Vai toimiiko? Lääkärit vähättelee potilaan masennusta. Apua ei saa koska ei ole itsetuhoinen, vahingoittanut vielä itseään tai yrittänyt vahingoittaa ketään toista. Kun menee johonkin terveyspalvelupisteeseen puhumaan( nevonnan mukaan) kun tuntuu että repeää päässä, annetaan monoa ja ohjataan seuraavaan paikkaan. Seuraavassa paikassa vähätellään asioita, väitetään että oireita ei ole tai ne johtuvat jostain muusta. Vaikka olisikin jo diagnoosit olemassa. Lääkkeillä koitetaan turruttaa potilaan oireet jottai niistä( kiusallisista asioista) ei tarvitsisi puhua/ joutua työstämään asiakkaan mutkittaita ongelmia jotka kuormittaisivat lekureiden arvokasta aikaa. On totta ettei lääkäreillä ole enää tarpeeksi resursseja, aikaa henkilöstöä eikä taitoa hoitaa käsiin räjähtävää mielenterveys kuplaa sekä muita kansansairauksia plus tulevaa eläkeläis aaltoa. MIKSEI ASIAA VOI SANOA SUORAAN? Miksi päättäjämme puhuu kulisseissa edelleen hyvinvointivaltiosta? Ihmetellään miksi esim. lähihoitajista on pulaa. Koska se pieni joukko joka vielä haluaisi tehdä työtään tunnollisesti, palaa loppuun henkilöstöpulan ja kiireen takia plus että heille kasataan myös muiden kolleegoiden paskat. Hoitosuunnitelmia laiminlyödään, asiakkaita nostetaan väärin, ei huolehdita pesemisistä... lista on loputon. MT puolella sama homma. Asiakkaita ei enää voida, jakseta eikä OSATA auttaa. Työntekijät eivät itsekään saa sen parempaa apua ja muuttuvat ihmisvihaajiksi. Olisiko sittenkin ollut parempi että se itänaapuri olisi pommittanut tän paskaläntin pois kartalta?
miten toimii suomen terveyslaitokset, omavalvonta, potilaskohtaiset suunnitelmat.ym?
Anonyymi
463
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
MT puolen hoito on kriisissä kovin yksipuolisen hoitokäytäntöjen takia, lääkkeitä ja lääkkeitä, ei muuta. Kun ihmiset eivät parane vaan heitä juoksutetaan vuosikausia hoitojärjestelmässä, kuka tahansa siinä turhautuu kun ei näe työnsä tuloksia.
Itse olen saanut julkiselta puolelta hyvin apua. En koskaan ole kokenut että lääkäri olis näitä oireita vähätellyt. Hoitoon pääsin tällä kertaa 8-30 päivän kiireellisyyslähetteellä, sitä edeltävällä kerralla alle 7 vrk kiireellisyyslähetteellä.
Jopa päivystyksessä käydessäni olivat hoitajat todella ymmärtäväisiä vaikka jankkasin niille että ovat väärässä ja että mulla on pakko olla joku somaattinen sairaus ja että niiden laitteet on rikki. Rauhoittelivat että mun masennus ja ahdistuneisuushäiriö on nyt vaan lyönyt niin pahasti kroppaan kohtauksilla ja olivat vieressä niin kauan että rauhoituin. Olisin saanut jäädä lepäämään sinne mutta päätin lähteä kotiin.
Iso kiitos kuuluu näille hoitajille, lääkäreille ja psykiatrian osaajille jotka mua on auttaneet 😊
Masennus ei ole mikään lääketieteellinen sairaus, jota lääkärit osaisivat hoitaa. Tämä on ikävä tosiasia, jota lääkärit eivät halua myöntää, koska medikalisaatio nostaa heidän statutaan ja kasvataa lääkeyhtiöiden tuottoja. Lääkärit määräävät huumaavia aineita tunne-elämän ongelmiin, joita määritellään puhtaasti kyselylomakkeilla. Se että ei kyselylomakkeen mukaan huvita syödä eikä panna kuten ennen tai että huvittaa syödä ja panna tavallita enemmän, ei ole mikään lääketieteellinen sairaus, vaikka kyseinen "oire" voi johtua kyllä jostain somaattisesti määritellystäkin ongelmasta.
Yhtä hyvin voisit siis mennä kysymään apua Alkosta. Ihmisiin on iskostettu omituinen odotus siitä, että lääkärit osaisivat korjata heidän kaikki tunne-elämämän ongelmansa, traumansa ja eksistentiaalisen tyhjyyden kokemuksensa, vaikka eihän heillä ole sellaisiin lääketieteellisiä välineitä. Lääkäreihin kohdistetaan kohtuuttomia odotuksia, joita he eivät kykene täyttämään. Heidän keinoillaan masennusperäinen työkyvyttömyys on räjähtänyt käsiin viime vuosikymmeninä kaikkialla länsimaissa. Pitäisi löytää uusia tapoja jäsentää elämän haasteita ja negatiivisia tunnekokemuksia, kuin huumaavilla aineilla läträäminen. Ei ammattiauttjillekaan puhuminen ole itsenstäänselvästi sen tehokkaampaa apua, kuin esimerkiksi hyvälle ystävälle puhuminen. Psykoterapia toimii jossain tilanteissa, mutta siihenkin ladataan suhteettomia odotuksia, koska kyseessähän on vain oikeastaan vuorovaikutuksesta kahden ihmisen välillä. Tutkimusten mukaan psykoterapian tehoon vaikuttaakin eniten se, synkkaako asiakkaan ja psykoterapeutin välillä vai ei.
Riippuu missä asuu, ja mitä kautta hakee hoitoa. Mikä on lähtötilanne, historia, sairaushistoria, työ- tai opiskelutilanne. Terveyskeskuksen kautta aika harva saa mitään apua yhtään mihinkään fyysiseen tai psyykkiseen vaivaan. Täytyy mennä lähes konkreettisesti pää kainalossa vastaanotolle, ja sitten todetaan, ai, onko se irti? Haittaako se jotenkin sinua? Pitkän vänkäämisen jälkeen saatat saada kiireettömän lähetteen.
Joka tapauksessa itseäni ei otettu todesta silloin, kun olisin apua tarvinnut. Eläkkeelle päädyin varsin nuorena (40 ) asian seurauksena, mutta tästä olen toki erittäin kiitollinen, etenkin nyt korona-aikana. Eli asioiden pitää olla todella sekaisin, ennen kuin saa apua. Siinä vaiheessa ihminen onkin jo yhteiskuntakelvoton.
Jos tarvitset apua, niin älä ole liian kiltti. Pasko housuun, tee itkupotkuraivareita ja mitä ikinä keksit. Älä pidä pahaa oloa sisälläsi. Joku kyyti sinut korjaa, kun et käyttäydy normien mukaan.