Menin ihastumaan työkaveriin. Tiedän että siitä ei voisi tulla mitään..
Niinpä tietysti
Anonyymi
17786
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Sama juttu täällä.
Ohhoh jopas jotakin
Mitä pahaa siinä on, jos ei ole varattu?
Mietin samaa...
On teillä harrastukset
Työpaikkaromanssit piristävät arkea, sopii joillekkin mutta tosikot vaietkoon.
Onko aloittaja nainen?
Samoin. Tosin ajattelin kyllä ensin, että siitä ei todellakaan voi eikä tule enää yhtään mitään enempää, mutta pikku hiljaa tutustumisen myötä mieli on alkanut muuttua.
Ne menee ohi yhtä nopeasti kuin tulikin. Se on ihmisen normikeino piristää työelämäänsä ja ankeaa arkeaan. Ensi vuonna sitten taas joku muu.
Meniskin mutku ei mee
Sama täällä. Melkein neljä vuotta jo kulunut.
Samma här. Pidän työkaverimiehestä.
Nähdään viikoittain ja joskus kehitän hänestä kivoja unia.Olisin joskus halunnut nähdä hänet vapaa- ajalla, mutta kun ei niin ei ja siksi jäänee utuiseksi haaveiluksi. Kyllä kai joskus hälvenee.Naiselta*
No mikä estää vapaa-ajalla kohtaamisen...? Eri paikkakunniltako...?
Itse olen kusessa vajaa 10v vanhempaan työpaikan ihmiseen jolla on perhe.
Ei se niin nopeasti ohi mene. Haaveilen vielä 10kk jälkeen samasta työpaikkani blondista. Ollaan kyllä molemmat omilla tahoillamme varattuja.
Ja tämä työpaikan blondi haaveilee edelleen työkaveristaan ... ei vaan tunnu menevän tunne ohi ....
Ihanalla M naisella violetti paita ;)