Onko hinnat samat?

Anonyymi

Tiedän, ettei asuminen ole yhtä kallista esim. keskipohjanmaalla, kuin Tukholman läänissä, mutta, kuinka on kaiken muun elämisen kanssa?
Ruoka, vaatteet, liikkuminen ja kaikki muu?
Muutankohan Suomeen?!

20

142

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Muutin Ruotsista Suomeen viitisen vuotta sitten. En ole huomannut kauheasti hintaeroja esimerkiksi ruokakaupoissa. Monissa asioissa Suomi on mielestäni jopa halvempi maa. Ainakin minulla vakuutusmaksut, internet-liittymä ja puhelinliittymä ovat olleet halvempia Suomessa. Monet harrastukset ovat Suomessa halvempia kuten uimahallit ja kuntosali. Kansalaisopistoissa on edullisia kursseja, eikä Ruotsissa edes ole vastaavaa systeemiä. Suomessa monia harrastuksia tarjotaan yhdistysten kautta, kun taas Ruotsissa tarjoaja on usein yksityinen yritys. Sekin vaikuttaa hintoihin.

      Ruotsissa on lisääntynyt amerikkalaistyylinen rahanhimo, että kaikella pitäisi tehdä rahaa. Kohta siellä varmaan täytyy maksaa jalankulkumaksukin, jos haluaa kävellä jalkakäytävillä tiettyinä kellonaikoina. Minusta tällainen kehitys on selvästi huomattavissa ainakin Etelä- ja Keski-Ruotsissa. Lisäksi on niitä välikäsiä ja huijareita, jotka ostavat kaikenlaisia tuotteita ja lippuja, jotka he sitten myyvät eteenpäin kalliimmalla. Asuntobisneksessä on samat huijarit.

      Ruotsi on muuttunut kalliimmaksi maaksi, kun siellä on yksityistetty vähän kerrassaan kaikkea. Samalla julkiset palvelut ovat heikentyneet. Ei paljon auta, jos on ilmainen kirjasto, jos siellä ei ole uutuuskirjoja tarjolla tai kirjoja on lainaajien määrään nähden ihan liian vähän. Varmasti kirjastolaitosta ajetaan alas, koska ruotsalaisessa omistuksessa on esimerkiksi digikirjapalvelu Storytel.

      Yksi nyrkkisääntö maiden välillä on. Ruotsi on luokkayhteiskunta, ja Suomi ei ole. Voi että minua pännii, kun välillä vilkaisen ruotsalaisia lehtiä, joissa sivu toisensa jälkeen hehkutetaan ökyrikkaiden juhlia ja lyxvilloja. Onneksi ei tarvitse niitä enää pakolla katsella. Suomessa ei ole sellaista kulttuuria. Minusta Suomessa ihan tavallisilla ihmisillä on suurempi arvo kuin Ruotsissa. Ei tarvitse hävetä itseään tai kulkea varjoissa, vaikka ei täyttäisi teennäisiä ulkonäkövaatimuksia, pukeutuisi vaadittuihin merkkituotteisiin ja harrastaisi kalliita muotiharrastuksia. Arvomaailmat ovat naapurimaissa siinä mielessä erilaisia.

      • Anonyymi

        Et ole tainnut koskaan asua Ruotsissa, etkä osallistunut minkäänlaiseen kanssakäymiseen Ruotsalaisessa yhteiskunnassa. Ei kannattaisi Ruotsista ilmoittaa noin väärää tietoa kuin mitä olet kirjoittanut, joku voi luulla todeksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et ole tainnut koskaan asua Ruotsissa, etkä osallistunut minkäänlaiseen kanssakäymiseen Ruotsalaisessa yhteiskunnassa. Ei kannattaisi Ruotsista ilmoittaa noin väärää tietoa kuin mitä olet kirjoittanut, joku voi luulla todeksi.

        Jaaa-a. Voihan hyvinkin olla niin, että minun kokemukseni eivät pidä paikkaansa koko Ruotsin osalta. Kokemukseni ja muilta kuulemani asiat perustuvat pääosin Tukholman lääniä koskeviin asioihin. Lisäksi minulla on aika paljon tuttavia Malmön ja Göteborgin alueilla, joten olen kuullut asioita sieltäkin. Ne (hinnat ja muut asiat, mistä tässä ketjussa puhutaan) eivät ole erityisen paljon poikenneet Tukholman läänin asioista. Pohjoisessa ja jossain Gotlannissa asiat voivat olla toisin sekä tietysti maaseudullakin.

        Esimerkiksi Suomessa ei ole missään autoilijoiden ruuhkamaksuja, enkä jaksa uskoa että sellaisia olisi kovin pian tulossa. Tukholman seudulla opintonsa aloittaneet tutut nuoret eivät ole saaneet vuokra-asuntoja muuten kuin asumalla alivuokralaisen alivuokralaisen alivuokralaisina eri asunnoissa lyhyitä pätkiä tyyliin 3-9kk kerrallaan. Jotain on esimerkiksi Tukholman seudun asuntomarkkinoissa vialla, kun ei ole tarjolla asuntoja nuorille, jotka saavat alueelta opiskelupaikan. Jotain kummallista on siinäkin, ettei ainakaan Tukholman seudulta eikä ilmeisesti koko läänistä saa varattua ajokortin saamiseen vaadittavaa ajokoetta järkevästi suoraan palveluntuottajalta. Jotkut välistä vetäjät varaavat kaikki ajokokeiden ajat internetistä sitä mukaa, kun niitä nettiin laitetaan. Sitten he edelleen myyvät niitä vetäen tietysti välistä rahaa omaan taskuunsa. Muutama tuttu nuori ei halunnut näitä huijareita palkita ja yritti hoitaa asian toisella tavalla. Yrityksistä huolimatta he eivät saaneet ilman välikäsiä varattua ajokoeaikaa itselleen Tukholman läänistä. He ratkaisivat asian niin, että menivät suorittamaan ajokokeensa jonnekin pohjoiseen, muistaakseni Gävleen. Ruotsin nuoriso on kiroillut myös näitä högskoleprovissa fuskaajia. Suomessa valvotaan monia tuollaisia asioita paljon paremmin. Jos esimerkiksi alivuokraa vuokra-asuntoaan eteenpäin ilman isännöintifirman lupaa, niin siitä seuraa hyvin todennäköisesti häätö. Valvonta tarkoittaa Suomessa myös sitä, että viranomaisten lisäksi koko yhteisö valvoo. Suomessa naapurit ja muut asianosaiset tai silminnäkijät ilmoittavat aktiivisesti erilaisista epäkohdista ja rikoksista.

        Kuntosalit ovat sellainen juttu, että jos välttämättä haluaa mennä johonkin Satsiin tai mitä näitä yksityisiä saleja nyt on, niin hinnat saattavat olla samat kuin Ruotsissa. Suomessa on kuitenkin runsaasti muita hyviä vaihtoehtoja niin kuntosaleissa kuin ryhmäliikunnan puolella. Uimahallien hintoja on vertailtu laajasti ja sen vertailun sinäkin voit helposti tehdä, sillä useimmat hallit ilmoittavat hintansa netissä. Kirjastot on ilmaisia Ruotsissa ja Suomessa, mutta niiden tarjonta on ihan erilaista. Osa kirjastojen eroista johtuu siitä, että Suomessa kirjastoissa käydään paljon, siellä viihdytään ja niihin satsataan.

        Ruotsalaisia lehtiä luen viikoittain. Kyllä se lyxvillojen esittely on ainakin viikottaista ellei peräti päivittäistä. Muutenkaan en ymmärrä, miksi joidenkin rikkaiden kotirouvien tyhjänpäiväistä elämää täytyy jatkuvasti esitellä lehdissä aivan kuin he olisivat jotain esikuvia. Mitä ihailtavaa siinä on, kun joku rikas akka asuu lyxvillassaan, jossa käy siivooja, puutarhuri ja monta muuta palvelijaa hoitamassa kaikki työt. Akka itse tekee... ...niin mitä? Kävelee rotukoiriensa kanssa puutarhassa päivittäin. Siinä sitä vasta onkin ihailtavaa ja tavoiteltavaa itse kullekin :D Minusta myös ne kuninkaallisjutut ovat ihan yhtä tyhjän kanssa, mutta se on asia, johon minun ei enää Suomessa asuvana tarvitse ottaa kantaa.

        Kerropa minulle, onko Ruotsi sinun mielestäsi luokkayhteiskunta? Entä Suomi?
        Minusta Ruotsi on luokkayhteiskunta ja sen on aina ollut sitä. Vuonna 2018 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan 80% ruotsalaisista koki Ruotsin olevan luokkayhteiskunta: https://www.svt.se/nyheter/inrikes/undersokning-sverige-ar-ett-klassamhalle

        Ruotsin ja Suomen arvomaailmojen eron ovat tuoneet esiin monet suomalaiset, jotka ovat asuneet kummassakin maassa hiljattain. On toki mahdollista, että näihin mielipiteisiin liittyy jotain sellaista suomalaisille tyypillistä ajattelutapaa. Tarkoitan että esimerkiksi ruotsintanskalaiset tai ruotsinranskalaiset saattaisivat nähdä asian ihan eri tavalla. Edellistä mielipidettä kirjoittaessa ajattelin asioita lähinnä suomalaisesta ja ehkä vähän ruotsinsuomalaisestakin näkökulmasta. Tosin nykyään olen sitä mieltä, että näkökulmani on jo 100% suomalainen. Olen kuitenkin usein yhteydessä Ruotsiin eri ikäisiin ihmisiin, joista osa ei ole koskaan Suomessa asunutkaan. Myös ruotsinsuomalainen lähisukulainen on monista asioista ihan eri mieltä kanssani. Hän on asunut Ruotsissa yli 30 vuotta eikä suunnittele paluumuuttoa. Hän katsoo monia asioita Ruotsin näkövinkkelistä ja kokee, että lähes tulkoon kaikki asiat ovat Ruotsissa paremmin kuin Suomessa. Hänellä on tietenkin oikeus ajatuksiinsa, kuten myös minulla omiini.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jaaa-a. Voihan hyvinkin olla niin, että minun kokemukseni eivät pidä paikkaansa koko Ruotsin osalta. Kokemukseni ja muilta kuulemani asiat perustuvat pääosin Tukholman lääniä koskeviin asioihin. Lisäksi minulla on aika paljon tuttavia Malmön ja Göteborgin alueilla, joten olen kuullut asioita sieltäkin. Ne (hinnat ja muut asiat, mistä tässä ketjussa puhutaan) eivät ole erityisen paljon poikenneet Tukholman läänin asioista. Pohjoisessa ja jossain Gotlannissa asiat voivat olla toisin sekä tietysti maaseudullakin.

        Esimerkiksi Suomessa ei ole missään autoilijoiden ruuhkamaksuja, enkä jaksa uskoa että sellaisia olisi kovin pian tulossa. Tukholman seudulla opintonsa aloittaneet tutut nuoret eivät ole saaneet vuokra-asuntoja muuten kuin asumalla alivuokralaisen alivuokralaisen alivuokralaisina eri asunnoissa lyhyitä pätkiä tyyliin 3-9kk kerrallaan. Jotain on esimerkiksi Tukholman seudun asuntomarkkinoissa vialla, kun ei ole tarjolla asuntoja nuorille, jotka saavat alueelta opiskelupaikan. Jotain kummallista on siinäkin, ettei ainakaan Tukholman seudulta eikä ilmeisesti koko läänistä saa varattua ajokortin saamiseen vaadittavaa ajokoetta järkevästi suoraan palveluntuottajalta. Jotkut välistä vetäjät varaavat kaikki ajokokeiden ajat internetistä sitä mukaa, kun niitä nettiin laitetaan. Sitten he edelleen myyvät niitä vetäen tietysti välistä rahaa omaan taskuunsa. Muutama tuttu nuori ei halunnut näitä huijareita palkita ja yritti hoitaa asian toisella tavalla. Yrityksistä huolimatta he eivät saaneet ilman välikäsiä varattua ajokoeaikaa itselleen Tukholman läänistä. He ratkaisivat asian niin, että menivät suorittamaan ajokokeensa jonnekin pohjoiseen, muistaakseni Gävleen. Ruotsin nuoriso on kiroillut myös näitä högskoleprovissa fuskaajia. Suomessa valvotaan monia tuollaisia asioita paljon paremmin. Jos esimerkiksi alivuokraa vuokra-asuntoaan eteenpäin ilman isännöintifirman lupaa, niin siitä seuraa hyvin todennäköisesti häätö. Valvonta tarkoittaa Suomessa myös sitä, että viranomaisten lisäksi koko yhteisö valvoo. Suomessa naapurit ja muut asianosaiset tai silminnäkijät ilmoittavat aktiivisesti erilaisista epäkohdista ja rikoksista.

        Kuntosalit ovat sellainen juttu, että jos välttämättä haluaa mennä johonkin Satsiin tai mitä näitä yksityisiä saleja nyt on, niin hinnat saattavat olla samat kuin Ruotsissa. Suomessa on kuitenkin runsaasti muita hyviä vaihtoehtoja niin kuntosaleissa kuin ryhmäliikunnan puolella. Uimahallien hintoja on vertailtu laajasti ja sen vertailun sinäkin voit helposti tehdä, sillä useimmat hallit ilmoittavat hintansa netissä. Kirjastot on ilmaisia Ruotsissa ja Suomessa, mutta niiden tarjonta on ihan erilaista. Osa kirjastojen eroista johtuu siitä, että Suomessa kirjastoissa käydään paljon, siellä viihdytään ja niihin satsataan.

        Ruotsalaisia lehtiä luen viikoittain. Kyllä se lyxvillojen esittely on ainakin viikottaista ellei peräti päivittäistä. Muutenkaan en ymmärrä, miksi joidenkin rikkaiden kotirouvien tyhjänpäiväistä elämää täytyy jatkuvasti esitellä lehdissä aivan kuin he olisivat jotain esikuvia. Mitä ihailtavaa siinä on, kun joku rikas akka asuu lyxvillassaan, jossa käy siivooja, puutarhuri ja monta muuta palvelijaa hoitamassa kaikki työt. Akka itse tekee... ...niin mitä? Kävelee rotukoiriensa kanssa puutarhassa päivittäin. Siinä sitä vasta onkin ihailtavaa ja tavoiteltavaa itse kullekin :D Minusta myös ne kuninkaallisjutut ovat ihan yhtä tyhjän kanssa, mutta se on asia, johon minun ei enää Suomessa asuvana tarvitse ottaa kantaa.

        Kerropa minulle, onko Ruotsi sinun mielestäsi luokkayhteiskunta? Entä Suomi?
        Minusta Ruotsi on luokkayhteiskunta ja sen on aina ollut sitä. Vuonna 2018 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan 80% ruotsalaisista koki Ruotsin olevan luokkayhteiskunta: https://www.svt.se/nyheter/inrikes/undersokning-sverige-ar-ett-klassamhalle

        Ruotsin ja Suomen arvomaailmojen eron ovat tuoneet esiin monet suomalaiset, jotka ovat asuneet kummassakin maassa hiljattain. On toki mahdollista, että näihin mielipiteisiin liittyy jotain sellaista suomalaisille tyypillistä ajattelutapaa. Tarkoitan että esimerkiksi ruotsintanskalaiset tai ruotsinranskalaiset saattaisivat nähdä asian ihan eri tavalla. Edellistä mielipidettä kirjoittaessa ajattelin asioita lähinnä suomalaisesta ja ehkä vähän ruotsinsuomalaisestakin näkökulmasta. Tosin nykyään olen sitä mieltä, että näkökulmani on jo 100% suomalainen. Olen kuitenkin usein yhteydessä Ruotsiin eri ikäisiin ihmisiin, joista osa ei ole koskaan Suomessa asunutkaan. Myös ruotsinsuomalainen lähisukulainen on monista asioista ihan eri mieltä kanssani. Hän on asunut Ruotsissa yli 30 vuotta eikä suunnittele paluumuuttoa. Hän katsoo monia asioita Ruotsin näkövinkkelistä ja kokee, että lähes tulkoon kaikki asiat ovat Ruotsissa paremmin kuin Suomessa. Hänellä on tietenkin oikeus ajatuksiinsa, kuten myös minulla omiini.

        En asu Tukholman . Göteborgin enkä Malmön suurkaupunkien alueella Ruotsissa , mutta kuitenkin kaupungissa jossa on korkeakoulu ja paljon opiskelijoita myös ulkomailta.
        On olemass erittäin kehittävä kirjasto josta voi lainata kirjallisuutta kaiken maailman kielillä, myös Suomenkielellä. Korkeakoulussa on myöskin oma kirjasto jonka kirjat enimmäkseen ovat opintoihin liittyviä usealla kiellellä.
        Opiskelijoille on olemassa opiskelija-asuntoja ja yksityisiä vuokrahuoneistoja ja kaupungin vuokrahuoneistoja. korkeakoulu yleensä antaa vihjeet opiskelija-asuntoihin, muihin haetaan samalla tavalla kuin muutkin vuokra-asuntoa hakevat.
        Autokouluun kirjaudutaan , on olemassa tässäkin kaupungissa useita yksityisiä autokouluja. Teoria täytyy tehdä Ruotsin kielellä ja ajotunteja tehdä se määrä jonka itse
        kukin tarvii.
        Siivous ym palvelua voi ostaa kuka vain. ja ne ovat nimikkeeellä Rot- Rutarbete. Ne sisältävät erittäin laajaa palvelualaa jopa lasten tukiopetusta läksyjen tekoon. Monet perheet joissa molemmat ovat töissä käyttävät tätä palvelua jokapäiväisessä elämässään.
        Tietenkin Ruotsissa on eri luokat koska täällä on monarkia. on aatelisto, yläluokka, keskiluokka, työläisluokka ja eläkeläiset ja pakolaiset.
        Täällä tekevät työntekijät 40 tuntista,ei ole lyhennettyjä tyaikojha eikä pekkaspäiviä eikä lomalta paluu rahoja. Monesti myös ylitöitä monta tuntia viikossa ja työtä tekevät kumpikin perheessä. Jos haluaa olla lastensa kanssa sen vähän ajan valveilla oloajasta arkisin ja viikonloppuisin niin tämä erinomainen systeemi Rut ja Rot on heille pelastus avioliittoon, lapsenhoitoon, kodin kunnossa pitoon ym.
        Vaan ei siellä Suomessakaan pidetä tavallista hitsaria tai siivooja samassa arvossa kuin lääkäriä tai yhteiskuntatieteiden maisteria. Aivan samanlainen luokkayhteiskunta se on Suomessakin. Näkee varsinkin ammattinimikkeissä. Miten se on, eikö siellä vielä pidetä työnjohtajaakin tehtaassa jonakin ihmeihmisenä jota joutuu pokkuroimaan?
        Nyt kun Suomenkieli on hyväksytty Ruotsissa vähemmistökieleksi niin vanhempi sukupolvi saa paljon tietoa myös suomenkielellä viranomaisilta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En asu Tukholman . Göteborgin enkä Malmön suurkaupunkien alueella Ruotsissa , mutta kuitenkin kaupungissa jossa on korkeakoulu ja paljon opiskelijoita myös ulkomailta.
        On olemass erittäin kehittävä kirjasto josta voi lainata kirjallisuutta kaiken maailman kielillä, myös Suomenkielellä. Korkeakoulussa on myöskin oma kirjasto jonka kirjat enimmäkseen ovat opintoihin liittyviä usealla kiellellä.
        Opiskelijoille on olemassa opiskelija-asuntoja ja yksityisiä vuokrahuoneistoja ja kaupungin vuokrahuoneistoja. korkeakoulu yleensä antaa vihjeet opiskelija-asuntoihin, muihin haetaan samalla tavalla kuin muutkin vuokra-asuntoa hakevat.
        Autokouluun kirjaudutaan , on olemassa tässäkin kaupungissa useita yksityisiä autokouluja. Teoria täytyy tehdä Ruotsin kielellä ja ajotunteja tehdä se määrä jonka itse
        kukin tarvii.
        Siivous ym palvelua voi ostaa kuka vain. ja ne ovat nimikkeeellä Rot- Rutarbete. Ne sisältävät erittäin laajaa palvelualaa jopa lasten tukiopetusta läksyjen tekoon. Monet perheet joissa molemmat ovat töissä käyttävät tätä palvelua jokapäiväisessä elämässään.
        Tietenkin Ruotsissa on eri luokat koska täällä on monarkia. on aatelisto, yläluokka, keskiluokka, työläisluokka ja eläkeläiset ja pakolaiset.
        Täällä tekevät työntekijät 40 tuntista,ei ole lyhennettyjä tyaikojha eikä pekkaspäiviä eikä lomalta paluu rahoja. Monesti myös ylitöitä monta tuntia viikossa ja työtä tekevät kumpikin perheessä. Jos haluaa olla lastensa kanssa sen vähän ajan valveilla oloajasta arkisin ja viikonloppuisin niin tämä erinomainen systeemi Rut ja Rot on heille pelastus avioliittoon, lapsenhoitoon, kodin kunnossa pitoon ym.
        Vaan ei siellä Suomessakaan pidetä tavallista hitsaria tai siivooja samassa arvossa kuin lääkäriä tai yhteiskuntatieteiden maisteria. Aivan samanlainen luokkayhteiskunta se on Suomessakin. Näkee varsinkin ammattinimikkeissä. Miten se on, eikö siellä vielä pidetä työnjohtajaakin tehtaassa jonakin ihmeihmisenä jota joutuu pokkuroimaan?
        Nyt kun Suomenkieli on hyväksytty Ruotsissa vähemmistökieleksi niin vanhempi sukupolvi saa paljon tietoa myös suomenkielellä viranomaisilta.

        Edellinen kirjoittaja tarkoitti varmaankin ajokortin hankkimiseen tarvittavaa testiä (förarprov), johon sisältyy sekä teoriakoe että ajokoe. Niihin ilmoittaudutaan internetin kautta ja todellakin jotkut tienaavat sillä, että he varaavat itselleen kaikki mahdolliset vapaat ajat, joita he sitten myyvät KALLIIMMALLA hinnalla internetissä. Se touhu on ainakin Tukholman läänissä mennyt ihan hulluksi.

        Alla on linkki uutiseen, joka kertoo 24-vuotiaan Mathildan tilanteesta. Hän joutuu edelleen asumaan lapsuudenkodissaan Botkyrkan Tullingessa vastoin tahtoaan. Opettajaksi opiskellut Mathilde ja haluaisi muuttaa jo omaan kotiin, mutta hän on ollut Botkyrkan kunnan asuntojonossa jo kuusi vuotta. Tullingen kaupunginosa sijaitsee 20 minuutin junamatkan päässä Tukholmasta (paitsi että ne junat kulkevat miten sattuu). Södertäljeen on itse asiassa lyhyempi matka kuin Tukholmaan. Botkyrka on sellainen kerrostalo- ja pientaloalueiden täplittämä paikkakunta, jossa kaupunginosien välissä on metsää, peltoa ja merenlahtea. Voisin vielä ymmärtää, jos pelkästään pääkaupungin asuntotilanne olisi hankala, mutta kun vakava asuntopula on levinnyt tullaisiin Botkyrkan kaltaisiin kuntiin, joissa olisi vapaata maata rakennettavaksi vaikka kuinka. Ylen uutisessa kerrotaan, että Ruotsin asuntorakentaminen on laahannut 1990-luvun talouskriisin jälkeen koko ajan noin 25 vuotta jälkijunassa. Samaan aikaan maahan on saapunut valtavasti uusia maahanmuuttajia, mikä on osaltaan pahentanut asuntopulaa. Toisaalta onhan Ruotsissakin edullisia asuntoja ja tyhjillään olevia asuntoja, mutta ne sijaitsevat ihan väärissä paikoissa töiden ja opiskeluiden näkökulmasta. Osa niistä asunnoista on myös asumiskelvottomassa kunnossa ja vaatisi laajat korjaukset.

        Koko opiskeluaikansa Mathilde asui lapsuudenkodissaan äidin, isäpuolen ja kahden nuoremman sisaruksensa kanssa. Nyt Mathilden ja hänen poikaystävänsä tavoitteena on ostaa oma asunto vuokra-asunnon sijasta. Mutta voin kertoa, että Ruotsin asuntojen hinnat ovat korkeita. Kyllähän niihin saa lainoja varsinkin kun on kouluttautunut opettajan ammattiin, mutta lainat ovat kovia ja niitä saa sitten maksella pitkään nyt kun Ruotsissakin on muutettu asuntolainojen takaisinmaksun periaatteita. Täytyy toivoa, että Mathilda jaksaa opettajan työtään, sillä se on Ruotsissa ammatti, jossa työntekijöiden vaihtuvuus on todella suuri raskaiden työolosuhteiden vuoksi.

        Kannattaa myös muistaa, että kaikilla nuorilla ei ole mahdollisuutta asua opiskeluaikana lapsuudenkodissaan. Tilaa voi olla liian vähän, ihmissuhteet saattavat olla hankalat tai opiskelupaikka saattaa sijaita liian kaukana kyseisestä kodista. Tämän vuoksi osa nuorista jättää opiskelut opiskelematta. Osa kotiin asumaan jäävistä nuorista joutuu valitsemaan opiskelualan, jota voi opiskella lapsuudenkodin lähellä, mutta mitä ei oikeasti haluaisi opiskella. Osa nuorista alistuu alivuokralaisen alivuokralaisen alivuokralaisiksi, jotka joutuvat elämään kuin irtolaiset siirtyen aina asunnosta toiseen, kun lyhyet vuokrapätkät päättyvät. Myös oman asunnon ostaminen on monille mahdotonta, koska asuntojen hinnat ovat niin korkeita ja nuorten asema työmarkkinoilla on ainakin osittain melko hankala. Koronakin on vaikeuttanut erityisesti nuorten asemaa työmarkkinoilla.

        Minun sympatiat ovat ainakin Ruotsin nuorison puolella. Vaikka monilla menee tietysti hyvin tai jopa upeasti, olen kuullut monista hyvin rankoista kohtaloista. Välillä ihmettelen, kuinka ne nuoret edes jaksavat edistää opintojaan, kun heidän asumisasiat ovat niin huonolla tolalla. Ruotsi on varakas länsimaa, jonka tulisi mielestäni huolehtia paremmin nuortensa kuten myös mm. lapsiperheiden ja ikäihmisten asumisasioista.

        Tässä on linkki uutiseen: https://yle.fi/uutiset/3-11673099


    • Anonyymi

      Suomessa on Ruotsiin verrattuna:

      - Kaupan ruoka aika lailla saman hintaista
      - Alkoholi kalliimpaa
      - Diesel halvempaa
      - Bensa saman hintaista tai hieman kalliimpaa
      - McDonaldsin ruoat jonkin verran halvempia
      - Lääkkeet yleensä vähän kalliimpia ja lisäksi ns. lääkekatto on korkeampi
      - Lasten päivähoito vähävaraisille halvempaa tai ilmaista, mutta parempituloisille kalliimpaa
      - Uimahallihinnat pääsääntöisesti halvempia
      - Karkit kalliimpia, jos oikein muistan
      - Monet tavalliset harrastukset halvempia
      - Sähkö jonkin verran kalliimpaa
      - Internet-yhteydet halvempia
      - Vakuutukset vaikuttavat olevan useimmilla halvempia
      - Monien ketjukauppojen (H&M, KappAhl, Ikea) tuotteiden hinnat taitavat olla ihan tismalleen samoja Suomessa ja Ruotsissa. Mahdollista hintaeroa saattaa tulla lähinnä valuuttakurssien kautta tai alennusmyyntien löydöistä.


      Jokaisen elämä on ns. kokonaispakkaus eikä ole toista justiinsa samanlaista elämää. Esimerkiksi oma terveydentila saattaa aiheuttaa toisessa maassa enemmän kuluja kuin toisessa maassa. Tätä on muiden ihmisten hankala tietää. Samoin esimerkiksi lapsiperheellisillä on paljon sellaisia pakollisia kuluja, joita ei ole eläkeläisillä jne. Toisille auto on pakollinen juttu, toisten taas on pakko käyttää julkista liikennettä.

      Suomessa on Ruotsia tavallisempaa keskittää ostoksiaan ja kulutustaan sekä käyttää kanta-asiakaskortteja. K-ketjun Plussa-kortilla sekä S-ketjun Bonuskortilla pääsee osalliseksi monista tarjouksista ja eduista, joita ei huomioida hintavertailuissa. Kanta-asiakkaat myös saavat ns. rahaa takaisin sen mukaan, miten tekevät ostoksiaan.

      • Anonyymi

        Suomessa päivähoitomaksujen enimmäismäärä on käsittääkseni 288€/kk. Jotta sellaista maksua joutuu maksamaan, täytyy perheessä olla kaksi vanhempaa, joilla on aika hyvät tulot. Monet heistä maksavat päivähoitomaksuja mielellään, koska päivähoidon laatu on Suomessa pääsääntöisesti tosi hyvää. Lisäksi päivähoidon aika on kuitenkin aina vain rajallinen. Esikouluopetushan on jo ilmaista sekä koulut siitä eteenpäin. Osa kunnista tarjoaa ilmaista esikouluopetusta jo 5-vuotiaille. Vähävaraiset eivät Suomessa maksa päivähoidosta mitään. Samoin yksinhuoltajat, monilapsiset perheet ja pienituloiset palkansaajat saavat alennuksia päivähoitomaksuihin. Suomen päivähoitomaksut lasketaan siis eri tavoin kuin Ruotsissa. Internetissä on hyviä laskureita, joiden avulla voi arvioida oman perheen päivähoitomaksuja, jos ne mietityttävät. Ohessa on myös lehtijuttu, jossa on tietoa aiheesta.

        https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/ed558ab1-3ee4-4df8-b4e7-d8ebe756871e


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomessa päivähoitomaksujen enimmäismäärä on käsittääkseni 288€/kk. Jotta sellaista maksua joutuu maksamaan, täytyy perheessä olla kaksi vanhempaa, joilla on aika hyvät tulot. Monet heistä maksavat päivähoitomaksuja mielellään, koska päivähoidon laatu on Suomessa pääsääntöisesti tosi hyvää. Lisäksi päivähoidon aika on kuitenkin aina vain rajallinen. Esikouluopetushan on jo ilmaista sekä koulut siitä eteenpäin. Osa kunnista tarjoaa ilmaista esikouluopetusta jo 5-vuotiaille. Vähävaraiset eivät Suomessa maksa päivähoidosta mitään. Samoin yksinhuoltajat, monilapsiset perheet ja pienituloiset palkansaajat saavat alennuksia päivähoitomaksuihin. Suomen päivähoitomaksut lasketaan siis eri tavoin kuin Ruotsissa. Internetissä on hyviä laskureita, joiden avulla voi arvioida oman perheen päivähoitomaksuja, jos ne mietityttävät. Ohessa on myös lehtijuttu, jossa on tietoa aiheesta.

        https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/ed558ab1-3ee4-4df8-b4e7-d8ebe756871e

        Muutin yksinhuoltajana Suomeen kahden lapsen kanssa. Harmitta etten muuttanut jo aiemmin. Suomessa olisi ollut halvemmat päivähoitomaksut minulle kaikkien vuosien ajan. Lisäksi päivähoidon laatu on miljoona kertaa parempaa kuin Ruotsissa meidän lapsilla oli. Onneksi edes nuorempi lapsi pääsi vielä nauttimaan suomalaisesta päiväkodista. Isompi oli jo koululainen, kun muutettiin Suomeen.


    • Anonyymi

      Tupakan hintaa on nostettu Suomessa parin viimeisen vuoden aikana oikein kunnolla. Hintoja tullaan vielä nostamaan, koska se on osa tupakkaveron asteittaista korottamista, mikä on päätetty jo aiemmin. Tupakka-askin hinta on käsittääkseni Suomessa nyt jo melkein 10€. Osa tupakan tupruttajista hakee tupakoitaan Baltiasta, Venäjältä tai jotkut Ruotsistakin. Tupakointi on kuitenkin myös vähentynyt todella paljon Suomessa viime vuosien aikana.

      Kannattaa myös muistaa, ettei nuuskaa myydä Suomessa - ainakaan laillisesti.


      https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006137001.html

      https://stumppi.fi/budjetin-vaikutukset-tupakka-askin-hinta-nousemassa-lahes-eurolla/

      • Anonyymi

        Hirveän kallista tupakkaa Suomessa!!!


    • Anonyymi

      Olette saaneet väärän kuvan Ruotsista katsomalla nonstoppina Solsidan sarjaa ja elokuvaa.

      • Anonyymi

        Minä en ainakaan ole ikinä katsonut Solsidania enkä katso. Se mitä olen kyseisestä ohjelmasta kuullut ja lukenut lehdistä riittää hyvin.


    • Anonyymi

      Me tehtiin aikoinaan laskelmia. Kun aloitettiin sitä hommaa, niin tajuttiin ettei me edes tiedetty meidän kuukausimenoja Ruotsissa. Ei oltu pidetty kirjaa menoista niin tarkkaan. Aloitettiinkin listaamaan niitä arkimenoja ensin siellä Ruotsissa. Jo silloin huomattiin, että Ruotsissakin olisi voinut säästää monista turhista kuluista hieman. Ei me nyt tuhlailtu, mutta jotain turhia säännöllisiä menoja oli.

      Kun meillä oli tiedossa lista meidän perheen tarpeista, oli helpompi alkaa tehdä arviota Suomen menoista. Meillä oli kaksi listaa. Toisella oli välttämättömät asiat kuten asuminen, puhelimet, internet, sähkö, ruoka jne. Sen lisäksi oli toinen lista, jossa oli harrastuksia ja jonkin verran tavallista epäsäännöllistä vapaa-ajan viettoa (elokuvat, ravintolat, kahvilat, uimahalli, kylpylä, huvipuisto jne.).

      Loppujen lopuksi oli aika hankala arvioida Suomen kuluja. Kun ei vielä tiedetty, missä asuttaisiin, oli vaikea arvioida kovin tarkasti asumisen hintaa. Asuminen vaikuttaa mm. matkakustannuksiin ja harrastusten hintoihin. Esimerkiksi lapsiperheissä voi olla monta harrastajaa, jotka kulkevat omatoimisesti harrastuksiinsa ja tarvitsevat sitä varten pyörän, bussilipun tai jonkin muun konstin. Tuttavat olivat kertoneet, että kun he muuttivat isommasta kaupungista pienempään, niin kulutus muuttui siinä samalla. Uudessa kaupungissa oli erilaiset palvelut ja harrastukset eli houkutukset.

      Asuminen on kuitenkin säännöllinen ja suuri menoerä. Se on monilla niin merkityksellinen yksittäinen asia, että sen rinnalla pienet maiden väliset erot sähkö- tai puhelinlaskuissa eivät muuta kokonaistilannetta. Asuinpaikkaa ja -muotoa valitessa kannattaa olla harkitsevainen, jotta löytää perheelleen mahdollisimman hyvän ratkaisun. Tietenkin osa muuttaa aluksi väliaikaisesti vuokralle, jotta voi tutkia vaihtoehtoja tarkemmin. Sekin on hyvä vaihtoehto.

    • Anonyymi

      Kannattaa miettiä, mitä elämältään tahtoo. Ystävä osti Suomesta kerrostalokaksion. Halusi välttämättä sellaisen asunnon, missä on oma sauna. Nyt parin vuoden jälkeen hän on sanonut, ettei omaa saunaa tule juuri koskaan lämmitettyä. Ystävä nimittäin käy aktiivisesti uimahallissa, minne hän saa ostettua aika edullisen vuosikortin. Kuulemma uimahallin saunassa on paremmat löylyt ja juttukavereita.

      Eräs ystäväpariskunta muutti pienempään paikkakuntaan. He lenkkeilee ja hiihtää kovasti. Heilläkin on oma sauna, mutta se on kuulemma kovassa käytössä. Aina lenkin jälkeen menevät tietenkin saunaan. Ei tarvitse heidän ajatella saunavuoroja eikä uimahallin aukioloa, kun on oma sauna.

      Tämä on vaan yksi esimerkki. Joskus ihminen luulee tarvitsevansa jotain, mutta sitten ei välttämättä tulekaan käytettyä sitä tavaraa tai asiaa. Siksi olisi hyvä, jos tuntisi paremmin itseään ja tarpeitaan ennen kuin tekee isoja päätöksiä.

    • Anonyymi

      Eurostat on EU:n tilastoviranomainen, joka tekee samanlaisia selvityksiä kuin SCB Ruotsissa ja Tilastokeskus Suomessa. Eurostat kokoaa vuosittain hintavertailun elintarvikkeiden, alkoholin ja tupakan hinnoista EU-maissa sekä muutamissa lähimaissa. Vertailujen tuloksia löytyy googlaamalla, mutta kerron tässä lyhyesti viime vuosien tuloksia Suomen ja Ruotsin osalta.

      Oleellisin tieto on, että sekä Ruotsi että Suomi kuuluvat Euroopan kalleimpiin maihin. Se ei varmaan yllätä ketään. Toinen tärkeä tieto on, että Suomen ja Ruotsin välillä erot ovat pieniä. Vielä 2000-luvulla elintarvikkeet olivat Suomessa kalliimpia kuin Ruotsissa, mutta 2010-luvun aikana erot ovat tasoittuneet.

      Kun katsotaan 2010-luvun hintavertailuita, Ruotsi ja Suomi ovat Euroopan listalla yleensä peräkkäin. Hintaeroa maiden välillä on vain vähän. Välillä Suomi on hitusen Ruotsia kalliimpi maa ja välillä Ruotsi Suomea.

      Ruotsin ja Suomen välillä oli vuoden 2020 vertailussa huomattavissa kuitenkin muutama selkeä juttu. Ensinnäkin elintarvikkeet olivat Suomessa ja Ruotsissa käytännössä saman hintaisia. Sen sijaan alkoholijuomat ja alkoholittomat juomat olivat Suomessa selvästi kalliimpia kuin Ruotsissa. Erot johtuvat Suomen alkoholiverosta ja virvoitusjuomaverosta, jotka nostavat alkoholijuomien ja limsojen hintoja. Kyseiset verot on säädetty paljolti kansanterveydellisistä syistä.

      Myös tupakka on Suomessa kalliimpaa kuin Ruotsissa ja kaiken lisäksi tupakan hinta tulee nousemaan vielä kahdesti vuonna 2021, kun jo aiemmin päätetyt tupakkaveron korotukset astuvat voimaan. Osa tupakkaveron nostoista on jo toteutettu, mutta muutama nosto on vielä jäljellä, koska veronkorotukset haluttiin toteuttaa asteittain. Hiljattain oli uutisissa, että yli 10 000 suomalaista on lopettanut tupakoinnin tänä vuonna korona-viruksen vuoksi. Uskoakseni myös nousevat hinnat motivoivat tupakan polton lopettamiseen.

      Yllä olevat tiedot voi tarkastaa vaikka täältä: https://viisasraha.fi/Oma-talous/EU-vertailu-Suomessa-ruoka-on-kallista-ja-alkoholi-vielä-kalliimpaa

      Elintarvikkeiden, alkoholin ja tupakan yhteenlasketun hintatason osalta Euroopan kalleimpia maita ovat Norja, Sveitsi, Islanti, Tanska ja Luxemburg. Halvimpia maita ovat puolestaan Pohjois-Makedonia, Romania, Puola, Turkki ja Bosnia-Hertsegovina.

      Ruotsin ja Suomen osalta kannattaa muistaa, että keskihintaisten maiden joukossakin on paljon maita, joissa hanaveden juominen ei ole suositeltavaa. Käytännössä niissä maissa ihmiset joutuvat ostamaan kaikki juomansa ja mahdollisesti myös ruoanlaitossa käyttämänsä nesteet. Kyseiset nesteet muodostavat sekä kuukausi- että vuositasolla merkittävän osan kotitalouksien ruokalaskuista. Esimerkiksi Ruotsia ja Suomea jonkin verran halvemmassa Italiassa pelkästään nesteistä kertyvät hinnat saattavat nostaa ruokamenot Ruotsin ja Suomen tasolle.

      Lapsiperheiden osalta kannattaa muistaa, että Ruotsin ja Suomen tarjoamat ilmaiset koulu- ja opiskelijalounaat ovat poikkeus niin maailmassa kuin Euroopassa. Esimerkiksi Euroopan kalleimpiin maihin kuuluvissa Sveitsissä, Norjassa ja Tanskassa koululaisten täytyy joko maksaa kouluruoasta tai viedä eväät mukanaan. Perheiden täytyy siis itse ostaa lasten ja nuorten lounaat, mikä kasvattaa ruokakulujen määrää. Yllä mainitussa vertailussa ei ole huomioitu, kuinka paljon ihmisten täytyy ostaa ruokaa. Vertailussa on vain verrattu hintoja. Esimerkiksi Norjassa asuvan lapsiperheen täytyy ostaa lasten koululounaiden verran enemmän ruokaa kuin ruotsalaisen lapsiperheen. Kaiken lisäksi norjalaisperheet joutuvat ostamaan kalliimpaa ruokaa kuin ruotsalaiset. Tämän vuoksi ero ruotsalaisten ja norjalaisten lapsiperheiden ruokakuluissa on suurempi kuin yllä oleva vertailu osoittaa.

      Lopuksi sanoisin, että Ruotsista ei kannata muuttaa Suomeen ruoan hintojen vuoksi - eikä myöskään Suomesta Ruotsiin. Hinnat ovat niin paljon samoissa lukemissa. Runsaasti limsaa tai alkoholia juovien sekä tupakkaa polttavien saattaa kannattaa muuttaa Suomesta Ruotsiin, missä ne tuotteet ovat halvempia. Jos paljon limsaa tai alkoholia juovat tai tupakkaa polttavat henkilöt muuttavat Ruotsista Suomeen, he joutuvat maksamaan kyseisistä harrastuksistaan enemmän.

      Täältä löydät lisätietoa Ruotsin ja Suomen ruoan hintojen kehityksestä vuosien 1994-2017 aikana: https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2017/ruuan-halpeneminen-jatkuu-suomessa-ruotsissa-ei/

      Lisätietoa aiheesta:

      https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.331878

      Huom! Alla olevan Sveriges Radion juttu on ajalta, jolloin Suomessa ei vielä oltu nostettu tupakkaveroa.
      https://sverigesradio.se/artikel/6467671

      https://www.hameensanomat.fi/uutiset/vertailu-alkoholijuomien-hinta-suomessa-eun-korkein-1335498/

      https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2016062321773557

      https://www.pty.fi/fileadmin/user_upload/tiedostot/Tutkimukset/Ruoan_hinta/Ruoan_hinta_kv_seuranta_2010_2019_syyskuu2019.pdf

    • Anonyymi

      Varmaan useimmat tietävät mikä on "Big Mac Index"? Se on vuosittain koostettava hintalista McDonaldsin Big Mac -hampurilaisen hinnoista eri maissa. Indexin kautta vertaillaan mm. valuuttojen arvoja, mutta toki voidaan arvioida myös hampurilaisen hintaa asiakkaalle. Alla on Big Macin hintoja eri vuosilta Ruotsin, Suomen ja muutamien muiden maiden osalta.


      VUOSI 2020:

      Britannia 4,46$
      Espanja 4,87$
      Norja 5,78$
      Romania 2,31$
      Ruotsi 5,92$
      Saksa 4,87$
      Suomi 4,87$
      Sveitsi 7,19$
      Tanska 4,77$
      Venäjä 1,76$
      Viro 4,87$

      VUOSI 2018:

      Britannia 4,40$
      Espanja 4,84$
      Norja 6,24$
      Romania -
      Ruotsi 6,10$
      Saksa 4,77$
      Suomi 5,60$
      Sveitsi 6,76$
      Tanska 4,93$
      Venäjä 2,29$
      Viro -


      VUOSI 2013:

      Britannia 3,13$
      Espanja 4,50$
      Norja 5,84$
      Romania -
      Ruotsi 4,79$
      Saksa 4,68$
      Suomi 4,10$
      Sveitsi 5,23$
      Tanska 3,83$
      Venäjä 2,05$
      Viro -


      Hinnat on poimittu googlaamalla netistä. Pelkkä hintavertailu on hieman harhaanjohtava, koska palkkataso ja koko elintaso eri maissa on erilainen. Hintoihin saattaa vaikuttaa myös eri maiden politiikka. Joissain maissahan on asetettu roskaruoalle ja mm. limsalle veroja, koska tällainen ruoka ei ole mitään terveellistä ruokaa. Veroilla pyritään muun muassa ohjaamaan ihmisten kulutustottumuksia. Oheinen hintalista antaa kuitenkin suuntaa eri maiden hintatasosta.

    • Anonyymi

      Ruotsissa asuvat ovat tulleet vauhtisokeiksi ruotsalaisten hintojen nousulle.

      • Anonyymi

        Minä ainakin tuli sokeaksi! Lisäksi Ruotsissa koki, että on koko ajan eräänlainen pakko ostella kaikkea sellaistakin, mitä ei tarvitse. Ihmiset puhuivat paljon ostamisesta.

        Kun muutin Suomeen vajaa kolme vuotta sitten, jouduin ihmettelemään, kun hintataso oli edullisempi kuin olin luullut. Valitettavasti ne asiat unohtuu nopeasti, kun ihminen tottuu uuteen paikkaansa. En enää muistakaan, mitkä asiat olivat minusta edullisia. Ainakin kun aluksi asuin vuokra-asunnossa, ihmettelin sen asunnon ja talon hyvää kuntoa. Lisäksi vuokramaksuun sisältyi internetyhteys, vesimaksu, pesutuvan käyttäminen (täytyi varata vuorot) ja kerhohuoneen käytön mahdollisuus. Ostin myöhemmin oman asunnon ja meillä on mielestäni matala kuukausimaksu eli niin kutsuttu vastike. Talossamme asuu modernia väkeaä, joten meillä kierrätetään paljon, mikä on laskenut jätehuoltomaksuja. Talomme saa osan sähköistä katolle asennettujen aurinkopaneeleiden kautta, mikä myös laskee kuukausimaksujamme. On mukava saunoa ekologisesti aurinkoenergialla!

        Alusta muistan sellaisen muiston, että olin vähän peloissani rahan suhteen, koska täytyi vaihtaa kruunuista euroihin. Tottuminen kesti aika pitkään. Sen vuoksi aluksi hinnat tuntuivat todella korkeilta, koska oli takaraivossa että yksikin euro on niin arvokas. Vähitellen siihen tottui.


    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Taas tuli tuore hintavertailu Euroopan maiden hintatasosta. Alla on lueteltuna kymmenen kalleinta maata niin, että ykkösenä on kallein.

      1. Sveitsi
      2. Tanska
      3. Norja
      4. Islanti
      5. Irlanti
      6. Luxemburg
      7. Ruotsi
      8. SUOMI
      9. Britannia
      10. Alankomaat

      Eli Suomi on taas todettu Ruotsia halvemmaksi maaksi, vaikkakin kummatkin maat kuuluvat Euroopan maiden joukossa kalleimman kymmenen maan joukkoon.

      Suomen hintojen osalta kerrottiin, että muihin Pohjoismaihin verrattuna alkoholijuomat ja tupakka sekä ravintola- ja majoituspalvelut ovat Suomessa suhteellisesti kalleimpia.

      Voit lukea uutisjutun täältä:
      https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008076537.html

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Monenko kanssa olet harrastanut seksiä

      tänä aikana kun olet kaivattuasi kaipaillut?
      Ikävä
      139
      4051
    2. Melkein lähetin viestin.

      Onneksi tulin järkiini. Mukavaa kesää
      Ikävä
      121
      1581
    3. Timo Soini tyrmää Tynkkysen selitykset Venäjän putinistileiristä

      "Soini toimi ulkoministerinä ja puolueen puheenjohtajana vuonna 2016, jolloin silloinen perussuomalaisten varapuheenjoht
      Maailman menoa
      283
      1402
    4. Sulla on nainen muuten näkyvät viiksikarvat naamassa jotka pitää poistaa

      Kannattaa katsoa peilistä lasien kanssa, ettet saa ihmisiltä ikäviä kommentteja.
      Ikävä
      70
      1396
    5. Kalateltta fiasko

      Onko Tamperelaisyrittäjälle iskenyt ahneus vai mistä johtuu että tänä vuonna ruuat on surkeita aikaisempiin vuosiin verr
      Kuhmo
      18
      1254
    6. Nainen voi rakastaa

      Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt
      Ikävä
      79
      1131
    7. Ikävöimäsi henkilön ikä

      Minkä ikäinen kaipauksen kohteenne on? Onko tämä vain plus 50 palsta vai kaivataanko kolme-neljäkymppisiä? Oma kohde mie
      Ikävä
      47
      1128
    8. Rakastan sinua

      Olen tiennyt sen pitkään mutta nyt ymmärsin että se ei menekään ohi
      Ikävä
      30
      1086
    9. IS Viikonloppu 20.-21.7.2024

      Tällä kertaa Toni Pitkälä esittelee piirrostaitojansa nuorten pimujen, musiikkibändien ja Raamatun Edenin kertomusten ku
      Sanaristikot
      60
      1071
    10. Liikenne onnettomuus

      Annas kun arvaan -Nuoriso -Ajokortti poikkeusluvalla -Ylinopeus
      Orimattila
      60
      1028
    Aihe