Usein "lapsellisuus" on negatiivinen ilmaisu viitaten huonoon käytökseen tai tyhmän esittämiseen kuten trollatessa. Siltikin minusta tuntuu että lapsuudessa on paljon positiivisiakin näkökantoja jotka pääsevät aikuisilta ajan mittaan unohtumaan ja se voi tehdä heistä onnettomia.
Eli listataanpa ne tänne.
Mitä lapsenomaista viisautta aikuiset usein menettävät kasvaessaan?
10
276
Vastaukset
Listaukset kuuluvat psykologiaan, joka on ihmisten luokittelun "tiede". Psykologia on rasismia ja ihmisvihaa pahimmillaan. Psykologiassa ihminen asetetaan aina johonkin lokeroon, josta ei pääse pois, kuin vahvoilla huumeilla. Jokainen geeneissämme oleva persoonallisuuden piirre on väärä ja hoidettavissa pillereillä.
Itämisissa filosofioissa, kuten zen- buddhalaisuudessa ja filosofisessa taolaisuudessa tuo lapsenomainen olotila on päämäärä. Syntyessään ihminen on valaistuneessa olkotilassa; ei tunne rajoja itsensä ja ympäristönsä kanssa eli on yhtä kaiken kanssa ja ilmaisee häpeilemättä tunteensa viiveettä.
Jeesus oli Tuomaan Evankeliumin mukaan, kenties itämaan tietäjien seuraaja. Näin ainakin voisi päätellä tämän evenkeliumin sisällöstä. Tässä pari kohtaa:
37. Hänen opetuslapsensa sanoivat, ”Milloin ilmestyt meille, ja milloin me näemme sinut?”Jeesus sanoi, ”Kun riisuudutte häpeilemättä, otatte vaatteene ja laitatte ne jalkojenne alle kuin pienet lapset ja hypitte, silloin te näette elävän pojan ettekä pelkää.”
22. Jeesus näki lapsia, joita imetettiin. Hän sanoi opetuslapsilleen, ”Nämä imevät lapset ovat kuin ne, jotka astuvat sisälle valtakuntaan.”
18. Opetuslapset sanoivat Jeesukselle, ”Kerro meille, millainen loppu meille tulee.” Jeesus sanoi, ”Olette löytäneet alun, ja sitten etsitte loppua? Ymmärtäkää, loppu tulee olemaan siellä missä on alku. Onnittelut sille, joka seisoo alussa: hän tulee tuntemaan lopun eikä maista kuolemaa.”Ei listaus ole välttämättä pahasta jos se keskittyy posiitiivisuuteen.
Itsekin olen tosin miettinyt psykologiassa että onko lokerointi tai leimaaminen aina psyykeelle todella hyväksi. Tiedän myös että psykologille menevä ihminen on suurella todennäköisyydellä jo valmiiksi stressaantunut koko tilanteessa miettien miten pelkonsa pitäisi muotoilla hänen korvilleen eikä siis välttämättä ole yhtä avoin hänelle kuin vaikkapa tosi ystävälle.
Melko monet täällä, ainakin trollit usein vannovat pilleripurkin nimeen mutta minusta siinä on kyse enemmänkin kivun turruttamisesta kuin itse syyn hoitamisesta mikä on hyvin pitkällinen paranemisprosessi. Se ei taas sovi kiireiseen elämäntyyliin jossa vaaditaan pikaisia tuloksia ja jatkuvaa rahavirtaa.
Mutta monissa uskonnoissa sekä idässä että lännessä tietty lapsenomainen avoimuus on tosiaan hyve, tosin olen nykyään niiden jakeiden suhteen hieman... sanotaan nyt valikoiva.Nolime kirjoitti:
Ei listaus ole välttämättä pahasta jos se keskittyy posiitiivisuuteen.
Itsekin olen tosin miettinyt psykologiassa että onko lokerointi tai leimaaminen aina psyykeelle todella hyväksi. Tiedän myös että psykologille menevä ihminen on suurella todennäköisyydellä jo valmiiksi stressaantunut koko tilanteessa miettien miten pelkonsa pitäisi muotoilla hänen korvilleen eikä siis välttämättä ole yhtä avoin hänelle kuin vaikkapa tosi ystävälle.
Melko monet täällä, ainakin trollit usein vannovat pilleripurkin nimeen mutta minusta siinä on kyse enemmänkin kivun turruttamisesta kuin itse syyn hoitamisesta mikä on hyvin pitkällinen paranemisprosessi. Se ei taas sovi kiireiseen elämäntyyliin jossa vaaditaan pikaisia tuloksia ja jatkuvaa rahavirtaa.
Mutta monissa uskonnoissa sekä idässä että lännessä tietty lapsenomainen avoimuus on tosiaan hyve, tosin olen nykyään niiden jakeiden suhteen hieman... sanotaan nyt valikoiva.Kysy mieluummin, luettelon sijaan, että voiko henkilöllä olla lapsenomaisia piirteitä, olematta täysin lapsenomainen.? Jos ei ole ihminen täysin lapsenomainen, hän tiedostaa lapsenomaiset piirteensä ja tämä kumoaa niiden aitouden.
Meillä täysin lapsenomaiset aikuiset luokitellaan kehitysvammaisiksi. Tälläisiä lapsi- aikusia kulkee joka kaupungin kaduilla.
Ihmiskeho tuottaa tarvitsemamme kemikaalit, ilopilleristä kipupilleriin. Ulkoiset kemikaalit ovat liian vahvoja ja oman järjestelmämme tuottamat kemikaalit eivät enää niiden jälkeen tunnu missään. Myöskään asioistamme ja henkisistä ongelmistamme puhuminen ei auta, vaan vie yhä tiukempaan henkiseen umpisolmuun. Parasta psykologiaa on antaa asioiden olla ja antaa luonnollisesti ratketa tai laimentua. Tämä luonnollinen systeemi ei kuitenkaan elätä nykyistä psykologiarmeijaa. Miehet toipuivat sodan kauhuista enimmäkseen mykkinä ja ajan kanssa, kun uutta elämää pukkaa tilalle.roskapostirobotti1 kirjoitti:
Kysy mieluummin, luettelon sijaan, että voiko henkilöllä olla lapsenomaisia piirteitä, olematta täysin lapsenomainen.? Jos ei ole ihminen täysin lapsenomainen, hän tiedostaa lapsenomaiset piirteensä ja tämä kumoaa niiden aitouden.
Meillä täysin lapsenomaiset aikuiset luokitellaan kehitysvammaisiksi. Tälläisiä lapsi- aikusia kulkee joka kaupungin kaduilla.
Ihmiskeho tuottaa tarvitsemamme kemikaalit, ilopilleristä kipupilleriin. Ulkoiset kemikaalit ovat liian vahvoja ja oman järjestelmämme tuottamat kemikaalit eivät enää niiden jälkeen tunnu missään. Myöskään asioistamme ja henkisistä ongelmistamme puhuminen ei auta, vaan vie yhä tiukempaan henkiseen umpisolmuun. Parasta psykologiaa on antaa asioiden olla ja antaa luonnollisesti ratketa tai laimentua. Tämä luonnollinen systeemi ei kuitenkaan elätä nykyistä psykologiarmeijaa. Miehet toipuivat sodan kauhuista enimmäkseen mykkinä ja ajan kanssa, kun uutta elämää pukkaa tilalle.Itseänikin on "vajakiksi" ja "pikkutytöksi" täällä haukuttu profiilini perusteella, luultavasti sen perusteella mihin uskon ja mitä kirjallisuutta luen.
Jos olisin oikeasti lapsi niin varmaan saisin raivokohtauksen tässä vaiheessa, mutta olen kyllä tietoinen siitä että se saattaa ulkopuoliselle näyttää lapselliselta ainakin silloin kun eivät ole asiaan kunnolla perehtyneet niin kuin minä. Fantasia ei ole ollut aina lapsille eikä heille aina sopisikaan. Se on perustunut melko pitkälti eurooppalaisiin muinaisuskoihin, sitten siihen tuli myös kristityt elementit.
Lapsenomaisuudella tarkoitan lähinnä sitä tunnetta jonka menetämme kun asiat rutinisoivat eivätkä enää näytä uusilta. Tai kuten jotkut sanovat ,"sisäisen lapsemme halaamista." Kykyä iloita yksinkertaisestakin kauneudesta ilman pelkoa olla leimaantumatta. Sen ymmärtämistä että rahalla ei voi kaikkea onnea ostaa, vaan asioista voi iloita niitä omistamatta. Mutta kaipa itsensä tiedostavana aikuisena sellaisen tunnusttaminen kaipaa nykyään rohkeutta.
"Miehet toipuivat sodan kauhuista enimmäkseen mykkinä ja ajan kanssa, kun uutta elämää pukkaa tilalle."
Totta, itsekin olen kuullut että kun Suomi oli sodassa niin miehet eivät puhuneet niistä kauhuista kotona vaimoilleen ja lapsilleen. Sama muissakin maissa.Nolime kirjoitti:
Itseänikin on "vajakiksi" ja "pikkutytöksi" täällä haukuttu profiilini perusteella, luultavasti sen perusteella mihin uskon ja mitä kirjallisuutta luen.
Jos olisin oikeasti lapsi niin varmaan saisin raivokohtauksen tässä vaiheessa, mutta olen kyllä tietoinen siitä että se saattaa ulkopuoliselle näyttää lapselliselta ainakin silloin kun eivät ole asiaan kunnolla perehtyneet niin kuin minä. Fantasia ei ole ollut aina lapsille eikä heille aina sopisikaan. Se on perustunut melko pitkälti eurooppalaisiin muinaisuskoihin, sitten siihen tuli myös kristityt elementit.
Lapsenomaisuudella tarkoitan lähinnä sitä tunnetta jonka menetämme kun asiat rutinisoivat eivätkä enää näytä uusilta. Tai kuten jotkut sanovat ,"sisäisen lapsemme halaamista." Kykyä iloita yksinkertaisestakin kauneudesta ilman pelkoa olla leimaantumatta. Sen ymmärtämistä että rahalla ei voi kaikkea onnea ostaa, vaan asioista voi iloita niitä omistamatta. Mutta kaipa itsensä tiedostavana aikuisena sellaisen tunnusttaminen kaipaa nykyään rohkeutta.
"Miehet toipuivat sodan kauhuista enimmäkseen mykkinä ja ajan kanssa, kun uutta elämää pukkaa tilalle."
Totta, itsekin olen kuullut että kun Suomi oli sodassa niin miehet eivät puhuneet niistä kauhuista kotona vaimoilleen ja lapsilleen. Sama muissakin maissa.Yksi rooleistasi tässä elämässä on siis nimeltään "lapsenomainen". Roolit ovat mielenkiintoinen asia - ihminen käyttäytyy täysin erilailla eri ihmisten seurassa ja eri tilanteissa. Lapsenomainen käyttäytyy ympäristöstään välittämättä omalla tavallaan.
Mulla on samat mielenkiinnon kohteet, kuin alle kouluikäisenä poikana. Jotain korkealentoisempaakin on tullut matkan varrelta mukaan, mutta urheilu ja eläimet ovat seuranneet minua sieltä asti, kuten myös moraalikäsitykseni, johon kuuluu keskeisenä elämän kunnioittaminen. En kuitenkaan innostu samalla tavalla kuin lapsena näkemästäni ketusta metsässä tai joukkueiden värikkäistä asuista jäähallin kirkkaissa valoissa. Tavallaan olen "masentunut" lapsi, sillä kaikki on aikuisena harmaampaa, kun sen on jo kokenut monta kertaa aiemmin ja kun tietää, että huominen ei suurta onnea tuo. Aikakin menee tod. palj. nopeampaa, kun ei ole innostunut sonni.
Tänne tuli kuukausi takaperin useita huonekärpäsiä avoimesta ikkunasta ja täällä ne edelleenkin elelevät vaatimatonta elämäänsä. Tulen aina iloiseksi, kun ne kävelevät vaikkapa nenän päällä pienine jalkoineen, mutta olen kuitenkin huolestunut heidän tulevaisuudestaan, kun talvikin on tulossa. En siis ole aikuinen lapsi.roskapostirobotti1 kirjoitti:
Yksi rooleistasi tässä elämässä on siis nimeltään "lapsenomainen". Roolit ovat mielenkiintoinen asia - ihminen käyttäytyy täysin erilailla eri ihmisten seurassa ja eri tilanteissa. Lapsenomainen käyttäytyy ympäristöstään välittämättä omalla tavallaan.
Mulla on samat mielenkiinnon kohteet, kuin alle kouluikäisenä poikana. Jotain korkealentoisempaakin on tullut matkan varrelta mukaan, mutta urheilu ja eläimet ovat seuranneet minua sieltä asti, kuten myös moraalikäsitykseni, johon kuuluu keskeisenä elämän kunnioittaminen. En kuitenkaan innostu samalla tavalla kuin lapsena näkemästäni ketusta metsässä tai joukkueiden värikkäistä asuista jäähallin kirkkaissa valoissa. Tavallaan olen "masentunut" lapsi, sillä kaikki on aikuisena harmaampaa, kun sen on jo kokenut monta kertaa aiemmin ja kun tietää, että huominen ei suurta onnea tuo. Aikakin menee tod. palj. nopeampaa, kun ei ole innostunut sonni.
Tänne tuli kuukausi takaperin useita huonekärpäsiä avoimesta ikkunasta ja täällä ne edelleenkin elelevät vaatimatonta elämäänsä. Tulen aina iloiseksi, kun ne kävelevät vaikkapa nenän päällä pienine jalkoineen, mutta olen kuitenkin huolestunut heidän tulevaisuudestaan, kun talvikin on tulossa. En siis ole aikuinen lapsi.En ajattele tosielämää niinkään "rooleissa" vaikka roolipelaankin. Roolipelaamista pidän eräänlaisena luovana kokemuksena jossa voi hypätä toisen kenkiin. Jotkut myös roolipelaavat täysin toisenlaisia hahmoja kuin itse ovat mikä vaatii tietynlaista lahjakkuutta jos sen tekee uskottavasti. Hahmostaan ei tarvitse pitää, mutta häntä voi ainakin yrittää ymmärtää.
He tietävät että kukaan ei ole aivan täysin mustavalkoinen. Kuinka tuttu olet "D&D" -ryhmityksen kanssa? Tyyliin "laillinen paha," "kaoottinen neutraali", "neutraali hyvä?" jne. joka on moniuloitteisempaa ajattelua vain hyvän ja pahan sijaan.
https://static.wikia.nocookie.net/dungeonsdragons/images/d/d2/Alignment-chart.jpg
https://en.wikipedia.org/wiki/Alignment_(Dungeons_&_Dragons)
Kyseessä on siis eräänlainen improvisoitu näytös jossa näyttelijä on myös yleisö ja käsikirjoittaja. Sen ympärillä pyörii muunkinlaista luovuutta, joten koen sen melkeinpä taideyhteisönä.
Tosielämää pyrin pikemminkin katsomaan tasapainon kannalta. Minusta ihmisellä voi olla samaan aikaan parhaat puolet sekä lapsena että aikuisena olemisesta. Dialogi sukupolvien välillä voikin olla hyvin palkitsevaa.
Sen lisäksi esimerkiksi aikuisen tiedonnälkä ja pitkällinen tutkiminen ja lapsen uteliaisuus ja ennakkoluulottomuus johtaa keskusteluun jossa hyvinkin erilaiset ihmiset voivat puhua keskenään sivistyneesti.
Eiköhän roolipelikin kuulu samaan tasapainoon eli lapsenomainen uteliaisuus ja avoimuus, yhdistettynä aikuiseen tutkimiseen ja empatiaan. Siinäkin tulee käytyä psykologista puolta läpi, tosin "mitä jos" luovuuden, ei psykologien voimin.
En voi tosin sanoa että pidän suuremmin kärpäsistä sisätiloissa vaikka hyönteiset muuten kiinnostavat. Lapsesta asti minun kasvatettiin ajattelemaan että niissä on ulosteessa kylpeneenä taudinaiheuttajia eikä niiden saa antaa laskeutua ruokaan. Lätkä oli aina käden ulottuvilla.Nolime kirjoitti:
En ajattele tosielämää niinkään "rooleissa" vaikka roolipelaankin. Roolipelaamista pidän eräänlaisena luovana kokemuksena jossa voi hypätä toisen kenkiin. Jotkut myös roolipelaavat täysin toisenlaisia hahmoja kuin itse ovat mikä vaatii tietynlaista lahjakkuutta jos sen tekee uskottavasti. Hahmostaan ei tarvitse pitää, mutta häntä voi ainakin yrittää ymmärtää.
He tietävät että kukaan ei ole aivan täysin mustavalkoinen. Kuinka tuttu olet "D&D" -ryhmityksen kanssa? Tyyliin "laillinen paha," "kaoottinen neutraali", "neutraali hyvä?" jne. joka on moniuloitteisempaa ajattelua vain hyvän ja pahan sijaan.
https://static.wikia.nocookie.net/dungeonsdragons/images/d/d2/Alignment-chart.jpg
https://en.wikipedia.org/wiki/Alignment_(Dungeons_&_Dragons)
Kyseessä on siis eräänlainen improvisoitu näytös jossa näyttelijä on myös yleisö ja käsikirjoittaja. Sen ympärillä pyörii muunkinlaista luovuutta, joten koen sen melkeinpä taideyhteisönä.
Tosielämää pyrin pikemminkin katsomaan tasapainon kannalta. Minusta ihmisellä voi olla samaan aikaan parhaat puolet sekä lapsena että aikuisena olemisesta. Dialogi sukupolvien välillä voikin olla hyvin palkitsevaa.
Sen lisäksi esimerkiksi aikuisen tiedonnälkä ja pitkällinen tutkiminen ja lapsen uteliaisuus ja ennakkoluulottomuus johtaa keskusteluun jossa hyvinkin erilaiset ihmiset voivat puhua keskenään sivistyneesti.
Eiköhän roolipelikin kuulu samaan tasapainoon eli lapsenomainen uteliaisuus ja avoimuus, yhdistettynä aikuiseen tutkimiseen ja empatiaan. Siinäkin tulee käytyä psykologista puolta läpi, tosin "mitä jos" luovuuden, ei psykologien voimin.
En voi tosin sanoa että pidän suuremmin kärpäsistä sisätiloissa vaikka hyönteiset muuten kiinnostavat. Lapsesta asti minun kasvatettiin ajattelemaan että niissä on ulosteessa kylpeneenä taudinaiheuttajia eikä niiden saa antaa laskeutua ruokaan. Lätkä oli aina käden ulottuvilla.Joo, nää mun kärpäset on eri maata, sillä ne käyttävät yli puolet valveillaoloajastaan itsensä puhdistamiseen. Oletko koskaan ollut kärpänen roolipelissä? Jos kärpäset olisivat ihmisiä, niin vessajonot ostareilla olisivat tajuttoman pitkiä molemmilla sukupuolilla, sillä WC olisi paitsi puhdistuspaikka, niin myös ruuan hankintapaikka. Naisten vessojen jonot ovat joskus tavattoman pitkiä ja joskus joku tyttö on tullut miesten puolelle vessakoppiin, koska tilaa on runsaasti. Tämäkin on eräänlaista roolipeliä kait?
Aiemmin mainitsin zenin ja muinaisen taolaisuuden ja nämä ovat "uskontoja", jossa ei tunneta hyvää tai pahaa, eikä oikeaa tai väärää. Seuraukset toki omista toimistaan saa jokainen nahoissaan kärsiä, mutta pahuus ei estä valaistumista. Ja onhan meissä kaikissa piilevänä, latenttina ominaisuutena kaikki pahuus maailmassa. Jos yhteiskuntamme muuttuu, niin muutumme sen mukana ja meistä kaikista voi poikkeusoloissa tulla murhaajia tai varkaita. Ja onhan se monissa nykyisen yhteiskuntammekin rooleissa lähes välttämätöntä kovettaa sydämensä. Valta- asemassa oleva päättää monien elämästä, eikä kaikkia siitä seuraavia kohtaloita voi kantaa empaattisena. Onko esimerkiksi maassamme yhtään aidosti empaattista yli- lääkäri tai päättävässä asemassa olevaa poliitikkoa tai johtavaa virkamiestä?
Kumpi on onnellisempi rotu; se, joka ei osaa käyttää sanoja, kuten esi- isämme vai sanoilla maailmaa rakentava ja itseään määrittelevä rotu? Ottiko esi- ihmisiä päähän, kun ei voinut sanoa sitä, mitä on mielessä? Oli käytössä esimerkiksi vihainen käytös tai lempeä käytös toista ihmistä kohtaan, mutta ei mahdollista tarkentaa toiselle, että minkä vuoksi. Sanat ovat aina valetta ja jokainen on siksi valehtelija! Sanat eivät ole elämä, vaan oma epärehellinen rinnakkaistodellisuuden muoto. Eläimet ja vauvat ovat valaistuneita.roskapostirobotti1 kirjoitti:
Joo, nää mun kärpäset on eri maata, sillä ne käyttävät yli puolet valveillaoloajastaan itsensä puhdistamiseen. Oletko koskaan ollut kärpänen roolipelissä? Jos kärpäset olisivat ihmisiä, niin vessajonot ostareilla olisivat tajuttoman pitkiä molemmilla sukupuolilla, sillä WC olisi paitsi puhdistuspaikka, niin myös ruuan hankintapaikka. Naisten vessojen jonot ovat joskus tavattoman pitkiä ja joskus joku tyttö on tullut miesten puolelle vessakoppiin, koska tilaa on runsaasti. Tämäkin on eräänlaista roolipeliä kait?
Aiemmin mainitsin zenin ja muinaisen taolaisuuden ja nämä ovat "uskontoja", jossa ei tunneta hyvää tai pahaa, eikä oikeaa tai väärää. Seuraukset toki omista toimistaan saa jokainen nahoissaan kärsiä, mutta pahuus ei estä valaistumista. Ja onhan meissä kaikissa piilevänä, latenttina ominaisuutena kaikki pahuus maailmassa. Jos yhteiskuntamme muuttuu, niin muutumme sen mukana ja meistä kaikista voi poikkeusoloissa tulla murhaajia tai varkaita. Ja onhan se monissa nykyisen yhteiskuntammekin rooleissa lähes välttämätöntä kovettaa sydämensä. Valta- asemassa oleva päättää monien elämästä, eikä kaikkia siitä seuraavia kohtaloita voi kantaa empaattisena. Onko esimerkiksi maassamme yhtään aidosti empaattista yli- lääkäri tai päättävässä asemassa olevaa poliitikkoa tai johtavaa virkamiestä?
Kumpi on onnellisempi rotu; se, joka ei osaa käyttää sanoja, kuten esi- isämme vai sanoilla maailmaa rakentava ja itseään määrittelevä rotu? Ottiko esi- ihmisiä päähän, kun ei voinut sanoa sitä, mitä on mielessä? Oli käytössä esimerkiksi vihainen käytös tai lempeä käytös toista ihmistä kohtaan, mutta ei mahdollista tarkentaa toiselle, että minkä vuoksi. Sanat ovat aina valetta ja jokainen on siksi valehtelija! Sanat eivät ole elämä, vaan oma epärehellinen rinnakkaistodellisuuden muoto. Eläimet ja vauvat ovat valaistuneita.En voi sanoa että olen sen kummemmin roolipelannut kärpäsenä. Luulen että kärpästen jahtaaminen sisätiloissa on reviiritietoista käytöstä joka on puolestaan aikuista valppautta. Ulkona jätän ne rauhaan.
Jostakin syytä tulen melko hyvin toimeen mehiläisten kanssa jotka nekin ovat reviiritietoisia siinä missä ihminenkin. Otukset voivat olla koosta riippumatta vaarallisia mutta ne ovat säyseitä jos kunnioitus on molemminpuolinen. Ei se välttämättä tarkoita että villiyttä saisi niistä pois mutta sen tietäminen on myös osa sitä kunnioitusta.
Juuso talviunille: https://youtu.be/69atYyxcz4o
Estoniasta ollaan puhuttu taas paljon viime aikoina ja ei vain täällä. Silloinkin kun laiva upposi tilaisuus teki kirjaimellisesti varkaan. Selviytyjät tiesivät kertoa että jotkut jotka olisivat voineet pelastaa muita varastivat sen sijaan heidän arvoesineitään. Se tosin sai minut ihmettelemään että miksi tilanteessa jossa voi menettää henkensä toisten kulta on tärkeämpää.
Päättäjien työ on hyvin stressavaa sillä resurssit ovat rajalliset kun monien ihmisten toimeentulo on punnittavissa samaan aikaan. Olen itsekin ollut tilanteessa jossa olen johtajaksi valittu ja yhtäkkiä olen ystäväni pomo. Totta kai empatialla pitää olla rooli mutta se ei ole ainoa kriteeri. Minun ei pitäisi nostaa ketään jalustalle vaan jakaa mahdollisuuksia tasapuolisesti, oman järjen ja muiden käytöksien ja lahjakkuuksien mukaan.
Tämä kyseinen (luultavasti entinen) ystävä ei ole ollut johtajatiimini suosiossa sillä hän on hyvin sitkeästi halunnut ja vaatinut päästä tiimiin ja jopa uhkaillut. Hän usein tunkee itsensä keskipisteeseen tunsi hän asiaa tai ei. Heistä valta on hänelle liiankin tärkeää häneen luottaakseen. Käytös voimistui hänen osaltaan muutoksen jälkeen.
En ole varma kumpi sitten tässä on enemmän totta: se että johtajatiimiin pääseminen muutti minut vai se että minun ylenemiseni paljasti meidän kummankin todelliset luonteet. Taas lapsenomainen viisaus sai väistyä aikuisen viisauden tieltä.
Silloinkin kun ei ollut paljon sanoja oli musiikki joka on hyvin rehellistä kieltä sydämestä. Se yksi syy miksi rakastan sitä.
Nightwish - Music (Official Lyric Video)
https://youtu.be/rwz7-h9LCDU
Minusta keskustelunne on ollut varsin älyllistä. Ehkä jopa liian älyllistä tavallisten aikuisten ymmärrättäväksi. Lapsihan näkee vain asiat todellisina ja todellisuus alkaa muuttua kasvaessaan ja saadessaan vaikutteita kasvukavereiltaan ja aikuisilta.
Useimmat aikuiset sitten vajoavatkin puhtaaseen toisten aikuisten mallintamiseen tai hyväksynnän hakemiseen. Se vinouttaa sosiaalista älyä kun se mallinnus johtaa oman älynkäytön vajautumiseen.
Kovin ikääntyessä on vielä melkoinen mahdollisuus tuon vertaisaikuisuuden eli tyhmyyden polarisoitumiseen ja tiivistymiseen.
Minua ainakin ilahduttaa selkeästi älyllinen keskustelu tuosta ja mistä tahansa aiheesta, ei sen puoleen.Hyväksynnän hakeminen alkaa teininä. Sitä ennen lapsi ei siitä vielä välitä. Hän on vain tyytyväinen olemiseen jos ei tarvitse pelätä mitään vakavaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän381933Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p431496Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61421- 171418
Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,231412Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11385Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis21347Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11290Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21220Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta51207