Ihmiset luottavat aivan liian paljon

On terapeutteja, jotka ottavat riskin seurauksista, ja jättävät kirjaamatta. Itse käyn sellaisella. Nyt tämä HULLU hallitus haluaa kaikki terapiat Kantaan, koska Kantaan eivät hakkerit pääse niin helposti kuin yksityisten koneille. Sitten kuitenkin urkintamahdollisuudet laajenevat kerralla kaikkiin Kannan muihin laillisiin käyttäjiin. Vielä toistaiseksi yksityissektorin terapiat voi ruksia salaisiksi Omakannassa (julkisia ei), mutta Omakannan lukuoikeuksia halutaan laajentaa koko ajan. Lääkärit, muut terveyenhuollontyöntekijät ja sosiaalityöntekijät vaativat. Helpottaisi muka heidän työtään.

Jos nyt voit vielä salata jotain Omakannassa, viiden tai kymmenen vuoden päästä ehkä et voi.

On kyllä mennyt luotto lopullisesti viimeisten vuosien varrella...
Eikä liity mitenkään tuohon Vastaamon juttuun.

Kun on monet kerrat huomannut että kirjoittavat valheellista tekstiä niin ei voi enää luottaa...

Ihan omaa tyhmyyttä, jos ei tajua psykiatrian motiiveja. Se motiivi on raha, ei auttaminen.

Käykää lukemassa ketkä urkkivat potilastietoja Keski-Suomen hyvinvointialueella.

Aihealueet
Paikkakunnat
Keski-Suomi
Jyväskylä
Kirjoitus Juha Palonevasta

Olen eläkeläismummo. Luotan hoitohenkilökuntaan niissä asioissa, jotka kuuluvat terveyshuollon alaan. Minulla ei ole missään salaisuuksia, joita hoitohenkilökunta voisi käyttää muuten kuin hoitooni liittyen. Hyvä ettei tarvitse aina itse alusta pitäen selittää kaikkea, vaan tiedot on niiden luettavissa, jotka tietoja tarvitsevat. Kenenkään muun en usko olevan asioistani kiinnostunut.
Hyvää hoitoa ja apua olen aina tarvitessani saanut kaikkina aikoina.

Kaipa tuolla terveydenhuollossa on minustakin tekstiä " kilometrikaupalla ".
Jos jotain urkkijaa kiinnostaisi tietojani lukea, niin kyllä se mielenkiinto varmaan loppuisi aika alkumetreillä. Ei siellä mitään niin kiinnostavaa ole. Pitkäpiimäistä, ex-ongelmaisen sairauteen liittyvää sepustusta.
Tuttavatkin tietävät taustastani tosi paljon, niin tuskin menettäisin mitään, jos joku ventovieras pääsisi lukemaan jotain.
Ymmärrettävää tietenkin, että monet ovat hyvinkin tarkkoja siitä, mitä terveyteen tai sairauteen tulee. Itseäni ei hävetä, että olen joskus ollut psyykkisesti huonossa kunnossa.

Eikä siinä vielä kaikki, että ne intiimit tiedot kirjataan: ne kirjataan sinne eri tavalla kuin kerrot ne. Lisäksi et itse saa tietää, miten asiat on kirjattu, joten et voi pyytää korjaamaankaan virheellisiä intiimejä tietoja.

Takavuosina yksi terveyskeskuslääkäri oli ollut kovin kiinnostunut minun psykiatrian puolen tiedoistani. En ollut hänelle, joka oli yleislääkäri, puhunut kertaakaan psyyken puolen asioistani, käynnit liittyivät muihin vaivoihin.
Tietojen luovutuslistasta näin jälkeenpäin, että oli käynyt useampaan kertaan katsomassa psykiatrian tietojani. Epäilin sitä enimmäkseen siksi, koska aikaväli oli sama, minkä olin ollut kyseisen lääkärin kanssa tekemisissä.
Itsekseni mietin vain, että jos on kovasti kiinnostanut, niin siitä vaan, ei ole varmaan ollut kovinkaan hyvää iltalukemista, kaukana iltasaduista.

Mihis sitä sitten pitäs luottaa, jos ei asiantuntijoihin?

Johonki suoli24 potaskaan?

Tämä on todellinen ongelma. Psyykkisen sairauden leima heijastuu kaikkiin myöhempiin hoitokontakteihin. On saatu selville tutkimuksissa, että psyykkisesti oireilevien fyysiset oireet kuitataan helposti psyykkisiksi. Vakavatkin fyysiset sairaudet jäävät tällöin havaitsematta.

Omakannassa pitäisi olla paremmat mahdollisuudet kieltää joidenkin hoitokontaktien ja lääkkeiden näkyminen kaikilta ulkopuolisilta.

Toinen asia on hoitavien tahojen luotettavuus tai sen puute. Kävin aikoinaan terapiassa ja terapeuttini, miespuolinen, oli varsinainen juoruakka. Ei hän pitänyt salassapidettäviä asioita salassa, juoruili minullekin toisten potilaiden asioista ja varmaan teki saman minullekin. En jaksanut tehdä kantelua. Eipä olisi ehkä ollut hyötyäkään, kun olisi ollut sana sanaa vastaan.