Ollaan oltu vaimon kanssa yhdessä ikuisuus ja luulin, että meillä menee hyvin. Normaaleja ylä-alamäkiä on pitkässä suhteessa ollut. Muutama kuukausi sitten tuli aavistus ja tutkin vaimoni puhelimen. Tiedän, että se on väärin ekä kaipaa nyt siitä kommentteja. Mutta puhelimesta selvisi, että vaimoni on ihastunut toiseen. Heteroon työkaveriin. Ollaan puhuttu, riidelty, itketty, sovittu, riidelty uudestaan. Vaimo vakuuttaa, että ihastus on mennyt ohi. Mutta edelleen viestittelee tän toisen kanssa ja tietysti viettää aikaa töissä sen kanssa. Mä luulen, että on edelleen ihastunut ja en tiedä mitä tekisin. Yritän ajatella, että ei se multa ole pois mutta en vaan pysty. Ja mietin koko ajan, muuttuuko ihastus teoiksi vai onko jo jotain tapahtunut. Mietin myös, miksi mä en riitä. Mitä sillä toisella on mitä mussa ei ole. Saatan seota. Kokemuksia? Mielipiteitä?
Ihastuminen parisuhteessa
Anonyymi
26<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Hei, hei! Sä olet väärällä palstalla nyt! Sä voit miehenä yrittää ruotia ongelmaasi ennemminkin parisuhdepalstalla?
Ihan olen nainen joten tää on varmasti ihan oikea palsta. Miksi olisin muuten laittanut, että vaimo ihastunut heteroon?
No, siinä tapauksessa se vaimosi ei ole ainakaan aito lesbo, vaan vähintäänkin bi tai raiteiltansa suistunut hetero?
Onkos tää vaimosi ihastuksen kohde siis heteromies vai heteronainen?
Hetero nainen on.
Tuohan voi olla täysin ohimenevä ihastuminen, mitä se luultavasti onkin? Sitä, paitsi jos ihastuksen kohde on kerran aito hetero, niin hänhän ei silloin vastaa edes vaimosi tunteisiin, joten uskonpa , että voit olla ihan levollisin mielin asian suhteen.
Mikäli ihastuksen kohde olisi heteromies, niin tilanne olisi silloin vakavampi, koska hän voisi vastata myös vaimosi tunteisiin?
Kyllähän näitä kokeilunhaluisia hetero naisia on ja paljon. Ovat vaihtaneet niin paljon viestejä ja ajatuksia, että syvä henkinen yhteys on ja koen että mua on petetty henkisesti ja jo se on riittävän paha asia, saati jos on ollut tai tulee olemaan jotain fyysistä.
Saahan niitä hyviä ystäviä olla, joiden kanssa pohtia hyvinkin syvällisiä asioita.
Saa tietysti olla, mutta jos on ollut ihastumisen tunteita ja tosi vahvoja sellaisia niin tuntuu tosi pahalta, että tämä yhteys jatkuu. Ihan kuin se toinen olisi tärkeämpi kuin minä.
Tosi inhottava tilanne. Varmasti vaikea ajatella mitään muuta. Itse oon niin lapsellinen ja itsekäs että olisin kyllä todella surullinen ja vihainen.. Vaikka tiedän että ihastukselle ei voi mitään. En tiedä, varmaan ehdottaisin taukoa, ja tulkoot sitten takaisin? Luulen että suosittelisin myös vaihtamaan työpaikkaa jos haluaa jatkaa. Tiedän, että typerää.
Mä olen sit kans varmaan typerä ja lapsellinen mutta oo tosi vihainen, ahdistunut, pettynyt ja surullinen. Haluaisin vaatia työpaikan vaihtoa mut se ei ole mahdollista ja kun olen kysynyt miksi edelleen viesteilee niin vastaus on et ovat vain hyviä ystäviä ja ihastuminen on mennyttä mutta vaikea uskoa ja luottaa. Ja ei suostu lopettaa viestittelyä koska mä en kuulema voi kieltää häneltä kavereita.
Todella kurja tilanne sulla. Kannustaisin puhumaan tunteistasi. Kannustaisin vaimoasi avaamaan puhelimensa jos salattavaa ei ole. Tai jotenkin avaamaan sen heidän yhteydenpitonsa.
Jos vaimosi ymmärtäisi tunteesi niin luulisi hänen haluavan helpottaa oloasi. Tietysti sinun pitäisi myös olla kuvittelematta liikoja jos viestejä pääsisit näkemään eli suhtautumaan niihin ilman ennakkokäsitystä että käyttävät salakieltä tms.
Avoimuus ja toisen tunteiden huomioiminen on minusta tärkeää. Jos vaimosi vain hymähtää epäilyillesi tai tunteillesi niin ainakin itse kokisin sen pahana ja tarpeena piilotella jotain.
Tää voi kuulostaa kamalalta, mutta mä sanoin puolisolleni että toivon hänen lopettavan yhteydenpidon erääseen "ystävään", jonka kanssa hänellä oli ollut jtn henkistä sutinaa vielä kun aloitimme seurustelun. Sanoin myös että en tietenkään voi sitä vaatia, mutta asia on vaivannut vuosia ja on taakka suhteelle. Hän mökötti illan mutta sen jälkeen puhuttiin ja sanoi ymmärtävänsä. Samalla puolisoni avautui kuinka häntä ärsyttää läheinen suhteeni exääni. Ymmärrän.
Ihastus on todennäköisesti ohimenevää ja he ovat varmasti vain ystäviä, jos toinen hetero.
Miten teillä yhdessä menee? Miksi koet uhkaavana ystävyyden? Miten voisit vahvistaa luottamustasi? Ehkä puolisosi voi jotenkin työaikoihinsa vaikuttamalla vaikuttaa tms etteivät tapaa niin usein, ellei tarkoituksena ole ruokkia ihastusta?
Kaikille vaikea tilanne
Siksi koen uhkaavaksi, että puolisoni on tunnustanut ihastuneensa tähän toiseen. Nyt väittää ihastuksen menneen ohi mutta mä epäilen sitä. Mä luulen, että jos tilaisuus tulisi niin tapahtuisi jotain fyysistä. Sehän siinä on, että puoliso ei halua vaihtaa vuoroa ja haluaa edelleen viesteillä ja soitella tälle toiselle ja perustelee sen niin, että ovat niin hyviä ystäviä.
Miten sä sait tietää ihastumisesta? Mistä arvasit toimia, kuten toimit tai epäilit puolisoasi?
Kyllä se aloittajan tekstissä kerrotaan.
Joo jo aloituksessa tän kerroin eli aavistelin jotain ja menin tutkimaan puolison puhelimen. Ja tiedän tehneeni väärin.
Mut, joo on tosi raastava tilanne kun ei oikein pysty luottamaan ja asia pyörii päässä ja ei oikein voi tehdä mitään. On keskusteltu paljon ja yhä vaan mua epäilyttää monikin juttu tässä koko kuviossa.
Sinun pitää pohtia kunnolla nyt että uskotko omaan intuitioon että jotakin on edelleen meneillään, uskotko vaimoasi että ihastus on ohi, uskotko että aiemman kaltainen viestittely ym on nyt lakannut, uskotko vaimoasi/luotatko vaimoosi ja ettei mitään fyysistä tapahdu, kuinka suuri loukkaus vaimosi viestittely on, missä tilassa teidän suhteenne on, mitä siinä pitää korjata?
Ihastumisen tunteille ei vaimosi voi mitään, mutta jostain syystä niin on käynyt.
Puuttuuko teidän suhteestanne jotakin, puuttuuko vaimoltasi jotakin? Auttaisiko yhteinen keskusteluapu selkiyttämään tilannetta?
Jotkut ovat polyja, he eivät voi elää monogamisesti, voiko tästä olla kyse?
Vaimosi tekemisille ja päätöksille et voi mitään muuta kuin keskustella ja luottaa, mikäli hän lupaa sinulle jotain.
Vain itseäsi ja omia tekojasi voit hallita. Nyt sinun pitää miettiä,että mitä olet valmis itse tekemään tai mitä vaimoltasi tarvitset, että olosi parantuu, sinun ajatuksesi tulevat levollisiksi, vai onko nyt tilanne, että et voi elää tämän epäluottamuksen kanssa?
Et voi vaatia toista vaihtamaan työpaikkaa, se ei ole ratkaisu. Et voi pakottaa toista luopumaan ystävästä, sekään ei ole ratkaisu.
Ystävä ei ole syyllinen vaimosi ja sinun väleissä tapahtuneisiin muutoksiin, vaan vaimosi ja sinun pitää yhdessä lähteä tekemään töitä että teidän suhde alkaa taas toimia ja molemmilla on taas hyvä olla suhteessa ja luottamus alkaa palata.
Sanoisin että yritä saada vaimosi lähtemään pariterapiakäynnille, siitä voisi olla apua tilanteen selvittämiseen ja teidän suhteen pelastamiseen.
Viimeisin kirjoittaja kiteyttää erinomaisesti.
Joo, näin mun täytyy toimia. Kiitos.
Vaikka ikävää ja mustasukkaisuuden tunnetta tollainen voi aiheuttaa, ihminen on ylipäänsä vapaa olento, myös seurustelusuhteessa.
Ihan tervettä ihastua muihin, mutta eri asia millä tasolla se alkaa olemaan jos aletaankin lähestyä tosissaan vierasta ihmistä.
Ihastuin monesti ollessani suhteessa mutta ne meni ja tuli ja olin aina uskollinen, koska välitin kumppanistani kaikin tavoin.
Sain tietää silloisen kumppanini ollessaan ihastunut työtoveriinsa. Tietysti olin vähän mustasukkainen, mutta auttoi paljon ettei tehnyt asiasta suurta draamaa ja ilman suuttumusta tuli kyseltyä mielenkiinnolla millainen se vieras ihminen oikein on ja mikä hänessä kiehtoi. Ei se asia sen pitemmälle mennyt. Vuosia myöhemmin suhde loppui ihan muista syistä ja edelleen ollaan hyviä ystäviä.
Työpaikkaihastumiset on yleensäkin yhtä tyhjän kanssa, joten sen puolesta voi jokainen olla rauhassa. Täälläkin on vatvottu yhtä jos toistakin tapausta ja mitään niistä ei ole tullut.
Kaikki ihastumiset ovat yhtä tyhjän kanssa, aikuinen ihminen ei laita tikkua ristiin ilman rakastumista. Eikä kannatakaan laittaa, ihastuminen on murrosikäisen tasolle jääneen tunne.
Aika monikin tarina on työpaikalta saanut alkunsa..