyt ei ole näköpiirissä mitään hyvää kustannustehokasta tapaa tuottaa sähköä. Mutta sehän on kaikkien maiden ongelma tulevaisuudessa. Kaksi asiaa voi joustaa, hinta voi nousta ja kysyntä sopeutukoon tuotantoon.

Maakaasun kokonaishinta riippuu siitä, miten tasaisesti sitä käytetään. Huippulämpökeskuskäytössä se on kalleimmillaan. Täysin tasaista kuormaa ympäri vuoden ajava voimalaitos saisi kaasun kaikkein edullisimmin. Kaukolämmön tuotanto jos mikä on erittäin piikikästä ja epäedullista maakaasulla tuotettuna.

Helsinki ei välitä viherpesussaan rahasta, koska kaupungin ei tarvitse juurikaan investoida lisää eikä veroäyri täten nouse. Lisämaksun maksavat suoraan lämpölaskussaan kaukolämmmön kuluttajat, eli n. 95 % kaikista Helsinkiläisistä. Vihreät eivät tietenkään kerro tätä äänestäjilleen.

Enevpk1 kirjoitti:

Koitetaan laittaa faktoja kohdalleen. Hanasaaren sähköntuotannon hyötysuhde on nimenomaan n. 90 %, koska lämpöä ei päästetä mereen. Viimevuosituhannella sähkömarkkinat olivat vielä eri näköisiä, ja Hanasaarikin tuotti joskus harvoin lauhdetta. Ei tuota enää.

Syntyvä sähkövaje korvataan kaikkialta sähkömarkkinaympäristöstä, myös Virosta. Päästölisäys tai vähennys lasketaan vertaamalla kokonaispäästömuutosta. Kun sähkövajeesta kärsivässä Suomessa vähennetään sähköntuotantoa, kasvaa sähköntuonti. Ruotsin rajan yli tuleva sähköntuonti mielletään aivan oikein vesi- ja ydinsähköksi. Mutta kyseistä sähköä tuotetaan vain tietty, tilanteesta riippuva maksimimäärä, enempää ei pystytä tuottamaan. Kun Suomeen viedään enemmän, viedään Saksaan vähemmän, ja siellä aletaan tuottaa lisää fosiililauhdetta. Ikävä kyllä Suomi joutuu silloin kilpailemaan Saksan sähkömarkkinahinnan kanssa, ja saa sähköä makasamalla siitä enemmän kuin Saksa. Saksan hintataso jää sinne ruskohiililauhteen tasolle, koska sitä on siellä mielin määrin. Tämä on helppo havaita sähkömarkkinoiden aluehinnoista, Suomen hinta on Ruotsiinkin verrattuna hävyttömän korkealla. Viro on osa toimivia sähkömarkkinoita, kun taas Venäjätä tuonti reagoi huonosti säätötarpeeseen. Mutta kun OL3 valmistuu, se poistaa yhteisiltä sähkömarkkinoilta niin paljon päästöjä, että Hanasaaren vaikutukset häviävät sen taakse. Myös tuulivoiman lisärakentaminen hieman pienentää Suomen sähkövajetta. Lisämaustetta tulee siitä, että sekä voimalaitoksia että tehtaita lopetetaan. Seuraava menee jo uskon puolelle: luulen, ettei Suomi koskaan pääse sähkövajeestaan, koska nyt ei ole näköpiirissä mitään hyvää kustannustehokasta tapaa tuottaa sähköä. Mutta sehän on kaikkien maiden ongelma tulevaisuudessa. Kaksi asiaa voi joustaa, hinta voi nousta ja kysyntä sopeutukoon tuotantoon.

Maakaasun kokonaishinta riippuu siitä, miten tasaisesti sitä käytetään. Huippulämpökeskuskäytössä se on kalleimmillaan. Täysin tasaista kuormaa ympäri vuoden ajava voimalaitos saisi kaasun kaikkein edullisimmin. Kaukolämmön tuotanto jos mikä on erittäin piikikästä ja epäedullista maakaasulla tuotettuna.

Helsinki ei välitä viherpesussaan rahasta, koska kaupungin ei tarvitse juurikaan investoida lisää eikä veroäyri täten nouse. Lisämaksun maksavat suoraan lämpölaskussaan kaukolämmmön kuluttajat, eli n. 95 % kaikista Helsinkiläisistä. Vihreät eivät tietenkään kerro tätä äänestäjilleen.

Lue lisää

Jos yhteistuotannossa oleva voimala tuottaa noin esim. noin 100 MW:n polttoaineteholla noin 40 MW:lla sähköä, tuottaako se silloin SÄHKÖÄ yli 90 % hyötysuhteella?

Anonyymi kirjoitti:

Jos yhteistuotannossa oleva voimala tuottaa noin esim. noin 100 MW:n polttoaineteholla noin 40 MW:lla sähköä, tuottaako se silloin SÄHKÖÄ yli 90 % hyötysuhteella?

Kyllä. Poltetusta hiilestähän valtaosa kuluu myytävän kaukolämmön tuotantoon. Lähes yhtä hyvällä hyötysuhteella saadaan jäljelle jäävästä kattilatehosta sähköä. Mutta valitettavasti yhteistuotantosähkö siis kehitetään lämmön tuotannon ehdolla, ei sähköntarpeen. Käytännössä Hanasaari ajaa aina käynnissä ollessaan maksimiteholla, koska voimalaitoista ei käynnistetä pienellä kaukolämpökuormalla.

Korjaan vähän esimerkkilukujesi suhteita Hanasaaren yhteen yksikköön kohdistettuna. Polttoaineteho on n. 330 MW, josta hyödyksi saadaan 90 % hyötysuhteella 300 MW. Siitä 200 MW tulee kaukolämpöä ja 100 MW sähköä. Luvut ovat suuntaa antavia, en lähde kiistelemään desimaaleista. 100 MW sähkötehoa kohti tarvitaan n. 110 MW kattilatehoa. 220 MW kattilatehosta menee kaukolämmön tuotantoon.

Haluan tuoda tämän julki, koska niin monella on harhaiset tiedot yhteistuotantovoimalaitosten eduista. Hiilenpolton haitat tunnetaan paremmin.

Enevpk1 kirjoitti:

Kyllä. Poltetusta hiilestähän valtaosa kuluu myytävän kaukolämmön tuotantoon. Lähes yhtä hyvällä hyötysuhteella saadaan jäljelle jäävästä kattilatehosta sähköä. Mutta valitettavasti yhteistuotantosähkö siis kehitetään lämmön tuotannon ehdolla, ei sähköntarpeen. Käytännössä Hanasaari ajaa aina käynnissä ollessaan maksimiteholla, koska voimalaitoista ei käynnistetä pienellä kaukolämpökuormalla.

Korjaan vähän esimerkkilukujesi suhteita Hanasaaren yhteen yksikköön kohdistettuna. Polttoaineteho on n. 330 MW, josta hyödyksi saadaan 90 % hyötysuhteella 300 MW. Siitä 200 MW tulee kaukolämpöä ja 100 MW sähköä. Luvut ovat suuntaa antavia, en lähde kiistelemään desimaaleista. 100 MW sähkötehoa kohti tarvitaan n. 110 MW kattilatehoa. 220 MW kattilatehosta menee kaukolämmön tuotantoon.

Haluan tuoda tämän julki, koska niin monella on harhaiset tiedot yhteistuotantovoimalaitosten eduista. Hiilenpolton haitat tunnetaan paremmin.

Lue lisää

Ymmärsinkö oikein, jos voimala tuottaa sähköä 90 % hyötysuhteella ja samanaikaisesti se tuottaa kaukolämpöäkin 90 % hyötysuhteella, sen kokonaishyötysuhde on 180 %?

Anonyymi kirjoitti:

Ymmärsinkö oikein, jos voimala tuottaa sähköä 90 % hyötysuhteella ja samanaikaisesti se tuottaa kaukolämpöäkin 90 % hyötysuhteella, sen kokonaishyötysuhde on 180 %?

Ymmärsit väärin, molempien tuotteiden (sähkön ja kaukolämmön) tuotannon hyötysuhteet ovat 90 %, samoin yhteistuotantovoimalaitoksen kokonaishyötysuhde on tässä tapauksessa myös 90 %.

Olen jo valmiiksi muuttanut kesämökille.
Lisäksi käytössä on muijan OKT läheisessä pikkukaupungissa. Noista molemmista paikoista on runsas 100 km Helsinkiin.

Mökillä on puulämmitys, ei verkkosähköä, bensapihi salkkuaggregaatti Honda EU20i, kaasuhella ja kaasujääkaappi sekä yksi 100 Ah akku jota lataan kaupungissa (yön yli). En usko että enää viihdyn 10 kk vuodesta mökillä. Alan vanheta. Ollessani työtön, ja nyt eläkeläisenä hiukan yli vuoden, oleskelin mökillä tosi paljon vuodesta. Ehkä mieluummin olen täällä pikkukaupungissa. Helsingissä on oma kämppä, muija on vielä työelämässä ja työpaikkakin on Helsingissä.

" Sähkön tarve vähenee tilapäisesti, kun suuria tehtaita lopetetaan, mutta samalla on suuria suunnitelmia sähköisestä liikenteestä ja lämpöpumpuista."
Sähkö on "puhdasta" vain käyttöpaikalla.
Nyt tuetaan sähköön perustuvia investointeja eli juuri lämmitysjärjestelmien muutosta lämpöpumpuille ja sähköautoja.
Niitä hoetaan kuin mantraa ajttelematta kokonaisuutta. Rehellisesti sanoen, Suomessa ei ole mahdollista siirtyä esim. sähköautoihin ilman valtavia uhrauksia jotka maksetaan ottamalla rahat jostain muusta.
Politiikassa on vallitsevana omituinen hiilipuhdasoppisuus jossa ei ole sijaa ihmisille.
Mitenkään ei voida hyväksyä että demokraattisessa maassa hyväksytään sellainen sanelu.

Anonyymi kirjoitti:

" Sähkön tarve vähenee tilapäisesti, kun suuria tehtaita lopetetaan, mutta samalla on suuria suunnitelmia sähköisestä liikenteestä ja lämpöpumpuista."
Sähkö on "puhdasta" vain käyttöpaikalla.
Nyt tuetaan sähköön perustuvia investointeja eli juuri lämmitysjärjestelmien muutosta lämpöpumpuille ja sähköautoja.
Niitä hoetaan kuin mantraa ajttelematta kokonaisuutta. Rehellisesti sanoen, Suomessa ei ole mahdollista siirtyä esim. sähköautoihin ilman valtavia uhrauksia jotka maksetaan ottamalla rahat jostain muusta.
Politiikassa on vallitsevana omituinen hiilipuhdasoppisuus jossa ei ole sijaa ihmisille.
Mitenkään ei voida hyväksyä että demokraattisessa maassa hyväksytään sellainen sanelu.

Lue lisää

"Suomessa ei ole mahdollista siirtyä esim. sähköautoihin ilman valtavia uhrauksia jotka maksetaan ottamalla rahat jostain muusta.
Politiikassa on vallitsevana omituinen hiilipuhdasoppisuus jossa ei ole sijaa ihmisille.
Mitenkään ei voida hyväksyä että demokraattisessa maassa hyväksytään sellainen sanelu."

Jos hiilestä luopuminen olisi nykysessä maailmantalousjärjestelmässä edullista, se olisi jo tapahtunut. Todellisuudessa siirtymävaihe maksaa paljon, ja vielä enemmän, kun sitä tehdään kustannustehottomilla tavoilla (kuten Hanasaaren yhteistuotantovoimalaitoksen enneaikainen sulkeminen, kun oikein olisi käyttää voimalaitos loppuun kiirehtimättä).

Poliitikkojen ongelma on löytää ne lisämaksajat. Siksi sähköautoihin siirtymästä esitetään vain ne hoiukuttelevimmat puolet. Kokonaiskustannuksista vaietaan. Ongelma kai on siinä, että maailmantalous ei laske hintaa ilmastomuutoksen haitallisille vaikutuksille. Päästömaksukin on nimensä mukaisesti kustannuserä aina jollekin.

Enevpk1 kirjoitti:

"Suomessa ei ole mahdollista siirtyä esim. sähköautoihin ilman valtavia uhrauksia jotka maksetaan ottamalla rahat jostain muusta.
Politiikassa on vallitsevana omituinen hiilipuhdasoppisuus jossa ei ole sijaa ihmisille.
Mitenkään ei voida hyväksyä että demokraattisessa maassa hyväksytään sellainen sanelu."

Jos hiilestä luopuminen olisi nykysessä maailmantalousjärjestelmässä edullista, se olisi jo tapahtunut. Todellisuudessa siirtymävaihe maksaa paljon, ja vielä enemmän, kun sitä tehdään kustannustehottomilla tavoilla (kuten Hanasaaren yhteistuotantovoimalaitoksen enneaikainen sulkeminen, kun oikein olisi käyttää voimalaitos loppuun kiirehtimättä).

Poliitikkojen ongelma on löytää ne lisämaksajat. Siksi sähköautoihin siirtymästä esitetään vain ne hoiukuttelevimmat puolet. Kokonaiskustannuksista vaietaan. Ongelma kai on siinä, että maailmantalous ei laske hintaa ilmastomuutoksen haitallisille vaikutuksille. Päästömaksukin on nimensä mukaisesti kustannuserä aina jollekin.

Lue lisää

Helsingin talous on pitkästä aikaa alkavassa syöksykierteessä. Korona tulee rokottamaan kaupungin taloutta ennakoitua paljon enemmän. Verotulot putoavat ja sosiaalimenot kasvavat ennakoitua enemmän. Jos tämän vuoden lähes 900 milj euron investoinneista pidetään kiinni, velkaa joudutaan ottamaan rutosti lisää. Kaikki projektit näyttävät tulevan lisäksi aina paljon aiottua kalliimmiksi.