Paha olo kiertoon

Toinen on kusipää, mutta yhtä lailla sanojakin toimii tökerösti.

Kyllä on kauheaksi maailma muuttunut.Jokainen on yksin kamppailussaan , kehenkään ei voi luottaa , haukkumiset on vain normaalia kritiikkiä ja mielipiteitä.Some täynnä toisten jokapäiväistä piperröstä...Olet Yksin

Pyydän anteeksi pahan olon levittämistämme.

Iltapäivälehti

Kyllä valitettavasti näin vaikuttaa olevan kun aloittaja kirjoittaa.
Ehkä kuitenkin ihmiset ovat olleet yhtä v-mäisiä ja ilkeitä aina, netin käytön yleistyminen ja tulo kaikkien ulottuville on mahdollistanut oman pahoinvoinnin purkamisen toisten päälle, ja vieläpä nimettömänä kasvottomana. Mikäs sen kätevämpää - heille!
Itse olen rajoittanut raa´alla kädellä sitä, kenen kanssa mitään jaan, sekä mitä netistä luen. Facebookissa minulla on 33 ystävää, ja nämä siis oikeasti ystäviä joihin voin luottaa, sekä muutamia ryhmiä joihin kuulun. Olen estänyt muutaman tyypin koska sain vain pahaa oloa heistä.
En lue iltapäivälehtiä enkä muita vastaavia. Suojelen itseäni kaikelta p-skalta mahdollisimman hyvin, koska olen erityisherkkä ja reagoin voimakkaasti kaikkeen.
Olen valitettavasti tullut siihen tulokseen, että ihmisluonteeseen kuuluu ilkeys, pahantahtoisuus ja suoranainen pahuus luontaisena osana. On sitten kiinni ihmisestä itsestään minkä valitsee, olla ilkeä vai ystävällinen. Luulisi että tervejärkinen ihminen valitsisi jälkimmäisen, mutta niin ei valitettavasti hyvin monen kohdalla tapahdu. Luulisi että ystävällisessä ja positiivisessa ilmapiirissä olisi helpompi ja kevyempi elää itsekin, mutta vaikuttaa sille että joillekin juuri päinvastainen tuottaa niin suurta nautintoa että siitä on tullut elämäntapa.
Me jotka haluaisimme paremman maailman, joudumme suojaamaan itseämme mahdollisuuksien mukaan. Elämä on taistelua.

Koska ympäristö ja lähipiiri, tai isompikaan piiri, eivät aina ole kovin ystävällisiä niin itseäni auttaa kun yritän kaikesta huolimatta itse pysyä ystävällisenä ja positiivisena.

Pysyypähän ainakin itsellä parempi mieli ja se on kai just se juttu joka muita ottaa päähän, kun toisella onkin parempi fiilis kuin toisella.

Nykyään ihmisillä on paljon sellaista " minä itse " asennetta, ja " minä ensin ", ei niinkään oteta muita huomioon jota ennen oli olemassa enemmän, ihmiset välittivät toisistaan enemmän.
Voisi melkein käyttää sanaa kunnioittaminen.
Toisen ihmisen kunnioittaminen alkaa olla katoava " kansanperinne ".